Maailma on ilmastokriisin partaalla, ellei jo kriisin keskellä. Euroopan unionin jäsenmaissa rajut sääilmiöt ja ilmasto-olosuhteet aiheuttivat yli 450 miljardin euron menetykset vuosina 1980–2017. Ilmastohätätila pakottaa isoihin tekoihin. Tarvitsemme ilmastoneutraalin talousjärjestelmän. Euroopan unioni tähtää ilmastoneutraaliksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten pääomavirrat on saatava kääntymään kestävään suuntaan. Yksin unionissa siirtymä vaatii julkisten varojen lisäksi yksityisiä investointeja 175–290 miljardin euron arvosta joka vuosi.
22.10.2019
Millainen sijoitus on vastuullinen? EU etsii vastauksia
Palvelut
Markkinat ovat alkaneet paikata aukkoa: vastuullinen sijoittaminen on viime vuosina lisääntynyt vauhdikkaasti ja noussut marginaalista valtavirtaan. Vastuullinen sijoittaja huomioi sijoituspäätöksissään ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallinnon. Viime aikoina erityisesti ympäristöseikat ovat saaneet painoa. Vastuullisten sijoituskohteiden kysyntä ylittää jo tarjonnan. Markkinoilla on siis ratkottavanaan positiivinen ongelma.
Vastuulliseen sijoittamiseen liittyy kuitenkin kiperä kysymys, joka mietityttää yhä useampaa sijoittajaa: mitkä sitten ovat vastuullisia sijoituskohteita? Miten mitata tai vertailla sijoitusten kestävyyttä pätevästi? Vastuullisuustekojen raportointiin on kehitetty erilaisia malleja, mutta alalta puuttuu yhteinen mittaristo. Miten saada sijoittajat ja sijoituskohteiden kehittäjät puhumaan samaa kieltä? Euroopan unioni on nyt ottamassa aloitteen käsiinsä.
EU asetti jo hyvän aikaa sitten tavoitteekseen toimia kestävän rahoituksen suunnannäyttäjänä. Viime maaliskuussa unioni hyväksyi kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelma kertoo, että EU tahtoo vakavissaan uudistaa rahoitusjärjestelmää ja edistää siten matkaa kohti kestävää taloutta. Yksi suunnitelman tavoitteista on selkeä, yhtenäinen luokitusjärjestelmä, joka auttaisi arvioimaan taloudellisen toiminnan ekologista kestävyyttä.
Luokitukseen on ladattu paljon odotuksia. Suurin kysymys on silti, palveleeko se todella tavoitetta: onnistuuko se ohjaamaan pääomaa kestävän talousjärjestelmän tueksi? Jotkut ovat epäilleet, että luokitukset kääntyvät tavoitetta vastaan. Jos toiminta täyttää jo ”kestävyyden” vähimmäisvaatimukset, luokitusjärjestelmä ei kannusta lisäparannuksiin. Toinen vaara piilee vanhenemisessa. Kestävää kehitystä koskeva tutkimus ja tietämys kehittyvät kovaa vauhtia, ja nykytiedon valossa kestävät ratkaisut saattavat vielä osoittautua vääriksi. Vanhentuneesta luokituksesta ei olisi hyötyä. Luokitus olisi silti askel oikeaan suuntaan. Yhtenäiset, tietoon perustuvat kriteerit auttaisivat välttämään viherpesua ja ilmastohuolella rahastamista.
Päämäärä on selvä – ilmastoneutraali talousjärjestelmä – ja sen aika on nyt.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 16.9.2024 – Rahoitus
Private credit on vaihtoehto pankkirahoitukselle
Julkaistu 5.9.2024 – Data ja teknologia
Teknologiahankinta voi siivittää yrityksen kasvuun – tai kaataa sen
Julkaistu 28.8.2024 – Kiinteistösijoittaminen ja -transaktiot
Rakentamislaista uusia ilmastovaatimuksia rakentamiselle
Julkaistu 14.8.2024 – ESG ja yritysvastuu
Yritysvastuudirektiivin siirtymäkausi alkoi jo
Tero Tuomisto, Minna Korhonen & Jenny Shahnovskij
Topi Lusenius, Anders Forss & Kim Parviainen
Antti Kaakkola, Sonja Leinonen & Jessica Salmia
Anna Kuusniemi-Laine & Lia Heasman
Uusimmat referenssit
FIM – Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän rahaston perustaminen
Avustimme FIMiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvän SIB-rahaston perustamisessa, dokumentaation laadinnassa ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. SIBit eli tulosperusteiset rahoitussopimukset ( social impact bond , SIB ) ovat hyvä esimerkki uudenlaisesta sijoittamistavasta – vaikuttavuussijoittamisesta, jossa tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Nyt perustettua SIB-rahastoa hallinnoi FIM yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton, mukana olevien kuntien ja Sitran kanssa, ja rahaston käytännön toimintaa ohjaavat kuntien edustajat, Lastensuojelun Keskusliitto sekä lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluita tuottavat toteutuskumppanit. Rahastoon kerätyillä varoilla rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Rahaston tuotto on sidottu yhteisesti sovittujen hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseen, ja syntyvät kustannussäästöt jaetaan kunnan ja rahaston sijoittajien kesken. Rahasto on tarkoitettu ammattimaisille sijoittajille.
Julkaistu 12.2.2019
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024