Muiden yhteisöjen neuvonanto

Muiden yhteisöjen neuvonanto

Neuvomme myös muita yhteisöjä kuin osakeyhtiöitä monipuolisissa toiminnan järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tarjoamme yksilöllisesti toteutettuja ja käytännönläheisiä ratkaisuja yhteisöjen usein kohtaamiin haasteisiin. Autamme asiakkaitamme valitsemaan tarkoituksenmukaisimman yhteisömuodon toiminnan harjoittamista varten. Lisäksi asiantuntemuksemme kattaa esimerkiksi yhteisön organisaatiorakenteen kehittämistä, compliance-liitännäisiä toimintoja sekä yhteisön johdon ja jäsenistön välisiä suhteita koskevat kysymykset.

Neuvomme myös yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka eroavat monin tavoin tavallisista taloudellisista toimijoista. On tärkeää, että yleishyödyllisen yhteisön erityispiirteet otetaan riittävässä määrin huomioon niin yhteisöä perustettaessa kuin sen jokapäiväisessä toiminnassa.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ja muita perustajia pro bono -työnä toimeksiannossa, jossa perustettiin säätiö Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Paimion parantolan arkkitehtuurikokonaisuuden kehittämiseksi ja suojelemiseksi. Säätiö suojelee kansainvälisesti tunnetun tuberkuloosiparantolan rakennusten arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta aineellista pääomaa. Säätiön tehtävänä on säilyttää kiinteistöjen ja irtaimiston muodostama kokonaisuus. ”Castrén & Snellmanin laaja-alaisesta osaamisesta ja hyvästä palvelusta oli meille suurta apua Paimion parantola -säätiön perustamishankkeen kaikissa vaiheissa ja loppuun saattamisessa. Meille tuli hankkeen kuluessa vastaan asioita, joita emme olleet osanneet riittävästi ennakoida, mutta yhdessä Castrén & Snellmanin asiantuntijoiden kanssa löysimme niihin toimivan ratkaisun”, säätiön hallituksen jäsen  Heikki Aalto-Alanen  kommentoi. “On hienoa, että he olivat valmiita osallistumaan tähän kansainvälisestikin poikkeuksellisen merkittävään modernin arkkitehtuurin suojeluhankkeeseen tarjoamalla asiantuntemuksensa käyttöömme pro bono -työnä”, Aalto-Alanen jatkaa. Tulevaisuudessa parantolan tiloissa on tarkoitus järjestää muun muassa erilaisia kulttuurialan tapahtumia. Säätiön perustivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto -säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit. Paimion parantolan omistavan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on luovuttanut säätiölle parantolan kiinteistöt rakennuksineen ja irtaimistoineen. Säätiön perustamisen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön asettama selvitystyö, joka alkoi vuonna 2019.
Julkaistu 8.1.2021
Avustimme U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf -yhdistystä toiminnan uudelleenjärjestelyssä, jossa yhdistys perusti säätiön purettavan yhdistyksen toiminnan jatkamista varten. Yhdistyksen muuttaminen säätiöksi turvaa sen, että yhdistys voi jatkaa toimintaansa alkuperäistä tarkoitustaan muuttamatta ja tarjota kestävää tukea ilmasto- ja globaalikehitykselle myös tulevaisuudessa. Uudelleenjärjestelyssä yhdistys siirsi kaikki varansa ja velkansa sekä toimintansa uudelle perustetulle säätiölle. Myös yhdistyksen henkilöstö siirtyi säätiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Uudelleenjärjestelyn viimeisessä vaiheessa yhdistys puretaan. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland sr käyttää myös jatkossa lyhennettä UFF. Yleishyödyllisestä yhdistyksestä on tullut yleishyödyllinen säätiö, joka ylläpitää kierrätyspalvelua Suomessa ja tukee kehitysyhteistyötä Afrikassa ja Intiassa. UFF:n tavoitteena on vaatekierrätyksellä aikaansaada kestävää kehitystä, joka samalla vähentää äärimmäistä köyhyyttä maailmassa. UFF tukee koulutusta sekä ruokaturvan ja taloudellisen toimeentulon edistämistä Afrikassa ja Intiassa. UFF tuo kestävän kehityksen ja kehittyvien maiden asioita osaksi suomalaisten arkipäivää. Vaatekeräysten ja lahjoitusten lisäksi säätiön toimintaa mahdollistavat ulkoministeriön myöntämät valtionavustukset sekä Euroopan unionin tuki.   UFF sr:n toimitusjohtaja Virve Groning: Uudelleenjärjestely on ollut UFF:n historiassa ainutlaatuinen tilanne, jossa on ollut tärkeää paitsi rakentaa entistä vankempia edellytyksiä tulevaisuuden toimintaa varten, myös taata organisaation alkuperäisten, kestävää kehitystä rakentavien ilmasto- ja globaalikehityksen missioiden jatkuvuus. Castren & Snellman Oy:n kattavan asiantuntemuksen avulla olemme voineet varmistua siitä, että kaikki järjestelyssä tarpeelliset aspektit tulevat huomioiduiksi ja hoidetuiksi. Muutosprosessin huolellinen ja ennakoiva hallinta on mahdollistanut luotettavan jatkuvuuden yhteiskunnallisille käytännön palvelutehtäville sekä kotimaan ilmastopalvelun että globaalikehitysohjelman osalta.
Julkaistu 13.6.2019
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026