22.10.2019

Millainen sijoitus on vastuullinen? EU etsii vastauksia

Maailma on ilmastokriisin partaalla, ellei jo kriisin keskellä. Euroopan unionin jäsenmaissa rajut sääilmiöt ja ilmasto-olosuhteet aiheuttivat yli 450 miljardin euron menetykset vuosina 1980–2017. Ilmastohätätila pakottaa isoihin tekoihin. Tarvitsemme ilmastoneutraalin talousjärjestelmän. Euroopan unioni tähtää ilmastoneutraaliksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten pääomavirrat on saatava kääntymään kestävään suuntaan. Yksin unionissa siirtymä vaatii julkisten varojen lisäksi yksityisiä investointeja 175–290 miljardin euron arvosta joka vuosi.

Markkinat ovat alkaneet paikata aukkoa: vastuullinen sijoittaminen on viime vuosina lisääntynyt vauhdikkaasti ja noussut marginaalista valtavirtaan. Vastuullinen sijoittaja huomioi sijoituspäätöksissään ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallinnon. Viime aikoina erityisesti ympäristöseikat ovat saaneet painoa. Vastuullisten sijoituskohteiden kysyntä ylittää jo tarjonnan. Markkinoilla on siis ratkottavanaan positiivinen ongelma.

Vastuulliseen sijoittamiseen liittyy kuitenkin kiperä kysymys, joka mietityttää yhä useampaa sijoittajaa: mitkä sitten ovat vastuullisia sijoituskohteita? Miten mitata tai vertailla sijoitusten kestävyyttä pätevästi? Vastuullisuustekojen raportointiin on kehitetty erilaisia malleja, mutta alalta puuttuu yhteinen mittaristo. Miten saada sijoittajat ja sijoituskohteiden kehittäjät puhumaan samaa kieltä? Euroopan unioni on nyt ottamassa aloitteen käsiinsä.

EU asetti jo hyvän aikaa sitten tavoitteekseen toimia kestävän rahoituksen suunnannäyttäjänä. Viime maaliskuussa unioni hyväksyi kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelma kertoo, että EU tahtoo vakavissaan uudistaa rahoitusjärjestelmää ja edistää siten matkaa kohti kestävää taloutta. Yksi suunnitelman tavoitteista on selkeä, yhtenäinen luokitusjärjestelmä, joka auttaisi arvioimaan taloudellisen toiminnan ekologista kestävyyttä.

Luokitukseen on ladattu paljon odotuksia. Suurin kysymys on silti, palveleeko se todella tavoitetta: onnistuuko se ohjaamaan pääomaa kestävän talousjärjestelmän tueksi? Jotkut ovat epäilleet, että luokitukset kääntyvät tavoitetta vastaan. Jos toiminta täyttää jo ”kestävyyden” vähimmäisvaatimukset, luokitusjärjestelmä ei kannusta lisäparannuksiin. Toinen vaara piilee vanhenemisessa. Kestävää kehitystä koskeva tutkimus ja tietämys kehittyvät kovaa vauhtia, ja nykytiedon valossa kestävät ratkaisut saattavat vielä osoittautua vääriksi. Vanhentuneesta luokituksesta ei olisi hyötyä. Luokitus olisi silti askel oikeaan suuntaan. Yhtenäiset, tietoon perustuvat kriteerit auttaisivat välttämään viherpesua ja ilmastohuolella rahastamista.

Päämäärä on selvä – ilmastoneutraali talousjärjestelmä – ja sen aika on nyt.

Uusimmat referenssit

Avustimme FIMiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvän SIB-rahaston perustamisessa, dokumentaation laadinnassa ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. SIBit eli tulosperusteiset rahoitussopimukset ( social impact bond , SIB ) ovat hyvä esimerkki uudenlaisesta sijoittamistavasta – vaikuttavuussijoittamisesta, jossa tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Nyt perustettua SIB-rahastoa hallinnoi FIM yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton, mukana olevien kuntien ja Sitran kanssa, ja rahaston käytännön toimintaa ohjaavat kuntien edustajat, Lastensuojelun Keskusliitto sekä lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluita tuottavat toteutuskumppanit. Rahastoon kerätyillä varoilla rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Rahaston tuotto on sidottu yhteisesti sovittujen hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseen, ja syntyvät kustannussäästöt jaetaan kunnan ja rahaston sijoittajien kesken. Rahasto on tarkoitettu ammattimaisille sijoittajille.
Julkaistu 12.2.2019
Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen myydessä kaksi hoivakiinteistöä Northern Horizonin edustamalle rahastolle. Myynnin kohteena olevien kiinteistöjen huoneistopinta-ala on noin 3 500 neliömetriä. Kohteet sijaitsevat Espoossa ja Lahdessa. Espoon kohde valmistui vuonna 2018 ja Lahden kohde valmistui vuonna 2023.  Molemmissa kohteissa vuokralaisena toimii Attendo, Pohjoismaiden johtava hoivapalveluiden tarjoaja.
Julkaistu 9.5.2025
Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Castrén & Snellmanin asianajaja Christer Svartström toimi selvittäjänä 11.3.2024 alkaneessa Foodiq Oy:n yrityssaneerausmenettelyssä. Foodiq on uniikki tulevaisuuden ruokatuotantoon keskittynyt yhtiö, joka tarjoaa kasvi- ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja tuotekehitystä elintarviketoimialalla sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on elintarviketeknologiaan sijoittava ruotsalainen sijoitusyhtiö Nicoya AB. Velkojien enemmistö hyväksyi saneerausohjelman nopeutetussa menettelyssä hieman alle vuoden kestäneen saneerausmenettelyn päätteeksi. Helsingin käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman ja siihen sisältyvän yksipäiväisen maksuohjelman 10.3.2025 sekä nimitti Christer Svartströmin saneerausohjelman valvojaksi. Yhtiölle löydettiin yhteistyössä osapuolten kesken toimiva ja nopea saneerausratkaisu, jolla vältettiin pitkäkestoinen ohjelma ja mahdollistettiin yhtiön täysipainoinen liiketoimintaan keskittyminen. Saneerausohjelma rahoitettiin yhtiön rahoittajien tekemin sijoituksin. Samalla yhden päivän ohjelma tuotti velkojille paremman lopputuloksen verrattuna pidempään saneerausohjelmaan. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 28.3.2025.
Julkaistu 6.5.2025