22.10.2019

Millainen sijoitus on vastuullinen? EU etsii vastauksia

Maailma on ilmastokriisin partaalla, ellei jo kriisin keskellä. Euroopan unionin jäsenmaissa rajut sääilmiöt ja ilmasto-olosuhteet aiheuttivat yli 450 miljardin euron menetykset vuosina 1980–2017. Ilmastohätätila pakottaa isoihin tekoihin. Tarvitsemme ilmastoneutraalin talousjärjestelmän. Euroopan unioni tähtää ilmastoneutraaliksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten pääomavirrat on saatava kääntymään kestävään suuntaan. Yksin unionissa siirtymä vaatii julkisten varojen lisäksi yksityisiä investointeja 175–290 miljardin euron arvosta joka vuosi.

Markkinat ovat alkaneet paikata aukkoa: vastuullinen sijoittaminen on viime vuosina lisääntynyt vauhdikkaasti ja noussut marginaalista valtavirtaan. Vastuullinen sijoittaja huomioi sijoituspäätöksissään ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallinnon. Viime aikoina erityisesti ympäristöseikat ovat saaneet painoa. Vastuullisten sijoituskohteiden kysyntä ylittää jo tarjonnan. Markkinoilla on siis ratkottavanaan positiivinen ongelma.

Vastuulliseen sijoittamiseen liittyy kuitenkin kiperä kysymys, joka mietityttää yhä useampaa sijoittajaa: mitkä sitten ovat vastuullisia sijoituskohteita? Miten mitata tai vertailla sijoitusten kestävyyttä pätevästi? Vastuullisuustekojen raportointiin on kehitetty erilaisia malleja, mutta alalta puuttuu yhteinen mittaristo. Miten saada sijoittajat ja sijoituskohteiden kehittäjät puhumaan samaa kieltä? Euroopan unioni on nyt ottamassa aloitteen käsiinsä.

EU asetti jo hyvän aikaa sitten tavoitteekseen toimia kestävän rahoituksen suunnannäyttäjänä. Viime maaliskuussa unioni hyväksyi kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelma kertoo, että EU tahtoo vakavissaan uudistaa rahoitusjärjestelmää ja edistää siten matkaa kohti kestävää taloutta. Yksi suunnitelman tavoitteista on selkeä, yhtenäinen luokitusjärjestelmä, joka auttaisi arvioimaan taloudellisen toiminnan ekologista kestävyyttä.

Luokitukseen on ladattu paljon odotuksia. Suurin kysymys on silti, palveleeko se todella tavoitetta: onnistuuko se ohjaamaan pääomaa kestävän talousjärjestelmän tueksi? Jotkut ovat epäilleet, että luokitukset kääntyvät tavoitetta vastaan. Jos toiminta täyttää jo ”kestävyyden” vähimmäisvaatimukset, luokitusjärjestelmä ei kannusta lisäparannuksiin. Toinen vaara piilee vanhenemisessa. Kestävää kehitystä koskeva tutkimus ja tietämys kehittyvät kovaa vauhtia, ja nykytiedon valossa kestävät ratkaisut saattavat vielä osoittautua vääriksi. Vanhentuneesta luokituksesta ei olisi hyötyä. Luokitus olisi silti askel oikeaan suuntaan. Yhtenäiset, tietoon perustuvat kriteerit auttaisivat välttämään viherpesua ja ilmastohuolella rahastamista.

Päämäärä on selvä – ilmastoneutraali talousjärjestelmä – ja sen aika on nyt.

Uusimmat referenssit

Avustimme FIMiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvän SIB-rahaston perustamisessa, dokumentaation laadinnassa ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. SIBit eli tulosperusteiset rahoitussopimukset ( social impact bond , SIB ) ovat hyvä esimerkki uudenlaisesta sijoittamistavasta – vaikuttavuussijoittamisesta, jossa tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Nyt perustettua SIB-rahastoa hallinnoi FIM yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton, mukana olevien kuntien ja Sitran kanssa, ja rahaston käytännön toimintaa ohjaavat kuntien edustajat, Lastensuojelun Keskusliitto sekä lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluita tuottavat toteutuskumppanit. Rahastoon kerätyillä varoilla rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Rahaston tuotto on sidottu yhteisesti sovittujen hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseen, ja syntyvät kustannussäästöt jaetaan kunnan ja rahaston sijoittajien kesken. Rahasto on tarkoitettu ammattimaisille sijoittajille.
Julkaistu 12.2.2019
Neuvoimme CapMan Buyoutia Renoa Groupin irtautumisessa. Renoa Groupin johto on yhdessä Korpi Capitalin ja muiden sijoittajien kanssa ostanut konsernin. Renoa Group on suomalainen vakiintunut talotekniikka-alan asiantuntija, joka on erikoistunut omakotitaloihin Suomessa ja Ruotsissa. Renoa on merkittävä avaimet käteen -periaatteella toteutettavien käyttövesi- ja lämmitys-, viemäri- ja sähköverkkosaneerausten toimittaja, jolla on toimintaa myös Ruotsissa. Konsernin liikevaihto oli 35 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 300 henkilöä 10 toimipisteessä Suomessa ja 6 toimipisteessä Ruotsissa. Korpi Capital on suomalainen sijoitusyhtiö, jolla on omistuksia 29 yrityksessä. 
Julkaistu 14.1.2025
Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen ostaessa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta kiinteistöportfolion, joka käsittää Espoossa sijaitsevan terveysaseman, Vantaalla sijaitsevan päiväkodin, Helsingissä sijaitsevan peruskoulun ja Helsingissä sijaitsevan pysäköintilaitoksen. Kolmen ensimmäisen kohteen vuokrattava pinta-ala on noin 13 900 m2 ja pysäköintilaitoksessa on 120 parkkipaikkaa. Kohteiden vuokralaisina ovat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Aimo Park Oy. Kaupan yhteydessä Ilmarinen teki sijoituksen eQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahastoon ja sijoitus toteutui 31.12.2024.
Julkaistu 9.1.2025
Edustimme menestyksekkäästi suomalaista teollisuusyhtiötä SCC:n sääntöjen mukaisessa välitysmenettelyssä kansainvälistä rakennusyhtiötä vastaan. Riitaan sovellettiin Suomen lakia, ja välitysmenettelyn paikka oli Tukholma. Riita koski pääosin urakkasopimuksen purkua sekä oikeutta korvaukseen urakan viiveistä ja Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneesta kustannusten noususta johtuen. Tärkeimmät riidanalaiset kysymykset koskivat oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen sekä purkamisen seuraamuksia, kuten oikeutta korvaukseen hankkeen loppuunsaattamiskuluista, oikeutta sopimussakkoon urakan viiveistä johtuen ja sopimuksen kohtuullistamista kustannusten nousun vuoksi. Riidan kokonaisarvo ylitti 15 miljoonaa euroa.
Julkaistu 8.1.2025