C&S Future Lens: Avoimuus innovaatioille tekee Suomesta uusien energiamuotojen kärkimaan

Vihreässä siirtymässä on lopulta kyse siitä, miten ilmasto- ja ympäristökriisit ratkaistaan.

”Yritykset ovat etulinjassa kehittämässä energiamurroksen innovaatioita, ja me asianajajina olemme mukana mahdollistamassa tätä muutosta”, osakkaamme Samuli Tarkiainen sanoo.

Vihreä siirtymä läpäisee melko lailla kaikki yhteiskunnan osa-alueet, kuten rakentamisen ja energiantuotannon, ja se tarkoittaa monelta osin sähköistymistä muun muassa liikenteessä ja teollisuudessa. Samaan aikaan energiankäyttö ja sähkön tuotanto siirtyvät yhä enemmän fossiilisista polttoaineista ja ylipäätään hiilidioksidia tuottavasta polttamisesta kohti uusiutuvia tai päästöttömiä energiamuotoja.

”Sähköistyminen ei ole päästöjen vähentämisessä ainut ratkaisu, mutta yksi olennaisen kriittinen keino. On tärkeää tarkastella myös sitä, miten sähköä tuotetaan ja miten tehon riittävyys varmistetaan”, osakkaamme Miika Pinomaa sanoo.

EU-tasolta odotetaan vedyn ja sähköpolttoaineiden sääntelyn kulmakiviä

Vihreä siirtymä on näkynyt Euroopan unionin lainsäädännössä pitkään, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysäsi muutokseen vauhtia, kun jäsenvaltiot pyrkivät eroon venäläisestä energiasta.

Keskeisiä säädöshankkeita EU:ssa ovat juuri nyt niin sanottu kaasumarkkinapaketti, jonka myötä uudistetaan muun muassa kaasumarkkinadirektiiviä ja -asetusta. Uudistuskokonaisuudesta odotetaan myös vetymarkkinasääntöjä. Tarkempaa sääntelyä vedylle onkin jo odotettu, kun mm. sijoittajat, hankekehittäjät ja energiayhtiöt ovat olleet kiinnostuneita vihreän vedyn mahdollisuuksista ja Suomessakin on useita vihreän vedyn tuotantolaitoshankkeita.

Lisäksi EU:ssa on parhaillaan menossa niin sanotun ”Fit for 55”-paketin viimeistely, mukaan lukien uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen, josta odotetaan tavoitteita esimerkiksi sähköpolttoaineiden käytölle.

”Nämä muutokset paitsi laajentavat nykyistä sääntelyä, myös pyrkivät vaikuttamaan markkinoihin. Sääntelyllä voidaan joissain tapauksissa ruokkia kysyntää. Näin on odotettavissa esimerkiksi vihreän vedyn osalta: vety kiinnostaa nyt kovasti sijoittajia ja energia-alan toimijoita. Sääntelymuutokset kannattaa toki tehdä harkiten, ei-toivotut vaikutukset välttäen ja pidemmän ajan visiota noudattaen”, osakkaamme Matias Wallgren tiivistää.

Vihreän siirtymän eteneminen edellyttää tasaista investointiympäristöä

On Pohjoismaille tyypillistä, että energiamurroksessakin suositaan markkinaehtoisuutta, vaikka maat ovat käyttäneet myös tukijärjestelyitä. Jos muun muassa kysyntää on ja kohdemaan sääntely tekee investoinnista kannattavan, sijoitus yleensä tehdään ja hanke aloitetaan. Jos taas hankkeen kaikkia kustannuksia tai sen verokohtelua ei pystytä ennakoimaan, sijoitus voi jäädä tekemättä.

Pinomaa pitääkin tärkeänä, että sääntelyä kehitetään johdonmukaisesti, jotta energiamarkkinoiden toiminta turvataan.

“Vaikka sääntelyä uudistetaankin, markkinoilla kaivataan selkeyttä ja pitkän aikavälin ymmärrystä siitä, mihin energiapolitiikassa ollaan kulkemassa. Viime vuosina nähty sääntelyn jatkuva viilaaminen voi aiheuttaa haasteita investoinneissa ja uusien energiamuotojen käyttöönotossa. Toisaalta uudet ratkaisut voivat myös edellyttää sääntelyn uudistamista, joten lainsäätäjän tehtävä ei ole helppo. Suomeen on tällä hetkellä suunniteltu paljon vihreän siirtymän investointeja, ja tätä kehitystä kannattaa nyt tukea.”

Sähköntuotannon osalta on nähtävissä, miten yritykset tekevät vihreän siirtymän investointeja markkinaehtoisesti.

”Tuuli- ja aurinkovoimaan sijoitetaan aktiivisesti, ja maatuulivoima on ollut jo vuosia halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa. Uusiin energiaratkaisuihin saatetaan tarvita jonkinlaisia markkinan kehittymistä tukevia mekanismeja”, senior associate -juristimme Kanerva Sunila lisää.

Tätä seuraamme juuri nyt

Energia-ala kehittyy jatkuvasti, ja asiantuntijamme seuraavat kehitystä tarkasti. Millaisia muutoksia asiantuntijamme ennakoivat tuleville kuukausille ja vuosille?

”SMR:t eli pienydinreaktorit ovat tehneet viime vuosina tuloaan. On kiinnostavaa nähdä, milloin ne alkavat yleistyä ja löydetäänkö niistä ratkaisuja myös lämmöntuotantoon Suomessa. Toinen on tietenkin vihreä vety ja sen sääntely, saadaanko lupaava tilanne hyödynnettyä ja markkina rullaamaan”, Tarkiainen pohtii.

”Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös esimerkiksi luontokadon pysäyttäminen tullee entistä vahvemmin näkymään myös energiasektorilla. Suomessa hiilinielujen vahvistaminen ja bioenergian rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä ovat kiinnostavia kysymyksiä”, Sunila ennakoi.

Keskustelu vihreän siirtymän sääntelystä jatkuu EU:ssa vauhdikkaana myös tänä vuonna.

”Ennakoimme markkinan ja sääntelyn kehittymistä – asianajajina myös vaikuttaen siihen antamalla kokemuksemme yhteiskunnan käyttöön – ja pyrimme yhdessä asiakkaidemme kanssa varmistamaan, että investoinnit vihreän siirtymän hankkeisiin ovat menestyksekkäitä ja pidemmällä aikavälillä kannattavia”, Wallgren kiteyttää asianajajan roolin energiamurroksessa.

Tutustu myös:

Pohjoismaiden energiamurros etenee kriisiaikana – ja sen vauhdittamana

Vetyhankkeiden luvittaminen muuttuvassa toimintaympäristössä – mitä kannattaa huomioida tuotantolaitoksen perustamisessa?

Vihreästä vedystä odotetaan ratkaisuja teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentämiseen