1. Post

   KHO: Suomen talousvyöhykkeellä sijaitseva tuulivoimapuisto kuuluu Suomen arvonlisäveroalueeseen

   Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, voitiinko Suomen talousvyöhykkeelle suunniteltavaan merituulivoimapuistoalueeseen soveltaa Suomen arvonlisäverolakia, ja tuliko merituulivoimapuistohanketta varten ulkomailta ostettavista tutkimus- ja analyysipalveluista suorittaa Suomeen arvonlisäveroa. Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain mukaan talousvyöhyke käsittää Suomen aluevesiin välittömästi liittyvän merialueen, jonka ulkoraja määräytyy Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tapauksesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että rantavaltioilla ei yleisesti ole talousvyöhykkeellä suvereenia lainkäyttövaltaa, vaan tiettyjä vyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen ja tutkimiseen liittyviä toiminnallisia oikeuksia sekä kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n merioikeusyleissopimukseen perustuvia oikeuksia ja velvoitteita. Myöskään arvonlisäverolaissa ei mainita lain soveltamisesta talousvyöhykkeelle sijoittuvan toimintaan. Suomella yksinomainen oikeus tiettyihin toimintoihin Suomen talousvyöhykkeellä Arvonlisäverolakiin sisällytetyn määritelmän mukaan Suomella tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen lainsäädännön mukaista Suomen arvonlisäveroaluetta ja Ahvenanmaan maakuntaa. Jäsenvaltioiden lainkäyttöalueen tarkempaa määritelmää ei kuitenkaan sisälly myöskään EU:n perustamissopimukseen. Euroopan Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä annettujen linjausten mukaan jäsenvaltion yksinomainen toimivalta ulottuu aluemereen ja aluemeren pohjaan sisustoineen (asia C-111/05, Aktiebolaget NN). Talousvyöhykkeellä rantavaltioiden oikeus on unionin tuomioistuimen mukaan ainoastaan toiminnallinen rajoittuen YK:n merioikeusyleissopimuksessa määriteltyyn tutkimus- ja hyödyntämistoimintaan. Merioikeusyleissopimuksen määräysten mukaan rantavaltiolla on lisäksi yksinomainen oikeus rakentaa ja myöntää lupia rakentaa ja käyttää taloudellisiin tarkoituksiin käytettäviä laitteita ja rakennelmia talousvyöhykkeellä sekä yksinomainen lainkäyttövalta tällaisiin laitteisiin - mukaan lukien verolakeja koskevan lainkäyttövalta. Suomen toimivalta on määritetty samankaltaisesti myös kansallisessa Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa. Korkein hallinto-oikeus rinnasti talousvyöhykkeellä sijaitsevan tuulivoimapuistoalueen Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön, jota koskevista palveluista tuli suorittaa Suomeen arvonlisäveroa Korkein hallinto-oikeus katsoi mainittujen kansallisten säännösten ja merioikeusyleissopimusten määräysten nojalla Suomen lainkäyttövallan ulottuvan talousvyöhykkeellä sijaitseviin tuulivoimalalaitteisiin ja -rakennelmiin sekä niitä koskeviin tutkimuksiin ja analyyseihin. Tuulipuistoalueen katsottiin siten kuuluvan myös Suomen arvonlisäveroalueeseen. Ulkomaisilta palveluntarjoajilta hankittavat tutkimukset ja analyysit olivat korkeimman hallinto-oikeuden linjausten mukaisesti Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön liittyviä palveluita, joista tuli suorittaa Suomeen arvonlisäveroa. Tutkimukset ja analyysit tuotettiin Yhtiölle etäpalveluna ulkomaisille palveluntarjoajille toimitetun datan perusteella. Koska kyseisillä ulkomaisilla palveluntarjoajilla ei ollut Suomessa myöskään kiinteää toimipaikkaa, Yhtiön tuli tässä tapauksessa suorittaa palveluista arvonlisäveroa niin kutsutun käännetyn verovelvollisuuden perusteella Korkeimman hallinto-oikeuden johtopäätökset selkeyttivät Suomen verotusoikeutta merituulivoimapuistohankkeisiin. Jäämme edelleen odottamaan linjauksia talousvyöhykkeen kiinteistöverotukseen, jota koskien hallituksella on tietojemme mukaan parhaillaan vireillä lainvalmisteluhanke valtiovarainministeriössä. Erityisesti kansainväliseen kauppaan liittyy usein hyvin monimutkaisiakin arvonlisäverotusta koskevia kysymyksiä, jotka on hyvä kartoittaa ja ratkaista niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Asiantuntijamme avustavat mielellään näissä kuten muissakin verotusta koskevissa kysymyksissä. Laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä tuli voimaan vuoden 2025 alusta. Uudessa merituulivoimalaissa määritellään muun muassa raamit menettelylle, jolla talousvyöhykkeen merituulivoima-alueita tullaan jatkossa kilpailuttamaan. Lue uudesta laista lisää aiemmin julkaistusta uutisestamme. 

   Published: 23.4.2025

2. Post

   Unionin tuomioistuimen tuore ratkaisu C‑537/23 valottaa epäsuhtaisten oikeuspaikkalausekkeiden tulkintaa ja pätevyyttä – mitä se tarkoittaa eurooppalaisille yrityksille?

   12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (” uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus ”) 25 artiklan nojalla EU:n alueella kaupallisilla osapuolilla on lähtökohtaisesti laajat vapaudet antaa toimivalta haluamalleen ja yhdessä sopimalleen tuomioistuimelle. Unionin tuomioistuimen ratkaistavana oli hiljattain Cour de cassationin (Ranskan ylin yleinen tuomioistuin) esittämä ennakkoratkaisupyyntö siitä, oliko sopimukseen sisältynyt oikeuspaikkalauseke riittävän täsmällinen ollakseen pätevä uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen nojalla. Kyseisen lausekkeen mukaisesti toisella osapuolella oli oikeus nostaa kanne vain Brescian alioikeudessa (Italia), kun taas toisella osapuolella oli oikeus ryhtyä oikeustoimiin ”muussa tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen Italiassa tai ulkomailla”. Riita liittyi italialaisen toimittajan ja ranskalaisen ostajan väliseen sopimukseen, joka koski verhouspaneelien toimitusta. Rakennuttajat olivat nostaneet kanteen sekä toimittajaa että ostajaa vastaan ranskalaisessa tuomioistuimessa rakennustyössä olleista puutteista johtuen. Ostajan esitettyä takautumisvaatimuksen toimittajaa vastaan samassa oikeusprosessissa toimittaja vastusti tuomioistuimen toimivaltaa vedoten edellä mainittuun oikeuspaikkalausekkeeseen, jonka mukaan toimittajan olisi tullut nostaa kanne Italiassa. Ennakkoratkaisussaan tuomioistuin ohjeisti, että epäsuhtaisten oikeuspaikkalausekkeiden pätevyyttä on arvioitava ainoastaan uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen 25 artiklaan perustuvien itsenäisten kriteerien valossa. Lisäksi tuomioistuin totesi, että oikeuspaikkalausekkeen on oltava riittävän täsmällinen, jotta asiaa käsittelevä tuomioistuin voi päätellä, onko se toimivaltainen asiassa. Lopuksi tuomioistuin totesi, että oikeuspaikkasopimus, jossa nimetään myös EU:n jäsenvaltioiden ja Luganon yleissopimuksen ulkopuolisia tuomioistuimia, on ristiriidassa uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen kanssa. Ennakkoratkaisu vaikuttaa kaupallisten sopimusten oikeuspaikkalausekkeiden laadintaan ja oikeuspaikan valintaan. Yritysten on sopimusneuvotteluissa tärkeä arvioida kunkin vaihtoehdon riskit ja mahdollisuudet oikeudenmenetysten välttämiseksi ja muokata oikeuspaikkalausekkeet tapauskohtaisesti yrityksen tarpeisiin sopiviksi. Lue teksti kokonaisuudessaan englanniksi .

   Published: 11.4.2025

3. Post

   EU uudistaa mallien suojaa – viiden kohdan tarkastuslista yritykselle

   Mallioikeus suojaa tuotteiden ja niiden osien ulkoasua ja -muotoa. Suojaa voivat jo nyt saada hyvin monenlaisten tuotteiden ulkoasut ja -muodot hammasharjoista pakkauksiin ja logoista graafisiin käyttöliittymiin. Edellytyksenä on, että ulkoasu tai -muoto on uusi ja yksilöllinen. Mallin voi rekisteröidä Suomessa kansallisesti, jolloin suoja on voimassa vain Suomessa, tai yhteisömallina, jolloin rekisteröinti kattaa kaikki EU-maat. Muutoksia on nyt tulossa näihin molempiin suojamuotoihin, sillä ne perustuvat EU-tasoiseen sääntelyyn. EU on uudistanut yhteisömalliasetuksen, joka sääntelee yhteisömalleja. Yhteisömallioikeuden nimi muuttuu EU-mallioikeudeksi ja yhteisömalliasetus EU-mallioikeusasetukseksi. EU-mallioikeusasetusta sovelletaan pääosin jo 1.5.2025 alkaen, mutta osa muutoksista astuu voimaan vasta 1.7.2026. Lisäksi EU on antanut uuden mallioikeusdirektiivin, joka jäsenvaltioiden tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 9.12.2027. Mallioikeusdirektiivi yhtenäistää EU-maiden kansallisia lakeja. Suomessa mallioikeuslaki tulee päivittää kokonaisuudessaan. Käymme tässä kirjoituksessa läpi keskeisimpiä muutoksia, joita uusi EU-mallioikeusasetus ja mallioikeusdirektiivi tuovat, ja annamme suosituksia muutoksiin varautumiseen. Määritelmät digiaikaan – mallin ja tuotteen käsitteet täsmentyvät Aiempi mallioikeusdirektiivi ja yhteisömalliasetus ovat peräisin vuosituhannen vaihteesta. Maailma on muuttunut 25 vuodessa monella tapaa. Tästä syystä EU-lainsäätäjä on pitänyt tarpeellisena täsmentää mallin ja tuotteen käsitteitä. Mallin määritelmää on nyt täsmennetty siten, että ulkomuoto tai -asu voi johtua myös tuotteen ja/tai sen koristelun ominaispiirteiden liikkeestä, siirtymästä tai muusta animaatiosta. Mallilla tarkoitetaan koko tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja materiaaleista, mukaan lukien kyseisten ominaispiirteiden kaikenlainen liike, siirtymä tai muu animaatio. Tuotteen määritelmässä puolestaan todetaan nyt nimenomaisesti, että tavara voi joko sisältyä fyysiseen esineeseen tai ilmetä muussa kuin fyysisessä muodossa. Tuotteella tarkoitetaan ”mitä tahansa teollisesti tai käsityönä valmistettua tavaraa, mutta ei tietokoneohjelmaa, riippumatta siitä, sisältyykö se fyysiseen esineeseen vai ilmeneekö se muussa kuin fyysisessä muodossa, mukaan lukien a) pakkaukset, tavarasarjat, sisä- tai ulkoympäristön muodostamiseen tarkoitettujen esineiden tilajärjestelyt ja moniosaiseksi tuotteeksi koottavaksi tarkoitetut osat, b) graafiset teokset tai symbolit, logot, pintakuviot, typografiset kirjasintyypit ja graafiset käyttöliittymät”. Määritelmien täsmentyminen avaa mahdollisuuksia suojata tuotteita monin eri tavoin. Haasteellista tulee olemaan oikeanlaisen suojausstrategian löytäminen, erityisesti mikäli rekisteröintiä on tarpeen hakea myös Suomen tai EU:n ulkopuolella. Haastavaa on myös se, miten suojapiiriä tulkitaan mahdollisissa loukkaustilanteissa. Pysyväksi muuttuva varaosalauseke tukee kestävää taloutta Yhtenä merkittävimmistä muutoksista on pidetty niin kutsuttua varaosalauseketta, joka muuttuu nyt pysyväksi ja joka tulee lopulta voimaan samansisältöisenä kaikissa EU-jäsenvaltioissa. EU-lainsäätäjä on tavoitellut varaosalausekkeella kestävämpää taloutta: markkinoiden vapaamman toiminnan oletetaan johtavan siihen, että varaosien hinta tai saatavuus ei olisi alkuperäisen tavaran korjaamisen ja pidemmän käyttöiän esteenä. Aiempaan yhteisömalliasetukseen eli EU-tason rekisteröinteihin on jo sisältynyt väliaikaiseksi säädetty varaosalauseke, mutta nyt siitä tehtiin samansisältöinen sekä mallioikeusdirektiiviin että EU-mallioikeusasetukseen. Direktiivin varaosalauseke ei kuitenkaan tule kansallisesti voimaan samassa aikataulussa muiden muutosten kanssa, vaan siihen liittyy kahdeksan vuoden siirtymäaika. Varaosalauseke kuuluu seuraavasti: Suojaa ei myönnetä rekisteröidylle mallille, joka muodostaa sellaisen moniosaisen tuotteen osan, jonka ulkoasusta kyseisen osan malli on riippuvainen ja jota käytetään 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla yksinomaan kyseisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi. Varaosalauseke soveltuu esimerkiksi tilanteeseen, jossa autonvalmistaja on rekisteröinyt ajoneuvon puskurin mallioikeudella. Varaosavalmistaja saa valmistaa identtisiä puskureita, mikäli puskuria käytetään yksinomaan auton alkuperäisen ulkoasun palauttamiseen eikä sillä muuteta auton ulkoasua. Laki edellyttää myös, että varaosavalmistaja ilmoittaa selkeästi ja näkyvästi puskurin kaupallisen alkuperän ja valmistajan, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoisen valinnan. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että varaosien ja erityisesti niiden variaatioiden rekisteröinti on edelleen mahdollista ja kannattavaa eikä niitä saada valmistaa ilman mallioikeusrekisteröinnin haltijan suostumusta. Ainoastaan korjaustarkoitukseen valmistettavat moniosaisen tuotteen ulkoasun palauttamiseen tarkoitetut varaosat jäävät mallioikeuden antaman suojan ulkopuolelle edellyttäen, että varaosavalmistaja toimii niiden myynnissä lain vaatimalla huolellisella tavalla. Rekisteröinti- ja muut menettelyt yhdenmukaistuvat EU:n jäsenvaltioissa EU:n keskeisenä tavoitteena on turvata toimivat sisämarkkinat. Tämä tavoite on keskeisenä ajurina myös mallioikeuksiin liittyvien menettelysääntöjen yhdenmukaistamisessa. Uuteen mallioikeusdirektiiviin on otettu kokonaan uutena luvut 3 ja 4. Niissä säädetään koko unioniin tietyt yhtenäiset menettelysäännökset, jotka koskevat muun muassa rekisteröinnin hakemusprosesseja, mitättömäksi julistamista ja rekisteröinnin uudistamista. Menettelysäännökset tuovat merkittäviä muutoksia Suomen kansalliseen mallioikeuslakiin. Uutuustutkimuksista luopuminen kaikissa EU-jäsenvaltioissa lienee yksi suurimmista muutoksista. Tulevaisuudessa Patentti- ja rekisterihallituksen tekemä tutkimus vastaa siten EU-viranomaisen, EUIPO:n, tapaa tutkia mallioikeudet. Tutkimukseen kuuluu niin sanottujen muodollisten seikkojen tarkastaminen: onko kyseessä lain määritelmän täyttävä malli ja onko se yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen. Tämä on hyvin toivottu kehitys, sillä tehdyt kansalliset uutuustutkimukset ovat EU:n alueella olleet mallioikeuksien luonteen huomioiden puutteellisia. EU-sääntelystä tuleviin menettelysäännöksiin liittyy jonkin verran kansallista liikkumavaraa. Jäsenvaltioilla on muun muassa mahdollisuus säätää niin sanotusta nopeasta hallinnollisesta mitätöintihakemusmenettelystä koskien kansallisten mallioikeuksien mitätöintiä. Toistaiseksi suomalaisen mallioikeuden rekisteröinnin mitätöinti on mahdollista ainoastaan markkinaoikeudessa. Suomen osalta ei ole vielä tiedossa, annetaanko mallioikeuksien haltijoille samat mahdollisuudet kuin tavaramerkkien haltijoille huomioiden, että mallioikeusasioiden käsittelyssä vaaditaan usein enemmän substanssiosaamista kuin vastaavissa tavaramerkkiasioissa. Mallirekisteröintien salassapitoaika eli mahdollisuus pitää haettu oikeus salaisena hakemushetkestä pitenee uuden direktiivin myötä kuudesta enimmillään 30 kuukauteen yhtenäistäen sen käytännössä EU-mallioikeusrekisteröintien kanssa. Menettelysääntöjen yhdenmukaistuminen tulee parantamaan mallioikeuksien käytettävyyttä EU:ssa. Mallirekisteröinnin merkintä D-kirjaimella ja oikeuden loukkaus 3D-tulosteilla Konkreettisena uudistuksena huomiota on herättänyt se, että vastaisuudessa rekisteröidyn mallioikeuden haltija voi ilmoittaa rekisteröinnistä yleisölle ympyrän sisällä olevalla D-kirjaimella. Vastaavat merkinnät ovat jo olemassa ja laajasti käytössä tekijänoikeudelle © ja rekisteröidylle tavaramerkille ®. Rekisteröidyn mallioikeuden haltija voi ilmoittaa yleisölle, että malli on rekisteröity, esittämällä siinä tuotteessa, johon malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, ympyrän sisällä olevan D-kirjaimen. Tällaiseen mallia koskevaan ilmoitukseen voidaan liittää mallin rekisteröintinumero tai hyperlinkki rekisteriin tehtyyn mallia koskevaan merkintään. Uudessa direktiivissä ja asetuksessa on huomioitu myös viime vuosina yleistyneen kolmiulotteisen tulostuksen eli 3D-tulostuksen haasteet. Mallinoikeuden haltijalla on mahdollisuus puuttua oikeudenloukkaukseen huolimatta siitä, missä muodossa mallioikeus esiintyy, toki muut rajoitukset huomioiden. Mitä kannattaa huomioida oman yrityksen kannalta? Uudistus tuo mukanaan monenlaisia täsmennyksiä ja muutoksia, joilla on vaikutusta sekä oikeuksien suojaamiseen että puolustamiseen, niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Muutosten osalta kannattaa keskittyä siihen, mitä vaikutuksia niillä on toimialaan laajemmin, sekä pohtia seuraavia kysymyksiä oman liiketoiminnan kannalta: 1. Onko yhtiöllä tai asiakkaallasi IP-strategia ja rekisteröityjä mallioikeuksia? Päivitä tarvittaessa yrityksesi IP-strategiaa. Onko tarpeen tarkastella sopimuksia? Avuksi löytyy tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. 2. Huomioi strategiassa muutosten porrastettu voimaantulo. Kansallisen mallioikeuslain uudistamiseen on vielä aikaa, mutta EU-mallioikeusasetusta aletaan soveltaa pääosin jo tämän vuoden toukokuussa. 3. Voitko hyödyntää mallin ja tuotteen käsitteiden täsmentymisen tarjoamia mahdollisuuksia? Tulisiko sinun huomioida omassa toiminnassasi tarkemmin mahdolliset muiden omistamat mallioikeudet? 4. Voidaanko tuotteesi katsoa olevan moniosainen tuote? Huomioi varaosalausekkeen mahdollisuudet. Onko tarpeen uudistaa tuotevalikoimaa tai varioida tuotteita? Suojataanko kokonaisuuksia, osia vai molempia? Suunnittele toiminta markkinoilla, valvonta ja strategia potentiaalisissa loukkaustapauksissa. 5. Huolehdi avainhenkilöiden sitoutuneisuudesta ja kouluttamisesta, jotta he osaavat tunnistaa muutostarpeet ja reagoida niihin. Ovatko asiakkaasi ja muut sidosryhmäsi osanneet huomioida mallioikeuden käyttämisen osana IP portfoliota? Olisiko tarvetta hankkia lisätietoja muutoksista? 

   Published: 27.3.2025

4. Post

   Listayhtiöiden hallinnointikoodi uudistettu: lisää monimuotoisuutta hallituksiin

   Uudistuksessa on otettu erityisesti huomioon hallitusten monimuotoisuus ja monimuotoisuutta edistävien periaatteiden läpinäkyvyys. Julkaisuajankohta osui sopivasti samaan aikaan lainsäädäntömuutosten kanssa: hallinnointikoodia on muokattu vastaamaan EU:n kiintiödirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon liittyneitä osakeyhtiölain muutoksia, jotka tulivat voimaan 28.12.2024. Hallinnointikoodi 2025 sisältää jäljempänä tarkemmin esiteltyjen muutosten lisäksi myös eräitä pienempiä muutoksia. Hallinnointikoodin soveltamisala on laajennettu koskemaan Nasdaq Helsingin päälistalla listattujen yhtiöiden lisäksi Nasdaq First North Premier Growth Market markkinasegmentillä listattuja yhtiöitä. Hallinnointikoodissa ei enää suositella hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen eli CG-selvityksen antamista toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena, ja yhtiöt voivat harkintansa mukaan jatkossa esittää CG-selvityksen omana osionaan toimintakertomuksessa. Mikä muuttui? Hallinnointikoodin olennaisin muutos koskee suositusta hallituksen sukupuolijakaumasta. Aiempi suositus siitä, että hallituksessa on oltava molempia sukupuolia, on nyt korvattu suosituksella, jonka mukaan naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuina viimeistään 30.6.2026. Tasapuolista sukupuolijakaumaa arvioidaan samalla tavalla kuin osakeyhtiölaissa, vaikka hallinnointikoodin periaatteet koskevat kaikkia koodin noudattamisvelvollisuuden piiriin kuuluvia yhtiöitä eivätkä vain sellaisia yhtiöitä, joita osakeyhtiölain asianomainen säännös koskee. Tällaisia OYL:ssä tarkoitettuja yhtiöitä ovat pörssiyhtiöt, joiden keskimääräinen henkilöstömäärä oli yli 250 henkilöä, ja joiden raportoitu taseen loppusumma oli yli 43 miljoonaa euroa tai raportoitu liikevaihto oli yli 50 miljoonaa euroa päättyneellä tilikaudella ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella. Hallinnointikoodi tehostaa myös raportointivaatimuksia. CG-selvityksessä on nyt kuvattava hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden toteutuminen sekä esitettävä tieto hallituksen sukupuolijakaumasta. Mitä seuraavaksi? Muutosten myötä hallitusten kokoonpanoja ja CG-selvitysten sisältöjä on alettava arvioimaan uudella tavalla. Viimeistään nyt yhtiöiden on tarkasteltava hallitusrakennettaan ja monimuotoisuusperiaatteitaan, jotta niiden toiminta vastaa koodin suosituksia vuoteen 2026 mennessä. Tarkastelun kohteeksi on otettava esimerkiksi rekrytointi- ja nimityskäytännöt, jotta hallituksista saataisiin monimuotoisempia. Lisäksi laajemmat raportointisuositukset tarkoittavat sitä, että yhtiöiden on oltava valmiita julkaisemaan yksityiskohtaisia tietoja monimuotoisuudesta ja sukupuolijakaumasta. Hallinnointikoodiin on odotettavissa muitakin muutoksia lähivuosina, sillä koodin uudistamisen toinen vaihe on alkanut. Toisessa vaiheessa keskitytään erityisesti kestävyysnäkökohtien ja viimeaikaisen kestävyyssääntelyn huomioon ottamiseen hallinnointikoodin suosituksissa. Lisäksi uudistuksessa arvioidaan palkitsemisraportointia koskevien hallinnointikoodin vaatimusten toimivuutta ja tarvittaessa päivitetään niitä.

   Published: 25.2.2025

5. Post

   Rakennusalan konkurssit lisääntyvät – mitä tulee ottaa huomioon urakoitsijan konkurssitilanteessa?

   Urakoitsijan konkurssi vaikuttaa merkittävästi tilaajaan ja alihankintaketjuun Rakennusalan luonteeseen kuuluu tyypillisesti sopimusvelvoitteiden siirtäminen sopimusketjuissa eteenpäin aliurakoitsijoille. Tämä piirre näkyy myös konkursseja koskevissa alan tilastoissa. Sopimusketjutilanteessa pääurakoitsijan konkurssi voi helposti johtaa alihankintaketjussa useisiin likviditeettiongelmiin, ja sen heijastevaikutukset voivat ulottua alihankintaketjun ulkopuolelle muihin alan toimijoihin. Myös tilaaja on urakoitsijan maksukyvyttömyysmenettelyssä hankalassa tilanteessa. Jos urakoitsija ajautuu konkurssiin, työt kohteessa loppuvat pahimmassa tapauksessa välittömästi, jolloin kohde ei valmistu tai takuukorjaukset jäävät tekemättä. Rakennus- ja takuuaikaiset vakuudet antavat tietyntasoisen turvan, mutta voivat olla laiha lohtu, jos työt pysähtyvät aikaisessa vaiheessa tai virheitä on paljon. Tilaajan onkin tärkeää havainnoida tilannetta työmaalla jatkuvasti esimerkiksi keskustelemalla urakoitsijan edustajien tai alihankintaketjun toimijoiden kanssa. Myös maksuhäiriörekistereiden seuraaminen on tärkeää. Konkurssin vaikutukset urakan jatkumiseen Konkurssin alkaessa pesänhoitaja ottaa konkurssiin menneen yhtiön omaisuuden hallintaansa velkojien lukuun. Konkurssipesällä on konkurssilain mukaan oikeus sitoutua velallisen vielä täyttämättä oleviin sopimuksiin, tyypillisesti myös rakennusurakkasopimuksiin. Pesä kuitenkin sitoutuu sopimuksiin ainoastaan silloin, kun ne ovat kassavirraltaan positiivia ja työvoima on helposti käytettävissä, joten käytännössä pesä pystyy vain harvoin jatkamaan urakkaa konkurssin alkamisen jälkeen. Voiko tilaaja minimoida vahinkoja? Urakoitsijan mahdollisen konkurssin varalta on tilaajan kannalta tärkeää, että sovitut maksupostit heijastavat mahdollisimman tarkasti työn valmiusastetta. Yksi keskeinen oikeussuojamekanismi urakoitsijan maksukyvyttömyystilanteessa on maksujen pidättäminen. Pidätettävä maksu voi vastata esimerkiksi sopimussakkoa tai virheiden korjaustyön suuruutta. Tilaajalle on joka tapauksessa erityisen tärkeää, että työt saadaan tehdyksi ilman ylimääräisiä kustannuksia ja viivästyksiä. Näennäisesti tilaajan kannalta edulliset jälkipainotteiset maksupostit tai suuret maksujen pidättämiset saattavatkin johtaa juuri päinvastaiseen lopputulemaan. Sen sijaan voi olla tilanteesta riippuen perusteltua yrittää tukea vaikeuksissa olevaa urakoitsijaa, jotta työt saadaan keskeytyksettä valmiiksi. Urakoitsijan maksukyvyttömyystilanteessa on myös hyvä selvittää mahdollisia järjestelyitä, joilla varmistetaan aliurakoitsijoiden töiden eteneminen. Näin on varsinkin silloin, kun aliurakoitsijat suorittavat keskeiset jäljellä olevat työt ja pääurakoitsijan heikentynyt maksukyky uhkaa töiden etenemistä. Sopimusehtojen muuttamiseen jälkikäteen liittyy kuitenkin aina riskejä, joten mahdolliset urakoitsijaa tukevat tai aliurakoitsijoita koskevat järjestelyt tulee suunnitella ja sopia tarkkaan niin sopimus- kuin insolvenssioikeudellisesta näkökulmasta. Jos on selvää, että urakoitsija tulee ajautumaan konkurssiin, vaihtoehtoisen urakoitsijan kartoittaminen usein tarpeen jo ennen konkurssia ylimääräisten kustannusten ja viivästysten välttämiseksi. Vaikka rakennusalan näkymien paraneminen antaa vielä odottaa itseään, suhdannetilanteen elpyminen on vain ajan kysymys.

   Published: 18.3.2024

6. Post

   EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden rikkominen näkyy tuomioistuimissa – huolellinen toiminta ehkäisee yritysten rangaistusvastuuta

   Ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa suomalaiset tuomioistuimet eivät olleet juurikaan arvioineet EU:n asettamien pakotteiden rikkomista. Tulli tiedotti kuitenkin jo lokakuussa 2023, että se on käynnistänyt sodan alkamisen jälkeen yli 660 esitutkintaa pakotteiden rikkomiseen liittyen . Tapauksista noin 10 prosenttia tutkitaan törkeinä säännöstelyrikoksina. EU:n pakotesääntelyn rikkominen tuleekin näkymään tuomioistuimissa varmasti myös nyt alkaneena vuonna, ja tuomiot tulevat selkeyttämään pakotteisiin liittyvän rikosvastuun tulkintaa. Säännöstelyrikos ja sen seuraamukset EU:n pakotteiden rikkomisesta on säädetty rikosoikeudellinen rangaistusvastuu. Säännöstelyrikoksesta voidaan tuomita enimmillään neljä vuotta vankeutta. Myös säännöstelyrikoksen yritys on rangaistavaa. Säännöstelyrikoksen tunnusmerkit voi täyttää mikä tahansa EU:n pakotesääntelyn vastainen toiminta. Suomessa oikeudenkäynnit ovat tyypillisesti koskeneet vienti- tai tuontikieltojen piiriin kuuluvien tuotteiden kuljetusta rajan yli tai sen yritystä. Oikeustapauksissa EU:n pakotesääntelyn vastainen toiminta on ollut usein verrattain selvää. Säännöstelyrikoksen tunnusmerkit voi kuitenkin täyttää myös monimutkaisempi menettely, jolla kierretään pakotesääntelyä, kuten maksujen suorittaminen pakotelistatun henkilön puolesta tai taloudellisten resurssien asettaminen muulla tavoin pakotelistattujen henkilöiden hyödynnettäväksi. Säännöstelyrikoksen törkeyttä arvioitaessa oikeuskäytännössä on huomioitu erityisesti rikoksella tavoiteltu taloudellinen hyöty. Tuomioistuimet ovat mitanneet taloudellista hyötyä esimerkiksi niiden tavaroiden arvolla, jotka ovat kuuluneet EU:n pakotesääntelyn vienti- tai tuontikieltojen piiriin ja jotka on pyritty kuljettamaan rajan yli. On kuitenkin syytä muistaa, että säännöstelyrikoksen tunnusmerkistö ei edellytä taloudellisen hyödyn tavoittelua, joten myös taloudelliselta arvoltaan vähäisen tuotteen vienti tai tuonti EU:n pakotesääntelyn vastaisesti on rangaistavaa. Lisäksi säännöstelyrikoksen törkeysarvioinnissa voidaan ottaa huomioon rikoksen aiheuttama yhteiskunnallinen vaara, rikoksen tekotavan erityinen suunnitelmallisuus sekä muut kokonaisuuteen vaikuttavat seikat. Oikeuskäytännössä erityisenä suunnitelmallisuutena on huomioitu esimerkiksi kaksien kuljetusasiakirjojen käyttäminen EU:n pakotteiden kiertämiseksi. Myös yritykseen voi kohdistua rangaistuvastuu Jos yrityksen toiminnassa on tehty säännöstelyrikos, myös yritykseen voi kohdistua rangaistusvastuu. Rangaistuksena kyseeseen voi tulla yhteisösakko, jonka määrä on 850–850 000 euroa. Käytännössä yritykseen voi kohdistua rikosoikeudellinen vastuu kahdella tavalla. Ensinnäkin yritykseen voidaan kohdistaa rikosoikeudellinen vastuu, jos ylimpään johtoon kuuluva henkilö on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tapahtumisen organisaatiossa. Toiseksi rikosoikeudellinen vastuu voi perustua niin sanottuun organisaatiohuolimattomuuteen. Organisaatiohuolimattomuus tarkoittaa tilannetta, jossa yrityksen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Arvioinnissa merkitystä saa se, onko liiketoiminta järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon muun muassa seuraavat seikat: Onko yrityksellä ajantasaiset ja asianmukaiset prosessit ja ohjeistukset? Onko vastuut ja tehtävät määritelty selkeästi yrityksessä? Vastaavatko valvonta- ja raportointiprosessit yrityksen toiminnan laajuutta ja riskejä? Onko toiminnan resursointi riittävää? Lopuksi on huomioitava, että vaikka syyttäjä tekisi esitutkinnan lopputuloksena yrityksen osalta syyttämättäjättämispäätöksen taikka tuomioistuin myöhemmin hylkäisi syytteen, kohdistuu yritykseen julkisuuden myötä jo esitutkintavaiheessa ja etenkin mahdollisen oikeudenkäynnin johdosta merkittävä maineriski. Huolellinen toiminta minimoi riskejä EU on asettanut 12 Venäjän vastaista pakotepakettia sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Vaikka EU:n pakotesääntelyn muutosvauhti on hidastunut, on pakotteiden noudattamisesta tullut aiempaa korostuneemmin osa etenkin ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten liiketoimintaa. Uudessa liiketoimintaympäristössä yrityksen johdon on varmistettava, että yrityksellä on asianmukaiset prosessit ja ohjeistukset, jotka huomioivat EU:n pakotesääntelyn. Yritysten on esimerkiksi syytä tarkastaa liikekumppaninsa henkilö- ja yhtiöpakotteiden varalta sekä vientikiellot myynnissä ja tuontikiellot hankinnoissa. Mekaaniset tarkastukset eivät kuitenkaan ole riittäviä eivätkä korvaa kokonaisarviota – vähänkin monimutkaisemmissa tapauksissa on hyvä harkita, onko ehdotettu liiketoimi ”sitä, miltä se näyttää” . Yrityksiltä edellytetään valppautta, jotta pakotteiden kiertämisyritykset tunnistetaan ja saadaan torjuttua. Yritysten prosessit ja ohjeistukset on määritettävä suhteessa kunkin yrityksen liiketoimintaan. Riskit voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen muun muassa liiketoiminnan laajuudesta, kohdemarkkinoista sekä tuotteista. Vaikka suomalaisesta näkökulmasta EU:n Venäjän vastaista pakoteohjelmaa voidaan pitää merkittävimpänä, myös pakotteiden kiertämiseen liittyviä riskejä on arvioitava yritystoiminnassa sekä muistettava myös muihin valtioihin kohdistuvat pakotteet. Yrityksen henkilöstöä on myös hyvä kouluttaa työtehtävien edellyttämällä tavalla. Mikäli yrityksen toiminnassa havaitaan poikkeama sisäisistä ohjeistuksista tai ilmenee epäilys EU:n pakotesääntelyn rikkomisesta, on asia selvitettävä aina huolellisesti. Tapahtumista on hankittava riittävät tiedot suhteessa tapahtumien laajuuteen, jotta voidaan arvioida asianmukaisesti ja johdonmukaisesti tarvittavat toimenpiteet. Osana selvitystä tulee myös arvioida, onko yritys kärsinyt vahinkoa tai joutunut itse rikoksen kohteeksi. Selvitysprosessi on suositeltavaa toteuttaa sisäisen tutkinnan muodossa ja dokumentoida tarkasti, jotta yritys voi osoittaa toimineensa huolellisesti myös johdon vastuiden näkökulmasta. Selvityksessä on usein suositeltavaa käyttää apuna ulkopuolista asiantuntijaa. Ulkopuolinen neuvonantaja tukee ja tehostaa selvitystyötä ja lisää sen objektiivisuutta. Samalla on hyvä arvioida kriittisesti omien prosessien toimivuutta ja ohjeistusta. Prosessien ja ohjeistusten tulee olla selkeitä ja ajantasaisia sekä pantu toimeen asianmukaisesti yrityksen toiminnassa. Yrityksen on myös hyvä varautua mahdolliseen esitutkintaan. Tutustu myös: Venäjän vastapakotteet maasta vetäytymisen esteenä: Onko investointisuojasopimuksista hyötyä?  

   Published: 6.2.2024

7. Post

   Vihreän siirtymän investoinnit vaativat rohkeutta ja yhteistyötä

   Yritykset ovat eläneet kokeiluvaihetta, kun ne ovat rakentaneet muun muassa pilottilaitoksia ja -tehtaita. Juuri nyt nämä yritykset ovat valmiita kaupallistamaan toimintaa ja skaalaamaan sitä teolliseen mittakaavaan. Siirtymä entistä suuremmille apajille edellyttää kuitenkin tuntuvia investointeja. Tarve on hankekohtaisesti suuri, jopa satoja miljoonia euroja, ja jotta tavoitteeseen päästään, rahoitusta tarvitaan kotimaisen sijoittajakentän lisäksi niin valtiolta kuin kansainvälisiltä sijoittajiltakin. Tähän mennessä yritykset ovat onnistuneet keräämään kokonaisrahoitusta alkutaipaleen toimintaansa julkisen rahoituksen vipuvaikutuksen turvin, kun kansalliset ja ylikansalliset kehitysrahoittajat ovat tukeneet yritysten innovaatioita. Valtion pääomasijoitustoimintaa tehostetaan ja keskitetään tällä hallituskaudella. Muutoksista huolimatta olisi tärkeää, että energiamurros ja vihreä siirtymä pysyisivät hallituksen prioriteettilistalla ja että innovaatioiden skaalaamiseen oltaisiin valmiita satsaamaan. Suomella on hyvät edellytykset houkutella kansainvälistä sijoitusrahaa ja nousta siten uusien energiaratkaisujen kärkimaaksi: energiamurros koskettaa ja hyödyttää montaa toimialaa, ja olemme jo sähkön tuotannon suhteen lähes omavaraisia. Sähkön toimitusvarmuus on korkealla tasolla, ja keskihinta on kohtuullinen. Lisäksi vihreän siirtymän hankkeiden luvitusta on sujuvoitettu, ja hallituksen tavoitteena on, että lupaprosessi hoituisi jatkossa yhden luukun periaatteella. Nyt on aika kääriä hihat ja nostaa suomalaiset energiaratkaisut ja vihreän siirtymän hankkeet seuraavalle tasolle. Yhtiöiden kannattaa olla näkyvästi myös kansainvälisessä sijoituskentässä keräämässä rahoitusta. Kansainvälisen sijoitusrahan houkuttelu voi kuitenkin edellyttää katalysointia myös valtiolta, ja nämä mahdollisuudet tulisi nyt käyttää tehokkaasti ja harkiten.

   Published: 31.1.2024

8. Post

   Lunastuslupalakia koskeva muutos vaikuttaa aurinko- ja tuulivoimahankkeisiin

   Lakimuutosten tarkoitus on täydentää tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin (2011/92/EU, jäljempänä ”YVA-direktiivi”) täytäntöönpanoa. Kaikkiin sähköjohtoihin ja siirtoputkiin, jotka sisältyvät YVA-menettelyä edellyttäviin hankkeisiin, tarvitaan jatkossa lunastuslupaa Lakimuutoksen seurauksena kaikki maanpäälliset sähköjohdot sekä kaikentyyppiset kaasun, öljyn tai kemikaalien kuljettamiseen tarkoitetut siirtoputket edellyttävät lunastuslupaa, jos johto tai putki on osa hanketta, johon sovelletaan YVA-menettelyä. Lunastuslupaa edellytetään siis esimerkiksi tilanteessa, jossa tuuli- tai aurinkovoimapuistojen liityntäjohdot eivät itsenäisinä hankkeina kuuluisi YVA-menettelyn piiriin, mutta ne liittyvät kuitenkin olennaisesti YVA-menettelyn piiriin kuuluvaan tuuli- tai aurinkovoimahankkeeseen. Aikaisemmin lunastuslupaa edellytettiin ainoastaan sellaisille sähköjohdoille ja siirtoputkille, joihin sovellettiin YVA-menettelyä YVA-direktiivin liitteen I perusteella, sekä vähintään 110 kilovoltin sähköjohdoille ja maan rajat ylittäville siirtoputkille, jos hankkeeseen sovellettiin YVA-menettelyä tapauskohtaisen YVA-menettelyn tarvetta koskevan päätöksen perusteella. Aikaisemmin lunastuslupamenettelyä ei myöskään tarvinnut soveltaa, mikäli hankkeen toteuttaminen perustui kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa hankkeen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön oli selvitetty. Muutosten myötä kyseinen rajaus poistettiin, ja lunastuslupamenettelyä sovelletaan jatkossa myös oikeusvaikutteisiin kaavoihin perustuviin hankkeisiin. Lakiin lisätään sähköjohtoa ja siirtoputkea koskevat lunastuslupaharkinnan erityiset edellytykset Jatkossa lunastuslupalain 4 §:ssä tullaan säätämään sähköjohtoa ja siirtoputkea koskevan lunastuslupaharkinnan erityisistä edellytyksistä, jotka täydentävät olemassa olevaa lunastuslupaharkintaa koskevaa sääntelyä. Mikäli pykälässä säädetyt edellytykset eivät täyty, lunastuslupaa ei voida myöntää. Hallituksen esityksen mukaan tällainen tilanne olisi käsillä lähinnä sellaisessa tilanteessa, jossa jonkin toisen linjauksen paremmuus olisi ilmeinen. Pykälän mukaan sähköjohto ja kaasun siirtoputki on rakennettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla siten, että ympäristölle ja alueiden käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakentamisesta ei saa aiheutua kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Pykälässä säädetään myös saamelaiskulttuurin suojasta: ” Saamelaisten kotiseutualueelle tai koltta-alueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva hanke ei saa olennaisesti heikentää saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan  ja kolttien elinolosuhteita tai mahdollisuuksia harjoittaa kolttalaissa (253/1995) tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella. ” Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, sähköjohdon tai siirtoputken rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä voimassa olevassa kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Sähköjohtoa ja siirtoputkea rakennettaessa on otettava huomioon myös asemakaava. Hallituksen esitystä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, ettei sääntely saisi estää tai viivästyttää esimerkiksi puhtaan siirtymän kannalta merkittävää hanketta tilanteessa, jossa hankkeella olisi vain pieniä vaikutuksia asemakaavan toteuttamiseen. Mietinnön mukaan säännös mahdollistaa esimerkiksi voimajohtolinjan sijoittamisen asemakaavan aluevarausmerkinnästä ja kaavamääräyksestä riippumatta edellyttäen, että rakentaminen ei estä kaavan keskeisten periaatteiden ja tarkoituksen toteutumista. Lunastuslupapäätöksessä on jatkossa annettava välttämättömät määräykset hankkeen merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi YVA-direktiivi edellyttää, että YVA-menettelyn piiriin kuuluvissa hankkeissa on mahdollista antaa ympäristöä koskevia lupamääräyksiä. Lakimuutoksen myötä lunastuslupapäätöksessä on annettava hankkeesta aiheutuvien merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi välttämättömät määräykset johdon tai putken reitistä, hankkeen toteuttamistavasta ja ajankohdasta sekä hankkeen vaikutusten tarkkailemisesta. Hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi johtoreitin kulkuun voidaan tehdä vähäisiä tarkistuksia, mutta johtoreitin siirtäminen kokonaan toiseen paikkaan ei kuitenkaan ole mahdollista. Muutosten vaikutus puhtaan siirtymän hankkeisiin Lakimuutosten myötä on mahdollista, että lunastuslupamenettelyssä käsiteltävien asioiden määrä lisääntyy ja että lunastuslupaprosessien kesto pitenee, mikäli niihin ei varata riittäviä henkilöresursseja. Lisäksi on mahdollista, että lunastuslupia koskevat valitukset lisääntyvät ja että valituksissa käsiteltävät oikeudelliset kysymykset laajentuvat. Hankekehittäjien onkin suositeltavaa varautua siihen, että muutokset saattavat vaikuttaa yksittäisten hankkeiden aikatauluihin. Hallituksen esityksen mukaan muutosten ei kuitenkaan arvioida kokonaisuutena viivästyttävän puhtaan siirtymän edellyttämien sähkönsiirtoyhteyksien rakentamista. Tulevaisuudessa on myös syytä varautua uusiin muutoksiin lunastuslupamenettelyssä, sillä eduskunta hyväksyi lakimuutoksen yhteydessä lausuman, jonka mukaan se edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi lunastuslain uudistuksen. Uudistuksella on tarkoitus vahvistaa omaisuudensuojaa muun muassa korottamalla lunastuskorvauksia, sillä puhdas siirtymä aiheuttaa merkittäviä energiaverkkoihin ja -infrastruktuuriin liittyviä maankäyttötarpeita.

   Published: 18.1.2024

9. Post

   Julkisuuslaki uudistuu – hankintayksiköt laajemmin lain piiriin

   Työryhmän ehdotuksen mukaan lain nimi olisi jatkossa julkisuuslaki. Lain nykyinen puhuttelunimi siis muuttuisi lain viralliseksi nimeksi. Lain soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi siten, että lakia sovellettaisiin jatkossa nykyistä kattavammin julkisen hallintotehtävän hoitamiseen silloinkin, kun siihen ei liity julkisen vallan käyttöä. Lakia sovellettaisiin jatkossa muun muassa julkisyhteisön tai valtion liikelaitoksen määräysvallassa olevaan yhteisöön tai tytäryhteisöön siltä osin kuin ne harjoittavat muuta kuin kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa. Työryhmän mietintö on nyt lausuntokierroksella. Lausunnot pyydetään toimittamaan oikeusministeriölle 16.2.2024 mennessä. Työryhmän ehdottamilla muutoksilla on merkitystä myös julkisten hankintojen kontekstissa. Seuraavassa muutamia keskeisiä poimintoja työryhmän ehdotuksista. Hankintayksiköt laajasti julkisuuslain piiriin Tällä hetkellä hankintayksiköt soveltavat julkisuuslakia kokonaisuudessaan, jos ne ovat viranomaisia. Muussa tapauksessa hankintayksiköitä velvoittavat lähtökohtaisesti vain julkisuuslain asianosaisjulkisuutta ja vaitiolovelvollisuutta koskevat säännökset. Julkisuus ja avoimuus on julkisissa hankinnoissa tärkeää, koska kyse on merkittävästä julkisten varojen käytöstä. Jos julkisuuslain soveltamisala työryhmän ehdottamalla tavalla laajenisi , ja julkisyhteisöjen määräysvallassa olevat yhteisöt ja säätiöt tulisivat muun kuin kilpailullisen toiminnan osalta lain piiriin, laaja joukko asianosaisjulkisuussäännöksiä soveltavista hankintayksiköistä soveltaisi jatkossa julkisuuslakia kokonaisuudessaan.  Työryhmä on perustellut soveltamisalan laajentamista muun muassa sillä, että iso osa hankinnoista tehdään yhtiömuotoisissa hankintayksiköissä. Mietinnön mukaan noin 70 prosenttia julkisista hankinnoista tehdään kuntasektorilla, ja esimerkiksi kuntakonsernin tytäryhteisöillä on merkittävä vaikutus julkisten varojen käyttöön. Läpinäkyvästi järjestetty hankintatoimi ehkäisee tehokkaasti muun muassa korruptiota.  Lisäksi työryhmä ehdottaa, että julkista hallintotehtävää hoitavat yksityiset tahot soveltaisivat julkisuuslakia tähän tehtäväänsä muulloinkin kuin käyttäessään julkista valtaa. Jatkossa hankintalain julkisoikeudelliset laitokset, sidosyksiköt ja yhteishankintayksiköt kuuluisivat todennäköisesti laajasti julkisuuslain soveltamisalaan joko siksi, että yhteisön toiminta on muuta kuin kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa, tai siksi, että yhteisö hoitaa julkista hallintotehtävää. Erityisaloilla soveltamisalan laajentamisen merkitys vaikuttaa suppeammalta, koska erityisalojen toiminnoissa on tyypillisesti kysymys toiminnan harjoittamisesta markkinoilla.    Julkisuuslakiin viitataan useissa muissakin laeissa. Työryhmän ehdotukseen ei sisälly ehdotuksia näiden viittaussäännösten muuttamiseksi. Olisikin tärkeää, että jatkovalmistelussa muun muassa hankintalain ja erityisalojen hankintalain viittausäännökset tarkistetaan siten, että erilaisten hankintayksiköiden asema julkisuuslain alla olisi mahdollisimman selkeä. Hankinta-asiakirjojen julkisuuteen ei suuria muutoksia Työryhmän ehdotukset eivät merkitse suurta muutosta itse hankinta-asiakirjojen julkisuuteen. Hankinta-asiakirjojen yleisöjulkisuus alkaisi viimeistään silloin, kun hankintasopimus on tehty, jollei hankintayksikkö harkinnanvaraisesti antaisi tietoa asiakirjoista jo tätä aiemmin. Tarjouskilpailuun osallistuneilla tarjoajilla olisi jatkossakin oikeus saada tieto muista tarjouksista hankintapäätöksen jälkeen, lukuun ottamatta liikesalaisuuksia. Tarjouksen vertailussa käytetty kokonaishinta ei voi olla liikesalaisuus. Mietinnössä ei ehdoteta nykyisen julkisuuslain 24 §:n salassapitosäännöksiä muutettavaksi, joten tarjoajan näkökulmasta ei ole odotettavissa, että esimerkiksi kilpailijoiden jättämistä tarjouksista saisi nykyistä laajemmin tietoa.    Vastaukset asiakirjapyyntöihin voivat hidastua Hankintayksikölle tehtävä tietopyyntö on käsiteltävä ja asiakirja annettava viivytyksettä, kuitenkin pääsäännön mukaan 14 päivän kuluessa tietopyynnön vastaanottamisesta. Työryhmän ehdotuksen mukaan kyseiseen aikaan ei ehdoteta muutosta, mutta siihen ei jatkossa laskettaisi mukaan kuulemismenettelyyn käytettyä aikaa. Julkisuuslakiin ei ehdoteta edelleenkään määräaikaa valituskelpoisen päätöksen tekemiselle. Julkisten hankintojen kannalta ehdotus saattaa olla ongelmallinen. Hankintayksikön on usein liikesalaisuuksien suojan varmistamiseksi kuultava tarjoajaa, jonka tarjouksen tietoja on pyydetty. Muutoksenhakuaika on kuitenkin vain 14 päivää. Nykyisinkin pyydettyjen asiakirjojen saaminen hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä oikeussuojakeinojen käytön arvioimiseksi edellyttää tietopyynnön tekemistä välittömästi hankintapäätöksen jälkeen. Uudistus voi johtaa siihen, että valitus joudutaan tekemään aiempaa useammin puutteellisilla tiedoilla, varmuuden vuoksi.    

   Published: 8.1.2024

10. Post

    Kohti uutta

    On omissa käsissämme, miten järjestämme Suomen asiat. Talouskasvumme on ollut kituliasta, ja olemme jääneet verrokeistamme liian paljon jälkeen. Julkinen sektori on järjestetty tavalla, joka ei vaikuta olevan kestävällä pohjalla. Myös yksityisellä sektorilla on peiliin katsomisen paikka: mistä löytyvät ne investoinnit ja innovaatiot, jotka palauttavat Suomen kehityksen kärkeen? Tämä palapeli ei ratkea kuin sen isompia palasia liikuttamalla. Tarvitsemme yhtenäisyyttä, riskinottoa, kasvua, tuottavuutta ja ahkeria käsipareja tekemään yhdessä töitä. Jälleen kerran tiukassa tilanteessa päättäväisyyttämme ja kylmähermoisuuttamme kysytään. Nyt on aika ratkaista se, miten uudistamme suomalaista yhteiskuntaa ja taloutta, jotta jätämme sen tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin missä sen itse saimme. On kyettävä uusiutumaan ja satsaamaan tulevaisuuteen. Se on myös hyvää turvallisuuspolitiikkaa. Vaikka ensi vuodelle ei valitettavasti voi ladata suuria myönteisiä odotuksia, olisi virhe vaipua pessimismiin. Inflaatio näyttää hiipumisen merkkejä, ja korkotason ennustetaan laskevan. Toivottavasti se avaa lukkoja ja rohkaisee investoimaan. Suuri energiamurros vaatii niin ikään vetoapua kustannusten laskusta, kannattavuudesta ja investoinnin mielekkyydestä. Joulukuu päättää myös Castrén & Snellmanin 135-vuotisjuhlavuoden, jota olemme viettäneet maailman myllertäessä. Myös meidän tehtävämme on etsiä tapoja tehdä työtämme tehokkaammin ja ratkoa asiakkaidemme ongelmia entistä fiksummin ja kestävämmin. Tässä tehtävässä tekoäly ja sen erilaiset sovellukset ovat työkaluina tärkeässä roolissa. Kautta historiansa Suomi on ratkonut eteensä tulleet ongelmat – ja ratkaisee nytkin. Kasvun ja tuottavuuden luominen on meistä kaikista kiinni. Me Castrén & Snellmanilla haluamme olla mukana kehittämässä yhteiskuntaa ja kantaa kortemme kekoon auttamalla asiakkaitamme menestymään muuttuvassa maailmassa. Kiitän asiakkaitamme, sidosryhmiämme ja henkilöstöämme kuluneesta vuodesta ja toivotan rohkeutta ja menestystä vuoteen 2024!

    Published: 22.12.2023