29.6.2016

Stora Enso – Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen vahingonkorvauskanteen Stora Ensoa vastaan

Edustimme menestyksekkäästi asiakastamme Stora Enso Oyj:tä mittavassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta yhteisvastuullisesti pääomaltaan lähes 160 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta perustuen metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta maksamaan väitettyyn alihintaan.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus nosti vahingonkorvauskanteen metsäyhtiöitä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa maaliskuussa 2011, eli poikkeuksellisen laaja oikeudenkäynti kesti alioikeudessa yli viisi vuotta. 

Uusimmat referenssit

Korkein oikeus hylkäsi 29.1.2019 antamallaan päätöksellä Metsähallituksen valituslupahakemuksen raakapuumarkkinoiden kilpailunrajoitukseen perustuvassa vahingonkorvausasiassa, jossa Metsähallitus vaati vahingonkorvausta Stora Enso Oyj:ltä, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta. Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, että asia on ratkaistu lopullisesti. Metsäyhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan Metsähallitukselle korvauksia kilpailunrajoituksen johdosta.   Metsähallitus vaati metsäyhtiöiltä yhteisvastuullisesti pääomaltaan alun perin lähes 283 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta väitetysti maksaman alihinnan perusteella. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi tuomionsa asiassa 21.5.2018. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi Metsähallituksen valituksen sekä velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut myös hovioikeudessa täysimääräisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat yksityisten metsänomistajien ja kuntien metsäyhtiöitä vastaan nostamat vahingonkorvauskanteet vuonna 2017 antamillaan lainvoimaisilla tuomioilla. Castrén & Snellman edusti menestyksekkäästi Stora Ensoa oikeudenkäyntien kaikissa vaiheissa. Kyseessä on suurin suomalaisissa tuomioistuimissa koskaan käsitellyistä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausoikeudenkäynneistä. Lue lisää jutun aikaisemmista vaiheista.
Julkaistu 30.1.2019
Edustimme menestyksekkäästi asiakastamme Stora Enso Oyj:tä kilpailunrajoitukseen perustuvassa mittavassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmene Oyj:ltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta yhteisvastuullisesti pääomaltaan lähes 125 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta. Vaatimus perustui metsäyhtiöiden vuosina 1997–2005 raakapuusta maksamaan väitettyyn alihintaan. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tuomiollaan 22.6.2016 Metsähallituksen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Metsähallitus nosti vahingonkorvauskanteen metsäyhtiöitä vastaan maaliskuussa 2011, eli ennen hovioikeuden tuomiota poikkeuksellisen laaja oikeudenkäynti oli ollut vireillä jo yli seitsemän vuotta. Lähtötilanne Markkinaoikeus katsoi vuonna 2009 antamassaan lainvoimaisessa päätöksessä Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliitto Osuuskunnan syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen tietojenvaihtoon Suomen raakapuumarkkinoilla vuosina 1997–2004. Metsähallitus väitti vahingonkorvauskanteessaan, että vastaajina olevat metsäyhtiöt olisivat maksaneet Metsähallitukselle alihintaa ostamastaan raakapuusta markkinaoikeuden toteaman kilpailunrajoituksen aikana ja sen jälkeen. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen kanteen yksimielisellä tuomiollaan 22.6.2016 ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan käräjäoikeuskäsittelystä aiheutuneet metsäyhtiöiden noin 8,5 miljoonan euron suuruiset oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeudessa Metsähallitus vaati ensisijaisesti, että metsäyhtiöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan lähes 125 miljoonaa euroa vahingonkorvausta Metsähallituksen vastaajayhtiöiden kanssa tekemistä, väitetysti alihintaisista raakapuukaupoista. Metsähallituksen toissijaiset vaatimukset olivat vastaajakohtaisia, perustuen Metsähallituksen kunkin vastaajayhtiön kanssa tekemiin puukauppasopimuksiin. Stora Ensoa vastaan esitetty toissijainen vahingonkorvausvaatimus oli yhteensä noin 68 miljoonaa euroa, eli yli puolet Metsähallituksen kokonaisvaatimuksen määrästä. Mainittujen pääomamääräisten vahingonkorvausten lisäksi Metsähallitus vaati metsäyhtiöitä suorittamaan vaadituille korvausmäärille myös tuotto- ja viivästyskorkoa, jotka korottivat Metsähallituksen korvausvaatimuksen määrää merkittävästi. Oikeudenkäynnin aikana Metsähallitus oli vähentänyt vaatimuksiaan huomattavasti. Alun perin käräjäoikeudessa Metsähallituksen yhteisvastuullisen korvausvaatimuksen määrä oli lähes 283 miljoona euroa. Käräjäoikeuskäsittelyn aikana Metsähallitus kuitenkin täsmensi vaatimuksiaan siten, että sen yhteisvastuullinen vaatimus oli noin 159 miljoonaa euroa. Hovioikeudessa Metsähallitus vähensi vaatimuksiaan edelleen noin 34 miljoonalla eurolla, koska kyseisiltä osin vaatimukset olivat vanhentuneet korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2016:11 nojalla. Kyseinen korvausvelan vanhentumista koskeva korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu oli annettu samaan kilpailunrajoitukseen perustuvassa toisessa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Edustimme Stora Ensoa menestyksekkäästi myös tässä oikeudenkäynnissä. Lopputulos Helsingin hovioikeus antoi tuomionsa asiassa 21.5.2018. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi Metsähallituksen valituksen ja kanteen. Lisäksi hovioikeus velvoitti Metsähallituksen korvaamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa täysimääräisesti. Metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa olivat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Hovioikeudessa otettiin vastaan olennaisesti sama todistelu kuin käräjäoikeudessakin. Kilpailunrajoituksen väitettyä vahingollisuutta koskeva todistelu oli huomattavan laajaa ja koostui paitsi faktatodistelusta, myös merkittävästä määrästä raakapuumarkkinoita koskevaa asiantuntijatodistelua ja taloustieteellistä asiantuntijatodistelua. Hovioikeus hyväksyi Stora Enson ja muiden metsäyhtiöiden kannan ja hylkäsi Metsähallituksen vaatimukset yksimielisesti. Tuomiossaan hovioikeus arvioi esitettyä todistelua seikkaperäisesti ja valtaosin samalla tavalla kuin käräjäoikeus. Todistelun perusteella hovioikeus katsoi, että Metsähallitus ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että Metsäyhtiöiden välisestä kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä olisi aiheutunut Metsähallitukselle vahinkoa Metsähallituksen ja Metsäyhtiöiden välisissä toimituskaupoissa. Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden välinen vahingonkorvausoikeudenkäynti on yksi suurimmista suomalaisissa tuomioistuimissa koskaan käsitellyistä kilpailuoikeudellisista vahingonkorvausoikeudenkäynneistä.
Julkaistu 1.6.2018
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. Yhtiö tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa. 
Julkaistu 9.9.2026