Tuomas Lehtinen

osakas, asianajaja, oikeustieteen tohtori, varatuomari

Olen työskennellyt jo kolme vuosikymmentä lakimiehenä erikoistuen riitojenratkaisuun, sopimusoikeuteen ja pankkitoimintaan. Olen neuvonut asiakkaita monimutkaisissa riita-asioissa niin kansainvälisissä välimiesmenettelyissä kuin suomalaisissa tuomioistuimissa sekä toiminut välimiehenä lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä välimiesmenettelyissä.

Asiantuntemukseni kattaa kansainväliset rakennushankkeet, projektisopimukset, pankkivakuudet, kaupan rahoituksen ja näihin liittyvät riidat. Olen ollut yli kahdenkymmenen vuoden ajan luotettava neuvonantaja ja asiamies erittäin luottamuksellisissa asioissa valtion organisaatioille ja yksityisille puolustusalan yrityksille.

Olen oikeustieteen tohtori, toimin sopimusoikeuden ja kansainvälisen kauppaoikeuden dosenttina ja 2019–2024 asianajajaoikeuden työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa. Väitöskirjani käsittelee kansainvälisiä kauppasopimuksia ja rembursseja. Olen kirjoittanut useita kirjoja ja artikkeleita kansainvälisistä sopimuksista ja vakuuksista.

Aktiivinen osallistumiseni kansainvälisiin järjestöihin ja yhdistyksiin on auttanut rakentamaan maailmanlaajuisen ammatillisen verkoston.

Chambers Europe, Chambers Global ja Best Lawyers ovat tunnustaneet minut yhdeksi Suomen johtavista oikeudellisista asiantuntijoista. Asiakkaat arvostavat laajaa kokemustani, syvällistä asiantuntemustani, neuvottelutaitojani ja kykyäni käsitellä heidän liiketoiminta-asioitaan kokonaisvaltaisesti.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi suomalaista teollisuusyhtiötä SCC:n sääntöjen mukaisessa välitysmenettelyssä kansainvälistä rakennusyhtiötä vastaan. Riitaan sovellettiin Suomen lakia, ja välitysmenettelyn paikka oli Tukholma. Riita koski pääosin urakkasopimuksen purkua sekä oikeutta korvaukseen urakan viiveistä ja Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneesta kustannusten noususta johtuen. Tärkeimmät riidanalaiset kysymykset koskivat oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen sekä purkamisen seuraamuksia, kuten oikeutta korvaukseen hankkeen loppuunsaattamiskuluista, oikeutta sopimussakkoon urakan viiveistä johtuen ja sopimuksen kohtuullistamista kustannusten nousun vuoksi. Riidan kokonaisarvo ylitti 15 miljoonaa euroa.
Julkaistu 8.1.2025
Avustimme menestyksekkäästi Suomen valtiota/oikeusministeriötä vahvistuskanneasiassa, jossa Helsingin hovioikeus hylkäsi liikemies Peter Fryckmanin vaatimukset ja vahvisti, ettei osapuolten välillä ole välityssopimusta. Fryckman jätti helmikuussa 2018 hakemuksen välimiesmenettelyn aloittamiseksi Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Hakemus perustui väitteeseen Suomen oikeusministerin allekirjoittamasta suostumuksesta Fryckmanin ja Suomen valtion välisten riitaisuuksien käsittelemiseen Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Vastauksessaan aloittamishakemukseen valtio kiisti osapuolten välisen välityssopimuksen olemassaolon ja kieltäytyi nimeämästä omaa välimiestä. Haagin pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri katsoi, että suostumukseksi otsikoitu asiakirja oli liian epäselvä ja yleisluontoinen, jotta hän sen perusteella voisi nimetä välimiehen välitystuomioistuimen vuoden 2012 välimiesmenettelysääntöjen mukaiseen välimiesmenettelyyn. Tämän jälkeen Fryckman vaati käräjäoikeutta vahvistamaan, että hänen ja Suomen valtion välillä on välityssopimus, jonka nojalla osapuolten väliset riitaisuudet koskien Fryckmaniin ja hänen yhtiöihinsä kohdistuneita verotus- ja perintätoimia sekä niistä seuranneita vahingonkorvauskysymyksiä ratkaistaan Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa.  Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kanteen sillä perusteella, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus oli yleisluontoinen ja sen sisältö yksilöimätön ja asiassa oli epäselvää, oliko suostumuksessa edes kysymys välityskelpoisesta asiasta. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus ja kantajan aloitushakemus eivät olleet yhteneviä ja vastavuoroisia, eikä ollut näyttöä siitä, että osapuolet olisivat saavuttaneet yksimielisyyden sopimukseen sitoutumisesta ja sen sisällöstä. Fryckman valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus katsoi tuomiossaan joulukuussa 2022, että käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta. Hovioikeus totesi ensinnäkin, että suostumukseksi otsikoidussa asiakirjassa annettu tahdonilmaisu ei ollut tapahtunut oikeusministeriön esittely- ja päätöksentekomenettelyn mukaisessa menettelyssä. Tämän keskeisen ministeriön päätöksentekoprosessia koskeneen virheen vuoksi ministerin antamalla vapaamuotoisella tahdonilmaisulla ei hovioikeuden mukaan ollut osapuolia sitovaa vaikutusta asiassa. Hovioikeus huomautti, että kantajan toiminnassa oli ollut piirteitä tarkoituksesta ohittaa ministeriön normaali päätöksentekojärjestelmä. Hovioikeus totesi lisäksi, että ministerin tahdonilmaisua rasittivat käräjäoikeuden tuomiossa todetut välityskelpoisuutta ja suostumuksen kohdetta koskevat puutteet, sekä viittasi myös muilta osin käräjäoikeuden lausumiin perusteisiin. Korkein oikeus antoi 5.5.2023 päätöksen, jonka mukaan valituslupaa ei myönnetä, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 27.6.2023
Edustimme Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavaa FinnHEMS Oy:tä välitystuomion kumoamiskanteessa. Välimiesoikeus antoi vuonna 2016 välitystuomion, jossa se hylkäsi FinnHEMSin yhtä palveluntarjoajaansa vastaan esittämät vaatimukset. Välimiesoikeus katsoi, että palveluntarjoaja oli syyllistynyt sopimusrikkomukseen, mutta päätti olla määräämättä korvauksia FinnHEMSille, koska FinnHEMSin katsottiin laiminlyöneen reklamoida puutteellisesta suorituksesta kohtuullisessa ajassa. Tämän johdosta osapuolten välille katsottiin syntyneen hiljainen sopimus puutteellisen suorituksen sallittavuudesta. Välimiesmenettelyn aikana palveluntarjoaja ei kuitenkaan ollut vedonnut reklamaation laiminlyöntiin tai hiljaisen sopimuksen syntymiseen kiistämisensä perusteena. Tämän takia FinnHEMS nosti kumoamiskanteen Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus hyväksyi FinnHEMSin kanteen ja kumosi välitystuomion. Palveluntarjoaja valitti Helsingin hovioikeuteen, joka vahvisti käräjäoikeuden tuomion. Sekä käräjä- että hovioikeus hyväksyivät FinnHEMSin väitteen, jonka mukaan välimiesoikeus ei ollut varannut FinnHEMSille tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen ja oli ylittänyt toimivaltansa perustaessaan tuomionsa seikkaan, johon osapuolet eivät olleet vedonneet. Korkein oikeus ei myöntänyt palveluntarjoajalle valituslupaa, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen. Kynnys välitystuomion kumoamiselle tuomioistuimissa on korkea. Välitystuomiot on tarkoitettu pysyviksi, ja niiden kumoamista voidaan vaatia vain hyvin rajallisin perustein. Oikeuskäytäntöä kumoamiskanteista on ylipäätään vähän, ja vielä harvinaisempia ovat ne tapaukset, joissa välitystuomio on kumottu. Tästä huolimatta FinnHEMS onnistui osoittamaan, että välimiesoikeus oli ylittänyt toimivaltansa eikä ollut varannut FinnHEMSille tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen, minkä seurauksena välitystuomio kumottiin. Helsingin hovioikeuden lainvoimainen tuomio on huomionarvoinen ja harvinainen päätös Suomessa, ja se tarjoaa hyvän ohjenuoran tuleviin välimiesten toimivallan rajoja käsitteleviin asioihin.
Julkaistu 11.5.2020
Avustimme Suomen Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta Laivue 2020 -projektissa. Laivue 2020 on merivoimien hanke, jonka tehtävä on korvata merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Poistuvien alusten tilalle hankitaan neljä modernia korvettia. Laivue 2020 -hankkeen myötä tilattavat Pohjanmaa-luokan alukset rakentaa Rauma Marine Constructions Oy:n ja RMC Defence Oy:n telakka Raumalla. Laivan taistelujärjestelmän toimittajaksi on valittu ruotsalainen Saab AB. Uudet Pohjanmaa-luokan alukset muodostavat Suomen Merivoimien suorituskyvyn ja taistelualuskaluston selkärangan ja tulevat olemaan Puolustusvoimien käytössä aina 2050-luvulle asti. Laivue 2020 -projektin kokonaisarvo on noin 1,3 miljardia euroa.
Julkaistu 16.3.2020
Avustamme Tuusulan kuntaa maa-alueen myynnissä maailmanlaajuisen varainhallintayhtiö Blackstonen hallinnoimille rahastoille datakeskushanketta varten. Tällä hetkellä Tuusulan Jokelassa sijaitsevan noin 16,7 hehtaarin suuruisen kohdealueen myymisestä on solmittu esisopimus. Tuusulan kunnanvaltuusto on lokakuussa 2025 hyväksynyt kaavamuutokset, jotka mahdollistavat datakeskuskampuksen rakentamisen Vallunlenkin kaava-alueelle. Esisopimus maa-alueen myymisestä ja kaavan hyväksyminen ovat ensiaskeleet prosessissa, joka toteutuessaan tarkoittaisi merkittävää Tuusulan ja sen ympäristön työllisyyttä ja talouskasvua tukevaa investointia. Seuraavan vaiheen eli ympäristövaikutusten arvioinnin suunnitellaan käynnistyvän alkuvuodesta 2026. Blackstone omistaa QTS:n, joka on maailman nopeimmin kasvavia datakeskusalustoja yli 82:lla toiminnassa tai kehitteillä olevalla datakeskuksellaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Julkaistu 4.12.2025
Avustamme OP-Palvelukiinteistöt -erikoissijoitusrahastoa seitsemän päiväkotikiinteistön myynnissä Kinland AS:lle. Kaupan arvo on noin 24 miljoonaa euroa, ja suurin osa kiinteistöistä sijaitsee Helsingin seudulla. Portfolio koostuu korkealaatuisista kohteista, joiden energiatehokkuusluokitus on A tai B, ja useimmat kiinteistöt saavuttavat korkeimman luokituksen A. Kiinteistöt ovat vuokrattu yhdelle alan johtavista yksityisistä toimijoista vuokrasopimuksilla, joiden painotettu keskimääräinen jäljellä oleva vuokra-aika on noin 10 vuotta. Kaupan odotetaan toteutuvan 18. joulukuuta 2025.
Julkaistu 2.12.2025
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Factory-ravintolaketjuun. Sijoitus tukee Factoryn kunnianhimoista kasvustrategiaa laajentua valtakunnalliseksi ketjuksi ja vahvistaa läsnäoloaan myös kauppakeskuksissa. Uutena omistajana kasvua vauhdittamaan liittyy myös ravintola-alan konkari Aku Vikström, joka tulee lisäksi mukaan yhtiön hallitukseen. Factory on ravintolaketju, joka on erikoistunut korkealaatuiseen, itse valmistettuun kotiruokaan. Buffet-tarjonnan lisäksi Factory tarjoaa catering-palveluja kokouksiin ja tapahtumiin. Kaikki annokset valmistetaan Factoryn omien ravintoloiden keittiöissä ravintoloiden omien kokkien toimesta, ja ruokalista keskittyy monipuoliseen, laadukkaaseen kotiruokaan. Yhtiöllä on tällä hetkellä 22 ravintolaa Etelä-Suomessa ja se työllistää noin 200 henkilöä. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 2.12.2025
Neuvoimme Neste Oyj:tä sen 500 miljoonan euron suuruisen lainajärjestelyn jälleenrahoituksessa, jossa sekä OP Yrityspankki Oyj että Danske Bank A/S, Suomen sivuliike, myönsivät Nesteelle kahdenvälisen 250 miljoonan euron määräaikaisen lainan.  Kumpaankin kolmivuotiseen lainasopimukseen sisältyy jatko-optio.
Julkaistu 25.11.2025