Suomen laajentuva FDI-seuranta ei saa muodostua investointien hidasteeksi

Taustalla vaikuttaa laajempi trendi: geopoliittinen murros on kiihdyttänyt investointeja puolustus- ja turvallisuuskriittisille aloille, ja alan kasvuyritykset hakevat rahoitusta ennätystahtiin myös ulkomailta. Luonnos hallituksen esitykseksi lähtee lausunnoille keväällä 2026, ja uuden sijoituslupalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alkupuolella.

Uudistuksen tärkein viesti on selkeys: FDI-seuranta on pakollinen, jos ulkomainen sijoittaja hankkii vähintään 10 prosenttia osake- tai äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan yhtiössä, joka toimii FDI-seurannan kattamalla toimialalla. Myös suomalainen sijoittaja voidaan katsoa ulkomaiseksi, jos merkittävä osa sen omistuksesta tai äänivallasta on ulkomaisissa käsissä.

Seurannan piirissä olevat toimialat määritellään aiempaa tarkemmin. Toimialoihin tehdään täsmennyksiä ja toimialakattavuus tulee myös laajenemaan puolustus- ja turvallisuusalasta muun muassa kriittiseen infrastruktuuriin, puolijohteisiin, kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn sekä ensimmäistä kertaa myös greenfield-investointeihin tietyillä kriittisillä toimialoilla.

FDI-seurannan selkeys ja ennakoitavuus on sijoittajille ja kohdeyhtiöille yksi keskeinen elementti sijoituksen toteuttamisessa. Käytännön tasolla käsittelyprosessia uudistetaan muuttamalla FDI-seuranta kaksivaiheiseksi. Huoltovarmuuskeskus (HVK) tulee toimimaan ensimmäisen vaiheen käsittelijänä FDI-asioissa ja työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee jatkossa ainoastaan sellaiset asiat, jotka vaativat tarkempaa II-vaiheen selvitystä. Kaksivaiheinen malli, jossa I-vaiheen käsittelylle asetetaan selkeä 45 päivän määräaika on muutos parempaan.

Käsittelyn selkeytyminen on sijoittajien näkökulmasta positiivinen asia. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että HVK:lle varataan riittävät resurssit vastaamaan hakemusmäärien kasvuun, että hakemukset voidaan käsitellä mahdollisimman nopeasti ja varmistetaan ettei sijoitusten täytäntöönpano hidastu – etenkin tilanteissa, joissa on itsestään selvää, että ulkomainen sijoittaja ei uhkaa Suomen keskeisiä intressejä. Uudistuksen yhteydessä olisi hyvä harkita selkeästi ongelmattomiin sijoituksiin yksinkertaistettua ja nopeutettua käsittelyä. Tämä lisäisi Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.