6.6.2023

Vihreästä vedystä odotetaan ratkaisuja teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentämiseen

REPowerEU-suunnitelman keskeisenä tavoitteena on fossiilisista polttoaineista irtautuminen. Suunnitelmassa uusiutuva vety nähdään erityisesti maakaasun, hiilen ja öljyn korvaajana sellaisilla teollisuuden ja liikenteen aloilla, joilla fossiilisista polttoaineista luopuminen on vaikeaa. Tähän on tarkoitus päästä sekä EU:ssa tuotetulla vihreällä vedyllä että vihreän vedyn tuonnilla, joiden kummankin osalta tavoite on 10 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä.

Konkreettisia tavoitteita on tulossa lainsäädännön tasolle. Osana niin sanottua 55-valmiuspakettia EU-lainsäätäjät ovat sopimassa uusista vihreän vedyn ja muiden muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden (”RFNBO”) tavoitteista teollisuudelle ja liikenteelle. EU:n parlamentti ja neuvosto pääsivät maaliskuussa 2023 alustavaan sopuun uusiutuvan energian direktiivin uudistamisesta. Direktiivimuutosten lopullista hyväksyntää odotetaan jo kesällä 2023, minkä myötä uusiutuvan energian kokonaistavoitetta nostetaan. Liikennesektorilla RFNBO-minimitavoitteeksi asetetaan yksi prosentti uusiutuvan energian osuudesta vuonna 2030. Teollisuuden vedynkäyttöä koskee jatkossa oma RFNBO-tavoitteensa (42 % käytetystä vedystä vuoteen 2030 mennessä ja 60 % vuoteen 2035 mennessä).

Lentoliikenteen osalta parlamentti ja neuvosto pääsivät huhtikuussa 2023 alustavaan yhteisymmärrykseen kestävien lentopolttoaineiden, joihin vihreä vetykin kuuluu, koventuvista tavoitteista. Maaliskuussa 2023 poliittinen yhteisymmärrys  löydettiin myös merenkulun tavoitteista, ja merenkulussakin pyritään jatkossa edistämään RFNBO-polttoaineiden käyttöä. Päästökauppauudistukset, muun muassa meriliikenteen ja lentoliikenteen osalta, voivat lisätä kiinnostusta vedyn käyttöön.

Vedyn markkinasäännöt kehitteillä

Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 lainsäädäntöehdotuksen uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä. Maaliskuussa 2023 EU:n neuvosto saavutti yleisnäkemyksen lainsäädäntöpaketista ja Euroopan parlamentti hyväksyi neuvotteluiden aloittamisen neuvoston kanssa.

Kaasumarkkinapaketin tavoitteena on hiilipäästöjen vähentäminen EU:n kaasumarkkinoilla sekä uusiutuvien vähähiilisten kaasujen, kuten vedyn, käyttöönoton helpottaminen. Kaasumarkkinapaketilla luodaan pelisäännöt vetymarkkinalle ja edellytykset vetyinfrastruktuurin kehittämiselle. Muun muassa kolmannen osapuolen pääsy vetyverkkoihin ja ‑varastoihin, vetyverkonhaltijoiden eriyttäminen sekä loppukäyttäjien oikeuksia koskevat säännökset ovat lainsäätäjien sovittavana.

Täysin uusiutuva vety?

Euroopan komissio antoi helmikuussa 2023 uusiutuvan energian direktiivin nojalla kaksi delegoitua säädöstä RFNBO:ihin liittyen. Ensimmäisessä delegoidussa säädöksessä asetetaan kriteerit tuotteille, joita voidaan pitää uusiutuvana vetynä ja muina RFNBO-polttoaineina. Käytännössä asetuksessa määritellään se, milloin elektrolyysissä käytettyä sähköä voidaan pitää täysin uusiutuvana. Sähköntuotannon ”lisäisyyden” vaatimus on olennainen sen varmistamiseksi, että vedyn tuotanto ei kuluta sähköä, joka voitaisiin käyttää muihin tarkoituksiin. Säädöksessä asetetaan myös maantieteellisen ja ajallisen yhteyden vaatimuksia vedyn ja uusiutuvan sähkön tuotannolle.

Toisessa delegoidussa säädöksessä tarkennetaan menetelmä RFNBO- ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden elinkaaripäästöjen vähennysten laskemiseksi uusiutuvan energian direktiivissä asetetun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisrajan saavuttamiseksi.

Delegoidut säädökset ovat neuvoston ja parlamentin tarkasteltavana kesäkuulle 2023. Säädökset tulevat voimaan, jos neuvosto ja parlamentti eivät niitä vastusta.

Vetytalous edellyttää mittavia investointeja ja enemmän sähköntuotantokapasiteettia

Vetytalous edellyttää mittavia investointeja sekä vedyn tuotantoon että vetyinfrastruktuuriin. Myös vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttöönotto voi edellyttää panostuksia uusiin laitteistoihin, kun fossiilisia polttoaineita korvataan. Uusimpana tukenaan näille panostuksille Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2023 tiedonannon Euroopan vetypankista nettonollateollisuutta koskevan säädöksen yhteydessä. Komissio aikoo käynnistää ensimmäisen pilottihuutokaupan vihreän vedyn tukemiseksi jo syksyllä 2023.

Satsauksia tarvitaan myös sähköjärjestelmään. Komissio arvioi REPowerEU-suunnitelmassaan, että EU-tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi 200–300 miljardin euron investointeja uuteen uusiutuvan sähkön tuotantoon. Vetytalous vaatii siis merkittävää sähköntuotantokapasiteetin kasvattamista, ja samalla vihreän vedyn tuotanto edellyttää todennäköisesti vaihtelevan sähköntuotannon lisäämistä.

Uusimmat referenssit

Avustimme Oomi Solar Oy:tä aurinkovoimapuisto- ja sähkövarastohankkeen myynnissä Tuulipolar Oy:lle. Järjestely koski Tornioon rakennettavaa 24 MWp aurinkovoimalaa sekä 36 MW / 70 MWh sähkövarastoa (BESS). Tuulipolar Oy toimii voimalan omistajana ja operoijana, ja Oomi Solar Oy vastaa voimalan suunnittelusta ja rakentamisesta. Hanke muodostaa maailman pohjoisimman teollisen hybridivoimalakokonaisuuden, joka edistää Suomen energiajärjestelmän vihreää siirtymää lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja sähkövarastointikapasiteettia Pohjois-Suomessa. Hybridivoimalaratkaisu mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta ja tukee sähköjärjestelmän tasapainoa ympäri vuoden. Hybridivoimalan tuotannon arvioidaan alkavan vuonna 2028. Oomi Solar Oy on kotimainen uusiutuvan energian asiantuntija jo lähes 200 MW rakennetun aurinkovoimakapasiteetin kokemuksella. Oomi Solar Oy auttaa yrityksiä ja yhteisöjä vauhdittamaan vihreää siirtymää tarjoamalla kokonaisvaltaisia ratkaisuja: aurinkovoimaloita, sähkövarastoja ja niihin liittyviä elinkaaripalveluja hankekehityksestä ylläpitoon. Omi Solar Oy:ssä työskentelee yli 20 energia-alan asiantuntijaa ja se toimittaa aurinkovoimalaprojekteja ympäri Suomea. Yhtiön visio on olla Suomen halutuin aurinkovoima- ja energiaratkaisukumppani.
Julkaistu 5.6.2026
Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitusyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026