Vetymarkkinalain valmistelu etenee – esitysluonnos lausunnoille

Miksi vetymarkkinalakia tarvitaan?

Suomessa on käynnissä useita vetyhankkeita, mutta kansallinen markkinasääntely puuttuu. Ehdotetulla sääntelyllä pyritäänkin selkeyttämään vetymarkkinan pelisääntöjä jo varhaisessa vaiheessa.

Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti ja turvallisesti toimiville vetymarkkinoille, turvata toimitusvarmuus, edistää kilpailua ja syrjimättömyyttä vetyverkoissa sekä tukea energiajärjestelmän hiilestä irtautumista.

Vetymarkkinalain soveltamisala

Lakia sovellettaisiin vetyjärjestelmässä ja vetyverkon käytössä tapahtuvaan vedyn kuljettamiseen, varastointiin, tuotantoon, toimitukseen, maahantuontiin ja vientiin (vetymarkkinat). Sen ulkopuolelle jäisivät muun muassa vetyjärjestelmään ja -verkkoon liittämättömät varastot ja terminaalit sekä vedyn toimittaminen ja jakelu liikenteen tankkauspisteiden kautta. Lakia ei sovellettaisi myöskään maakaasuverkkoon syötettyyn vetyyn.

Keskeisiä säännöksiä

Sähkö- ja maakaasuverkkojen tavoin myös vetyverkko on omalla toiminta-alueellaan luonnollinen monopoli. Vetymarkkinalaissa asetettaisiinkin sähkö- ja maakaasumarkkinoilta tuttuja velvoitteita vetyverkonhaltijoille. Verkonhaltijan on muun muassa tarjottava vetyverkkonsa palveluita markkinaosapuolille tasapuolisesti ja syrjimättömästi, eikä sen soveltamiin ehtoihin saa sisältyä perusteettomia tai kilpailua ilmeisesti rajoittavia ehtoja. Lisäksi laissa säädettäisiin verkonhaltijan kehittämisvelvollisuudesta, liittämisvelvollisuudesta, ns. kolmannen pääsystä verkkoon sekä hinnoittelun tasapuolisuuden ja kohtuullisuuden vaatimuksesta. Energiavirasto vahvistaisi verkkopalvelun ehdot ennen niiden voimaantuloa.

Laissa säädettäisiin myös vetyverkonhaltijoiden lupajärjestelmästä sekä vetyterminaalien ja -varastojen haltijoita koskevasta ilmoitusmenettelystä. Sen lisäksi, että vetymarkkinalaissa säädettäisiin vetyliiketoimintojen eriyttämisvaatimuksesta, maakaasun ja vedyn siirtoverkonhaltijoita koskevasta eriyttämisestä ja riippumattomuudesta säädettäisiin uudella lailla.

Verkonhaltijoita koskevien säännösten lisäksi vetymarkkinalaissa säädettäisiin myös esimerkiksi vedyn toimitussopimuksista, markkinaosapuolten tasevastuusta ja tiedonvaihdosta.

Jatkossa vedyn ja maakaasun siirtoverkonhaltijoiden sekä sähkön kantaverkonhaltijan tulisi tehdä yhteistyötä eri energiajärjestelmien kehittämisen koordinoimiseksi ja kustannustehokkuuden edistämiseksi. Kaikkien kolmen verkonhaltijan tulisi esimerkiksi pyrkiä varmistamaan koordinointi kymmenvuotisten verkon kehittämissuunnitelmien laatimisessa, jotta eri energiajärjestelmien väliset synergiat tulisivat huomioiduiksi.

Aikataulu

Vetymarkkinalain on tarkoitus tulla voimaan ensi tilassa. Esitys sisältää kuitenkin siirtymäsäännöksiä, ja useita keskeisiä säännöksiä alettaisiin soveltaa vasta 1.1.2033. Siirtymäaikana esimerkiksi verkkoonpääsy perustuisi osapuolten väliseen neuvotteluun ns. säännellyn verkkoonpääsyn sijaan.