Tuomas Lehtinen

osakas, asianajaja, oikeustieteen tohtori, varatuomari

Olen työskennellyt jo kolme vuosikymmentä lakimiehenä erikoistuen riitojenratkaisuun, sopimusoikeuteen ja pankkitoimintaan. Olen neuvonut asiakkaita monimutkaisissa riita-asioissa niin kansainvälisissä välimiesmenettelyissä kuin suomalaisissa tuomioistuimissa sekä toiminut välimiehenä lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä välimiesmenettelyissä.

Asiantuntemukseni kattaa kansainväliset rakennushankkeet, projektisopimukset, pankkivakuudet, kaupan rahoituksen ja näihin liittyvät riidat. Olen ollut yli kahdenkymmenen vuoden ajan luotettava neuvonantaja ja asiamies erittäin luottamuksellisissa asioissa valtion organisaatioille ja yksityisille puolustusalan yrityksille.

Olen oikeustieteen tohtori, toimin sopimusoikeuden ja kansainvälisen kauppaoikeuden dosenttina ja 2019–2024 asianajajaoikeuden työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa. Väitöskirjani käsittelee kansainvälisiä kauppasopimuksia ja rembursseja. Olen kirjoittanut useita kirjoja ja artikkeleita kansainvälisistä sopimuksista ja vakuuksista.

Aktiivinen osallistumiseni kansainvälisiin järjestöihin ja yhdistyksiin on auttanut rakentamaan maailmanlaajuisen ammatillisen verkoston.

Chambers Europe, Chambers Global ja Best Lawyers ovat tunnustaneet minut yhdeksi Suomen johtavista oikeudellisista asiantuntijoista. Asiakkaat arvostavat laajaa kokemustani, syvällistä asiantuntemustani, neuvottelutaitojani ja kykyäni käsitellä heidän liiketoiminta-asioitaan kokonaisvaltaisesti.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi suomalaista teollisuusyhtiötä SCC:n sääntöjen mukaisessa välitysmenettelyssä kansainvälistä rakennusyhtiötä vastaan. Riitaan sovellettiin Suomen lakia, ja välitysmenettelyn paikka oli Tukholma. Riita koski pääosin urakkasopimuksen purkua sekä oikeutta korvaukseen urakan viiveistä ja Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneesta kustannusten noususta johtuen. Tärkeimmät riidanalaiset kysymykset koskivat oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen sekä purkamisen seuraamuksia, kuten oikeutta korvaukseen hankkeen loppuunsaattamiskuluista, oikeutta sopimussakkoon urakan viiveistä johtuen ja sopimuksen kohtuullistamista kustannusten nousun vuoksi. Riidan kokonaisarvo ylitti 15 miljoonaa euroa.
Julkaistu 8.1.2025
Avustimme menestyksekkäästi Suomen valtiota/oikeusministeriötä vahvistuskanneasiassa, jossa Helsingin hovioikeus hylkäsi liikemies Peter Fryckmanin vaatimukset ja vahvisti, ettei osapuolten välillä ole välityssopimusta. Fryckman jätti helmikuussa 2018 hakemuksen välimiesmenettelyn aloittamiseksi Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Hakemus perustui väitteeseen Suomen oikeusministerin allekirjoittamasta suostumuksesta Fryckmanin ja Suomen valtion välisten riitaisuuksien käsittelemiseen Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Vastauksessaan aloittamishakemukseen valtio kiisti osapuolten välisen välityssopimuksen olemassaolon ja kieltäytyi nimeämästä omaa välimiestä. Haagin pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri katsoi, että suostumukseksi otsikoitu asiakirja oli liian epäselvä ja yleisluontoinen, jotta hän sen perusteella voisi nimetä välimiehen välitystuomioistuimen vuoden 2012 välimiesmenettelysääntöjen mukaiseen välimiesmenettelyyn. Tämän jälkeen Fryckman vaati käräjäoikeutta vahvistamaan, että hänen ja Suomen valtion välillä on välityssopimus, jonka nojalla osapuolten väliset riitaisuudet koskien Fryckmaniin ja hänen yhtiöihinsä kohdistuneita verotus- ja perintätoimia sekä niistä seuranneita vahingonkorvauskysymyksiä ratkaistaan Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa.  Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kanteen sillä perusteella, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus oli yleisluontoinen ja sen sisältö yksilöimätön ja asiassa oli epäselvää, oliko suostumuksessa edes kysymys välityskelpoisesta asiasta. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus ja kantajan aloitushakemus eivät olleet yhteneviä ja vastavuoroisia, eikä ollut näyttöä siitä, että osapuolet olisivat saavuttaneet yksimielisyyden sopimukseen sitoutumisesta ja sen sisällöstä. Fryckman valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus katsoi tuomiossaan joulukuussa 2022, että käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta. Hovioikeus totesi ensinnäkin, että suostumukseksi otsikoidussa asiakirjassa annettu tahdonilmaisu ei ollut tapahtunut oikeusministeriön esittely- ja päätöksentekomenettelyn mukaisessa menettelyssä. Tämän keskeisen ministeriön päätöksentekoprosessia koskeneen virheen vuoksi ministerin antamalla vapaamuotoisella tahdonilmaisulla ei hovioikeuden mukaan ollut osapuolia sitovaa vaikutusta asiassa. Hovioikeus huomautti, että kantajan toiminnassa oli ollut piirteitä tarkoituksesta ohittaa ministeriön normaali päätöksentekojärjestelmä. Hovioikeus totesi lisäksi, että ministerin tahdonilmaisua rasittivat käräjäoikeuden tuomiossa todetut välityskelpoisuutta ja suostumuksen kohdetta koskevat puutteet, sekä viittasi myös muilta osin käräjäoikeuden lausumiin perusteisiin. Korkein oikeus antoi 5.5.2023 päätöksen, jonka mukaan valituslupaa ei myönnetä, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 27.6.2023
Edustimme Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavaa FinnHEMS Oy:tä välitystuomion kumoamiskanteessa. Välimiesoikeus antoi vuonna 2016 välitystuomion, jossa se hylkäsi FinnHEMSin yhtä palveluntarjoajaansa vastaan esittämät vaatimukset. Välimiesoikeus katsoi, että palveluntarjoaja oli syyllistynyt sopimusrikkomukseen, mutta päätti olla määräämättä korvauksia FinnHEMSille, koska FinnHEMSin katsottiin laiminlyöneen reklamoida puutteellisesta suorituksesta kohtuullisessa ajassa. Tämän johdosta osapuolten välille katsottiin syntyneen hiljainen sopimus puutteellisen suorituksen sallittavuudesta. Välimiesmenettelyn aikana palveluntarjoaja ei kuitenkaan ollut vedonnut reklamaation laiminlyöntiin tai hiljaisen sopimuksen syntymiseen kiistämisensä perusteena. Tämän takia FinnHEMS nosti kumoamiskanteen Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus hyväksyi FinnHEMSin kanteen ja kumosi välitystuomion. Palveluntarjoaja valitti Helsingin hovioikeuteen, joka vahvisti käräjäoikeuden tuomion. Sekä käräjä- että hovioikeus hyväksyivät FinnHEMSin väitteen, jonka mukaan välimiesoikeus ei ollut varannut FinnHEMSille tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen ja oli ylittänyt toimivaltansa perustaessaan tuomionsa seikkaan, johon osapuolet eivät olleet vedonneet. Korkein oikeus ei myöntänyt palveluntarjoajalle valituslupaa, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen. Kynnys välitystuomion kumoamiselle tuomioistuimissa on korkea. Välitystuomiot on tarkoitettu pysyviksi, ja niiden kumoamista voidaan vaatia vain hyvin rajallisin perustein. Oikeuskäytäntöä kumoamiskanteista on ylipäätään vähän, ja vielä harvinaisempia ovat ne tapaukset, joissa välitystuomio on kumottu. Tästä huolimatta FinnHEMS onnistui osoittamaan, että välimiesoikeus oli ylittänyt toimivaltansa eikä ollut varannut FinnHEMSille tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen, minkä seurauksena välitystuomio kumottiin. Helsingin hovioikeuden lainvoimainen tuomio on huomionarvoinen ja harvinainen päätös Suomessa, ja se tarjoaa hyvän ohjenuoran tuleviin välimiesten toimivallan rajoja käsitteleviin asioihin.
Julkaistu 11.5.2020
Avustimme Suomen Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta Laivue 2020 -projektissa. Laivue 2020 on merivoimien hanke, jonka tehtävä on korvata merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Poistuvien alusten tilalle hankitaan neljä modernia korvettia. Laivue 2020 -hankkeen myötä tilattavat Pohjanmaa-luokan alukset rakentaa Rauma Marine Constructions Oy:n ja RMC Defence Oy:n telakka Raumalla. Laivan taistelujärjestelmän toimittajaksi on valittu ruotsalainen Saab AB. Uudet Pohjanmaa-luokan alukset muodostavat Suomen Merivoimien suorituskyvyn ja taistelualuskaluston selkärangan ja tulevat olemaan Puolustusvoimien käytössä aina 2050-luvulle asti. Laivue 2020 -projektin kokonaisarvo on noin 1,3 miljardia euroa.
Julkaistu 16.3.2020
Avustimme NoHo Partners Oyj:tä 50 miljoonan euron senioriehtoisen vakuudellisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainan laina-aika on neljä vuotta ja se erääntyy 10.9.2030. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan kolmen kuukauden EURIBOR-korkoa lisättynä 4,375 prosenttiyksikön vuotuisella marginaalilla. Joukkovelkakirjat allokoitiin kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Avustimme NoHo Partnersia myös yhtiön uuden senioriehtoisen vakuudellisen lainasopimuksen neuvottelussa. Lainasopimus käsittää 60 000 000 euron määräaikaislainajärjestelyn (term loan facility), 10 000 000 euron investointilainajärjestelyn (capex facility) ja 27 000 000 euron luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility). ”Olemme ilahtuneita sijoittajien osoittamasta mielenkiinnosta joukkovelkakirjalainaa kohtaan, mikä kertoo luottamuksesta yhtiön strategiaan. Joukkovelkakirjalainan onnistunut liikkeeseenlasku yhdessä uuden lainasopimuksen kanssa pidentää rahoituksemme maturiteettia ja mahdollistaa yhtiön kasvustrategian toteuttamisen myös jatkossa. Haluan kiittää kaikkia sijoittajia osallistumisesta sekä yhteistyöpankkia joukkovelkakirjalainan hyvästä toteutuksesta” , sanoo NoHo Partnersin toimitusjohtaja Jarno Suominen. OP Yrityspankki Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjänä. NoHo Partners on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ravintolatoimija.
Julkaistu 4.9.2026
Avustimme Tritonin omistamaa Geia Groupiin kuuluvaa Topfoods Oy:tä, sen ostaessa Oy Delice Plus Ab:n, suomalaisen kakkujen ja leivonnaisten toimittajan. Yritysoston myötä Topfoods vahvistaa vähittäiskauppaliiketoimintaansa sekä edelleen lujittaa asemaansa kakku- ja leivonnaissegmentissä. Vuonna 2008 perustettu Topfoods toimittaa valittuja elintarvikkeita ammattikeittiöiden, vähittäiskaupan ja ruokateollisuuden tarpeisiin. 
Julkaistu 4.9.2026
Avustimme Deka Immobilienia sen hankkiessa Deka-ImmobilienEuropa-rahastolle Vantaan Aviapoliksessa osoitteessa Turvalaaksonkuja 4 sijaitsevan logistiikkakiinteistön. Aviapolis on Suomen johtava logistiikkakeskittymä lentokentän läheisyyden ja liikenneyhteyksiensä ansiosta. Vuonna 2022 valmistunut moderni logistiikkakeskus käsittää 32.947 neliömetriä vuokrattavaa tilaa, ja se on vuokrattu Barona Varastopalvelut Oy:lle pitkäaikaisella sopimuksella. Vuokralainen on suomalainen 3PL-toimija, joka tarjoaa varastointi- ja verkkokaupan logistiikkapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille ja käyttää kiinteistöä keskeisenä logistiikkakeskuksenaan. Kiinteistöllä on BREEAM International New Construction -luokitus Excellent ja energialuokka A, ja se hyödyntää muun muassa aurinkosähköä ja maalämpöä. 
Julkaistu 3.9.2026
Avustimme HANZA:a sen Nivalan ja Sievin toimintojen myynnissä. Järjestely oli osa HANZA:n laajempaa strategista uudelleenjärjestelyä, jossa yhtiö optimoi suomalaista valmistusklusteriaan. HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. HANZA:lla on noin 5 000 työntekijää, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljardia Ruotsin kruunua. 
Julkaistu 3.9.2026