Kestävä rahoitus: vuoden 2025 päivitykset vihreiden, sosiaalisten ja kestävään kehitykseen sidottujen lainojen periaatteisiin

Kestävä rahoitus: vuoden 2025 päivitykset vihreiden, sosiaalisten ja kestävään kehitykseen sidottujen lainojen periaatteisiin

Kestävällä rahoituksella on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä.

Kestävä rahoitus tarkoittaa sijoittamista ja velkarahoittamista, joka ottaa huomioon ympäristön ja yhteiskunnan. Se on rahoitusmarkkinoiden vastaus vihreän siirtymän haasteeseen. Kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet edellyttävät valtavia investointeja julkisista ja yksityisistä varoista, ja pääomien ohjaamiseksi rahoitusmarkkinoiden pelisäännöt muuttuvat. Yksi virstanpylväistä on EU:n kestävän rahoituksen paketti – taksonomia-asetus, tiedonantoasetus ja vertailuarvoasetus – joka sitoo automaattisesti kaikkia jäsenvaltioita.

Kun valitset parhaita välineitä omien kestävän kehitysten tavoitteidesi saavuttamiseen, me autamme. Kehitämme ja toteutamme vihreitä joukkolainoja, vastuullisuustavoitteisiin kytkettyjä luottoja ja muita kestävän rahoituksen instrumentteja. Voit luottaa siihen, että hankkeesi täyttää viimeisimmät kestävyysvaatimukset.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme S-Pankki Oyj:tä 150 miljoonan euron Senior Non-Preferred Notes -joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa ja vuonna 2026 erääntyvien 150 miljoonan euron Senior Preferred MREL Eligible Notes -joukkovelkakirjojen takaisinostotarjouksessa. Takaisinostotarjous edellytti Rahoitusvakausviraston etukäteistä hyväksyntää perustuen komission teknisiin sääntelystandardeihin (EU) 2023/827. Rahoitusvakausvirasto myönsi S-Pankille luvan velkakirjojen takaisinostoon. Luvan mukaisesti S-Pankki korvasi velkakirjat vähintään yhtä laadukkailla tai laadukkaammilla omien varojen tai hyväksyttävien velkojen instrumenteilla S-Pankin tuloksen tuottamiskyvyn kannalta kestävillä ehdoilla. Takaisinostotarjouksen 10.12.2025 julkaistujen lopullisten tulosten mukaan S-Pankki hankki takaisin yhteensä 97,9 miljoonan euron määräiset joukkovelkakirjat. Uudelle joukkovelkakirjalainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka määräytyy kolmen kuukauden Euribor-koron mukaan lisättynä 1,35 prosentin marginaalilla. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 11.12.2025 ja listattiin Helsingin Pörssiin. Joukkovelkakirjalainan erääntymispäivä on 11.12.2029. Liikkeeseenlaskun tarkoituksena oli täyttää omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta (MREL-vaade) sekä rahoittaa pankin toimintaa.
Julkaistu 18.12.2025
Neuvoimme Ålandsbanken Abp:tä suostumusten hakumenettelyssä koskien sen joulukuussa 2041 erääntyviä 150 000 000 Ruotsin kruunun Tier 2 -joukkovelkakirjalainoja ja maaliskuussa 2043 erääntyviä 200 000 000 Ruotsin kruunun Tier 2 -joukkovelkakirjalainoja. Suostumusten hakumenettelyssä muutettiin edellä mainittujen joukkovelkakirjalainojen ehtoja poistamalla niistä alaskirjausmekanismit. Lisäksi neuvoimme Ålandsbanken Abp:tä 350 miljoonan Ruotsin kruunun ensisijaisen lisäpääoman (Additional Tier 1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka määräytyy kolmen kuukauden STIBOR-koron mukaan lisättynä 3,35 prosentin marginaalilla. AT1-instrumentti laskettiin liikkeeseen 20.11.2025 ja listattiin Helsingin Pörssiin. Instrumentti on eräpäivätön, ja se lasketaan EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaiseen ensisijaiseen lisäpääomaan. Liikkeeseenlasku vahvistaa Ålandsbankenin pääomarakennetta suotuisia markkinaolosuhteita hyödyntäen.
Julkaistu 10.12.2025
Neuvoimme Neste Oyj:tä sen 500 miljoonan euron suuruisen lainajärjestelyn jälleenrahoituksessa, jossa sekä OP Yrityspankki Oyj että Danske Bank A/S, Suomen sivuliike, myönsivät Nesteelle kahdenvälisen 250 miljoonan euron määräaikaisen lainan.  Kumpaankin kolmivuotiseen lainasopimukseen sisältyy jatko-optio.
Julkaistu 25.11.2025
Edustimme menestyksekkäästi jälleenvakuutuspaneelia kansainvälisessä ad hoc -välitysmenettelyssä. Riita aiheutui jälleenvakuutussopimuksesta, joka koski ensivakuuttajan vakuuttaman riskiportfolion jälleenvakuuttamista. Osapuolet olivat erimielisiä siitä, kattoiko jälleenvakuutus tietyn vahingon, joka johtui koronaviruspandemian aiheuttamasta markkinahäiriöstä. Asiassa otettiin kantaa erittäin monimutkaisiin juridisiin ja sopimuksellisiin kysymyksiin, ja siinä edellytettiin jälleenvakuutussääntelyn ja -käytännön erityisosaamista. Välitysoikeus hylkäsi vastapuolen asiakkaitamme vastaan nostamat jälleenvakuutuskorvausta koskevat vaatimukset kokonaisuudessaan. Riidan arvo oli noin 34 miljoonaa euroa.
Julkaistu 16.9.2025