5.9.2023

Uusi Haagin yleissopimus ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta astui voimaan

Haagin yleissopimus ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tuli voimaan syyskuun alussa. Tämä niin kutsuttu Haagin tuomioyleissopimus on uusi oikeudellinen instrumentti rajat ylittävien riitatilanteiden ratkaisemiseen.

Vuonna 2019 hyväksytyn sopimuksen tavoitteena on luoda yhtenäinen järjestelmä ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle. Tuomioyleissopimus sisältää selkeät säännöt ja periaatteet, joiden avulla pyritään lisäämään oikeusvarmuutta, parantamaan ennakoitavuutta sekä edistämään kansainvälistä kauppaa.

Millaisia vaikutuksia uudella tuomioyleissopimuksella on? Tässä blogissa keskitymme esimerkiksi siihen, vaikuttaako sopimus tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon Ison-Britannian ja Suomen välillä nykyisessä Brexitin jälkeisessä ajassa.

Sopimuksen soveltaminen EU:n ja Ukrainan välillä alkoi 1. syyskuuta 2023

Tuomioyleissopimuksen ovat tähän mennessä allekirjoittaneet kahdeksan valtiota sekä Euroopan unioni. Allekirjoittajista kolme – EU, Ukraina ja Uruguay – on myös ratifioinut yleissopimuksen. Ratifiointien myötä tuomioyleissopimus tuli voimaan 1.9.2023, kun sitä aletaan soveltaa EU:n jäsenvaltioiden (Tanskaa lukuun ottamatta) ja Ukrainan välillä.

Tuomioyleissopimuksen soveltamisen osalta on kuitenkin hyvä huomata, että sopimuksen voimaantulo ei vaikuta EU-valtiossa annetun tuomion tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon toisessa jäsenvaltiossa. EU:n jäsenvaltioiden välillä sovelletaan siis jatkossakin Bryssel I -asetusta.

Nähtäväksi jää, liittyykö tuomioyleissopimukseen lisää valtioita ja ratifioivatko sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sen. Sopimusta soveltavia valtioita olisi ehdottomasti oltava enemmän, jotta sille asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja ulkomaisten tuomioiden maailmanlaajuinen liikkuvuus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa paranisi.

Muut kuin yksinomaiset oikeuspaikkalausekkeet kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan

Yksi tuomioyleissopimuksen keskeisistä seikoista on sen soveltuminen tuomioihin, jotka perustuvat muihin kuin yksinomaisiin oikeuspaikkalausekkeisiin.

Muu kuin yksinomainen oikeuspaikkalauseke voidaan määritellä negaation kautta: lausekkeella tarkoitetaan muuta kuin sellaista sopimusta, jossa nimetään yhden sopimusvaltion tuomioistuimet tai yhden sopimusvaltion yksi tai useampi yksilöity tuomioistuin siten, että kaikkien muiden tuomioistuinten toimivalta suljetaan pois. Tällaiset lausekkeet ovat tyypillisiä esimerkiksi rahoitussopimuksissa.

Tältä osin tuomioyleissopimuksessa on pyritty välttämään päällekkäisyyttä voimassa olevan vuoden 2005 Haagin oikeuspaikkayleissopimuksen kanssa. Vuoden 2005 oikeuspaikkayleissopimuksen soveltamisala nimittäin rajoittuu sopimuksiin, joissa osapuolet ovat sopineet yksinomaisesta tuomioistuimesta, joka käsittelee heidän välisensä asiat. Jos tämä edellytys täyttyy, oikeuspaikkayleissopimus sisältää lisäksi määräyksiä osapuolten valitseman tuomioistuimen antaman tuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta.

Jos osapuolten välisen sopimuksen oikeuspaikkalauseke on kuitenkin ollut yksinomaisen lausekkeen sijaan esimerkiksi asymmetrinen, ei oikeuspaikkayleissopimus ole soveltunut asiaan. Esimerkiksi kansainväliset lainasopimukset sisältävät usein oikeuspaikkalausekkeita, joiden mukaan yhdellä sopimusosapuolella on oikeus valita useista oikeuspaikoista, kun taas toisella osapuolella on oikeus nostaa kanne vain yhden valtion tuomioistuimissa.

Tällaiseen tilanteeseen voimaan astuva tuomioyleissopimus voi tuoda kaivatun muutoksen, sillä se täydentää vuoden 2005 oikeuspaikkayleissopimusta.

Isossa-Britanniassa annettuihin tuomioihin liittyy epävarmuutta

Brexitin jälkeen Isossa-Britanniassa annettujen tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon on liittynyt entistä enemmän epävarmuutta sekä Suomessa että laajemmin EU:n jäsenvaltioissa. Iso-Britannia ei ole kuitenkaan vielä päättänyt, liittyykö se tuomioyleissopimukseen. Siksi on epäselvää, parantaako tuomioyleissopimus nykytilaa Ison-Britannian ja EU-jäsenvaltioiden välillä.

Tällä hetkellä Ison-Britannian tuomioistuinten antamat tuomiot tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Suomessa vuoden 2005 oikeuspaikkayleissopimuksen mukaisesti. Kuten aiemmin mainittiin, edellytyksenä kuitenkin on, että tuomio on annettu yksinomaisen oikeuspaikkalausekkeen nojalla ja kuuluu oikeuspaikkayleissopimuksen soveltamisalaan.

Mikäli tuomion perustana on muunlainen oikeuspaikkalauseke, osapuolten on turvauduttava EU:n jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön tai kahdenvälisiin valtiosopimuksiin tuomioiden tunnustamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Ison-Britannian ja Suomen välillä ei ole tällaista valtiosopimusta.

Suomalaisesta näkökulmasta tuomioyleissopimus olisikin hyödyllinen erityisesti yrityksille, jotka käyvät kauppaa brittiyritysten kanssa tai joiden liiketoiminta kytkeytyy muutoin Isoon-Britanniaan.

Jos Iso-Britannia liittyy tuomioyleissopimukseen, yleissopimus tulee voimaan vuoden kuluttua sen ratifioinnista eli aikaisintaan vuoden 2024 loppupuolella. Koska tuomioyleissopimusta ei kuitenkaan sovelleta takautuvasti, sitä sovellettaisiin vasta sellaisiin Isossa-Britanniassa annettuihin tuomioihin, joita edeltävä oikeudenkäynti on pantu vireille yleissopimuksen voimaantulon jälkeen.

Vinkkejä oikeuspaikkalausekkeista sopimiseen

Oikeuspaikkalauseke kulkee yleensä käsi kädessä sopimukseen sovellettavan lain kanssa. Tuomioistuimet niin EU:ssa kuin Isossa-Britanniassa kunnioittavat edelleen Brexitin jälkeenkin sopimuksia sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista.

Jos sovellettavasta laista ei ole osapuolten välillä sovittu, noudatetaan nykyisiä lainvalintasääntöjä. Tuomioyleissopimus ei muuta näitä sääntöjä.

Brittiyritysten kanssa toimittaessa on edelleen tärkeää, että toimivaltaisesta tuomioistuimesta sovitaan nimenomaisesti. Jos oikeuspaikaksi valitaan Ison-Britannian tuomioistuimet, on hyvä varmistaa, että oikeuspaikkasopimuksen muotoilu täyttää vuoden 2005 oikeuspaikkayleissopimuksen edellytykset ja kuuluu sen soveltamisalaan.

Tuomioyleissopimuksen vielä odottaessa lisää ratifioijia vaihtoehtona voi harkita sopimusta riitojen ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä; laajalti omaksuttu New Yorkin yleissopimus mahdollistaa välitystuomioiden tunnustamisen ja täytäntöönpanon yli valtioiden rajojen.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi merkittävää suomalaista rakennusyhtiötä suurta rakennushanketta koskevassa riita-asiassa ja siihen liittyvissä sovintoneuvotteluissa. Erimielisyys koski pääosin vastuita urakan lisä- ja muutostöistä sekä viiveistä, ja osapuolten vaatimusten määrä oli yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Ellei asiaa olisi sovittu, juttu olisi ollut yksi suurimmista suomalaisissa tuomioistuimissa ratkaistuista rakennusriidoista. Istuntopäivien arvioitu määrä kattoi yli 300 päivää. Löytääkseen sovinnollisen ratkaisun laajaan riita-asiaan osapuolet neuvottelivat sovinnosta ja osallistuivat tuomioistuinsovitteluun. Osapuolet pääsivät neuvottelujen jälkeen asiakkaamme kannalta suotuisaan sovintoon ja välttivät siten laajasta oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset ja riskit.
Julkaistu 7.2.2024
Avustimme menestyksekkäästi Meyer Turku Oy:tä ja Meyer Werft GmbH & Co. KG:tä sisäisen tutkinnan alusta lähtien laajassa rikosasiassa, jossa tekijä oli kopioinut tuhansia Meyerin liikesalaisuuksia sisältäviä tiedostoja ja tarjonnut konsultointipalveluita kilpailevalle kiinalaiselle telakalle. Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion lokakuussa 2023. Käräjäoikeus vahvisti, että tekijän toiminta täytti tekijänoikeusrikoksen, yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun tunnusmerkistöt. Tekijän katsottiin lisäksi toimineen perustamansa osakeyhtiön lukuun. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön maksamaan Meyerille 5 miljoonaa euroa hyvityksenä sen tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien loukkaamisesta. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi maksettavaksi Meyerin vaatimat vahingonkorvaukset. Käräjäoikeus hyväksyi siten Meyerin vaatimukset täysimääräisesti. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja ja merkittävä liikesalaisuus- ja tekijänoikeusrikoksia koskeva kokonaisuus. Meyer Turku ja Meyer Werft ovat maailman suurimpia ja moderneimpia laivanrakennusyrityksiä. Meyerin rakentamat luksusristeilijät tunnetaan ympäri maailman nykyaikaisesta huipputeknologiastaan ja monista laivanrakennusalan innovaatioistaan. Lähtötilanne Meyer sai vuonna 2018 viitteitä siitä, että sen tiedostoja oli kopioitu oikeudettomasti. Asiassa suoritetussa laajassa sisäisessä tutkinnassa havaittiin, että tekijä oli kopioinut merkittävän määrän Meyerin tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien suojaamaa materiaalia. Kopioinnin jälkeen tekijä oli perustanut osakeyhtiön ja solminut kesällä 2018 palvelusopimuksen kiinalaisen laivanrakennusalan yhtiön kanssa. Palvelusopimuksen mukaan tekijä konsultoi kiinalaista laivanrakennusyhtiötä risteilyalustoiminnan kehittämisessä tehtävänään tarjota sen käyttöön uusia innovaatioita ja teknologiaa. Tekijä ja yhtiö saivat kiinalaiselta yhtiöltä huomattavia maksusuorituksia. Sisäisen selvityksen jälkeen asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö loppukesästä 2018. Lisäksi tekijän varallisuutta asetettiin vakuustakavarikkoon. Asiassa nostettiin syytteet ja Meyer esitti asianomistajana myös hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimuksensa. Lopputulos Käräjäoikeus vahvisti, että tekijän toiminta täytti tekijänoikeusrikoksen, yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun tunnusmerkistöt. Käräjäoikeus katsoi menettelyn loukanneen Meyerin tekijänoikeuslain mukaisia teos-, luettelo- ja tietokantaoikeuksia. Tämän lisäksi käräjäoikeus katsoi menettelyn myös täyttäneen yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun tunnusmerkistöt. Tekijän katsottiin myös toimineen perustamansa osakeyhtiön lukuun. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön maksamaan 5 miljoonaa euroa Meyerille hyvityksenä sen tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien loukkaamisesta. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi maksettavaksi Meyerin vaatimat vahingonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Käräjäoikeus hyväksyi siten Meyerin vaatimukset täysimääräisesti. Päätöksellä on suuri merkitys eurooppalaisen telakkateollisuuden tietotaidon suojaamisen kannalta. Tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 18.10.2023
Edustamme suurta energia-alan yritystä välimiesmenettelyssä. Riita koskee pitkäaikaista toimitussopimusta ja riidan taloudellinen arvo on noin 33 miljoonaa euroa.
Julkaistu 19.9.2023
Avustamme kansainvälistä usealla toimialalla toimivaa teknologiayritystä sopimusten purkamisesta seuranneessa riidassa, jonka taloudellinen arvo on lähes 400 miljoonaa euroa.
Julkaistu 18.7.2023