Välimiesmenettelyt

Välimiesmenettelyt

Suomen johtava välimiesmenettelytiimi on palveluksessasi.

Meillä on pitkä kokemus asiamiehinä ja välimiehinä toimimisesta institutionaalisissa ja ad hoc -välimiesmenettelyissä. Edustamme asiakkaitamme muun muassa Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan, ICC:n, LCIA:n, SCC:n, DIS:n, Swiss Chambersin ja UNCITRAL:n sääntöjen mukaisissa välimiesmenettelyissä.

Hoitamamme riidat liittyvät tyypillisesti yritysjärjestelyihin, teknologiaan ja televiestintään, teollisuuteen, rakentamiseen, energiasektoriin, pankki- ja vakuutustoimintaan, rahoitusjärjestelyihin, yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeuteen sekä kauppaan ja jälleenmyyntiin. Edustamme asiakkaitamme niin Suomessa kuin ulkomailla käytävissä välimiesmenettelyissä.

Osaamistamme arvostetaan koko välimiesyhteisössä, mistä kertovat asiantuntijoidemme monet luottamustoimet kotimaisissa ja kansainvälisissä yhdistyksissä ja järjestöissä.

The Legal 500, Chambers Europe ja Chambers Global luokittelevat riidanratkaisupalvelumme ykkösluokkaan.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi jälleenvakuutuspaneelia kansainvälisessä ad hoc -välitysmenettelyssä. Riita aiheutui jälleenvakuutussopimuksesta, joka koski ensivakuuttajan vakuuttaman riskiportfolion jälleenvakuuttamista. Osapuolet olivat erimielisiä siitä, kattoiko jälleenvakuutus tietyn vahingon, joka johtui koronaviruspandemian aiheuttamasta markkinahäiriöstä. Asiassa otettiin kantaa erittäin monimutkaisiin juridisiin ja sopimuksellisiin kysymyksiin, ja siinä edellytettiin jälleenvakuutussääntelyn ja -käytännön erityisosaamista. Välitysoikeus hylkäsi vastapuolen asiakkaitamme vastaan nostamat jälleenvakuutuskorvausta koskevat vaatimukset kokonaisuudessaan. Riidan arvo oli noin 34 miljoonaa euroa.
Julkaistu 16.9.2025
Edustimme suurta suomalaista yhtymää ja siihen kuuluvaa keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä välitysmenettelyssä rakennusliikettä vastaan. Välitysoikeus hylkäsi rakennusliikkeen vaatimukset kokonaisuudessaan ja velvoitti rakennusliikkeen korvaamaan asiakkaallemme välitysmenettelystä aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Erimielisyys koski urakkasopimuksen mukaista urakkahintaa, jonka oli sovittu määräytyvän asiakkaamme tuottovaatimuksen sekä urakkakohdetta koskevan vuokrasopimuksen mukaisen vuokran perusteella. Osapuolet olivat erimielisiä vuokran tarkistamiseen sovellettavasta indeksiehdosta ja sen vaikutuksesta urakkasopimuksen mukaiseen urakkahintaan.
Julkaistu 22.11.2024
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026