Ilona Karppinen

osakas, asianajaja, varatuomari

Palvelut

  1. Riitojen ratkaiseminen
  2. Corporate Governance
  3. ESG ja yritysvastuu
  4. Kuluttaja- ja markkinointioikeus

Yhteystiedot

Olen erikoistunut riitojen ratkaisemiseen ja yhtiöoikeuteen. Neuvon asiakkaitamme laajoissa kaupallisissa riidoissa eri toimialoilla, muun muassa energia-alalla. Lisäksi olen menestyksekkäästi hoitanut esimerkiksi kilpailuoikeudellisia vahingonkorvausasioita, yrityskauppoihin liittyviä erimielisyyksiä ja johdon vastuuasioita sekä ulkoistukseen ja tietojärjestelmätoimituksiin liittyviä riitoja. Autan asiakkaitamme liike-elämän erimielisyyksien hallinnassa kotimaisissa ja kansainvälisissä menettelyissä. Toimin asiamiehenä sovintoneuvotteluissa ja sovittelussa, tuomioistuimissa, välimiesmenettelyissä sekä viranomaistutkinnoissa. Toimin myös välimiehenä ratkaisemassa kaupallisia riita-asioita.

Yhtiöoikeuden alalla neuvon asiakkaita muun muassa rakennejärjestelyissä, corporate governance -kysymyksissä ja vastuuasioissa.

Asiakkaamme arvostavat analyyttisyyttäni ja strategista ajattelutapaani. Pyrin tuomaan asiakkaillemme yritystoiminnan haasteisiin innovatiivisia ja liiketoimintakeskeisiä ratkaisuja. Asianajajia kansainvälisesti arvioivat julkaisut Legal 500 ja Euromoney Legal Media Group luokittelevat minut Suomen nousevaksi kyvyksi riidanratkaisun alalla.

Toimin aktiivisesti maailman suurimmassa asianajajien yhteisössä, International Bar Associationissa, jossa olen hoitanut IBA Litigation Committeen eri vastuutehtäviä. Olin mukana myös työryhmässä, joka modernisoi 1.1.2020 voimaan tulleet Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöt. Lisäksi olen julkaissut useita artikkeleita kansainvälisissä ammattijulkaisuissa esimerkiksi kilpailuoikeudellisesta vahingonkorvauksesta, sijoitusriidoista, välimiesmenettelyn kustannustehokkuudesta ja talouskriisin vaikutuksista suomalaiseen corporate governanceen.

Uusimmat referenssit

VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Vaasan Sähkö – Markkinaoikeus hylkäsi kuluttaja-asiamiehen hakemuksen sähkön kuluttajahintojen muutoksen kohtuuttomuutta koskevassa ennakkotapauksessa
Edustimme menestyksekkäästi Vaasan Sähkö Oy:tä markkinaoikeudellisessa riita-asiassa, jossa kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemien sähkön kuluttajahintojen muutosten arvioimiseksi kuluttajasuojalain kannalta. Kuluttaja-asiamiehen hakemuksen mukaan sähkön myyntiyhtiöiden hinnankorotusten menettelytapojen lainmukaisuuteen oli tarpeen saada ratkaisu, koska useat sähköyhtiöt olivat korottaneet kuluttajien sähkösopimusten hintoja merkittävästi syksyn 2022 aikana. Kuluttaja-asiamiehen hakemus kohdistui Vaasan Sähkö Oy:n toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinnankorotusmenettelyyn 15.10.2022 voimaan tulleen muutoksen osalta. Kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua Vaasan Sähkön lisäksi myös toisen sähkön myyntiyhtiön hinnankorotuksiin. Vaasan Sähkön osalta kuluttaja-asiamiehen hakemus sisälsi kolme sakkouhkaista kieltovaatimusta. Vaatimukset koskivat sitä, mitä hinnanmuutokseen oikeuttavaa, alan yleisiin sopimusehtoihin sisältyvää ehtokohtaa voitiin käyttää hinnankorotuksen perusteena ja oliko yhtiön sähkönhankintakustannusten tullut nousta hinnankorotusta vastaavalla määrällä. Kolmas vaatimus liittyi siihen, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi sopimusehtojen nojalla yksipuolisesti tehdä kuluttajasopimuksissa. Markkinaoikeus järjesti asiassa suullisen käsittelyn kesäkuussa 2024. Markkinaoikeus hylkäsi 25.10.2024 päivätyllä ratkaisullaan kuluttaja-asiamiehen vaatimukset kokonaisuudessaan. Markkinaoikeuden mukaan Vaasan Sähkö Oy:llä oli ollut sähkömarkkinalain ja alan yleisten sopimusehtojen mukainen peruste tehdä toistaiseksi voimassa oleviin kuluttajasopimuksiin hinnankorotus syksyllä 2022 toteutetulla tavalla. Yhtiön menettelylle oli ollut olosuhteiden olennaisen muutoksen johdosta erityinen syy, eikä sitä ollut pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. Myös kuluttaja-asiamiehen toiseen sähkön myyntiyhtiöön kohdistama hakemus hylättiin. Markkinaoikeuden ratkaisu on merkittävä yleisesti sähkön vähittäismyyjille, sillä se poikkeaa kuluttajariitalautakunnan julkaisemien suositusten mukaisesta tulkintalinjasta ja osaltaan vahvistaa sähkön vähittäismyyjien oikeuden tehdä olennaisiakin muutoksia toistaiseksi voimassa olevien kuluttajasopimusten hintaehtoihin tiettyjen laissa ja sopimusehdoissa määriteltyjen reunaehtojen täyttyessä. Markkinaoikeuden ratkaisu on lainvoimainen, koska korkein oikeus ei myöntänyt kuluttaja-asiamiehelle valituslupaa.
Julkaistu 12.12.2024
Peptonic Medical – Lune Groupin osake-enemmistön hankinta
Avustimme ruotsalaista lääketieteellisen alan kehitysyhtiötä Peptonic Medical AB (publ):ia hankkimaan enemmistöosuuden suomalaisen Lune Group Oy Ltd:n osakekannasta. Lune Groupin tunnetuin tuote on Lunette-kuukautiskuppi. Yritysosto yhdistää kaksi vahvaa naisten terveyteen ja itsehoitoon keskittynyttä tuotemerkkiä, joiden välillä on useita synergioita. Peptonicille yritysosto antaa tilaisuuden kasvuun ja tuoteportfolionsa laajentamiseen. Lisäksi Peptonic pääsee hyödyntämään Lune Groupin maailmanlaajuista jakeluverkostoa muun muassa Yhdysvalloissa. Peptonicin osake on listattu Spotlight Stock Market -markkinapaikalla Tukholmassa. Heli Kurjanen perusti Lune Groupin 2005, minkä jälkeen yhtiö on noussut yhdeksi maailman johtavista kuukautiskuppien valmistajista panostamalla pitkäjänteisesti laatuun, turvallisuuteen, vastuullisuuteen ja osallistamiseen. Lune Group Oy Ltd:llä on tytäryhtiö Pohjois-Amerikassa. Yritysjärjestelyn loppuun saattamisen ennakoidaan tapahtuvan kesäkuun 2020 aikana, ja se on ehdollinen tiettyjen tavanomaisten ehtojen täyttymiselle.
Julkaistu 18.5.2020
Stora Enso – Korkein oikeus hylkäsi Metsähallituksen valituslupahakemuksen raakapuuasiassa
Korkein oikeus hylkäsi 29.1.2019 antamallaan päätöksellä Metsähallituksen valituslupahakemuksen raakapuumarkkinoiden kilpailunrajoitukseen perustuvassa vahingonkorvausasiassa, jossa Metsähallitus vaati vahingonkorvausta Stora Enso Oyj:ltä, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta. Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, että asia on ratkaistu lopullisesti. Metsäyhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan Metsähallitukselle korvauksia kilpailunrajoituksen johdosta.   Metsähallitus vaati metsäyhtiöiltä yhteisvastuullisesti pääomaltaan alun perin lähes 283 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta väitetysti maksaman alihinnan perusteella. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi tuomionsa asiassa 21.5.2018. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi Metsähallituksen valituksen sekä velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut myös hovioikeudessa täysimääräisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat yksityisten metsänomistajien ja kuntien metsäyhtiöitä vastaan nostamat vahingonkorvauskanteet vuonna 2017 antamillaan lainvoimaisilla tuomioilla. Castrén & Snellman edusti menestyksekkäästi Stora Ensoa oikeudenkäyntien kaikissa vaiheissa. Kyseessä on suurin suomalaisissa tuomioistuimissa koskaan käsitellyistä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausoikeudenkäynneistä. Lue lisää jutun aikaisemmista vaiheista.
Julkaistu 30.1.2019
Stora Enso – Helsingin hovioikeus hylkäsi Metsähallituksen vahingonkorvauskanteen Stora Ensoa vastaan
Edustimme menestyksekkäästi asiakastamme Stora Enso Oyj:tä kilpailunrajoitukseen perustuvassa mittavassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta yhteisvastuullisesti pääomaltaan lähes 125 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta. Vaatimus perustui metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta maksamaan väitettyyn alihintaan. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Metsähallitus nosti vahingonkorvauskanteen metsäyhtiöitä vastaan maaliskuussa 2011, eli ennen hovioikeuden tuomiota poikkeuksellisen laaja oikeudenkäynti oli ollut vireillä jo yli seitsemän vuotta. Lähtötilanne Markkinaoikeus katsoi vuonna 2009 antamassaan lainvoimaisessa päätöksessä Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliitto Osuuskunnan syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen tietojenvaihtoon Suomen raakapuumarkkinoilla vuosina 1997–2004. Metsähallitus väitti vahingonkorvauskanteessaan, että vastaajina olevat metsäyhtiöt olisivat maksaneet Metsähallitukselle alihintaa ostamastaan raakapuusta markkinaoikeuden toteaman kilpailunrajoituksen aikana ja sen jälkeen. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen kanteen yksimielisellä tuomiollaan 22.6.2016 ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan käräjäoikeuskäsittelystä aiheutuneet metsäyhtiöiden noin 8,5 miljoonan euron suuruiset oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeudessa Metsähallitus vaati ensisijaisesti, että metsäyhtiöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan lähes 125 miljoonaa euroa vahingonkorvausta Metsähallituksen vastaajayhtiöiden kanssa tekemistä, väitetysti alihintaisista raakapuukaupoista. Metsähallituksen toissijaiset vaatimukset olivat vastaajakohtaisia, perustuen Metsähallituksen kunkin vastaajayhtiön kanssa tekemiin puukauppasopimuksiin. Stora Ensoa vastaan esitetty toissijainen vahingonkorvausvaatimus oli yhteensä noin 68 miljoonaa euroa, eli yli puolet Metsähallituksen kokonaisvaatimuksen määrästä. Mainittujen pääomamääräisten vahingonkorvausten lisäksi Metsähallitus vaati metsäyhtiöitä suorittamaan vaadituille korvausmäärille myös tuotto- ja viivästyskorkoa, jotka korottivat Metsähallituksen korvausvaatimuksen määrää merkittävästi. Oikeudenkäynnin aikana Metsähallitus oli vähentänyt vaatimuksiaan huomattavasti. Alun perin käräjäoikeudessa Metsähallituksen yhteisvastuullisen korvausvaatimuksen määrä oli lähes 283 miljoona euroa. Käräjäoikeuskäsittelyn aikana Metsähallitus kuitenkin täsmensi vaatimuksiaan siten, että sen yhteisvastuullinen vaatimus oli noin 159 miljoonaa euroa. Hovioikeudessa Metsähallitus vähensi vaatimuksiaan edelleen noin 34 miljoonalla eurolla, koska kyseisiltä osin vaatimukset olivat vanhentuneet korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2016:11 nojalla. Kyseinen korvausvelan vanhentumista koskeva korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu oli annettu samaan kilpailunrajoitukseen perustuvassa toisessa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Edustimme Stora Ensoa menestyksekkäästi myös tässä oikeudenkäynnissä. Lopputulos Helsingin hovioikeus antoi tuomionsa asiassa 21.5.2018. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi Metsähallituksen valituksen ja kanteen. Lisäksi hovioikeus velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa täysimääräisesti. Metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa olivat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Hovioikeudessa otettiin vastaan olennaisesti sama todistelu kuin käräjäoikeudessakin. Kilpailunrajoituksen väitettyä vahingollisuutta koskeva todistelu oli huomattavan laajaa ja koostui paitsi faktatodistelusta, myös merkittävästä määrästä raakapuumarkkinoita koskevaa asiantuntijatodistelua ja taloustieteellistä asiantuntijatodistelua. Hovioikeus hyväksyi Stora Enson ja muiden metsäyhtiöiden kannan ja hylkäsi Metsähallituksen vaatimukset yksimielisesti. Tuomiossaan hovioikeus arvioi esitettyä todistelua seikkaperäisesti ja valtaosin samalla tavalla kuin käräjäoikeus. Todistelun perusteella hovioikeus katsoi, että Metsähallitus ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että Metsäyhtiöiden välisestä kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä olisi aiheutunut Metsähallitukselle vahinkoa Metsähallituksen ja Metsäyhtiöiden välisissä toimituskaupoissa. Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden välinen vahingonkorvausoikeudenkäynti on yksi suurimmista suomalaisissa tuomioistuimissa koskaan käsitellyistä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausoikeudenkäynneistä.
Julkaistu 1.6.2018
Stora Enso – Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen vahingonkorvauskanteen Stora Ensoa vastaan
Edustimme menestyksekkäästi asiakastamme Stora Enso Oyj:tä mittavassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta yhteisvastuullisesti pääomaltaan lähes 160 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta perustuen metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta maksamaan väitettyyn alihintaan. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus nosti vahingonkorvauskanteen metsäyhtiöitä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa maaliskuussa 2011, eli poikkeuksellisen laaja oikeudenkäynti kesti alioikeudessa yli viisi vuotta. 
Julkaistu 29.6.2016
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026

Tutustu myös muihin alan osaajiimme

Anders Forss
Position: osakas, hallituksen puheenjohtaja
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 588 6110
Marko Hentunen
Position: osakas
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 590 6689
Eveliina Tammela
Position: osakas
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 44 532 5022
Marcus Blomfelt
Position: Senior Counsel
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 352 9226
Teemu Auressalmi
Position: Counsel
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 20 776 5293
Stina Europaeus
Position: Counsel
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 744 3545
Lars Lindeman
Position: Counsel
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 767 7882
Iris Brisson
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 44 068 5598
Touko Hakahuhta
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 749 0511
Alexis Huldén
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 661 5222
Onni Koivu
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 400 5032
Pekko Linnanmäki
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 306 9193
Roope Oja
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 45 788 17724
Robin Ollus
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 20 776 5413
Veera Sundberg
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 438 7197
Mikaela Virtanen
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 343 1589
Lotta Henriksson
Position: Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 20 776 5077
Janina Ketola
Position: Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 051 4935