29.6.2016

Stora Enso – Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen vahingonkorvauskanteen Stora Ensoa vastaan

Edustimme menestyksekkäästi asiakastamme Stora Enso Oyj:tä mittavassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta yhteisvastuullisesti pääomaltaan lähes 160 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta perustuen metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta maksamaan väitettyyn alihintaan.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus nosti vahingonkorvauskanteen metsäyhtiöitä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa maaliskuussa 2011, eli poikkeuksellisen laaja oikeudenkäynti kesti alioikeudessa yli viisi vuotta. 

Uusimmat referenssit

Korkein oikeus hylkäsi 29.1.2019 antamallaan päätöksellä Metsähallituksen valituslupahakemuksen raakapuumarkkinoiden kilpailunrajoitukseen perustuvassa vahingonkorvausasiassa, jossa Metsähallitus vaati vahingonkorvausta Stora Enso Oyj:ltä, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta. Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, että asia on ratkaistu lopullisesti. Metsäyhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan Metsähallitukselle korvauksia kilpailunrajoituksen johdosta.   Metsähallitus vaati metsäyhtiöiltä yhteisvastuullisesti pääomaltaan alun perin lähes 283 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta väitetysti maksaman alihinnan perusteella. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi tuomionsa asiassa 21.5.2018. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi Metsähallituksen valituksen sekä velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut myös hovioikeudessa täysimääräisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat yksityisten metsänomistajien ja kuntien metsäyhtiöitä vastaan nostamat vahingonkorvauskanteet vuonna 2017 antamillaan lainvoimaisilla tuomioilla. Castrén & Snellman edusti menestyksekkäästi Stora Ensoa oikeudenkäyntien kaikissa vaiheissa. Kyseessä on suurin suomalaisissa tuomioistuimissa koskaan käsitellyistä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausoikeudenkäynneistä. Lue lisää jutun aikaisemmista vaiheista.
Julkaistu 30.1.2019
Edustimme menestyksekkäästi asiakastamme Stora Enso Oyj:tä kilpailunrajoitukseen perustuvassa mittavassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta yhteisvastuullisesti pääomaltaan lähes 125 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta. Vaatimus perustui metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta maksamaan väitettyyn alihintaan. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Metsähallitus nosti vahingonkorvauskanteen metsäyhtiöitä vastaan maaliskuussa 2011, eli ennen hovioikeuden tuomiota poikkeuksellisen laaja oikeudenkäynti oli ollut vireillä jo yli seitsemän vuotta. Lähtötilanne Markkinaoikeus katsoi vuonna 2009 antamassaan lainvoimaisessa päätöksessä Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliitto Osuuskunnan syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen tietojenvaihtoon Suomen raakapuumarkkinoilla vuosina 1997–2004. Metsähallitus väitti vahingonkorvauskanteessaan, että vastaajina olevat metsäyhtiöt olisivat maksaneet Metsähallitukselle alihintaa ostamastaan raakapuusta markkinaoikeuden toteaman kilpailunrajoituksen aikana ja sen jälkeen. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen kanteen yksimielisellä tuomiollaan 22.6.2016 ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan käräjäoikeuskäsittelystä aiheutuneet metsäyhtiöiden noin 8,5 miljoonan euron suuruiset oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeudessa Metsähallitus vaati ensisijaisesti, että metsäyhtiöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan lähes 125 miljoonaa euroa vahingonkorvausta Metsähallituksen vastaajayhtiöiden kanssa tekemistä, väitetysti alihintaisista raakapuukaupoista. Metsähallituksen toissijaiset vaatimukset olivat vastaajakohtaisia, perustuen Metsähallituksen kunkin vastaajayhtiön kanssa tekemiin puukauppasopimuksiin. Stora Ensoa vastaan esitetty toissijainen vahingonkorvausvaatimus oli yhteensä noin 68 miljoonaa euroa, eli yli puolet Metsähallituksen kokonaisvaatimuksen määrästä. Mainittujen pääomamääräisten vahingonkorvausten lisäksi Metsähallitus vaati metsäyhtiöitä suorittamaan vaadituille korvausmäärille myös tuotto- ja viivästyskorkoa, jotka korottivat Metsähallituksen korvausvaatimuksen määrää merkittävästi. Oikeudenkäynnin aikana Metsähallitus oli vähentänyt vaatimuksiaan huomattavasti. Alun perin käräjäoikeudessa Metsähallituksen yhteisvastuullisen korvausvaatimuksen määrä oli lähes 283 miljoona euroa. Käräjäoikeuskäsittelyn aikana Metsähallitus kuitenkin täsmensi vaatimuksiaan siten, että sen yhteisvastuullinen vaatimus oli noin 159 miljoonaa euroa. Hovioikeudessa Metsähallitus vähensi vaatimuksiaan edelleen noin 34 miljoonalla eurolla, koska kyseisiltä osin vaatimukset olivat vanhentuneet korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2016:11 nojalla. Kyseinen korvausvelan vanhentumista koskeva korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu oli annettu samaan kilpailunrajoitukseen perustuvassa toisessa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Edustimme Stora Ensoa menestyksekkäästi myös tässä oikeudenkäynnissä. Lopputulos Helsingin hovioikeus antoi tuomionsa asiassa 21.5.2018. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi Metsähallituksen valituksen ja kanteen. Lisäksi hovioikeus velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa täysimääräisesti. Metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa olivat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Hovioikeudessa otettiin vastaan olennaisesti sama todistelu kuin käräjäoikeudessakin. Kilpailunrajoituksen väitettyä vahingollisuutta koskeva todistelu oli huomattavan laajaa ja koostui paitsi faktatodistelusta, myös merkittävästä määrästä raakapuumarkkinoita koskevaa asiantuntijatodistelua ja taloustieteellistä asiantuntijatodistelua. Hovioikeus hyväksyi Stora Enson ja muiden metsäyhtiöiden kannan ja hylkäsi Metsähallituksen vaatimukset yksimielisesti. Tuomiossaan hovioikeus arvioi esitettyä todistelua seikkaperäisesti ja valtaosin samalla tavalla kuin käräjäoikeus. Todistelun perusteella hovioikeus katsoi, että Metsähallitus ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että Metsäyhtiöiden välisestä kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä olisi aiheutunut Metsähallitukselle vahinkoa Metsähallituksen ja Metsäyhtiöiden välisissä toimituskaupoissa. Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden välinen vahingonkorvausoikeudenkäynti on yksi suurimmista suomalaisissa tuomioistuimissa koskaan käsitellyistä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausoikeudenkäynneistä.
Julkaistu 1.6.2018
Avustimme CapMan Real Estatea korkealaatuisen, Helsingin Katajanokalla sijaitsevan asuinkiinteistön hankinnassa ja rahoituksessa. Kiinteistö hankittiin Suomen Merimiespalvelutoimistolta (MEPA). Kaupan kohteena ollut vuonna 2017 valmistunut kiinteistö koostuu 38 modernista vuokra-asunnosta ja pysäköintihallista. Rakennus on korkealaatuinen, ja siinä on modernit pohjaratkaisut sekä hyvin suunnitellut yhteiset tilat, kuten kuntosali ja kattosauna. Rakennus sulautuu hyvin alueen historialliseen ja merelliseen luonteeseen. Asuinkiinteistö sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa arvostetussa Katajanokan merenrantakaupunginosassa. Kiinteistöllä on korkea ESG-profiili, jota CapMan Real Estate aikoo kehittää entisestään.
Julkaistu 6.11.2025
Toimimme Stena Linen oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa NLC Ferry Ab Oy:n (Wasaline). Kauppa vahvistaa Stena Linen asemaa Itämerellä ja mahdollistaa Stena Linen toiminnan Ruotsin Uumajan ja Suomen Vaasan välisellä lauttareitillä. Yritysosto vahvistaa entisestään Stena Linen asemaa yhtenä kestävän kehityksen johtavista toimijoista lauttateollisuudessa ja parantaa yhtiön mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita sekä tarjoaa vahvan intermodaalisen kuljetusyhteyden Göteborgin ja Trelleborgin suuntaan ja edelleen Euroopan mantereelle. NLC Ferryn, joka toimii lisänimellä Wasaline, omisti Merenkurkun Link, joka on Uumajan ja Vaasan kaupunkien puoliksi omistama yhtiö. Wasaline on maailman pohjoisin varustamo, joka liikennöi päivittäin matkustaja- ja rahtiliikennettä Vaasan ja Uumajan välillä. Wasaline on Itämeren ensimmäinen hiilineutraali lauttaliikenteen harjoittaja biokaasulla ja akuilla kulkevalla hybridialuksellaan Aurora Botnia. Stena Line on yksi Euroopan johtavista lauttaoperaattoreista, jolla on 20 reittiä eri puolilla Eurooppaa. Yhtiö on perheyritys, joka perustettiin vuonna 1962, ja sen pääkonttori sijaitsee Göteborgissa. Sen palveluksessa on 6 550 työntekijää ja sen vuotuinen liikevaihto on 19,6 miljardia kruunua. Kaupan toteutuminen on ehdollinen Uumajan ja Vaasan kunnanvaltuustojen hyväksynnöille sekä tavanomaisille kaupan täytäntöönpanoa koskeville ehdoille, kuten viranomaishyväksynnöille. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 alussa. Castrén & Snellman tekee yhteistyötä CMS Wistrandin kanssa, joka on Stena Linen neuvonantaja Ruotsin lakia koskevissa asioissa kaupan yhteydessä.
Julkaistu 4.11.2025