Tuomas Lehtinen

osakas, asianajaja, oikeustieteen tohtori

Palvelut

Yhteystiedot

Olen työskennellyt asianajoalalla lähes muutaman vuosikymmenen ja sinä aikana ehtinyt syventyä kansainväliseen rakentamiseen ja projekteihin liittyviin sopimusoikeudellisiin kysymyksiin, riitojen ratkaisemiseen sekä rahoitukseen. Minulla on usean vuoden kokemus riita-asioihin liittyvästä oikeudellisesta neuvonnasta niin tuomioistuimissa kuin välimiesoikeuksissakin. Olen toiminut välimiehenä lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä välimiesmenettelyissä. Lisäksi osaamisaloihini kuuluvat kansainväliset kauppasopimukset, projektisopimukset, pankkitakuut ja -takaukset sekä remburssit.

Koulutukseltani olen oikeustieteen tohtori, ja minut on nimitetty Turun yliopiston sopimusoikeuden ja kansainvälisen kauppaoikeuden dosentiksi. Toimin myös asianajajaoikeuden työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa vuosina 2018–2022. Väitöskirjani, jota on käytetty yliopistoissa oppimateriaalinakin, käsittelee kansainvälisiä kauppasopimuksia ja rembursseja. Lisäksi olen julkaissut lukuisia kansainvälistä kauppaa ja takuukysymyksiä koskevia teoksia ja artikkeleita. Esiinnyn usein luennoitsijana yliopistoissa ja erilaisissa seminaareissa sekä koulutan säännöllisesti käräjäoikeuksissa, hovioikeuksissa sekä oikeusministeriössä.

Olen toiminut kansainvälisen välimiesyhdistyksen ratkaistavana olevassa riita-asiassa asiantuntijaroolissa ja laadin kirjallisia asiantuntijalausuntoja usein niin kotimaisten kotimaisille kuin ulkomaisillekin asiakkaille. IBA:n Kansainväliset rakennusprojektit -komitean alakomitean varapuheenjohtajana minulla on laaja kansainvälinen verkosto, josta asiakkaat usein hyötyvät kansainvälisissä riidoissa.

Kansainväliset asianajoalaa arvioivat hakemistot Chambers Europe, Chambers Global ja Best Lawyers ovat sijoittaneet minut Suomen johtavien asianajajien joukkoon. Asiakkaat arvostavat pitkää kokemustani, syvää asiantuntijuuttani, neuvottelutaitojani sekä taitoani lähestyä asiakkaiden kysymyksiä liiketoiminnan näkökulmasta.

Ura+

Koulutus+

Kielitaito+

Järjestötoiminta+

Kirjoituksiani

Blogi First demand -takuu on erinomainen vakuus, mutta sen käyttö vaatii tarkkuutta

Uusimmat referenssit

Suomen valtio – Hovioikeus hylkäsi liikemies Peter Fryckmanin kanteen valtiota vastaan

Avustimme menestyksekkäästi Suomen valtiota/oikeusministeriötä vahvistuskanneasiassa, jossa Helsingin hovioikeus hylkäsi liikemies Peter Fryckmanin vaatimukset ja vahvisti, ettei osapuolten välillä ole välityssopimusta. Fryckman jätti helmikuussa 2018 hakemuksen välimiesmenettelyn aloittamiseksi Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Hakemus perustui väitteeseen Suomen oikeusministerin allekirjoittamasta suostumuksesta Fryckmanin ja Suomen valtion välisten riitaisuuksien käsittelemiseen Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Vastauksessaan aloittamishakemukseen valtio kiisti osapuolten välisen välityssopimuksen olemassaolon ja kieltäytyi nimeämästä omaa välimiestä. Haagin pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri katsoi, että suostumukseksi otsikoitu asiakirja oli liian epäselvä ja yleisluontoinen, jotta hän sen perusteella voisi nimetä välimiehen välitystuomioistuimen vuoden 2012 välimiesmenettelysääntöjen mukaiseen välimiesmenettelyyn. Tämän jälkeen Fryckman vaati käräjäoikeutta vahvistamaan, että hänen ja Suomen valtion välillä on välityssopimus, jonka nojalla osapuolten väliset riitaisuudet koskien Fryckmaniin ja hänen yhtiöihinsä kohdistuneita verotus- ja perintätoimia sekä niistä seuranneita vahingonkorvauskysymyksiä ratkaistaan Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kanteen sillä perusteella, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus oli yleisluontoinen ja sen sisältö yksilöimätön ja asiassa oli epäselvää, oliko suostumuksessa edes kysymys välityskelpoisesta asiasta. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus ja kantajan aloitushakemus eivät olleet yhteneviä ja vastavuoroisia, eikä ollut näyttöä siitä, että osapuolet olisivat saavuttaneet yksimielisyyden sopimukseen sitoutumisesta ja sen sisällöstä. Fryckman valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus katsoi tuomiossaan joulukuussa 2022, että käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta. Hovioikeus totesi ensinnäkin, että suostumukseksi otsikoidussa asiakirjassa annettu tahdonilmaisu ei ollut tapahtunut oikeusministeriön esittely- ja päätöksentekomenettelyn mukaisessa menettelyssä. Tämän keskeisen ministeriön päätöksentekoprosessia koskeneen virheen vuoksi ministerin antamalla vapaamuotoisella tahdonilmaisulla ei hovioikeuden mukaan ollut osapuolia sitovaa vaikutusta asiassa. Hovioikeus huomautti, että kantajan toiminnassa oli ollut piirteitä tarkoituksesta ohittaa ministeriön normaali päätöksentekojärjestelmä. Hovioikeus totesi lisäksi, että ministerin tahdonilmaisua rasittivat käräjäoikeuden tuomiossa todetut välityskelpoisuutta ja suostumuksen kohdetta koskevat puutteet, sekä viittasi myös muilta osin käräjäoikeuden lausumiin perusteisiin. Korkein oikeus antoi 5.5.2023 päätöksen, jonka mukaan valituslupaa ei myönnetä, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen.

FinnHEMS – Välitystuomion kumoaminen

Edustimme Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavaa FinnHEMS Oy:tä välitystuomion kumoamiskanteessa. Välimiesoikeus antoi vuonna 2016 välitystuomion, jossa se hylkäsi FinnHEMSin yhtä palveluntarjoajaansa vastaan esittämät vaatimukset. Välimiesoikeus katsoi, että palveluntarjoaja oli syyllistynyt sopimusrikkomukseen, mutta päätti olla määräämättä korvauksia FinnHEMSille, koska FinnHEMSin katsottiin laiminlyöneen reklamoida puutteellisesta suorituksesta kohtuullisessa ajassa. Tämän johdosta osapuolten välille katsottiin syntyneen hiljainen sopimus puutteellisen suorituksen sallittavuudesta. Välimiesmenettelyn aikana palveluntarjoaja ei kuitenkaan ollut vedonnut reklamaation laiminlyöntiin tai hiljaisen sopimuksen syntymiseen kiistämisensä perusteena. Tämän takia FinnHEMS nosti kumoamiskanteen Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus hyväksyi FinnHEMSin kanteen ja kumosi välitystuomion. Palveluntarjoaja valitti Helsingin hovioikeuteen, joka vahvisti käräjäoikeuden tuomion. Sekä käräjä- että hovioikeus hyväksyivät FinnHEMSin väitteen, jonka mukaan välimiesoikeus ei ollut varannut FinnHEMSille tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen ja oli ylittänyt toimivaltansa perustaessaan tuomionsa seikkaan, johon osapuolet eivät olleet vedonneet. Korkein oikeus ei myöntänyt palveluntarjoajalle valituslupaa, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen. Kynnys välitystuomion kumoamiselle tuomioistuimissa on korkea. Välitystuomiot on tarkoitettu pysyviksi, ja niiden kumoamista voidaan vaatia vain hyvin rajallisin perustein. Oikeuskäytäntöä kumoamiskanteista on ylipäätään vähän, ja vielä harvinaisempia ovat ne tapaukset, joissa välitystuomio on kumottu. Tästä huolimatta FinnHEMS onnistui osoittamaan, että välimiesoikeus oli ylittänyt toimivaltansa eikä ollut varannut FinnHEMSille tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen, minkä seurauksena välitystuomio kumottiin. Helsingin hovioikeuden lainvoimainen tuomio on huomionarvoinen ja harvinainen päätös Suomessa, ja se tarjoaa hyvän ohjenuoran tuleviin välimiesten toimivallan rajoja käsitteleviin asioihin.

Puolustusvoimat – Laivue 2020 -projekti

Avustimme Suomen Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta Laivue 2020 -projektissa. Laivue 2020 on merivoimien hanke, jonka tehtävä on korvata merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Poistuvien alusten tilalle hankitaan neljä modernia korvettia. Laivue 2020 -hankkeen myötä tilattavat Pohjanmaa-luokan alukset rakentaa Rauma Marine Constructions Oy:n ja RMC Defence Oy:n telakka Raumalla. Laivan taistelujärjestelmän toimittajaksi on valittu ruotsalainen Saab AB. Uudet Pohjanmaa-luokan alukset muodostavat Suomen Merivoimien suorituskyvyn ja taistelualuskaluston selkärangan ja tulevat olemaan Puolustusvoimien käytössä aina 2050-luvulle asti. Laivue 2020 -projektin kokonaisarvo on noin 1,3 miljardia euroa.

A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu

Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.

Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros

Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.

Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa

Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Tesi – Sijoitus Sisu Autoon

Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.

Suomalainen teollisuusyhtiö – Työturvallisuusrikoksessa syyttämättäjättämispäätös

Avustimme merkittävää suomalaista teollisuusyhtiötä ja kahta sen työturvallisuusorganisaation työntekijää työturvallisuusrikosta koskeneessa rikosprosessissa. Tapaturma sattui yhteisellä työpaikalla, jossa tapahtuma-aikaan toimi myös useita muita työnantajia. Esitutkinnassa poliisi epäili muun muassa kahta yhtiön työntekijää työturvallisuusrikoksesta sekä selvitti yhtiön rangaistusvastuuta. Selvitimme yhtiön ja yhteisen työpaikan turvallisuuskäytäntöjä sekä tapahtumaan liittyneiden yhtiöiden ja henkilöiden rooleja. Esitimme perustellusti, että asiakkaamme olivat toimineet velvollisuuksiensa suhteen huolellisesti. Syyttäjä katsoi, että asiassa ei ole asiakkaidemme osalta perusteita nostaa syytteitä, joten syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta yhtiötä ja sen kahta työntekijää vastaan.

Tutustu myös muihin alan osaajiimme

Jerker Pitkänen

Kansainvälinen rakentaminen ja projektit

+358 40 733 5558 jerker.pitkanen@castren.fi

Rickard Langenskiöld

Kansainvälinen rakentaminen ja projektit

+358 40 052 9298 rickard.langenskiold@castren.fi

Laura Gräsbeck

Senior Associate

Kansainvälinen rakentaminen ja projektit

+358 20 776 5301 laura.grasbeck@castren.fi

Senior Associate

Kansainvälinen rakentaminen ja projektit

+358 44 971 3930 jaakko.honkala@castren.fi

Senior Associate

Kansainvälinen rakentaminen ja projektit

+358 50 354 6002 sampo.korpiola@castren.fi

Kansainvälinen rakentaminen ja projektit

+358 20 776 5068 vilma.setala@castren.fi

Kansainvälinen rakentaminen ja projektit

+358 50 310 5958 mikko.sukura@castren.fi

Hae sivustolta