Marcus Blomfelt

Senior Counsel, asianajaja, varatuomari

Olen erikoistunut riita-asioihin sekä vaativiin rikosasioihin. Riita-asioiden osalta minulla on laaja kokemus muun muassa kaupallisiin sopimuksiin, yrityskauppoihin, jälleenmyyntiin ja agenttisopimuksiin liittyvistä riidoista. Erityistä asiantuntemusta minulla on kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausasioista, ja olen toiminut asiamiehenä Suomen suurimmissa kilpailunrajoituksiin perustuvissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä. Rikosasioissa avustan yhtiöitä ja yhtiöiden johtoa muun muassa talous-, korruptio- ja ympäristörikosprosesseissa. Olen toiminut sekä asianomistajien että vastaajien asiamiehenä laajoissa rikosasioissa.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi Trety AB:ta hoiva-alan viestintälaitteiden kehitys- ja tuotantosopimusta koskevassa riidassa ja siihen liittyvissä sovintoneuvotteluissa. Osapuolet pääsivät neuvottelujen jälkeen asiakkaamme kannalta suotuisaan sovintoon ja välttivät siten laajan välitysmenettelyn. Trety AB on globaali yritys, joka tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja elektroniikkatuotteiden kehittämiseen, teollistamiseen ja tuotantoon. Trety AB:llä on yli 30 vuoden kokemus IT-, elektroniikka- ja tietoliikennetoimialoista.
Julkaistu 11.2.2025
Avustimme menestyksekkäästi Meyer Turku Oy:tä ja Meyer Werft GmbH & Co. KG:tä sisäisen tutkinnan alusta lähtien laajassa rikosasiassa, jossa tekijä oli kopioinut tuhansia Meyerin liikesalaisuuksia sisältäviä tiedostoja ja tarjonnut konsultointipalveluita kilpailevalle kiinalaiselle telakalle. Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion lokakuussa 2023. Käräjäoikeus vahvisti, että tekijän toiminta täytti tekijänoikeusrikoksen, yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun tunnusmerkistöt. Tekijän katsottiin lisäksi toimineen perustamansa osakeyhtiön lukuun. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön maksamaan Meyerille 5 miljoonaa euroa hyvityksenä sen tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien loukkaamisesta. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi maksettavaksi Meyerin vaatimat vahingonkorvaukset. Käräjäoikeus hyväksyi siten Meyerin vaatimukset täysimääräisesti. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja ja merkittävä liikesalaisuus- ja tekijänoikeusrikoksia koskeva kokonaisuus. Meyer Turku ja Meyer Werft ovat maailman suurimpia ja moderneimpia laivanrakennusyrityksiä. Meyerin rakentamat luksusristeilijät tunnetaan ympäri maailman nykyaikaisesta huipputeknologiastaan ja monista laivanrakennusalan innovaatioistaan. Lähtötilanne Meyer sai vuonna 2018 viitteitä siitä, että sen tiedostoja oli kopioitu oikeudettomasti. Asiassa suoritetussa laajassa sisäisessä tutkinnassa havaittiin, että tekijä oli kopioinut merkittävän määrän Meyerin tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien suojaamaa materiaalia. Kopioinnin jälkeen tekijä oli perustanut osakeyhtiön ja solminut kesällä 2018 palvelusopimuksen kiinalaisen laivanrakennusalan yhtiön kanssa. Palvelusopimuksen mukaan tekijä konsultoi kiinalaista laivanrakennusyhtiötä risteilyalustoiminnan kehittämisessä tehtävänään tarjota sen käyttöön uusia innovaatioita ja teknologiaa. Tekijä ja yhtiö saivat kiinalaiselta yhtiöltä huomattavia maksusuorituksia. Sisäisen selvityksen jälkeen asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö loppukesästä 2018. Lisäksi tekijän varallisuutta asetettiin vakuustakavarikkoon. Asiassa nostettiin syytteet ja Meyer esitti asianomistajana myös hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimuksensa. Lopputulos Käräjäoikeus vahvisti, että tekijän toiminta täytti tekijänoikeusrikoksen, yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun tunnusmerkistöt. Käräjäoikeus katsoi menettelyn loukanneen Meyerin tekijänoikeuslain mukaisia teos-, luettelo- ja tietokantaoikeuksia. Tämän lisäksi käräjäoikeus katsoi menettelyn myös täyttäneen yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun tunnusmerkistöt. Tekijän katsottiin myös toimineen perustamansa osakeyhtiön lukuun. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön maksamaan 5 miljoonaa euroa Meyerille hyvityksenä sen tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien loukkaamisesta. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi maksettavaksi Meyerin vaatimat vahingonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Käräjäoikeus hyväksyi siten Meyerin vaatimukset täysimääräisesti. Päätöksellä on suuri merkitys eurooppalaisen telakkateollisuuden tietotaidon suojaamisen kannalta. Tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 18.10.2023
Avustimme menestyksekkäästi Suomen valtiota/oikeusministeriötä vahvistuskanneasiassa, jossa Helsingin hovioikeus hylkäsi liikemies Peter Fryckmanin vaatimukset ja vahvisti, ettei osapuolten välillä ole välityssopimusta. Fryckman jätti helmikuussa 2018 hakemuksen välimiesmenettelyn aloittamiseksi Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Hakemus perustui väitteeseen Suomen oikeusministerin allekirjoittamasta suostumuksesta Fryckmanin ja Suomen valtion välisten riitaisuuksien käsittelemiseen Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Vastauksessaan aloittamishakemukseen valtio kiisti osapuolten välisen välityssopimuksen olemassaolon ja kieltäytyi nimeämästä omaa välimiestä. Haagin pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri katsoi, että suostumukseksi otsikoitu asiakirja oli liian epäselvä ja yleisluontoinen, jotta hän sen perusteella voisi nimetä välimiehen välitystuomioistuimen vuoden 2012 välimiesmenettelysääntöjen mukaiseen välimiesmenettelyyn. Tämän jälkeen Fryckman vaati käräjäoikeutta vahvistamaan, että hänen ja Suomen valtion välillä on välityssopimus, jonka nojalla osapuolten väliset riitaisuudet koskien Fryckmaniin ja hänen yhtiöihinsä kohdistuneita verotus- ja perintätoimia sekä niistä seuranneita vahingonkorvauskysymyksiä ratkaistaan Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa.  Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kanteen sillä perusteella, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus oli yleisluontoinen ja sen sisältö yksilöimätön ja asiassa oli epäselvää, oliko suostumuksessa edes kysymys välityskelpoisesta asiasta. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että oikeusministerin allekirjoittama suostumus ja kantajan aloitushakemus eivät olleet yhteneviä ja vastavuoroisia, eikä ollut näyttöä siitä, että osapuolet olisivat saavuttaneet yksimielisyyden sopimukseen sitoutumisesta ja sen sisällöstä. Fryckman valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus katsoi tuomiossaan joulukuussa 2022, että käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta. Hovioikeus totesi ensinnäkin, että suostumukseksi otsikoidussa asiakirjassa annettu tahdonilmaisu ei ollut tapahtunut oikeusministeriön esittely- ja päätöksentekomenettelyn mukaisessa menettelyssä. Tämän keskeisen ministeriön päätöksentekoprosessia koskeneen virheen vuoksi ministerin antamalla vapaamuotoisella tahdonilmaisulla ei hovioikeuden mukaan ollut osapuolia sitovaa vaikutusta asiassa. Hovioikeus huomautti, että kantajan toiminnassa oli ollut piirteitä tarkoituksesta ohittaa ministeriön normaali päätöksentekojärjestelmä. Hovioikeus totesi lisäksi, että ministerin tahdonilmaisua rasittivat käräjäoikeuden tuomiossa todetut välityskelpoisuutta ja suostumuksen kohdetta koskevat puutteet, sekä viittasi myös muilta osin käräjäoikeuden lausumiin perusteisiin. Korkein oikeus antoi 5.5.2023 päätöksen, jonka mukaan valituslupaa ei myönnetä, joten hovioikeuden tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 27.6.2023
Toimimme Excelerate Energyn neuvonantajana, kun se vuokrasi Exemplar-terminaalilaivan (Floating Storage and Regasification Unit, FSRU) Gasgrid Finland Oy:lle. Inkoon LNG-terminaalihankkeella on merkittävä rooli Suomen ja Viron kaasun saannin turvaamisessa, kun kaasuputkea pitkin tulevat kaasutoimitukset Venäjältä päättyvät. Exemplar on Suomen ensimmäinen LNG-terminaalilaiva, ja Inkoon LNG-terminaalihanke on oikeudellisesti ainutlaatuinen. Suomen ja Baltian maiden kaasun saannin kannalta kriittinen hanke toteutettiin kaiken lisäksi poikkeuksellisen nopealla aikataululla. Asiantuntijamme neuvoivat Excelerate Energyä laaja-alaisesti esimerkiksi sopimuksiin, energia- ja työlainsäädäntöön, lisensointiin, verotukseen ja strukturointiin liittyvissä asioissa.
Julkaistu 9.6.2023
Neuvoimme kansainvälistä teknistä tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavaa Grafton Group plc:tä suomalaisen Isojoen Konehalli Oy:n ja Jokapaikka Oy:n (IKH) ostossa. IKH on yksi Suomen suurimmista työvaatteiden ja henkilökohtaisten suojaimien, työkalujen, varaosien ja tarvikkeiden teknisistä tukkuliikkeistä ja jälleenmyyjistä. Kaupan velaton kokonaishinta on 199,3 miljoonaa euroa. ”IKH:n osto on innostava askel, jonka myötä Grafton pääsee ensimmäistä kertaa Suomen markkinoille ja laajentamaan markkina-asemaansa.  Lisäksi osto vahvistaa konsernin toimintaa Euroopan markkinoilla kansainvälisen kehitysstrategiamme mukaisesti.  IKH:n laadukas toimintatapa, vahva markkina-asema ja kokenut johto luovat Graftonille uuden kasvualustan Pohjoismaiden markkinoilla. Toivotamme IKH:n johtoryhmän ja heidän kollegansa lämpimästi tervetulleiksi Graftoniin”, kommentoi Graftonin toimitusjohtaja Gavin Slark . Useiden eri oikeudenalojen asiantuntijoista koostuva tiimimme neuvoi Graftonia järjestelyn kaikissa oikeudellisissa kysymyksissä ja koko transaktiodokumentaation laatimisessa. Grafton Group plc on kansainvälinen toimija, joka jakelee rakennustarvikkeita vähittäiskaupoille ja on paikallisesti tai kansallisesti johtavassa asemassa Ison-Britannian, Irlannin ja Alankomaiden kauppamarkkinoilla. Graftonilla on noin 550 myymälää ja 11 000 työntekijää. Pääkonttori sijaitsee Dublinissa, Irlannissa. Grafton on listattu Lontoon Pörssiin. IKH on vuonna 1956 perustettu perheyhtiö, joka keskittyi alun perin maatalouskoneisiin ja niiden varaosiin. Sillä on noin 400 työntekijää, ja sen pääkonttori ja jakelu- ja logistiikkakeskus sijaitsevat Kauhajoella. IKH pyrkii parhaillaan markkinoille Ruotsissa ja Virossa.
Julkaistu 24.6.2021
Edustimme Valio Oy:tä kilpailuoikeudellisessa vahingonkorvausasiassa, joka liittyi korkeimman hallinto-oikeuden määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevaan ratkaisuun. Markkinaoikeus määräsi vuonna 2014 Valiolle sakkoja saalistushinnoittelusta Suomen perusmaitomarkkinoilla. Korkein hallinto-oikeus pysytti markkinaoikeuden päätöksen vuonna 2016. Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen Arla Oy ja viisi suomalaista meijeriyritystä vaativat Valiolta korvauksia kilpailunrajoituksesta väitetysti aiheutuneista vahingoista. Korvausvaatimusten pääomamäärä oli yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Kuudesta vaatimuksesta neljä, mukaan lukien Arlan vaatimus, sovittiin ennen pääkäsittelyä. Kaksi jäljelle jäänyttä vahingonkorvausvaatimusta olivat yhteismäärältään 30 miljoonaa euroa, ja niitä koskeva seitsemänviikkoinen pääkäsittely pidettiin Helsingin käräjäoikeudessa maaliskuussa 2019. Käräjäoikeus antoi päätöksensä kesäkuussa 2019 ja määräsi yhteensä 8 miljoonan euron vahingonkorvaukset maksettaviksi kantajille. Määrä oli alle kolmannes vaatimuksista. Osapuolet eivät valittaneet päätöksestä, joka on nyt lainvoimainen. Tapaus on huomionarvoinen, koska se on ensimmäinen merkittävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvä vahingonkorvausoikeudenkäynti Suomessa ja yksi harvoista koko Euroopassa. Valio Oy on brändijohtaja, Suomen suurin meijeriyritys ja suuri toimija myös kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 2018 Valion liikevaihto oli 1,7 miljardia euroa, ja sillä oli 4 200 työntekijää eri maissa.
Julkaistu 23.9.2019
Edustimme kansainvälistä teknologiayritystä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, jossa vastapuolina oli monikansallisen yhtiön tytäryhtiöitä. Kyseessä oli suurin Suomessa koskaan käyty kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskeva riita. Myös Euroopan laajuisesti tapaus oli yksi kaikkien aikojen suurimmista ja monimutkaisimmista lajissaan. Riidan taloudellinen arvo oli yli 800 miljoonaa USD ja vaatimusten perusteena oli väitetty maailman laajuinen kartelli. Asiassa päästiin asiakkaamme kannalta erittäin edulliseen sovintoratkaisuun.
Julkaistu 16.6.2019
Korkein oikeus hylkäsi 29.1.2019 antamallaan päätöksellä Metsähallituksen valituslupahakemuksen raakapuumarkkinoiden kilpailunrajoitukseen perustuvassa vahingonkorvausasiassa, jossa Metsähallitus vaati vahingonkorvausta Stora Enso Oyj:ltä, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta. Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, että asia on ratkaistu lopullisesti. Metsäyhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan Metsähallitukselle korvauksia kilpailunrajoituksen johdosta.   Metsähallitus vaati metsäyhtiöiltä yhteisvastuullisesti pääomaltaan alun perin lähes 283 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta väitetysti maksaman alihinnan perusteella. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi tuomionsa asiassa 21.5.2018. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi Metsähallituksen valituksen sekä velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut myös hovioikeudessa täysimääräisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat yksityisten metsänomistajien ja kuntien metsäyhtiöitä vastaan nostamat vahingonkorvauskanteet vuonna 2017 antamillaan lainvoimaisilla tuomioilla. Castrén & Snellman edusti menestyksekkäästi Stora Ensoa oikeudenkäyntien kaikissa vaiheissa. Kyseessä on suurin suomalaisissa tuomioistuimissa koskaan käsitellyistä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausoikeudenkäynneistä. Lue lisää jutun aikaisemmista vaiheista.
Julkaistu 30.1.2019

Tutustu myös muihin alan osaajiimme