6.6.2023

Vihreästä vedystä odotetaan ratkaisuja teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentämiseen

REPowerEU-suunnitelman keskeisenä tavoitteena on fossiilisista polttoaineista irtautuminen. Suunnitelmassa uusiutuva vety nähdään erityisesti maakaasun, hiilen ja öljyn korvaajana sellaisilla teollisuuden ja liikenteen aloilla, joilla fossiilisista polttoaineista luopuminen on vaikeaa. Tähän on tarkoitus päästä sekä EU:ssa tuotetulla vihreällä vedyllä että vihreän vedyn tuonnilla, joiden kummankin osalta tavoite on 10 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä.

Konkreettisia tavoitteita on tulossa lainsäädännön tasolle. Osana niin sanottua 55-valmiuspakettia EU-lainsäätäjät ovat sopimassa uusista vihreän vedyn ja muiden muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden (”RFNBO”) tavoitteista teollisuudelle ja liikenteelle. EU:n parlamentti ja neuvosto pääsivät maaliskuussa 2023 alustavaan sopuun uusiutuvan energian direktiivin uudistamisesta. Direktiivimuutosten lopullista hyväksyntää odotetaan jo kesällä 2023, minkä myötä uusiutuvan energian kokonaistavoitetta nostetaan. Liikennesektorilla RFNBO-minimitavoitteeksi asetetaan yksi prosentti uusiutuvan energian osuudesta vuonna 2030. Teollisuuden vedynkäyttöä koskee jatkossa oma RFNBO-tavoitteensa (42 % käytetystä vedystä vuoteen 2030 mennessä ja 60 % vuoteen 2035 mennessä).

Lentoliikenteen osalta parlamentti ja neuvosto pääsivät huhtikuussa 2023 alustavaan yhteisymmärrykseen kestävien lentopolttoaineiden, joihin vihreä vetykin kuuluu, koventuvista tavoitteista. Maaliskuussa 2023 poliittinen yhteisymmärrys  löydettiin myös merenkulun tavoitteista, ja merenkulussakin pyritään jatkossa edistämään RFNBO-polttoaineiden käyttöä. Päästökauppauudistukset, muun muassa meriliikenteen ja lentoliikenteen osalta, voivat lisätä kiinnostusta vedyn käyttöön.

Vedyn markkinasäännöt kehitteillä

Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 lainsäädäntöehdotuksen uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä. Maaliskuussa 2023 EU:n neuvosto saavutti yleisnäkemyksen lainsäädäntöpaketista ja Euroopan parlamentti hyväksyi neuvotteluiden aloittamisen neuvoston kanssa.

Kaasumarkkinapaketin tavoitteena on hiilipäästöjen vähentäminen EU:n kaasumarkkinoilla sekä uusiutuvien vähähiilisten kaasujen, kuten vedyn, käyttöönoton helpottaminen. Kaasumarkkinapaketilla luodaan pelisäännöt vetymarkkinalle ja edellytykset vetyinfrastruktuurin kehittämiselle. Muun muassa kolmannen osapuolen pääsy vetyverkkoihin ja ‑varastoihin, vetyverkonhaltijoiden eriyttäminen sekä loppukäyttäjien oikeuksia koskevat säännökset ovat lainsäätäjien sovittavana.

Täysin uusiutuva vety?

Euroopan komissio antoi helmikuussa 2023 uusiutuvan energian direktiivin nojalla kaksi delegoitua säädöstä RFNBO:ihin liittyen. Ensimmäisessä delegoidussa säädöksessä asetetaan kriteerit tuotteille, joita voidaan pitää uusiutuvana vetynä ja muina RFNBO-polttoaineina. Käytännössä asetuksessa määritellään se, milloin elektrolyysissä käytettyä sähköä voidaan pitää täysin uusiutuvana. Sähköntuotannon ”lisäisyyden” vaatimus on olennainen sen varmistamiseksi, että vedyn tuotanto ei kuluta sähköä, joka voitaisiin käyttää muihin tarkoituksiin. Säädöksessä asetetaan myös maantieteellisen ja ajallisen yhteyden vaatimuksia vedyn ja uusiutuvan sähkön tuotannolle.

Toisessa delegoidussa säädöksessä tarkennetaan menetelmä RFNBO- ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden elinkaaripäästöjen vähennysten laskemiseksi uusiutuvan energian direktiivissä asetetun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisrajan saavuttamiseksi.

Delegoidut säädökset ovat neuvoston ja parlamentin tarkasteltavana kesäkuulle 2023. Säädökset tulevat voimaan, jos neuvosto ja parlamentti eivät niitä vastusta.

Vetytalous edellyttää mittavia investointeja ja enemmän sähköntuotantokapasiteettia

Vetytalous edellyttää mittavia investointeja sekä vedyn tuotantoon että vetyinfrastruktuuriin. Myös vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttöönotto voi edellyttää panostuksia uusiin laitteistoihin, kun fossiilisia polttoaineita korvataan. Uusimpana tukenaan näille panostuksille Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2023 tiedonannon Euroopan vetypankista nettonollateollisuutta koskevan säädöksen yhteydessä. Komissio aikoo käynnistää ensimmäisen pilottihuutokaupan vihreän vedyn tukemiseksi jo syksyllä 2023.

Satsauksia tarvitaan myös sähköjärjestelmään. Komissio arvioi REPowerEU-suunnitelmassaan, että EU-tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi 200–300 miljardin euron investointeja uuteen uusiutuvan sähkön tuotantoon. Vetytalous vaatii siis merkittävää sähköntuotantokapasiteetin kasvattamista, ja samalla vihreän vedyn tuotanto edellyttää todennäköisesti vaihtelevan sähköntuotannon lisäämistä.

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025
Castrén & Snellman toimi Suomen Aurinkovoima Oy:n ja sen omistajien oikeudellisena neuvonantajana rahoituksen kilpailutuksessa ja rahoitusjärjestelyssä, jonka yhtiö toteutti Danske Bankin kanssa ja jolla varmistetaan yhtiön tulevien aurinkopuistohankkeiden toteutuksen rahoitus. Suomen Aurinkovoima on Oulun Seudun Sähkön, Oulun Energian, Vantaan Energian ja Savon Voiman perustama yhtiö, jonka tavoitteena on kasvattaa kotimaisen aurinkovoiman määrää. Suomen Aurinkovoima hoitaa kokonaisvaltaisesti aurinkopuistohankkeet aina suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon, ja sen tavoitteena on rakentaa kymmeniä aurinkopuistoja vuoteen 2030 mennessä. 
Julkaistu 22.10.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025
Avustimme Oomi Oy:tä sen laajentaessa toimintaansa uudelle mobiililiittymien liiketoiminta-alueelle ja uuden Oomi Mobiili -operaattoribrändin lanseeraamisessa. Työmme sisälsi hanketta edeltäneen due diligence -prosessin sekä keskeisten kumppanuussopimusten valmistelun ja neuvottelun, luoden Oomille vahvan perustan uuden liiketoiminnan aloittamiselle. Oomi Mobiili toimii virtuaalioperaattorina (MVNO) ja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden hankkia puhelinliittymän sähkösopimuksen yhteydessä. Palvelun vaiheittainen lanseeraus alkaa syksyllä 2025, ja tavoitteena on valtakunnallinen saatavuus vuoden 2026 alusta.
Julkaistu 15.8.2025