5.9.2023

Uusi Haagin yleissopimus ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta astui voimaan

Haagin yleissopimus ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tuli voimaan syyskuun alussa. Tämä niin kutsuttu Haagin tuomioyleissopimus on uusi oikeudellinen instrumentti rajat ylittävien riitatilanteiden ratkaisemiseen.

Vuonna 2019 hyväksytyn sopimuksen tavoitteena on luoda yhtenäinen järjestelmä ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle. Tuomioyleissopimus sisältää selkeät säännöt ja periaatteet, joiden avulla pyritään lisäämään oikeusvarmuutta, parantamaan ennakoitavuutta sekä edistämään kansainvälistä kauppaa.

Millaisia vaikutuksia uudella tuomioyleissopimuksella on? Tässä blogissa keskitymme esimerkiksi siihen, vaikuttaako sopimus tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon Ison-Britannian ja Suomen välillä nykyisessä Brexitin jälkeisessä ajassa.

Sopimuksen soveltaminen EU:n ja Ukrainan välillä alkoi 1. syyskuuta 2023

Tuomioyleissopimuksen ovat tähän mennessä allekirjoittaneet kahdeksan valtiota sekä Euroopan unioni. Allekirjoittajista kolme – EU, Ukraina ja Uruguay – on myös ratifioinut yleissopimuksen. Ratifiointien myötä tuomioyleissopimus tuli voimaan 1.9.2023, kun sitä aletaan soveltaa EU:n jäsenvaltioiden (Tanskaa lukuun ottamatta) ja Ukrainan välillä.

Tuomioyleissopimuksen soveltamisen osalta on kuitenkin hyvä huomata, että sopimuksen voimaantulo ei vaikuta EU-valtiossa annetun tuomion tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon toisessa jäsenvaltiossa. EU:n jäsenvaltioiden välillä sovelletaan siis jatkossakin Bryssel I -asetusta.

Nähtäväksi jää, liittyykö tuomioyleissopimukseen lisää valtioita ja ratifioivatko sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sen. Sopimusta soveltavia valtioita olisi ehdottomasti oltava enemmän, jotta sille asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja ulkomaisten tuomioiden maailmanlaajuinen liikkuvuus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa paranisi.

Muut kuin yksinomaiset oikeuspaikkalausekkeet kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan

Yksi tuomioyleissopimuksen keskeisistä seikoista on sen soveltuminen tuomioihin, jotka perustuvat muihin kuin yksinomaisiin oikeuspaikkalausekkeisiin.

Muu kuin yksinomainen oikeuspaikkalauseke voidaan määritellä negaation kautta: lausekkeella tarkoitetaan muuta kuin sellaista sopimusta, jossa nimetään yhden sopimusvaltion tuomioistuimet tai yhden sopimusvaltion yksi tai useampi yksilöity tuomioistuin siten, että kaikkien muiden tuomioistuinten toimivalta suljetaan pois. Tällaiset lausekkeet ovat tyypillisiä esimerkiksi rahoitussopimuksissa.

Tältä osin tuomioyleissopimuksessa on pyritty välttämään päällekkäisyyttä voimassa olevan vuoden 2005 Haagin oikeuspaikkayleissopimuksen kanssa. Vuoden 2005 oikeuspaikkayleissopimuksen soveltamisala nimittäin rajoittuu sopimuksiin, joissa osapuolet ovat sopineet yksinomaisesta tuomioistuimesta, joka käsittelee heidän välisensä asiat. Jos tämä edellytys täyttyy, oikeuspaikkayleissopimus sisältää lisäksi määräyksiä osapuolten valitseman tuomioistuimen antaman tuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta.

Jos osapuolten välisen sopimuksen oikeuspaikkalauseke on kuitenkin ollut yksinomaisen lausekkeen sijaan esimerkiksi asymmetrinen, ei oikeuspaikkayleissopimus ole soveltunut asiaan. Esimerkiksi kansainväliset lainasopimukset sisältävät usein oikeuspaikkalausekkeita, joiden mukaan yhdellä sopimusosapuolella on oikeus valita useista oikeuspaikoista, kun taas toisella osapuolella on oikeus nostaa kanne vain yhden valtion tuomioistuimissa.

Tällaiseen tilanteeseen voimaan astuva tuomioyleissopimus voi tuoda kaivatun muutoksen, sillä se täydentää vuoden 2005 oikeuspaikkayleissopimusta.

Isossa-Britanniassa annettuihin tuomioihin liittyy epävarmuutta

Brexitin jälkeen Isossa-Britanniassa annettujen tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon on liittynyt entistä enemmän epävarmuutta sekä Suomessa että laajemmin EU:n jäsenvaltioissa. Iso-Britannia ei ole kuitenkaan vielä päättänyt, liittyykö se tuomioyleissopimukseen. Siksi on epäselvää, parantaako tuomioyleissopimus nykytilaa Ison-Britannian ja EU-jäsenvaltioiden välillä.

Tällä hetkellä Ison-Britannian tuomioistuinten antamat tuomiot tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Suomessa vuoden 2005 oikeuspaikkayleissopimuksen mukaisesti. Kuten aiemmin mainittiin, edellytyksenä kuitenkin on, että tuomio on annettu yksinomaisen oikeuspaikkalausekkeen nojalla ja kuuluu oikeuspaikkayleissopimuksen soveltamisalaan.

Mikäli tuomion perustana on muunlainen oikeuspaikkalauseke, osapuolten on turvauduttava EU:n jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön tai kahdenvälisiin valtiosopimuksiin tuomioiden tunnustamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Ison-Britannian ja Suomen välillä ei ole tällaista valtiosopimusta.

Suomalaisesta näkökulmasta tuomioyleissopimus olisikin hyödyllinen erityisesti yrityksille, jotka käyvät kauppaa brittiyritysten kanssa tai joiden liiketoiminta kytkeytyy muutoin Isoon-Britanniaan.

Jos Iso-Britannia liittyy tuomioyleissopimukseen, yleissopimus tulee voimaan vuoden kuluttua sen ratifioinnista eli aikaisintaan vuoden 2024 loppupuolella. Koska tuomioyleissopimusta ei kuitenkaan sovelleta takautuvasti, sitä sovellettaisiin vasta sellaisiin Isossa-Britanniassa annettuihin tuomioihin, joita edeltävä oikeudenkäynti on pantu vireille yleissopimuksen voimaantulon jälkeen.

Vinkkejä oikeuspaikkalausekkeista sopimiseen

Oikeuspaikkalauseke kulkee yleensä käsi kädessä sopimukseen sovellettavan lain kanssa. Tuomioistuimet niin EU:ssa kuin Isossa-Britanniassa kunnioittavat edelleen Brexitin jälkeenkin sopimuksia sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista.

Jos sovellettavasta laista ei ole osapuolten välillä sovittu, noudatetaan nykyisiä lainvalintasääntöjä. Tuomioyleissopimus ei muuta näitä sääntöjä.

Brittiyritysten kanssa toimittaessa on edelleen tärkeää, että toimivaltaisesta tuomioistuimesta sovitaan nimenomaisesti. Jos oikeuspaikaksi valitaan Ison-Britannian tuomioistuimet, on hyvä varmistaa, että oikeuspaikkasopimuksen muotoilu täyttää vuoden 2005 oikeuspaikkayleissopimuksen edellytykset ja kuuluu sen soveltamisalaan.

Tuomioyleissopimuksen vielä odottaessa lisää ratifioijia vaihtoehtona voi harkita sopimusta riitojen ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä; laajalti omaksuttu New Yorkin yleissopimus mahdollistaa välitystuomioiden tunnustamisen ja täytäntöönpanon yli valtioiden rajojen.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi Trety AB:ta hoiva-alan viestintälaitteiden kehitys- ja tuotantosopimusta koskevassa riidassa ja siihen liittyvissä sovintoneuvotteluissa. Osapuolet pääsivät neuvottelujen jälkeen asiakkaamme kannalta suotuisaan sovintoon ja välttivät siten laajan välitysmenettelyn. Trety AB on globaali yritys, joka tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja elektroniikkatuotteiden kehittämiseen, teollistamiseen ja tuotantoon. Trety AB:llä on yli 30 vuoden kokemus IT-, elektroniikka- ja tietoliikennetoimialoista.
Julkaistu 11.2.2025
Edustimme menestyksekkäästi suomalaista teollisuusyhtiötä SCC:n sääntöjen mukaisessa välitysmenettelyssä kansainvälistä rakennusyhtiötä vastaan. Riitaan sovellettiin Suomen lakia, ja välitysmenettelyn paikka oli Tukholma. Riita koski pääosin urakkasopimuksen purkua sekä oikeutta korvaukseen urakan viiveistä ja Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneesta kustannusten noususta johtuen. Tärkeimmät riidanalaiset kysymykset koskivat oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen sekä purkamisen seuraamuksia, kuten oikeutta korvaukseen hankkeen loppuunsaattamiskuluista, oikeutta sopimussakkoon urakan viiveistä johtuen ja sopimuksen kohtuullistamista kustannusten nousun vuoksi. Riidan kokonaisarvo ylitti 15 miljoonaa euroa.
Julkaistu 8.1.2025
Edustimme menestyksekkäästi Vaasan Sähkö Oy:tä markkinaoikeudellisessa riita-asiassa, jossa kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemien sähkön kuluttajahintojen muutosten arvioimiseksi kuluttajasuojalain kannalta. Kuluttaja-asiamiehen hakemuksen mukaan sähkön myyntiyhtiöiden hinnankorotusten menettelytapojen lainmukaisuuteen oli tarpeen saada ratkaisu, koska useat sähköyhtiöt olivat korottaneet kuluttajien sähkösopimusten hintoja merkittävästi syksyn 2022 aikana. Kuluttaja-asiamiehen hakemus kohdistui Vaasan Sähkö Oy:n toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinnankorotusmenettelyyn 15.10.2022 voimaan tulleen muutoksen osalta. Kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua Vaasan Sähkön lisäksi myös toisen sähkön myyntiyhtiön hinnankorotuksiin. Vaasan Sähkön osalta kuluttaja-asiamiehen hakemus sisälsi kolme sakkouhkaista kieltovaatimusta. Vaatimukset koskivat sitä, mitä hinnanmuutokseen oikeuttavaa, alan yleisiin sopimusehtoihin sisältyvää ehtokohtaa voitiin käyttää hinnankorotuksen perusteena ja oliko yhtiön sähkönhankintakustannusten tullut nousta hinnankorotusta vastaavalla määrällä. Kolmas vaatimus liittyi siihen, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi sopimusehtojen nojalla yksipuolisesti tehdä kuluttajasopimuksissa. Markkinaoikeus järjesti asiassa suullisen käsittelyn kesäkuussa 2024. Markkinaoikeus hylkäsi 25.10.2024 päivätyllä ratkaisullaan kuluttaja-asiamiehen vaatimukset kokonaisuudessaan. Markkinaoikeuden mukaan Vaasan Sähkö Oy:llä oli ollut sähkömarkkinalain ja alan yleisten sopimusehtojen mukainen peruste tehdä toistaiseksi voimassa oleviin kuluttajasopimuksiin hinnankorotus syksyllä 2022 toteutetulla tavalla. Yhtiön menettelylle oli ollut olosuhteiden olennaisen muutoksen johdosta erityinen syy, eikä sitä ollut pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. Myös kuluttaja-asiamiehen toiseen sähkön myyntiyhtiöön kohdistama hakemus hylättiin. Markkinaoikeuden ratkaisu on merkittävä yleisesti sähkön vähittäismyyjille, sillä se poikkeaa kuluttajariitalautakunnan julkaisemien suositusten mukaisesta tulkintalinjasta ja osaltaan vahvistaa sähkön vähittäismyyjien oikeuden tehdä olennaisiakin muutoksia toistaiseksi voimassa olevien kuluttajasopimusten hintaehtoihin tiettyjen laissa ja sopimusehdoissa määriteltyjen reunaehtojen täyttyessä. Markkinaoikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, vaan siihen voidaan hakea muutosta, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. 
Julkaistu 12.12.2024
Edustimme suurta suomalaista yhtymää ja siihen kuuluvaa keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä välitysmenettelyssä rakennusliikettä vastaan. Välitysoikeus hylkäsi rakennusliikkeen vaatimukset kokonaisuudessaan ja velvoitti rakennusliikkeen korvaamaan asiakkaallemme välitysmenettelystä aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Erimielisyys koski urakkasopimuksen mukaista urakkahintaa, jonka oli sovittu määräytyvän asiakkaamme tuottovaatimuksen sekä urakkakohdetta koskevan vuokrasopimuksen mukaisen vuokran perusteella. Osapuolet olivat erimielisiä vuokran tarkistamiseen sovellettavasta indeksiehdosta ja sen vaikutuksesta urakkasopimuksen mukaiseen urakkahintaan.
Julkaistu 22.11.2024