Lars Lindeman

Counsel, asianajaja, varatuomari

Palvelut

  1. Riitojen ratkaiseminen
  2. Rikosprosessit ja sisäiset tutkinnat

Yhteystiedot

Avustan asiakkaitamme rikosprosesseissa, sisäisissä tutkinnoissa ja riita-asioissa. Rikosasioissa hoidan sekä puolustusta että avustan asianomistajia.

Avustan muun muassa seuraavanlaisissa rikosprosesseissa:

• Erilaiset talousrikokset ja väärinkäytökset

• Ympäristörikokset

• Liikesalaisuusrikokset

• Tieto- ja viestintärikokset, tietomurrot

• Työturvallisuus- ja työrikokset

• Verorikokset ja muut julkiseen talouteen kohdistuvat rikokset

• Virkarikokset ja korruptio

Usean vuoden työkokemukseni syyttäjänä sekä tuomioistuinharjoittelun suorittaminen antavat minulle erinomaiset valmiudet koko rikosprosessin hallintaan. Ymmärrän viranomaisnäkökulmaa esitutkinnasta syyteharkinnan kautta oikeudenkäyntiin, mikä tukee tehokasta ja ennakoivaa oikeudellista neuvontaa. Minulla on yli 10 vuoden kokemus rikosasioista, ja olen hoitanut lukuisia vaativia oikeudenkäyntejä.

Uusimmat referenssit

Yleisradio – Monacon korkein oikeus hylkäsi valituksen kunnianloukkausasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Yleisradio Oy:tä ja sen päätoimittajaa kunnianloukkausasiassa kaikissa Monacon tuomioistuimen oikeusasteissa. Kanteessa oli kyse Yleisradion kahdesta suomenkielisestä ja kahdesta englanninkielisestä artikkelista, jotka julkaistiin vuonna 2022. Vastapuoli katsoi, että tietyt artikkeleissa esitetyt väitteet loukkasivat hänen kunniaansa ja vaati monacolaisissa tuomioistuimissa, että Yleisradio ja sen päätoimittaja tuomitaan kunnianloukkauksesta. Lisäksi hän vaati yhteensä 100 000 euron suuruista vahingonkorvausta ja kaiken hänen kunniaansa väitetysti loukkaavan sisällön poistamista uhkasakon uhalla. Kiistimme asiassa monacolaisten tuomioistuinten toimivallan, sillä artikkeleita ei ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle eikä toimivaltaa voitu perustaa vastapuolen väittämällä tavalla siihen, että artikkelit oli julkaistu englanniksi internetissä kaikkien saataville ja ne voitiin kääntää ranskaksi internetselaimella. Lisäksi esitimme kattavat argumentit sen puolesta, että artikkeleissa esitetyt seikat pitivät paikkansa, ne oli esitetty Monacon lainsäädännön edellyttämällä tavalla vilpittömässä mielessä ja ne pohjautuivat perusteelliseen selvitystyöhön. Toimme myös esiin, että vastapuolen toiminnassa oli kyse niin sanotusta forum shopping -ilmiöstä, eli halusta viedä asia sellaiseen oikeuspaikkaan, joka on kantajan kannalta suotuisin. Kanne käsiteltiin Monacon kaikissa kolmessa eri oikeusasteessa, sillä vastapuoli valitti ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuinten tuomioista. Ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuimet katsoivat, ettei kyseisiä Yleisradion artikkeleita ollut suunnattu monacolaiselle yleisölle, eivätkä monacolaiset tuomioistuimet siten olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa. Monacon korkein oikeus totesi, ettei ollut olemassa mitään perusteita, jotka liittäisivät väitetysti loukkaavat lausumat Monacoon. Vaikka internetissä julkaistut artikkelit olivatkin saatavilla myös Monacosta käsin, se ei tarkoittanut sitä, että ne olisi julkaistu Monacossa. Näin ollen Monacon korkein oikeus katsoi, etteivät paikalliset tuomioistuimet olleet toimivaltaisia käsittelemään asiaa, ja hylkäsi vastapuolen valituksen valitustuomioistuimen ratkaisusta. Tuomio on hyvin merkittävä eurooppalaisen sananvapauden kannalta. Päinvastainen ratkaisu olisi ollut omiaan rohkaisemaan vastaavanlaisia kanteita kantajan kannalta suotuisissa valtioissa, pyrkimyksenä rajoittaa keskustelua ja vaientaa kriittisiä ääniä. Tuomiovallan arvaamattomuus ja riski joutua pitkiin ja kalliisiin oikeudenkäynteihin voisi luoda pelkoa ja kasvattaa itsesensuuria kaikkien sananvapauttaan käyttävien, erityisesti toimittajien, muiden tiedotusvälineiden ammattilaisten ja tutkijoiden keskuudessa. Tuomio myös vahvistaa periaatetta, jonka mukaan forum shopping ei ole sallittua. Tuomio on lainvoimainen. 
Julkaistu 17.6.2025
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen. 
Julkaistu 21.8.2024
Suomalainen teollisuusyhtiö – Työturvallisuusrikoksessa syyttämättäjättämispäätös
Avustimme merkittävää suomalaista teollisuusyhtiötä ja kahta sen työturvallisuusorganisaation työntekijää työturvallisuusrikosta koskeneessa rikosprosessissa. Tapaturma sattui yhteisellä työpaikalla, jossa tapahtuma-aikaan toimi myös useita muita työnantajia. Esitutkinnassa poliisi epäili muun muassa kahta yhtiön työntekijää työturvallisuusrikoksesta sekä selvitti yhtiön rangaistusvastuuta. Selvitimme yhtiön ja yhteisen työpaikan turvallisuuskäytäntöjä sekä tapahtumaan liittyneiden yhtiöiden ja henkilöiden rooleja. Esitimme perustellusti, että asiakkaamme olivat toimineet velvollisuuksiensa suhteen huolellisesti. Syyttäjä katsoi, että asiassa ei ole asiakkaidemme osalta perusteita nostaa syytteitä, joten syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta yhtiötä ja sen kahta työntekijää vastaan.  
Julkaistu 6.8.2024
Suomalainen rakennusyhtiö – Syyttämättäjättämispäätös työturvallisuusrikosasiassa
Edustimme merkittävää suomalaista rakennusyhtiötä, joka oli osallisena työturvallisuusrikosasiassa. Yhtiö toimi päätoteuttajana ja -urakoitsijana yhteisellä rakennustyömaalla, jossa sattui työtapaturma. Esitutkinnassa selvitettiin yhtiön palveluksessa olleen vastaavan työnjohtajan henkilökohtaista rikosvastuuta sekä yhtiön rikosvastuuta. Selvitimme ja analysoimme tapahtumien kulkua, asianosaisten toimintaa sekä yhtiön työturvallisuuskäytänteitä ja -toimintaa. Loppulausunnossa argumentoimme, että yhtiö ja vastaava työnjohtaja olivat noudattaneet kaikkia työturvallisuusmääräyksiä. Esittämiemme argumenttien perusteella syyttäjä katsoi, ettei asiassa ollut todennäköisiä syitä rikosepäilyn tueksi, ja päätti jättää syytteen nostamatta yhtiön työntekijää vastaan ja luopui myös yhteisösakkovaatimuksesta yhtiötä kohtaan.
Julkaistu 3.6.2024
Suomalainen teollisuusyhtiö – Työturvallisuusrikoksessa syyttämättäjättämispäätös
Avustimme suomalaista teollisuusyhtiötä työturvallisuusrikosta ja vammantuottamusta koskeneessa esitutkinnassa. Loppulausunnossa esittämiemme argumenttien perusteella syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta yhtiön toimitusjohtajaa vastaan ja luopui yhtiötä koskevasta yhteisösakkovaatimuksesta.
Julkaistu 16.11.2023
Suomalainen teollisuusyhtiö – Korruptiotutkinta
Avustimme suomalaista teollisuusyritystä yhtiön sisäisessä korruptioepäilyyn liittyvässä tutkinnassa. Suoritimme asiassa sisäisen tutkinnan ja neuvoimme asiakasta läpi tutkintaprosessin. Tutkintaprosessin päätteeksi laadimme loppuraportin toimenpidesuosituksineen. Suomessa korruptio- ja lahjusrikossääntelyä ollaan kehittämässä, jotta epäasialliseen toimintaan voidaan puuttua aiempaa tehokkaammin. Sääntelyn tarkentumisen myötä on odotettavissa, että korruptioepäilyihin liittyvien tutkintojen määrä kasvaa Suomessa. Yritysten onkin hyvä varmistaa, että niiden ohjeistukset ovat ajan tasalla ja että sisäinen tutkinta aloitetaan heti, kun epäilys korruptiosta herää.
Julkaistu 15.11.2023
Hyvinvointialan organisaatio – Rikosasiassa edustaminen
Edustimme menestyksekkäästi suomalaista hyvinvointialan organisaatiota rikosasiassa, jossa vastaajana oli organisaation entinen työntekijä. Työntekijä oli erehdyttänyt organisaatiota pätevyydestään ja saanut itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä sekä aiheuttanut taloudellista vahinkoa organisaatiolle. Työntekijä tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen kahdesta eri rikoksesta ja maksamaan vahingonkorvauksia organisaatiolle.
Julkaistu 15.10.2023
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026

Tutustu myös muihin alan osaajiimme

Anders Forss
Position: osakas, hallituksen puheenjohtaja
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 588 6110
Marko Hentunen
Position: osakas
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 590 6689
Ilona Karppinen
Position: osakas
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 357 0514
Eveliina Tammela
Position: osakas
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 44 532 5022
Marcus Blomfelt
Position: Senior Counsel
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 352 9226
Teemu Auressalmi
Position: Counsel
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 20 776 5293
Stina Europaeus
Position: Counsel
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 744 3545
Iris Brisson
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 44 068 5598
Touko Hakahuhta
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 749 0511
Alexis Huldén
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 661 5222
Onni Koivu
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 400 5032
Pekko Linnanmäki
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 306 9193
Roope Oja
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 45 788 17724
Robin Ollus
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 20 776 5413
Veera Sundberg
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 438 7197
Mikaela Virtanen
Position: Senior Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 50 343 1589
Lotta Henriksson
Position: Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 20 776 5077
Janina Ketola
Position: Associate
Primary service Riitojen ratkaiseminen
 +358 40 051 4935