12.6.2026

Jakeluvelvoitteen joustomekanismi avaa uusia mahdollisuuksia ilmastotavoitteiden edistämiseen

Jakeluvelvoitteen joustomekanismin tarkoitus on kanavoida rahoitusta kotimaisille ilmastotoimille, jotka jäisivät muuten toteuttamatta. Se avaa yhteistyömahdollisuuksia polttoaineiden jakelijoille ja ilmastohankkeiden kehittäjille: Valio ja St1 tiedottivat hiljattain ryhtyvänsä joustomekanismin turvin ennallistamaan turvemaita yhdessä.

Jakeluvelvoite vähentää liikenteen päästöjä

Jakeluvelvoite tarkoittaa, että huoltoasemaketjujen ja muiden polttoaineen jakelijoiden myymästä polttoaineesta tietyn vähimmäisosuuden pitää olla uusiutuvaa. Se on Suomessa tärkein keino liikenteen päästöjen vähentämiseen. Jakeluvelvoitteen tausta on EU:n uusiutuvan energian lainsäädännössä. Suomessa se on toteutettu jakeluvelvoitelailla (446/2007), joka edellyttää, että uusiutuvien polttoaineiden pitää muodostaa vähintään 34 prosenttia jakelijan polttoaineiden energiasisällöstä vuoteen 2030 mennessä. 

Jakelijalle joustoa, ilmastohankkeelle rahoitusta

Joustomekanismi lisättiin jakeluvelvoitelakiin viime vuonna. Sen myötä jakelija voi täyttää osan jakeluvelvoitteestaan rahoittamalla muita Suomessa toteutettavia ilmastotoimia: päästövähennyksiä, hiilensidontaa tai hiilivaraston ylläpitoa. Niiden osuus jakeluvelvoitteesta saa olla enintään 5,5 prosenttiyksikköä. Maankäyttösektorin ilmastotoimilla voi kattaa jakeluvelvoitteesta korkeintaan 1 prosenttiyksikön.

Mukaan kelpaavat ilmastotoimet määritellään valtioneuvoston asetuksessa. Siinä mainitaan esimerkiksi metsittäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja pientalojen irtautuminen öljylämmityksestä. Määritelmä on kuitenkin väljä, koska myös muunlaiset ilmastotoimet voivat sopia joustomekanismiin, kunhan ne täyttävät laatuvaatimukset.

Joustomekanismi avaa yrityksille mahdollisuuden tarjota omia päästövähennyshankkeitaan jakeluvelvoitteen täyttämiseen yhdessä jakelijoiden kanssa. Jakelija rahoittaa hanketta ja saa vastineeksi kuitata osan jakeluvelvoitteestaan. Yhteistyön täytyy tietenkin tulla jakelijalle edullisemmaksi kuin uusiutuvan polttoaineen ostamisen. Mekanismin yhtenä tavoitteena onkin saavuttaa ilmastohyötyjä kustannustehokkaasti. Toimintaperiaate on siis sama kuin vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Lisäisyys ja muut laatuvaatimukset

Monenlaiset päästöjä vähentävät hankkeet voivat nyt löytää rahoittajakseen polttoaineen jakelijan – periaatteessa. Ensin on kuitenkin osoitettava, että hanke täyttää liudan laatuvaatimuksia.

Joustomekanismiin pääsemiseksi jakelijan pitää hakea ilmastotoimelle hyväksyntä Energiavirastolta ennen toimeen ryhtymistä. Energiavirasto arvioi hankkeiden laatua samoilla kriteereillä, joita käytetään yleisesti vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla. Niistä tärkeimpiä on lisäisyys. Se tarkoittaa, että ilmastotoimi ei toteutuisi ilman joustomekanismista saatavaa rahoitusta. Toimi ei siis saa olla esimerkiksi lain nojalla pakollinen tai taloudellisesti kannattava sellaisenaan. Muita laatuvaatimuksia ovat esimerkiksi pysyvyys, riippumaton todentaminen sekä vankka perusura ja laskentamenetelmä ilmastohyödyn määrittämiseen.

Hakemusvaiheessa ilmastotoimesta pitää tehdä perusteellinen selvitys. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan riippumattoman todentajan lausunto siitä, että ilmastotoimi täyttää laatuvaatimukset. Se vuorostaan edellyttää, että ulkopuolinen asiantuntija on validoinut ilmastohyödyn laskentatavan hyvän käytännön mukaiseksi.

Kun ilmastotoimi on hyväksytty ja toteutettu, syntynyt ilmastohyöty on vielä todennettava. Ilmastotoimi voidaan lukea jakeluvelvoitteeseen todennusta seuraavana vuotena.

Energiavirastolla on harkintavaltaa ilmastotoimien hyväksymisessä. Jos toimi on mainittu valtioneuvoston asetuksessa, se ei vielä takaa joustomekanismiin pääsyä. Virasto on esimerkiksi ilmoittanut, ettei se toistaiseksi hyväksy mukaan asetuksessa mainittua biohiilen käyttöä maanparannusaineena, koska näin saavutettuja ilmastohyötyjä ei huomioida Suomen kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa nykyisillä laskentamenetelmillä.

Joustomekanismin käyttö vaatii monialaista yhteistyötä

Joustomekanismi on vasta otettu käyttöön, ja käytännöt odottavat muotoutumistaan. Huolellinen suunnittelu ja varhainen perehtyminen vaatimuksiin on siksi erityisen tärkeää. Jakelijan ja ilmastotoimen toteuttajan pitää tehdä tiivistä yhteistyötä alusta lähtien, ja hakemusprosessin varrella tarvitaan monenlaista osaamista. Asiantuntijamme auttavat arvioimaan, miten mekanismin tarjoamat mahdollisuudet voi parhaiten hyödyntää. 

Uusimmat referenssit

Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Avustamme Winda Energy Oy:tä sen noin 100 MW:n datakeskushankkeen kehittämisessä Janakkalassa. Hankkeen investointiarvo ylittää 500 miljoonaa euroa. Hanketta kehitetään yhteistyössä eurooppalaisen sijoitusyhtiön Gi21 Capitalin kanssa. Rakentamisen on määrä käynnistyä vuonna 2027, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2028. Winda Energy Oy on vuonna 2011 perustettu uusiutuvan energian hankekehittäjä, jolla on laaja tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden portfolio eri puolilla Suomea. Yhtiö vastaa hankkeiden kehittämisestä koko niiden elinkaaren ajan aina alkuvaiheen suunnittelusta rakentamisen valmistumiseen saakka. 
Julkaistu 8.7.2026