12.6.2026

Jakeluvelvoitteen joustomekanismi avaa uusia mahdollisuuksia ilmastotavoitteiden edistämiseen

Jakeluvelvoitteen joustomekanismin tarkoitus on kanavoida rahoitusta kotimaisille ilmastotoimille, jotka jäisivät muuten toteuttamatta. Se avaa yhteistyömahdollisuuksia polttoaineiden jakelijoille ja ilmastohankkeiden kehittäjille: Valio ja St1 tiedottivat hiljattain ryhtyvänsä joustomekanismin turvin ennallistamaan turvemaita yhdessä.

Jakeluvelvoite vähentää liikenteen päästöjä

Jakeluvelvoite tarkoittaa, että huoltoasemaketjujen ja muiden polttoaineen jakelijoiden myymästä polttoaineesta tietyn vähimmäisosuuden pitää olla uusiutuvaa. Se on Suomessa tärkein keino liikenteen päästöjen vähentämiseen. Jakeluvelvoitteen tausta on EU:n uusiutuvan energian lainsäädännössä. Suomessa se on toteutettu jakeluvelvoitelailla (446/2007), joka edellyttää, että uusiutuvien polttoaineiden pitää muodostaa vähintään 34 prosenttia jakelijan polttoaineiden energiasisällöstä vuoteen 2030 mennessä. 

Jakelijalle joustoa, ilmastohankkeelle rahoitusta

Joustomekanismi lisättiin jakeluvelvoitelakiin viime vuonna. Sen myötä jakelija voi täyttää osan jakeluvelvoitteestaan rahoittamalla muita Suomessa toteutettavia ilmastotoimia: päästövähennyksiä, hiilensidontaa tai hiilivaraston ylläpitoa. Niiden osuus jakeluvelvoitteesta saa olla enintään 5,5 prosenttiyksikköä. Maankäyttösektorin ilmastotoimilla voi kattaa jakeluvelvoitteesta korkeintaan 1 prosenttiyksikön.

Mukaan kelpaavat ilmastotoimet määritellään valtioneuvoston asetuksessa. Siinä mainitaan esimerkiksi metsittäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja pientalojen irtautuminen öljylämmityksestä. Määritelmä on kuitenkin väljä, koska myös muunlaiset ilmastotoimet voivat sopia joustomekanismiin, kunhan ne täyttävät laatuvaatimukset.

Joustomekanismi avaa yrityksille mahdollisuuden tarjota omia päästövähennyshankkeitaan jakeluvelvoitteen täyttämiseen yhdessä jakelijoiden kanssa. Jakelija rahoittaa hanketta ja saa vastineeksi kuitata osan jakeluvelvoitteestaan. Yhteistyön täytyy tietenkin tulla jakelijalle edullisemmaksi kuin uusiutuvan polttoaineen ostamisen. Mekanismin yhtenä tavoitteena onkin saavuttaa ilmastohyötyjä kustannustehokkaasti. Toimintaperiaate on siis sama kuin vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Lisäisyys ja muut laatuvaatimukset

Monenlaiset päästöjä vähentävät hankkeet voivat nyt löytää rahoittajakseen polttoaineen jakelijan – periaatteessa. Ensin on kuitenkin osoitettava, että hanke täyttää liudan laatuvaatimuksia.

Joustomekanismiin pääsemiseksi jakelijan pitää hakea ilmastotoimelle hyväksyntä Energiavirastolta ennen toimeen ryhtymistä. Energiavirasto arvioi hankkeiden laatua samoilla kriteereillä, joita käytetään yleisesti vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla. Niistä tärkeimpiä on lisäisyys. Se tarkoittaa, että ilmastotoimi ei toteutuisi ilman joustomekanismista saatavaa rahoitusta. Toimi ei siis saa olla esimerkiksi lain nojalla pakollinen tai taloudellisesti kannattava sellaisenaan. Muita laatuvaatimuksia ovat esimerkiksi pysyvyys, riippumaton todentaminen sekä vankka perusura ja laskentamenetelmä ilmastohyödyn määrittämiseen.

Hakemusvaiheessa ilmastotoimesta pitää tehdä perusteellinen selvitys. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan riippumattoman todentajan lausunto siitä, että ilmastotoimi täyttää laatuvaatimukset. Se vuorostaan edellyttää, että ulkopuolinen asiantuntija on validoinut ilmastohyödyn laskentatavan hyvän käytännön mukaiseksi.

Kun ilmastotoimi on hyväksytty ja toteutettu, syntynyt ilmastohyöty on vielä todennettava. Ilmastotoimi voidaan lukea jakeluvelvoitteeseen todennusta seuraavana vuotena.

Energiavirastolla on harkintavaltaa ilmastotoimien hyväksymisessä. Jos toimi on mainittu valtioneuvoston asetuksessa, se ei vielä takaa joustomekanismiin pääsyä. Virasto on esimerkiksi ilmoittanut, ettei se toistaiseksi hyväksy mukaan asetuksessa mainittua biohiilen käyttöä maanparannusaineena, koska näin saavutettuja ilmastohyötyjä ei huomioida Suomen kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa nykyisillä laskentamenetelmillä.

Joustomekanismin käyttö vaatii monialaista yhteistyötä

Joustomekanismi on vasta otettu käyttöön, ja käytännöt odottavat muotoutumistaan. Huolellinen suunnittelu ja varhainen perehtyminen vaatimuksiin on siksi erityisen tärkeää. Jakelijan ja ilmastotoimen toteuttajan pitää tehdä tiivistä yhteistyötä alusta lähtien, ja hakemusprosessin varrella tarvitaan monenlaista osaamista. Asiantuntijamme auttavat arvioimaan, miten mekanismin tarjoamat mahdollisuudet voi parhaiten hyödyntää. 

Uusimmat referenssit

Avustimme Oomi Solar Oy:tä aurinkovoimapuisto- ja sähkövarastohankkeen myynnissä Tuulipolar Oy:lle. Järjestely koski Tornioon rakennettavaa 24 MWp aurinkovoimalaa sekä 36 MW / 70 MWh sähkövarastoa (BESS). Tuulipolar Oy toimii voimalan omistajana ja operoijana, ja Oomi Solar Oy vastaa voimalan suunnittelusta ja rakentamisesta. Hanke muodostaa maailman pohjoisimman teollisen hybridivoimalakokonaisuuden, joka edistää Suomen energiajärjestelmän vihreää siirtymää lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja sähkövarastointikapasiteettia Pohjois-Suomessa. Hybridivoimalaratkaisu mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta ja tukee sähköjärjestelmän tasapainoa ympäri vuoden. Hybridivoimalan tuotannon arvioidaan alkavan vuonna 2028. Oomi Solar Oy on kotimainen uusiutuvan energian asiantuntija jo lähes 200 MW rakennetun aurinkovoimakapasiteetin kokemuksella. Oomi Solar Oy auttaa yrityksiä ja yhteisöjä vauhdittamaan vihreää siirtymää tarjoamalla kokonaisvaltaisia ratkaisuja: aurinkovoimaloita, sähkövarastoja ja niihin liittyviä elinkaaripalveluja hankekehityksestä ylläpitoon. Omi Solar Oy:ssä työskentelee yli 20 energia-alan asiantuntijaa ja se toimittaa aurinkovoimalaprojekteja ympäri Suomea. Yhtiön visio on olla Suomen halutuin aurinkovoima- ja energiaratkaisukumppani.
Julkaistu 5.6.2026
Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitusyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026