22.10.2019

Millainen sijoitus on vastuullinen? EU etsii vastauksia

Maailma on ilmastokriisin partaalla, ellei jo kriisin keskellä. Euroopan unionin jäsenmaissa rajut sääilmiöt ja ilmasto-olosuhteet aiheuttivat yli 450 miljardin euron menetykset vuosina 1980–2017. Ilmastohätätila pakottaa isoihin tekoihin. Tarvitsemme ilmastoneutraalin talousjärjestelmän. Euroopan unioni tähtää ilmastoneutraaliksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten pääomavirrat on saatava kääntymään kestävään suuntaan. Yksin unionissa siirtymä vaatii julkisten varojen lisäksi yksityisiä investointeja 175–290 miljardin euron arvosta joka vuosi.

Markkinat ovat alkaneet paikata aukkoa: vastuullinen sijoittaminen on viime vuosina lisääntynyt vauhdikkaasti ja noussut marginaalista valtavirtaan. Vastuullinen sijoittaja huomioi sijoituspäätöksissään ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallinnon. Viime aikoina erityisesti ympäristöseikat ovat saaneet painoa. Vastuullisten sijoituskohteiden kysyntä ylittää jo tarjonnan. Markkinoilla on siis ratkottavanaan positiivinen ongelma.

Vastuulliseen sijoittamiseen liittyy kuitenkin kiperä kysymys, joka mietityttää yhä useampaa sijoittajaa: mitkä sitten ovat vastuullisia sijoituskohteita? Miten mitata tai vertailla sijoitusten kestävyyttä pätevästi? Vastuullisuustekojen raportointiin on kehitetty erilaisia malleja, mutta alalta puuttuu yhteinen mittaristo. Miten saada sijoittajat ja sijoituskohteiden kehittäjät puhumaan samaa kieltä? Euroopan unioni on nyt ottamassa aloitteen käsiinsä.

EU asetti jo hyvän aikaa sitten tavoitteekseen toimia kestävän rahoituksen suunnannäyttäjänä. Viime maaliskuussa unioni hyväksyi kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelma kertoo, että EU tahtoo vakavissaan uudistaa rahoitusjärjestelmää ja edistää siten matkaa kohti kestävää taloutta. Yksi suunnitelman tavoitteista on selkeä, yhtenäinen luokitusjärjestelmä, joka auttaisi arvioimaan taloudellisen toiminnan ekologista kestävyyttä.

Luokitukseen on ladattu paljon odotuksia. Suurin kysymys on silti, palveleeko se todella tavoitetta: onnistuuko se ohjaamaan pääomaa kestävän talousjärjestelmän tueksi? Jotkut ovat epäilleet, että luokitukset kääntyvät tavoitetta vastaan. Jos toiminta täyttää jo ”kestävyyden” vähimmäisvaatimukset, luokitusjärjestelmä ei kannusta lisäparannuksiin. Toinen vaara piilee vanhenemisessa. Kestävää kehitystä koskeva tutkimus ja tietämys kehittyvät kovaa vauhtia, ja nykytiedon valossa kestävät ratkaisut saattavat vielä osoittautua vääriksi. Vanhentuneesta luokituksesta ei olisi hyötyä. Luokitus olisi silti askel oikeaan suuntaan. Yhtenäiset, tietoon perustuvat kriteerit auttaisivat välttämään viherpesua ja ilmastohuolella rahastamista.

Päämäärä on selvä – ilmastoneutraali talousjärjestelmä – ja sen aika on nyt.

Uusimmat referenssit

Avustimme FIMiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvän SIB-rahaston perustamisessa, dokumentaation laadinnassa ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. SIBit eli tulosperusteiset rahoitussopimukset ( social impact bond , SIB ) ovat hyvä esimerkki uudenlaisesta sijoittamistavasta – vaikuttavuussijoittamisesta, jossa tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Nyt perustettua SIB-rahastoa hallinnoi FIM yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton, mukana olevien kuntien ja Sitran kanssa, ja rahaston käytännön toimintaa ohjaavat kuntien edustajat, Lastensuojelun Keskusliitto sekä lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluita tuottavat toteutuskumppanit. Rahastoon kerätyillä varoilla rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Rahaston tuotto on sidottu yhteisesti sovittujen hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseen, ja syntyvät kustannussäästöt jaetaan kunnan ja rahaston sijoittajien kesken. Rahasto on tarkoitettu ammattimaisille sijoittajille.
Julkaistu 12.2.2019
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Avustimme Swedbank AB:tä (publ) suomalaisen vähittäiskauppakiinteistösalkun jälleenrahoituksessa. Kiinteistösalkku on Trophin suomalaisten tytäryhtiöiden omistuksessa. Trophi on Pohjoismaiden johtava päivittäistavarakauppavetoisiin vähittäiskauppakiinteistöihin keskittyvä kiinteistöyhtiö, jonka kiinteistösalkkuun kuuluu 278 kohdetta Ruotsissa ja Suomessa. Suomi on Trophille edelleen kehittyvä ja strategisesti tärkeä markkina, ja sen osuus yhtiön vuokratuotoista ja kiinteistöjen arvosta on noin 30 prosenttia. 
Julkaistu 17.7.2026