Ilona Karppinen

osakas, asianajaja, varatuomari

Olen erikoistunut riitojen ratkaisemiseen ja yhtiöoikeuteen. Neuvon asiakkaitamme laajoissa kaupallisissa riidoissa eri toimialoilla, muun muassa energia-alalla. Lisäksi olen menestyksekkäästi hoitanut esimerkiksi kilpailuoikeudellisia vahingonkorvausasioita, yrityskauppoihin liittyviä erimielisyyksiä ja johdon vastuuasioita sekä ulkoistukseen ja tietojärjestelmätoimituksiin liittyviä riitoja. Autan asiakkaitamme liike-elämän erimielisyyksien hallinnassa kotimaisissa ja kansainvälisissä menettelyissä. Toimin asiamiehenä sovintoneuvotteluissa ja sovittelussa, tuomioistuimissa, välimiesmenettelyissä sekä viranomaistutkinnoissa. Toimin myös välimiehenä ratkaisemassa kaupallisia riita-asioita.

Yhtiöoikeuden alalla neuvon asiakkaita muun muassa rakennejärjestelyissä, corporate governance -kysymyksissä ja vastuuasioissa.

Asiakkaamme arvostavat analyyttisyyttäni ja strategista ajattelutapaani. Pyrin tuomaan asiakkaillemme yritystoiminnan haasteisiin innovatiivisia ja liiketoimintakeskeisiä ratkaisuja. Asianajajia kansainvälisesti arvioivat julkaisut Legal 500 ja Euromoney Legal Media Group luokittelevat minut Suomen nousevaksi kyvyksi riidanratkaisun alalla.

Toimin aktiivisesti maailman suurimmassa asianajajien yhteisössä, International Bar Associationissa, jossa olen hoitanut IBA Litigation Committeen eri vastuutehtäviä. Olin mukana myös työryhmässä, joka modernisoi 1.1.2020 voimaan tulleet Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöt. Lisäksi olen julkaissut useita artikkeleita kansainvälisissä ammattijulkaisuissa esimerkiksi kilpailuoikeudellisesta vahingonkorvauksesta, sijoitusriidoista, välimiesmenettelyn kustannustehokkuudesta ja talouskriisin vaikutuksista suomalaiseen corporate governanceen.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi Vaasan Sähkö Oy:tä markkinaoikeudellisessa riita-asiassa, jossa kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemien sähkön kuluttajahintojen muutosten arvioimiseksi kuluttajasuojalain kannalta. Kuluttaja-asiamiehen hakemuksen mukaan sähkön myyntiyhtiöiden hinnankorotusten menettelytapojen lainmukaisuuteen oli tarpeen saada ratkaisu, koska useat sähköyhtiöt olivat korottaneet kuluttajien sähkösopimusten hintoja merkittävästi syksyn 2022 aikana. Kuluttaja-asiamiehen hakemus kohdistui Vaasan Sähkö Oy:n toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinnankorotusmenettelyyn 15.10.2022 voimaan tulleen muutoksen osalta. Kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua Vaasan Sähkön lisäksi myös toisen sähkön myyntiyhtiön hinnankorotuksiin. Vaasan Sähkön osalta kuluttaja-asiamiehen hakemus sisälsi kolme sakkouhkaista kieltovaatimusta. Vaatimukset koskivat sitä, mitä hinnanmuutokseen oikeuttavaa, alan yleisiin sopimusehtoihin sisältyvää ehtokohtaa voitiin käyttää hinnankorotuksen perusteena ja oliko yhtiön sähkönhankintakustannusten tullut nousta hinnankorotusta vastaavalla määrällä. Kolmas vaatimus liittyi siihen, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi sopimusehtojen nojalla yksipuolisesti tehdä kuluttajasopimuksissa. Markkinaoikeus järjesti asiassa suullisen käsittelyn kesäkuussa 2024. Markkinaoikeus hylkäsi 25.10.2024 päivätyllä ratkaisullaan kuluttaja-asiamiehen vaatimukset kokonaisuudessaan. Markkinaoikeuden mukaan Vaasan Sähkö Oy:llä oli ollut sähkömarkkinalain ja alan yleisten sopimusehtojen mukainen peruste tehdä toistaiseksi voimassa oleviin kuluttajasopimuksiin hinnankorotus syksyllä 2022 toteutetulla tavalla. Yhtiön menettelylle oli ollut olosuhteiden olennaisen muutoksen johdosta erityinen syy, eikä sitä ollut pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. Myös kuluttaja-asiamiehen toiseen sähkön myyntiyhtiöön kohdistama hakemus hylättiin. Markkinaoikeuden ratkaisu on merkittävä yleisesti sähkön vähittäismyyjille, sillä se poikkeaa kuluttajariitalautakunnan julkaisemien suositusten mukaisesta tulkintalinjasta ja osaltaan vahvistaa sähkön vähittäismyyjien oikeuden tehdä olennaisiakin muutoksia toistaiseksi voimassa olevien kuluttajasopimusten hintaehtoihin tiettyjen laissa ja sopimusehdoissa määriteltyjen reunaehtojen täyttyessä. Markkinaoikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, vaan siihen voidaan hakea muutosta, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. 
Julkaistu 12.12.2024
Avustimme ruotsalaista lääketieteellisen alan kehitysyhtiötä Peptonic Medical AB (publ):ia hankkimaan enemmistöosuuden suomalaisen Lune Group Oy Ltd:n osakekannasta. Lune Groupin tunnetuin tuote on Lunette-kuukautiskuppi. Yritysosto yhdistää kaksi vahvaa naisten terveyteen ja itsehoitoon keskittynyttä tuotemerkkiä, joiden välillä on useita synergioita. Peptonicille yritysosto antaa tilaisuuden kasvuun ja tuoteportfolionsa laajentamiseen. Lisäksi Peptonic pääsee hyödyntämään Lune Groupin maailmanlaajuista jakeluverkostoa muun muassa Yhdysvalloissa. Peptonicin osake on listattu Spotlight Stock Market -markkinapaikalla Tukholmassa. Heli Kurjanen perusti Lune Groupin 2005, minkä jälkeen yhtiö on noussut yhdeksi maailman johtavista kuukautiskuppien valmistajista panostamalla pitkäjänteisesti laatuun, turvallisuuteen, vastuullisuuteen ja osallistamiseen. Lune Group Oy Ltd:llä on tytäryhtiö Pohjois-Amerikassa. Yritysjärjestelyn loppuun saattamisen ennakoidaan tapahtuvan kesäkuun 2020 aikana, ja se on ehdollinen tiettyjen tavanomaisten ehtojen täyttymiselle.
Julkaistu 18.5.2020
Korkein oikeus hylkäsi 29.1.2019 antamallaan päätöksellä Metsähallituksen valituslupahakemuksen raakapuumarkkinoiden kilpailunrajoitukseen perustuvassa vahingonkorvausasiassa, jossa Metsähallitus vaati vahingonkorvausta Stora Enso Oyj:ltä, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta. Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, että asia on ratkaistu lopullisesti. Metsäyhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan Metsähallitukselle korvauksia kilpailunrajoituksen johdosta.   Metsähallitus vaati metsäyhtiöiltä yhteisvastuullisesti pääomaltaan alun perin lähes 283 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta väitetysti maksaman alihinnan perusteella. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi tuomionsa asiassa 21.5.2018. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi Metsähallituksen valituksen sekä velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut myös hovioikeudessa täysimääräisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat yksityisten metsänomistajien ja kuntien metsäyhtiöitä vastaan nostamat vahingonkorvauskanteet vuonna 2017 antamillaan lainvoimaisilla tuomioilla. Castrén & Snellman edusti menestyksekkäästi Stora Ensoa oikeudenkäyntien kaikissa vaiheissa. Kyseessä on suurin suomalaisissa tuomioistuimissa koskaan käsitellyistä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausoikeudenkäynneistä. Lue lisää jutun aikaisemmista vaiheista.
Julkaistu 30.1.2019
Edustimme menestyksekkäästi asiakastamme Stora Enso Oyj:tä kilpailunrajoitukseen perustuvassa mittavassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta yhteisvastuullisesti pääomaltaan lähes 125 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta. Vaatimus perustui metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta maksamaan väitettyyn alihintaan. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Metsähallitus nosti vahingonkorvauskanteen metsäyhtiöitä vastaan maaliskuussa 2011, eli ennen hovioikeuden tuomiota poikkeuksellisen laaja oikeudenkäynti oli ollut vireillä jo yli seitsemän vuotta. Lähtötilanne Markkinaoikeus katsoi vuonna 2009 antamassaan lainvoimaisessa päätöksessä Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliitto Osuuskunnan syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen tietojenvaihtoon Suomen raakapuumarkkinoilla vuosina 1997–2004. Metsähallitus väitti vahingonkorvauskanteessaan, että vastaajina olevat metsäyhtiöt olisivat maksaneet Metsähallitukselle alihintaa ostamastaan raakapuusta markkinaoikeuden toteaman kilpailunrajoituksen aikana ja sen jälkeen. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen kanteen yksimielisellä tuomiollaan 22.6.2016 ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan käräjäoikeuskäsittelystä aiheutuneet metsäyhtiöiden noin 8,5 miljoonan euron suuruiset oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeudessa Metsähallitus vaati ensisijaisesti, että metsäyhtiöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan lähes 125 miljoonaa euroa vahingonkorvausta Metsähallituksen vastaajayhtiöiden kanssa tekemistä, väitetysti alihintaisista raakapuukaupoista. Metsähallituksen toissijaiset vaatimukset olivat vastaajakohtaisia, perustuen Metsähallituksen kunkin vastaajayhtiön kanssa tekemiin puukauppasopimuksiin. Stora Ensoa vastaan esitetty toissijainen vahingonkorvausvaatimus oli yhteensä noin 68 miljoonaa euroa, eli yli puolet Metsähallituksen kokonaisvaatimuksen määrästä. Mainittujen pääomamääräisten vahingonkorvausten lisäksi Metsähallitus vaati metsäyhtiöitä suorittamaan vaadituille korvausmäärille myös tuotto- ja viivästyskorkoa, jotka korottivat Metsähallituksen korvausvaatimuksen määrää merkittävästi. Oikeudenkäynnin aikana Metsähallitus oli vähentänyt vaatimuksiaan huomattavasti. Alun perin käräjäoikeudessa Metsähallituksen yhteisvastuullisen korvausvaatimuksen määrä oli lähes 283 miljoona euroa. Käräjäoikeuskäsittelyn aikana Metsähallitus kuitenkin täsmensi vaatimuksiaan siten, että sen yhteisvastuullinen vaatimus oli noin 159 miljoonaa euroa. Hovioikeudessa Metsähallitus vähensi vaatimuksiaan edelleen noin 34 miljoonalla eurolla, koska kyseisiltä osin vaatimukset olivat vanhentuneet korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2016:11 nojalla. Kyseinen korvausvelan vanhentumista koskeva korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu oli annettu samaan kilpailunrajoitukseen perustuvassa toisessa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Edustimme Stora Ensoa menestyksekkäästi myös tässä oikeudenkäynnissä. Lopputulos Helsingin hovioikeus antoi tuomionsa asiassa 21.5.2018. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi Metsähallituksen valituksen ja kanteen. Lisäksi hovioikeus velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa täysimääräisesti. Metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa olivat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Hovioikeudessa otettiin vastaan olennaisesti sama todistelu kuin käräjäoikeudessakin. Kilpailunrajoituksen väitettyä vahingollisuutta koskeva todistelu oli huomattavan laajaa ja koostui paitsi faktatodistelusta, myös merkittävästä määrästä raakapuumarkkinoita koskevaa asiantuntijatodistelua ja taloustieteellistä asiantuntijatodistelua. Hovioikeus hyväksyi Stora Enson ja muiden metsäyhtiöiden kannan ja hylkäsi Metsähallituksen vaatimukset yksimielisesti. Tuomiossaan hovioikeus arvioi esitettyä todistelua seikkaperäisesti ja valtaosin samalla tavalla kuin käräjäoikeus. Todistelun perusteella hovioikeus katsoi, että Metsähallitus ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että Metsäyhtiöiden välisestä kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä olisi aiheutunut Metsähallitukselle vahinkoa Metsähallituksen ja Metsäyhtiöiden välisissä toimituskaupoissa. Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden välinen vahingonkorvausoikeudenkäynti on yksi suurimmista suomalaisissa tuomioistuimissa koskaan käsitellyistä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausoikeudenkäynneistä.
Julkaistu 1.6.2018
Edustimme menestyksekkäästi asiakastamme Stora Enso Oyj:tä mittavassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta yhteisvastuullisesti pääomaltaan lähes 160 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta perustuen metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta maksamaan väitettyyn alihintaan. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus nosti vahingonkorvauskanteen metsäyhtiöitä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa maaliskuussa 2011, eli poikkeuksellisen laaja oikeudenkäynti kesti alioikeudessa yli viisi vuotta. 
Julkaistu 29.6.2016
Avustimme SRV Oyj:tä sen myydessä 50 prosentin omistusosuutensa Pietarissa sijaitsevasta Pearl Plaza -ostoskeskuksesta CP Invest Limitedille. Myynti oli viimeinen osa SRV:n vuonna 2022 alkaneesta irtautumisesta kaikista Venäjän toiminnoistaan. SRV:n omistusosuuden myyntihinta kauppakeskuksesta oli noin 11 miljoonaa euroa. SRV on suomalainen rakennusalan kehittäjä ja uudistaja. SRV on perustettu vuonna 1987, ja se on listattu Helsingin pörssiin.
Julkaistu 17.2.2025
Avustimme Valio Oy:tä sen ostaessa Raisio Oyj:n kasviproteiiniliiketoiminnan, siihen liittyvän käyttöomaisuuden ja Härkis®- ja Beanit®-härkäpapubrändit. Käyttöomaisuuteen kuuluvat muun muassa kasviproteiinituotteita Kauhavalla valmistavan tehtaan laitteet. Kauppa tukee Valion strategiaa kasvaa meijeriyhtiöstä ruokataloksi. Tämä liiketoimintakauppa tekee meistä entistäkin merkittävämmän kasvipohjaisten proteiinituotteiden kehittäjän ja valmistajan. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä ja kasvupotentiaalia on vielä paljon. Vuonna 2022 ostimme Gold&Green® -liiketoiminnan ja siitä lähtien olemme tehneet vahvaa tuotekehitystä sekä uudistaneet brändiä. Myynti on kasvanut onnistuneiden tuotelanseerauksien myötä vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä noin 50 % edelliseen verrattuna. Tällä kaupalla rakennamme omaa tuotantokyvykkyyttä. Kauhavan tehtaan tuotantovälineet sopivat juuri meidän tarpeeseemme ja tilanteeseemme Valion liiketoimintajohtaja Kimmo Luoma sanoo. Valio on vuonna 1905 perustettu suomalainen meijeri ja ruokatalo, jonka omistajia ovat suomalaiset maidontuottajaosuuskunnat. Valiolla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 2 278 miljoonaa euroa, ja sillä on yli 4 000 työntekijää.
Julkaistu 14.2.2025
Edustimme menestyksekkäästi Trety AB:ta hoiva-alan viestintälaitteiden kehitys- ja tuotantosopimusta koskevassa riidassa ja siihen liittyvissä sovintoneuvotteluissa. Osapuolet pääsivät neuvottelujen jälkeen asiakkaamme kannalta suotuisaan sovintoon ja välttivät siten laajan välitysmenettelyn. Trety AB on globaali yritys, joka tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja elektroniikkatuotteiden kehittämiseen, teollistamiseen ja tuotantoon. Trety AB:llä on yli 30 vuoden kokemus IT-, elektroniikka- ja tietoliikennetoimialoista.
Julkaistu 11.2.2025

Tutustu myös muihin alan osaajiimme