1. Post

   Neljä tärppiä uudistuvasta yhdenvertaisuuslaista

   Osa lakimuutoksista luonteeltaan vain täsmennyksiä Usean lakimuutoksen kohdalla kyse on pitkälti täsmennyksestä tai selkiytyksestä lain nykytilaan, joten mitään maata mullistavaa ei työnantajan näkökulmasta ole tiedossa. Yksi tehtävistä täsmennyksistä koskee yhdenvertaisuuslain 7 §:ssä säädettyä työnantajan velvoitetta edistää yhdenvertaisuutta. Jatkossa pykälän ensimmäisessä momentissa säädetään, että työnantajan on eri syrjintäperusteet huomioon ottaen arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työhönotossa ja työpaikalla. Kyseiset kursiivilla merkityt lisäykset ovat siis vain täsmennystä nykytilaan. Muilta osin ensimmäisen momentin teksti pysyy ennallaan, eli työnantajan on työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja ja niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia ottaen huomioon toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet. Täsmennyksiä tehdään myös pykälään, jossa säädetään työnantajan velvoitteesta tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle. Pykälän toiseen momenttiin lisätään sana ensisijaisesti. Lakimuutoksen jälkeen toinen momentti kuuluu seuraavasti: ”Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huomioon vammaisen ihmisen tarpeet ja lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki”. Yhdenvertaisuusvaltuutettu mukaan valvomaan yhdenvertaisuuslain noudattamista Työnantajien on hyvä tietää, että jatkossa yhdenvertaisuuslain noudattamista työelämässä valvoo työsuojeluviranomaisen lisäksi myös yhdenvertaisuusvaltuutettu, jolla on mahdollisuudet antaa perusteltu kannanotto yhdenvertaisuuslakia koskevassa asiassa. Perusteltu kannanotto ei kuitenkaan ole juridisesti sitova. Yhdenvertaisuussuunnitelmaa koskevat vaatimukset täydentyvät Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteen toinen momentti muuttuu. Kyseisessä momentissa säädetään vähintään 30 henkeä säännöllisesti työllistävien työnantajien velvoitteesta laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Jatkossa laki edellyttää, että yhdenvertaisuussuunnitelmaan tulee sisällyttää myös selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisen arviointia koskevista johtopäätöksistä . Kyseessä on siis työnantajan kannalta täysin uusi velvoite. Arvioinnin johtopäätöksillä tarkoitetaan käytännössä sitä, että työnantaja tekee arvioinnin perusteella johtopäätökset tarvittavista toimenpiteistä syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Selvityksen tulee vastata myös siihen kysymykseen, miten arvioinnin johtopäätöksiin on työpaikalla päädytty. Tämä velvoite tulee kuitenkin voimaan vasta kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta, eli yhdenvertaisuussuunnitelmien tulee olla päivitettynä lakimuutoksen vaatimaan muotoon kesäkuusta 2025 alkaen. Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteen laiminlyönnistä aiempaa kovempia seuraamuksia Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteeseen kytkeytyy myös työnantajan kannalta merkittävä muutos työsuojelun valvontalakiin (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta). Tähän saakka työsuojeluviranomainen on voinut antaa työnantajalle toimintaohjeen, jos se on katsonut työnantajan laiminlyövän yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta. Jatkossa työsuojeluviranomaisella on oikeus määrätä työnantajalle astetta ankarampi seuraamus, eli kehotus, jota voidaan lisäksi tehostaa uhkasakkopäätöksellä. Työnantaja voi siis saada rahalliset rapsut siitä, jos se työsuojeluviranomaisen käsityksen mukaan laiminlyö yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitettaan. On hyvä huomioida, että yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite on yleisluonteinen velvoite. Lain perusteluissakin on todettu, että edistämisvelvoite ei sisällä mitään konkreettista määrämuotoa sille, miten työnantajan tulee käytännön tasolla toimia, sillä tähän vaikuttavat muun muassa työpaikan tarpeet ja koko. Tämän vuoksi asiaan liittyy väistämättäkin ainakin jonkinlaista tulkitsemisen varaa. Työnantaja jää helposti pohtimaan kysymystä, onko se täyttänyt lain edellyttämän velvoitteen vai ei. Tyypillisesti kehotus ja uhkasakko voidaan määrätä tilanteissa, joissa työnantaja laiminlyö tietyn, konkreettisen velvoitteen – esimerkiksi vuosilomakirjanpidosta huolehtimisen.   Lain perusteluissa on kuitenkin tuotu esiin, että kehotuksen antaminen tulee kyseeseen lähinnä vakavammissa laiminlyöntitapauksissa. Lisäksi lain perusteluissa on todettu, että kehotus ei tule kyseeseen, jos yhdenvertaisuuden arvioinnissa on puutteita, mutta työnantaja on toteuttanut toimenpiteitä syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi ja muutoin aktiivisesti edistänyt yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuusasiat esiin ja osaksi työpaikan käytäntöjä Vaikuttaisi siltä, että työnantaja, joka aidosti pyrkii toimimaan edistämisvelvoitteen mukaisesti ja ryhtyy toimenpiteisiin – vaikka jokin yksityiskohta vähän ontuisikin – ei olisi vaarassa saada kehotusta ja uhkasakkoa asiassa. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja työpaikan yhdenvertaisuuteen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen ja kehittäminen ovat kiistatta äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta on harmillista, että yleisluontoiseksi muotoillun velvoitteen yhteyteen asetetaan huonosti sopiva kehotus ja uhkasakko. Työnantajien on hyvä kuitenkin muistaa, että laki todellakin mahdollistaa hyvin erilaisia tapoja täyttää edistämisvelvoite. Näin ollen tärkeintä lienee edelleen se, että yhdenvertaisuusasiat otetaan rohkeasti ja riittävällä tavalla esiin työpaikalla. Olennaista on katsoa, mitkä syrjintäperusteet ovat merkityksellisiä, ja jos yhdenvertaisuuteen liittyviä haasteita ilmenee, näihin tartutaan ja niitä korjataan. Tällä reseptillä pääsee jo pitkälle.

   Published: 28.7.2023

2. Post

   Muutoksen tekeminen vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä

   Vain muutos on pysyvää, ja sen keskellä on tärkeää keskittyä siihen, mikä on omissa käsissä. Juuri nyt me pystymme vaikuttamaan siihen, miten sopeudumme muuttuvaan maailmaan. Uskon, että rohkeus ja päättäväisyys auttavat eteenpäin tiukoissakin tilanteissa. Kaikilla päätöksenteon tasoilla on houkuteltava ja tuettava vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja vastaavasti rohkaistava suomalaisten innovaatioiden vientiä maailmalle. On hyvä syy uskoa, että energiamurros luo meille suunnattomia mahdollisuuksia ja voi auttaa osaltaan kampeamaan tästäkin vuosikymmenestä kasvun aikakauden. Rohkeudesta ja päättäväisyydestä olemme ammentaneet myös Castrén & Snellmanilla. Tänä kesänä juhlimme 135-vuotista matkaa, jota olemme kulkeneet asiakkaidemme menestystä mahdollistaen läpi yhteiskunnan kehityksen ja halki itsenäisen Suomen. Asiakkaat ovat luottaneet meihin, ja se on kasvattanut meitä kahden miehen kivijalkaliikkeestä kansainväliseksi liikejuridiikan edelläkävijäksi ja yli 300 hengen asiantuntijaorganisaatioksi. Haluamme pitää kiinni perinteestä ylittää asiakkaidemme odotukset kaikkina aikoina. Edelläkävijän vastuun kannamme myös nyt, kun olemme jälleen uuden äärellä. Suomi on energiamurroksen suunnannäyttäjä, ja Castrén & Snellman on neuvonantajana keskeisimmissä uusiutuvan energian hankkeissa Suomessa. Uskon, että jälleen uuden menestystarinan alkusanat on nyt kirjoitettu ja on meistä itsestämme kiinni, miten tarina seuraavaksi jatkuu. Lämmin kiitos asiakkaillemme, sidosryhmillemme ja henkilöstöllemme ja hyvää kesää kaikille!

   Published: 7.7.2023

3. Post

   EU sallii kilpailijayhteistyön vastuullisuushankkeissa

   Uudistus on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Tähän asti liiallinen varovaisuus ja kilpailuoikeudellisten sanktioiden pelko ovat hidastaneet tärkeitä vastuullisuushankkeita. Uudistuksen myötä saman alan yritysten yhteistyö tulevan yritysvastuudirektiivin huolellisuusvelvoitteen toteuttamisessa helpottuu. Komissio tekee vihdoin selväksi, että yhteistyö, jolla varmistetaan oikeudellisesti sitovien kansainvälisten sopimusten vaatimusten tai kieltojen noudattaminen, on sallittua. On järjenvastaista, että kartellikieltoa on voitu soveltaa kilpailijoiden yhteistyöhön, jolla esimerkiksi pyritään estämään lapsityövoiman käyttö arvoketjussa tai trooppisen puun hakkuu. Tähän saadaan nyt muutos ja jatkossa kilpailijat voivat sopia sitovasti siitä, että ne työskentelevät yhdessä edistääkseen kestävän kehityksen tavoitteita. Myös tiedon jakaminen toimittajien vastuullisuuskäytännöistä on jatkossa sallittua. Uusi sääntely sisältää myös turvasataman avoimille kestävän kehityksen standardeille, kuten ilmastoystävällisten tuotteiden kriteereille tai pakkausjätteen minimoinnille. Järjestely voi olla tietyin kriteerein sallittu, vaikka kuluttajan maksama hinta nousisi, jos osallisten yritysten markkinaosuus jää alle 20 %:n rajan. Perusteeksi voi käydä myös se, ettei yhteistyö johda merkittäviin hinnan korotuksiin. Pelkkä vastuullinen tavoite ei oikeuta kaikkea yhteistyötä vastaisuudessakaan.  Turvasataman ulkopuolella vaaditaan jatkossakin yksityiskohtaista tehokkuusetuarviota. Tässä arviossa eurooppalaisen kuluttajan valmius maksaa kestävämmästä tuotteesta painaa edelleen ehkä liikaakin. Lue lisää uusista suuntaviivoista: Komissiolta askel oikeaan suuntaan kestävyyssopimusten kilpailuoikeussääntelyssä

   Published: 28.6.2023

4. Post

   Uuden hallitusohjelman verolinjaukset

   Hallituspuolueet julkaisivat vihdoin 16.6. ohjelmansa siitä, millä keinoin he alkaisivat rakentaa ”vahvaa ja välittävää Suomea”. Verotuksen näkökulmasta positiivista on, että keinoina ovat ensisijaisesti rakenneuudistukset ja menosäästöt eivätkä niinkään veronkorotukset. Yritykset olisivat varmasti toivoneet kunnianhimoisempaa otetta yritysverojärjestelmän kehittämiseksi kannustavampaan ja kilpailukykyisempään suuntaan. Ansiotulovero laskee, yhteisöverotus pysyy ennallaan Ansiotulojen veronkorotuksia pelänneet saivat perjantaina huokaista helpotuksesta: hallitusohjelmassa ehdotetaan ansiotuloveron kevennyksiä yhteensä noin 500 miljoonalla eurolla, ja kevennykset painottuvat eritysesti pieni- ja keskituloisiin. Verotaakan kevennystä on luvassa myös suurempituloisille, kun väliaikaiseksi tarkoitetun (joskin jo vuodesta 2013 kannetun) niin sanotun solidaarisuusveron eli verotuksen ylintä progressioportaan alarajaa nostetaan nykyisestä 72 300 eurosta 150 000 euroon. Sen sijaan viime vuosien keskustelut kansainvälisestä verokilpailusta ja kansainvälisen investointiympäristön houkuttelevuuden lisäämisestä ei kannustanut uutta hallitusta riittävästi alentamaan yhteisöverokantaa, joka pysyy edelleen 20 prosentissa. Myöskään pääomatuloveroihin ei esitetä muutoksia, mikä on toki positiivista ennakoitavuuden näkökulmasta. Vaalikeskustelun loppusuoralla etenkin vasemmisto väläytteli tarvetta uudistaa osinkojen verotusta. Omistajayrittäjille on varmasti helpotus, ettei hallitusohjelma sisällä ehdotuksia osinkoverotuksen uudistamisesta. Omistajuuteen kannustamisessa otetaan myös uusia askelia oikeaan suuntaan, kun osakesäästötilille talletettavien varojen yläraja nousee nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Kiinteistöjen haltijoille on sitä vastoin luvassa tulevaisuudessa suurempi lovi lompakkoon, kun maapohjan kiinteistöveron alaraja nousee 1,30 %:iin. Kiinteistöveron korotuksen arvioidaan tuovan noin 110 miljoonan euron lisäyksen verotuottoihin. Toiveissa muutoksia perintöjen, sijoitusrahastojen ja kiinteistöjen verotukseen Verotuksen näkökulmasta uuden hallitusohjelman kenties mielenkiintoisin anti sisältyy selvitettävinä oleviin veromuutoksiin. Hallitus aikoo selvittää esimerkiksi jo vuosia kiivastakin keskustelua aiheuttaneen perintöveron poistamista ja korvaamista luovutusvoiton verotuksella. Jo perintöveron maksuajan pidentämistä 10 vuoteen voidaan pitää askeleena oikeaan suuntaan. Perintöverotuksen poistumista odottelevien tuskin kannattaa odottaa merkittävämpiä toimenpiteitä ainakaan lähivuosina ottaen huomioon verotulojen tarpeen sekä muutoshankkeen laajuuden. Olisi positiivista, jos hallitus pystyisi tavoitteidensa mukaisesti korjaamaan myös jokseenkin tulkinnanvaraisen sijoitusrahastojen verosääntelyn EU-oikeuden edellyttämälle vaatimustasolle. Hallitus aikoo jatkaa myös viime hallituskaudella aloitettua kiinteistöverojen uudistusta, jotta arvostamisperusteet saataisiin vastaamaan nykypäivän kustannus- ja hintatasoa. Toivottavaa on, että tällä kertaa valmistelua jatkettaisiin – viime hallituskauden virheistä oppien – ajan kanssa ja että lain valmistelussa panostettaisiin muun ohessa asianmukaiseen vaikutusarvioon. Kulttuurin ja terveyshaittoja lisäävien tuotteiden verotus kiristyy Verojen kiristykset kohdistuvat odotetusti terveyshaittoja lisäävien tuotteiden valmisteverotukseen. On arvioitu, että esimerkiksi tupakkaveron kiristäminen ja viime aikoina kovasti keskustelua herättäneiden nikotiinipussien säätäminen tupakkaverolain alaisiksi tuotteiksi lisää yhteensä noin 150 miljoonaa euroa tuloja valtion verokertymään. Myös virvoitusjuomien, väkevien alkoholijuomien ja viinien verotusta kiristetään ja ostajan verovelvollisuutta alkoholin verkkokaupassa laajennetaan samalla kun oluen verotusta kevennetään. Arvonlisäverokantoja koskeva kiristys ei yllätä, kun ottaa huomioon verotulojen kasvun tarpeen. Hallitusohjelmaa on jo ehditty kritisoida siitä, että aiemmat 10 %:n verotuksen tavarat ja palvelut, kuten kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsyliput, elokuvat ja liikuntatapahtumat nostetaan 14 %:n verokannan piiriin. Juuri näitä palveluita korona kuritti useamman vuoden ajan. Arvonlisäverokannan nostolla päästään kuitenkin arviolta 200 miljoonan euron verotuottojen lisäykseen.

   Published: 21.6.2023

5. Post

   C&S Future Lens: Avoimuus innovaatioille tekee Suomesta uusien energiamuotojen kärkimaan

   Vihreässä siirtymässä on lopulta kyse siitä, miten ilmasto- ja ympäristökriisit ratkaistaan. ”Yritykset ovat etulinjassa kehittämässä energiamurroksen innovaatioita, ja me asianajajina olemme mukana mahdollistamassa tätä muutosta”, osakkaamme Samuli Tarkiainen sanoo. Vihreä siirtymä läpäisee melko lailla kaikki yhteiskunnan osa-alueet, kuten rakentamisen ja energiantuotannon, ja se tarkoittaa monelta osin sähköistymistä muun muassa liikenteessä ja teollisuudessa. Samaan aikaan energiankäyttö ja sähkön tuotanto siirtyvät yhä enemmän fossiilisista polttoaineista ja ylipäätään hiilidioksidia tuottavasta polttamisesta kohti uusiutuvia tai päästöttömiä energiamuotoja. ”Sähköistyminen ei ole päästöjen vähentämisessä ainut ratkaisu, mutta yksi olennaisen kriittinen keino. On tärkeää tarkastella myös sitä, miten sähköä tuotetaan ja miten tehon riittävyys varmistetaan”, osakkaamme Miika Pinomaa sanoo. EU-tasolta odotetaan vedyn ja sähköpolttoaineiden sääntelyn kulmakiviä Vihreä siirtymä on näkynyt Euroopan unionin lainsäädännössä pitkään, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysäsi muutokseen vauhtia, kun jäsenvaltiot pyrkivät eroon venäläisestä energiasta. Keskeisiä säädöshankkeita EU:ssa ovat juuri nyt niin sanottu kaasumarkkinapaketti, jonka myötä uudistetaan muun muassa kaasumarkkinadirektiiviä ja -asetusta. Uudistuskokonaisuudesta odotetaan myös vetymarkkinasääntöjä. Tarkempaa sääntelyä vedylle onkin jo odotettu, kun mm. sijoittajat, hankekehittäjät ja energiayhtiöt ovat olleet kiinnostuneita vihreän vedyn mahdollisuuksista ja Suomessakin on useita vihreän vedyn tuotantolaitoshankkeita. Lisäksi EU:ssa on parhaillaan menossa niin sanotun ”Fit for 55”-paketin viimeistely, mukaan lukien uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen, josta odotetaan tavoitteita esimerkiksi sähköpolttoaineiden käytölle. ”Nämä muutokset paitsi laajentavat nykyistä sääntelyä, myös pyrkivät vaikuttamaan markkinoihin. Sääntelyllä voidaan joissain tapauksissa ruokkia kysyntää. Näin on odotettavissa esimerkiksi vihreän vedyn osalta: vety kiinnostaa nyt kovasti sijoittajia ja energia-alan toimijoita. Sääntelymuutokset kannattaa toki tehdä harkiten, ei-toivotut vaikutukset välttäen ja pidemmän ajan visiota noudattaen”, osakkaamme Matias Wallgren tiivistää. Vihreän siirtymän eteneminen edellyttää tasaista investointiympäristöä On Pohjoismaille tyypillistä, että energiamurroksessakin suositaan markkinaehtoisuutta, vaikka maat ovat käyttäneet myös tukijärjestelyitä. Jos muun muassa kysyntää on ja kohdemaan sääntely tekee investoinnista kannattavan, sijoitus yleensä tehdään ja hanke aloitetaan. Jos taas hankkeen kaikkia kustannuksia tai sen verokohtelua ei pystytä ennakoimaan, sijoitus voi jäädä tekemättä. Pinomaa pitääkin tärkeänä, että sääntelyä kehitetään johdonmukaisesti, jotta energiamarkkinoiden toiminta turvataan. "Vaikka sääntelyä uudistetaankin, markkinoilla kaivataan selkeyttä ja pitkän aikavälin ymmärrystä siitä, mihin energiapolitiikassa ollaan kulkemassa. Viime vuosina nähty sääntelyn jatkuva viilaaminen voi aiheuttaa haasteita investoinneissa ja uusien energiamuotojen käyttöönotossa. Toisaalta uudet ratkaisut voivat myös edellyttää sääntelyn uudistamista, joten lainsäätäjän tehtävä ei ole helppo. Suomeen on tällä hetkellä suunniteltu paljon vihreän siirtymän investointeja, ja tätä kehitystä kannattaa nyt tukea.” Sähköntuotannon osalta on nähtävissä, miten yritykset tekevät vihreän siirtymän investointeja markkinaehtoisesti. ”Tuuli- ja aurinkovoimaan sijoitetaan aktiivisesti, ja maatuulivoima on ollut jo vuosia halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa. Uusiin energiaratkaisuihin saatetaan tarvita jonkinlaisia markkinan kehittymistä tukevia mekanismeja”, senior associate -juristimme Kanerva Sunila lisää. Tätä seuraamme juuri nyt Energia-ala kehittyy jatkuvasti, ja asiantuntijamme seuraavat kehitystä tarkasti. Millaisia muutoksia asiantuntijamme ennakoivat tuleville kuukausille ja vuosille? ” SMR:t eli pienydinreaktorit ovat tehneet viime vuosina tuloaan. On kiinnostavaa nähdä, milloin ne alkavat yleistyä ja löydetäänkö niistä ratkaisuja myös lämmöntuotantoon Suomessa. Toinen on tietenkin vihreä vety ja sen sääntely, saadaanko lupaava tilanne hyödynnettyä ja markkina rullaamaan”, Tarkiainen pohtii. ”Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös esimerkiksi luontokadon pysäyttäminen tullee entistä vahvemmin näkymään myös energiasektorilla. Suomessa hiilinielujen vahvistaminen ja bioenergian rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä ovat kiinnostavia kysymyksiä”, Sunila ennakoi. Keskustelu vihreän siirtymän sääntelystä jatkuu EU:ssa vauhdikkaana myös tänä vuonna. ”Ennakoimme markkinan ja sääntelyn kehittymistä – asianajajina myös vaikuttaen siihen antamalla kokemuksemme yhteiskunnan käyttöön – ja pyrimme yhdessä asiakkaidemme kanssa varmistamaan, että investoinnit vihreän siirtymän hankkeisiin ovat menestyksekkäitä ja pidemmällä aikavälillä kannattavia”, Wallgren kiteyttää asianajajan roolin energiamurroksessa.   Tutustu myös: Pohjoismaiden energiamurros etenee kriisiaikana – ja sen vauhdittamana Vetyhankkeiden luvittaminen muuttuvassa toimintaympäristössä – mitä kannattaa huomioida tuotantolaitoksen perustamisessa? Vihreästä vedystä odotetaan ratkaisuja teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentämiseen

   Published: 20.6.2023

6. Post

   Vihreästä vedystä odotetaan ratkaisuja teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentämiseen

   Konkreettisia tavoitteita on tulossa lainsäädännön tasolle. Osana niin sanottua 55-valmiuspakettia EU-lainsäätäjät ovat sopimassa uusista vihreän vedyn ja muiden muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden (” RFNBO ”) tavoitteista teollisuudelle ja liikenteelle. EU:n parlamentti ja neuvosto pääsivät maaliskuussa 2023 alustavaan sopuun uusiutuvan energian direktiivin uudistamisesta. Direktiivimuutosten lopullista hyväksyntää odotetaan jo kesällä 2023, minkä myötä uusiutuvan energian kokonaistavoitetta nostetaan. Liikennesektorilla RFNBO-minimitavoitteeksi asetetaan yksi prosentti uusiutuvan energian osuudesta vuonna 2030. Teollisuuden vedynkäyttöä koskee jatkossa oma RFNBO-tavoitteensa (42 % käytetystä vedystä vuoteen 2030 mennessä ja 60 % vuoteen 2035 mennessä). Lentoliikenteen osalta parlamentti ja neuvosto pääsivät huhtikuussa 2023 alustavaan yhteisymmärrykseen kestävien lentopolttoaineiden, joihin vihreä vetykin kuuluu, koventuvista tavoitteista. Maaliskuussa 2023 poliittinen yhteisymmärrys  löydettiin myös merenkulun tavoitteista, ja merenkulussakin pyritään jatkossa edistämään RFNBO-polttoaineiden käyttöä. Päästökauppauudistukset , muun muassa meriliikenteen ja lentoliikenteen osalta, voivat lisätä kiinnostusta vedyn käyttöön. Vedyn markkinasäännöt kehitteillä Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 lainsäädäntöehdotuksen uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä. Maaliskuussa 2023 EU:n neuvosto saavutti yleisnäkemyksen lainsäädäntöpaketista ja Euroopan parlamentti hyväksyi neuvotteluiden aloittamisen neuvoston kanssa. Kaasumarkkinapaketin tavoitteena on hiilipäästöjen vähentäminen EU:n kaasumarkkinoilla sekä uusiutuvien vähähiilisten kaasujen, kuten vedyn, käyttöönoton helpottaminen. Kaasumarkkinapaketilla luodaan pelisäännöt vetymarkkinalle ja edellytykset vetyinfrastruktuurin kehittämiselle. Muun muassa kolmannen osapuolen pääsy vetyverkkoihin ja ‑varastoihin, vetyverkonhaltijoiden eriyttäminen sekä loppukäyttäjien oikeuksia koskevat säännökset ovat lainsäätäjien sovittavana. Täysin uusiutuva vety? Euroopan komissio antoi helmikuussa 2023 uusiutuvan energian direktiivin nojalla kaksi delegoitua säädöstä RFNBO:ihin liittyen . Ensimmäisessä delegoidussa säädöksessä asetetaan kriteerit tuotteille, joita voidaan pitää uusiutuvana vetynä ja muina RFNBO-polttoaineina. Käytännössä asetuksessa määritellään se, milloin elektrolyysissä käytettyä sähköä voidaan pitää täysin uusiutuvana. Sähköntuotannon ”lisäisyyden” vaatimus on olennainen sen varmistamiseksi, että vedyn tuotanto ei kuluta sähköä, joka voitaisiin käyttää muihin tarkoituksiin. Säädöksessä asetetaan myös maantieteellisen ja ajallisen yhteyden vaatimuksia vedyn ja uusiutuvan sähkön tuotannolle. Toisessa delegoidussa säädöksessä tarkennetaan menetelmä RFNBO- ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden elinkaaripäästöjen vähennysten laskemiseksi uusiutuvan energian direktiivissä asetetun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisrajan saavuttamiseksi. Delegoidut säädökset ovat neuvoston ja parlamentin tarkasteltavana kesäkuulle 2023. Säädökset tulevat voimaan, jos neuvosto ja parlamentti eivät niitä vastusta. Vetytalous edellyttää mittavia investointeja ja enemmän sähköntuotantokapasiteettia Vetytalous edellyttää mittavia investointeja sekä vedyn tuotantoon että vetyinfrastruktuuriin. Myös vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttöönotto voi edellyttää panostuksia uusiin laitteistoihin, kun fossiilisia polttoaineita korvataan. Uusimpana tukenaan näille panostuksille Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2023 tiedonannon Euroopan vetypankista nettonollateollisuutta koskevan säädöksen yhteydessä. Komissio aikoo käynnistää ensimmäisen pilottihuutokaupan vihreän vedyn tukemiseksi jo syksyllä 2023. Satsauksia tarvitaan myös sähköjärjestelmään. Komissio arvioi REPowerEU-suunnitelmassaan, että EU-tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi 200–300 miljardin euron investointeja uuteen uusiutuvan sähkön tuotantoon. Vetytalous vaatii siis merkittävää sähköntuotantokapasiteetin kasvattamista, ja samalla vihreän vedyn tuotanto edellyttää todennäköisesti vaihtelevan sähköntuotannon lisäämistä.

   Published: 6.6.2023

7. Post

   Vihreä siirtymä etenee, mutta lupajärjestelmä takkuaa

   Suomeen on juuri nyt suunnitteilla monia päästöttömän energian hankkeita – usein sellaisia, joita energia-alalla ei ole aiemmin nähty. Esimerkiksi tuulivoiman tuotantoa siirretään maalta merelle, ja vihreän vedyn odotetaan tuovan ratkaisuja muun muassa liikenteen ja teollisuuden energiantuotannon tarpeisiin. Sääntely ja lupajärjestelmät eivät kuitenkaan ole pysyneet kehityksessä mukana. Koska tarve ja kysyntä vihreälle siirtymälle on suuri, hankkeet etenevät, vaikka lupajärjestelmää tai sääntelyä ei valmiina olisikaan. Esimerkiksi vihreän vedyn tuotanto kiinnostaa juuri nyt sekä sijoittajia, rakennuttajia että päättäjiä, mutta EU:ssa valmisteilla oleva teollisuuspäästödirektiivin uudistus tuskin ehtii valmiiksi ennen kuin ensimmäiset vedyntuotannon laitoshankkeet on jo luvitettu. Tilanne vaatii nyt yrityksiltä luovuutta ja kykyä sopeutua epäselvään tilanteeseen. On mahdollista, että hankkeelle tai sijoitukselle ei vielä ole sopivaa lupajärjestelmää. Hankekehittäjien vastuu ja rooli luvittamissuunnitelman muodostamisessa sekä lupamenettelyn johtamisessa onkin nyt aiempaa suurempi. Yrityksiltä kysytään nyt luovaa strategiaa, kylmää päätä ja strategista kumppania, joka tuo pöytään liiketoimintalähtöistä ajattelua, ratkaisukeskeisyyttä sekä kokemusta uusien innovaatioiden eteenpäin viemisestä.

   Published: 26.5.2023

8. Post

   Kaivoslain muutokset ja uusi luonnonsuojelulaki tulivat voimaan 1.6.2023

   Kaivoslain muutokset perustuvat pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan (2019–2023) ja sen tavoitteeseen parantaa kaivosten ympäristönsuojelua. Lakimuutoksen tavoitteena on tehdä kaivostoiminnasta hyväksyttävämpää. Vastauksena Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen talousvaliokunta esitti mietinnössään , että kaivoslain muutoksiin tulisi lisätä työ- ja elinkeinoministeriölle mahdollisuus arvioida ja hylätä lupia, jos niihin liittyy kansallisia turvallisuusnäkökohtia. Eduskunta hyväksyi talousvaliokunnan ehdottamat lisäykset. Tulevan, todennäköisesti kokoomuksen Petteri Orpon johtaman, hallituksen tavoitteet eivät ole tekstin kirjoitushetkellä vielä tiedossa. On toivottavaa, että uuden hallituksen ohjelma tunnistaa Suomen kaivosteollisuuden merkityksen energiamurroksessa – eikä vain Suomessa vaan koko EU:ssa, kuten esitetään ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) 168/2013, (EU) 2018/858, 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta, joka julkistettiin 16.3.2023. Kaivoslain keskeiset muutokset Malminetsintätöiden osalta varausaikaa (eli aikaa, jonka alue voi olla varattuna malminetsintäluvan valmistelua varten) lyhennetään kahdesta vuodesta yhteen. Malminetsintätyön hyväksyttävyyden ja kansalaisten tiedonsaannin parantamiseksi malminetsintäluvan haltijan on pidettävä vuosittain avoimia yleisötilaisuuksia ja tiedotettava suoritetuista malminetsintätöistä sekä jatkosuunnitelmista. Lisäksi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia helpotetaan lisäämällä vaatimus hankkia suostumus malminetsintäluvan jatkamisesta alueen hallinnasta vastaavilta viranomaisilta tai laitoksilta tai kiinteistöjen omistajalta, joiden omistamat kiinteistöt kattavat vähintään puolet malminetsintäalueesta, kun jatkoa haetaan vähintään kymmenen vuotta voimassa olleelle luvalle. Jos suostumusta ei ole saatu, voi toiminnanharjoittaja hakea valtioneuvostolta puoltoa malminetsintäluvan voimassaolon jatkamiselle. Valtioneuvosto voi puoltaa hakemusta, jos tärkeä yleinen etu edellyttää hanketta. Malminetsintään liittyvää lupakäytäntöä parannetaan myös siten, että ensimmäinen malminetsintälupa voidaan myöntää välittömästi täytäntöönpantavaksi. Muutosten odotetaan edelleen parantavan kaivoslupien ja ympäristölupien välistä koordinointia sekä suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutusten huomioon ottamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.  Kuntien roolia kaivostoiminnan hyväksymisessä tehostetaan siten, että ” kaivostoiminnan tulee perustua sellaiseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen asemakaavaan tai oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan, jossa kaivosalueen ja kaivoksen apualueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty ”. Suomessa kunnilla on monopoli yleis- ja asemakaavojen osalta. Käytännössä muutos tarkoittaa, että jos kunta kieltäytyy kaavoittamasta aluetta, kaivostoimintaa ei voida aloittaa. Kaivoslupahakemuksen täydellisyyttä koskevia vaatimuksia hakemusta jätettäessä muutetaan siten, että hakija voi täydentää hakemusta tarvittaessa ympäristövaikutusten arvioinnilla ja Natura 2000 ‑arvioinnilla etusijaa menettämättä. Muutokset sisältävät myös parannuksia siihen, miten erotetaan toisistaan ympäristönsuojelulain (527/2014) edellyttämät kaivannaisjätteen jätealueen vakuudet ja kaivoslain edellyttämä vakuus kaivostoiminnan lopettamista varten. Helmikuussa 2023 ympäristöministeriö aloitti ympäristönsuojelulain lisämuutosten valmistelun, jotta 15.3.2006 annetun, kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa ja direktiivin 2004/35/EY muuttamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY täytäntöönpanoa ja kaivannaisjätteen jätealueen vakuuksiin liittyviä sääntöjä voitaisiin parantaa. Hallituksen esitystä odotetaan vuoden 2025 aikana. Uusi luonnonsuojelulaki ja malminetsintä Uusi luonnonsuojelulaki tuo mukanaan uusia vaatimuksia erityisesti malminetsintäalan toimijoille mutta myös olemassa olevalle kaivostoiminnalle. Yksi keskeisimmistä muutoksista on serpentiinikallioiden, ‑kivikkojen ja ‑soraikkojen yhteydessä esiintyvien luontotyyppien automaattinen suojelu. Nämä luontotyypit on suojattu lailla automaattisesti 1.6.2023 alkaen, eikä niitä saa heikentää ilman poikkeuslupaa. Uusi luonnonsuojelulaki lisäksi kieltää malminetsintätyöt tietyillä luonnonsuojelualueilla (kaivoslain muutoksissakin edellytetään, että luonnonsuojelualueet ja muut alueet, joilla malminetsintää ei saa harjoittaa, on jätetty pois jo malminetsintälupahakemuksesta). Uusi luonnonsuojelulaki edellyttää viranomaisilta uhanalaisten lajien huomioimista lupaharkinnassa ja kaavoituksessa. Uhanalaisten lajien suojeleminen tulisi siis ottaa huomioon myös esimerkiksi kaivoslakiin nojaavassa lupaharkinnassa aiempaa laajemmin. Uusi luonnonsuojelulaki sisältää myös vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon liittyviä säännöksiä, toisin kuin nykyinen luonnonsuojelulaki, joka ei sisällä mitään tällaisia säännöksiä. Vapaaehtoisia kompensaatiota koskevan sääntelyn myötä yhtiöt voivat hakea viranomaisten hyväksynnän vapaaehtoisille kompensaatiotoimilleen.

   Published: 23.5.2023

9. Post

   Vetyhankkeiden luvittaminen muuttuvassa toimintaympäristössä – mitä kannattaa huomioida tuotantolaitoksen perustamisessa?

   Voimassa oleva lainsäädäntö ei kaikilta osin vielä ota huomioon vetyhankkeiden erityispiirteitä, eikä vetyä koskevia uusia lainsäädäntöaloitteita tai viranomaisohjeistusta ole vielä annettu. Tämä on kaksiosaisen blogikirjoituksemme ensimmäinen osa, jossa esitetään näkökulmia vedyn tuotannon lupakysymyksistä. Vedyn tuotantolaitoksen luvittaminen Vedyn tuotantolaitoksen toteuttaminen voi edellyttää muun muassa seuraavia menettelyitä ja viranomaislupia: Jos tuotantolaitos rakennetaan esimerkiksi hiilidioksidin talteenottolaitoksen yhteyteen tai jos laitoksessa jalostetaan vetyä esimerkiksi metanoliksi, metaaniksi tai ammoniakiksi, myös nämä toiminnot vaikuttavat hankkeen lupamenettelyyn. Vedyn tuotantolaitoksen toteuttaminen voi edellyttää tapauskohtaisesti myös muita viranomaislupia. 1. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ensinnäkin vedyn tuotantolaitos saattaa edellyttää YVA-menettelyä, jos hanke mainitaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteessä 1, eli hankeluettelossa, tai jos hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan hankeluettelossa mainittujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vedyn tuotantolaitos saattaa vaatia YVA-menettelyn hankeluettelon 6 c) kohdan perusteella, joka koskee kemianteollisuuden integroituja tuotantolaitoksia, joissa valmistetaan teollisessa mittakaavassa aineita kemiallisilla muuntoprosesseilla ja joissa tuotetaan muun muassa epäorgaanisia kemikaaleja . YVA-direktiivin mukaisesti kemiallisilla muuntoprosesseilla tarkoitetaan prosessia, jossa tapahtuu yksi tai useampi kemiallinen reaktio ja integroidulla tuotantolaitoksella laitosta, jossa on useita yksikköjä yhdessä toiminnallisesti toisiinsa liitettyinä. Kohdan perusteella esimerkiksi vedyn tuotantolaitos, jossa valmistetaan myös metaania voisi vaatia YVA-menettelyä. Teollisen mittakaavan määritelmä on puolestaan yhtenevä teollisuuspäästödirektiivin mukaisen määritelmän kanssa. Mittakaavan määrittämisessä tulee Euroopan komission teollisuuspäästödirektiivin tulkintaa koskevan ohjeistuksen mukaan ottaa huomioon muun muassa tuotteen luonne, tuotannossa käytetyn laitoksen tai laitteiden teollinen luonne, tuotannon määrä sekä kaupallinen tarkoitus. 2. Ympäristölupa Vedyn tuotantolaitos saattaa vaatia myös ympäristölupaa, sillä teollisessa mittakaavassa tapahtuva vedyn kemiallinen tai biologinen jalostaminen on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 4 a) perusteella ympäristöluvanvaraista. Toiminnan mittakaavaa arvioitaessa otetaan huomioon teollisen mittakaavan määritelmään liittyvät seikat. Vedyn tuotantolaitosten ympäristöluvanvaraisuuteen voi lähiaikoina tulla muutoksia, sillä ympäristönsuojelulain taustalla osittain olevaa teollisuuspäästödirektiiviä uudistetaan parhaillaan. Euroopan unionin neuvosto on neuvottelukannassaan ehdottanut, että veden elektrolyysillä tapahtuva vedyn tuotanto olisi ympäristölupavelvollista vasta päivittäisen tuotantokapasiteetin ylittäessä 60 tonnia. Kun Euroopan parlamentti on muodostanut näkemyksensä teollisuuspäästödirektiivin uudistuksesta, säädösehdotus siirtyy neuvoteltavaksi instituutioiden välillä. Vedyn valmistusta ja hyödyntämistä koskeville ympäristölupahakemuksille on ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelyssä aluehallintovirastossa annetun lain 2 a §:n mukaan annettava aluehallintovirastoissa etusija. Ympäristönsuojelulain 197 a §:n mukaan edellä mainittuja hakemuksia koskeva asia on käsiteltävä muutoksenhakutuomioistuimessa kiireellisenä. Säännökset ovat määräaikaisesti voimassa. Vihreän siirtymän hankkeita olemme käsitelleet blogipostauksessamme 3.6.2022. 3. Kemikaalilupa Vety on lisäksi laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta tarkoitettu vaarallinen kemikaali , jonka laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston myöntämällä luvalla. Vaikka vedyn käsittelyä ja varastointia ei pidettäisi laajamittaisena, on toiminnanharjoittaja kuitenkin velvollinen tekemään ilmoituksen vaarallisen kemikaalin vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista.

   Published: 22.5.2023

10. Post

    Loan Market Associationin laatimat mallilausekkeet kestävyyssidonnaisille lainoille on julkaistu

    Yksi mallilausekkeiden tavoitteista on vahvistaa kestävyyssidonnaisten lainojen markkinoiden luotettavuutta tarjoamalla alustavan sopimusviitekehyksen, joka toimisi osapuolten lähtökohtana neuvotteluille. Mallilausekkeet eivät ole sitovia, vaan niiden on tarkoitus toimia sopimuksen laatimisen ja neuvottelujen lähtökohtana ja heijastella nykyisiä markkinakäytäntöjä. Näin päästään lähemmäksi markkinoilla käytettävien asiakirjojen standardointia ja tehostamaan neuvotteluprosessia, joka markkinoilla vallitsevien lukuisien erilaisten sopimuskäytäntöjen vuoksi on tähän saakka vienyt usein paljon aikaa. Mallilausekkeet sisältävät lauseke-ehdotuksia, jotka voidaan mahdollisten tapauskohtaisten muutosten ja neuvottelujen jälkeen lisätä suoraan LMA:n leveraged (senior/mezzanine) -mallilainasopimukseen ja muokata myös käytettäväksi yhdessä muiden LMA:n suosittelemien lainasopimusmallien kanssa. Mallilausekkeet sisältävät myös kattavat muistiinpanot, jotka nostavat esiin asioita, joita kestävyyssidonnaiseen lainatransaktioon ryhtyvien osapuolten kannattaa ottaa huomioon. Kuhunkin kestävän rahoituksen transaktioon liittyy kuitenkin luontaisesti monenlaisia eri olosuhteita ja monimutkaisia tekijöitä, joihin ei kaikkiin ole ollut mahdollista ennalta varautua. Mallilausekkeista onkin tarkoituksella jätetty pois tiettyjä säännöksiä, joista osapuolet usein neuvottelevat (kuten kestävyyssidonnaisten lainojen ennakkoehdot). Mallilausekkeissa on myös mukana ehdotus uudelleentarkastelulausekkeesta ( a rendez vous clause ), joka mahdollistaa osapuolten neuvottelut kattavasti siltä pohjalta, että lainasopimuksen laskentamenetelmiin, kestävyystavoitteisiin, KPI-mittareihin tai niihin liittyviin ehtoihin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia myöhemmin. Mallilausekkeet sisältävät myös konseptin, jonka mukaan laina-agentti voi tiettyjen tapahtumien myötä poistaa lainalta kestävyyssidonnaisen lainan luokituksen ( declassification ). Kestävyyssidonnaisten lainojen markkina muuttuu nopeasti ja tähän muutokseen vastaaminen on haasteellista. On mielenkiintoista nähdä, miten markkina tulee vastaanottamaan nämä uudet mallilausekkeet ja millainen käytäntö niiden ympärille muodostuu.

    Published: 15.5.2023