Kaivoslain muutokset ja uusi luonnonsuojelulaki tulivat voimaan 1.6.2023

Kaivoslain muutokset perustuvat pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan (2019–2023) ja sen tavoitteeseen parantaa kaivosten ympäristönsuojelua. Lakimuutoksen tavoitteena on tehdä kaivostoiminnasta hyväksyttävämpää. Vastauksena Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen talousvaliokunta esitti mietinnössään, että kaivoslain muutoksiin tulisi lisätä työ- ja elinkeinoministeriölle mahdollisuus arvioida ja hylätä lupia, jos niihin liittyy kansallisia turvallisuusnäkökohtia. Eduskunta hyväksyi talousvaliokunnan ehdottamat lisäykset.

Tulevan, todennäköisesti kokoomuksen Petteri Orpon johtaman, hallituksen tavoitteet eivät ole tekstin kirjoitushetkellä vielä tiedossa. On toivottavaa, että uuden hallituksen ohjelma tunnistaa Suomen kaivosteollisuuden merkityksen energiamurroksessa – eikä vain Suomessa vaan koko EU:ssa, kuten esitetään ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) 168/2013, (EU) 2018/858, 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta, joka julkistettiin 16.3.2023.

Kaivoslain keskeiset muutokset

Malminetsintätöiden osalta varausaikaa (eli aikaa, jonka alue voi olla varattuna malminetsintäluvan valmistelua varten) lyhennetään kahdesta vuodesta yhteen. Malminetsintätyön hyväksyttävyyden ja kansalaisten tiedonsaannin parantamiseksi malminetsintäluvan haltijan on pidettävä vuosittain avoimia yleisötilaisuuksia ja tiedotettava suoritetuista malminetsintätöistä sekä jatkosuunnitelmista. Lisäksi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia helpotetaan lisäämällä vaatimus hankkia suostumus malminetsintäluvan jatkamisesta alueen hallinnasta vastaavilta viranomaisilta tai laitoksilta tai kiinteistöjen omistajalta, joiden omistamat kiinteistöt kattavat vähintään puolet malminetsintäalueesta, kun jatkoa haetaan vähintään kymmenen vuotta voimassa olleelle luvalle. Jos suostumusta ei ole saatu, voi toiminnanharjoittaja hakea valtioneuvostolta puoltoa malminetsintäluvan voimassaolon jatkamiselle. Valtioneuvosto voi puoltaa hakemusta, jos tärkeä yleinen etu edellyttää hanketta. Malminetsintään liittyvää lupakäytäntöä parannetaan myös siten, että ensimmäinen malminetsintälupa voidaan myöntää välittömästi täytäntöönpantavaksi.

Muutosten odotetaan edelleen parantavan kaivoslupien ja ympäristölupien välistä koordinointia sekä suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutusten huomioon ottamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.  Kuntien roolia kaivostoiminnan hyväksymisessä tehostetaan siten, että ”kaivostoiminnan tulee perustua sellaiseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen asemakaavaan tai oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan, jossa kaivosalueen ja kaivoksen apualueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty”. Suomessa kunnilla on monopoli yleis- ja asemakaavojen osalta. Käytännössä muutos tarkoittaa, että jos kunta kieltäytyy kaavoittamasta aluetta, kaivostoimintaa ei voida aloittaa. Kaivoslupahakemuksen täydellisyyttä koskevia vaatimuksia hakemusta jätettäessä muutetaan siten, että hakija voi täydentää hakemusta tarvittaessa ympäristövaikutusten arvioinnilla ja Natura 2000 ‑arvioinnilla etusijaa menettämättä.

Muutokset sisältävät myös parannuksia siihen, miten erotetaan toisistaan ympäristönsuojelulain (527/2014) edellyttämät kaivannaisjätteen jätealueen vakuudet ja kaivoslain edellyttämä vakuus kaivostoiminnan lopettamista varten. Helmikuussa 2023 ympäristöministeriö aloitti ympäristönsuojelulain lisämuutosten valmistelun, jotta 15.3.2006 annetun, kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa ja direktiivin 2004/35/EY muuttamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY täytäntöönpanoa ja kaivannaisjätteen jätealueen vakuuksiin liittyviä sääntöjä voitaisiin parantaa. Hallituksen esitystä odotetaan vuoden 2025 aikana.

Uusi luonnonsuojelulaki ja malminetsintä

Uusi luonnonsuojelulaki tuo mukanaan uusia vaatimuksia erityisesti malminetsintäalan toimijoille mutta myös olemassa olevalle kaivostoiminnalle. Yksi keskeisimmistä muutoksista on serpentiinikallioiden, ‑kivikkojen ja ‑soraikkojen yhteydessä esiintyvien luontotyyppien automaattinen suojelu. Nämä luontotyypit on suojattu lailla automaattisesti 1.6.2023 alkaen, eikä niitä saa heikentää ilman poikkeuslupaa. Uusi luonnonsuojelulaki lisäksi kieltää malminetsintätyöt tietyillä luonnonsuojelualueilla (kaivoslain muutoksissakin edellytetään, että luonnonsuojelualueet ja muut alueet, joilla malminetsintää ei saa harjoittaa, on jätetty pois jo malminetsintälupahakemuksesta).

Uusi luonnonsuojelulaki edellyttää viranomaisilta uhanalaisten lajien huomioimista lupaharkinnassa ja kaavoituksessa. Uhanalaisten lajien suojeleminen tulisi siis ottaa huomioon myös esimerkiksi kaivoslakiin nojaavassa lupaharkinnassa aiempaa laajemmin. Uusi luonnonsuojelulaki sisältää myös vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon liittyviä säännöksiä, toisin kuin nykyinen luonnonsuojelulaki, joka ei sisällä mitään tällaisia säännöksiä. Vapaaehtoisia kompensaatiota koskevan sääntelyn myötä yhtiöt voivat hakea viranomaisten hyväksynnän vapaaehtoisille kompensaatiotoimilleen.