Vaikuttavuussijoittaminen

Vaikuttavuussijoittaminen

Vaikuttavuussijoittamisesta (impact investing) on tullut maailmalla kasvava ilmiö. Kiinnostus uusia palveluiden rahoitusmuotoja kohtaan on herännyt voimakkaana myös Suomessa, jossa julkinen sektori kamppailee kustannuspaineiden kanssa.

Autamme asiakkaitamme menestymään tällä uudella alalla, jonka toimintapuitteet ovat vasta hahmottumassa. Rahoituksen, julkisen sektorin hankkeiden ja eri yhteisömuotojen osaajamme suunnittelevat asiakkaillemme juridisesti oivaltavat ja suomalaiseen sääntely-ympäristöön istuvat toimintamallit siten, että ne ovat sopusoinnussa myös valtiontuki- ja hankintasääntelyn kanssa.

Saatamme alan erilaiset toimijat yhteen ja puhumme samaa kieltä heidän kanssaan. Lisäksi myötävaikutamme alan toimintaympäristön kehittymiseen toimimalla aktiivisesti alan kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, joista esimerkkinä voidaan mainita European Social Enterprise Law Association (ESELA).

Uusimmat referenssit

Avustimme FIMiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvän SIB-rahaston perustamisessa, dokumentaation laadinnassa ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. SIBit eli tulosperusteiset rahoitussopimukset ( social impact bond , SIB ) ovat hyvä esimerkki uudenlaisesta sijoittamistavasta – vaikuttavuussijoittamisesta, jossa tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Nyt perustettua SIB-rahastoa hallinnoi FIM yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton, mukana olevien kuntien ja Sitran kanssa, ja rahaston käytännön toimintaa ohjaavat kuntien edustajat, Lastensuojelun Keskusliitto sekä lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluita tuottavat toteutuskumppanit. Rahastoon kerätyillä varoilla rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Rahaston tuotto on sidottu yhteisesti sovittujen hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseen, ja syntyvät kustannussäästöt jaetaan kunnan ja rahaston sijoittajien kesken. Rahasto on tarkoitettu ammattimaisille sijoittajille.
Julkaistu 12.2.2019
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026