Uuden hallitusohjelman verolinjaukset

Hallituspuolueet julkaisivat vihdoin 16.6. ohjelmansa siitä, millä keinoin he alkaisivat rakentaa ”vahvaa ja välittävää Suomea”. Verotuksen näkökulmasta positiivista on, että keinoina ovat ensisijaisesti rakenneuudistukset ja menosäästöt eivätkä niinkään veronkorotukset. Yritykset olisivat varmasti toivoneet kunnianhimoisempaa otetta yritysverojärjestelmän kehittämiseksi kannustavampaan ja kilpailukykyisempään suuntaan.

Ansiotulovero laskee, yhteisöverotus pysyy ennallaan

Ansiotulojen veronkorotuksia pelänneet saivat perjantaina huokaista helpotuksesta: hallitusohjelmassa ehdotetaan ansiotuloveron kevennyksiä yhteensä noin 500 miljoonalla eurolla, ja kevennykset painottuvat eritysesti pieni- ja keskituloisiin. Verotaakan kevennystä on luvassa myös suurempituloisille, kun väliaikaiseksi tarkoitetun (joskin jo vuodesta 2013 kannetun) niin sanotun solidaarisuusveron eli verotuksen ylintä progressioportaan alarajaa nostetaan nykyisestä 72 300 eurosta 150 000 euroon.

Sen sijaan viime vuosien keskustelut kansainvälisestä verokilpailusta ja kansainvälisen investointiympäristön houkuttelevuuden lisäämisestä ei kannustanut uutta hallitusta riittävästi alentamaan yhteisöverokantaa, joka pysyy edelleen 20 prosentissa. Myöskään pääomatuloveroihin ei esitetä muutoksia, mikä on toki positiivista ennakoitavuuden näkökulmasta.

Vaalikeskustelun loppusuoralla etenkin vasemmisto väläytteli tarvetta uudistaa osinkojen verotusta. Omistajayrittäjille on varmasti helpotus, ettei hallitusohjelma sisällä ehdotuksia osinkoverotuksen uudistamisesta.

Omistajuuteen kannustamisessa otetaan myös uusia askelia oikeaan suuntaan, kun osakesäästötilille talletettavien varojen yläraja nousee nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Kiinteistöjen haltijoille on sitä vastoin luvassa tulevaisuudessa suurempi lovi lompakkoon, kun maapohjan kiinteistöveron alaraja nousee 1,30 %:iin. Kiinteistöveron korotuksen arvioidaan tuovan noin 110 miljoonan euron lisäyksen verotuottoihin.

Toiveissa muutoksia perintöjen, sijoitusrahastojen ja kiinteistöjen verotukseen

Verotuksen näkökulmasta uuden hallitusohjelman kenties mielenkiintoisin anti sisältyy selvitettävinä oleviin veromuutoksiin. Hallitus aikoo selvittää esimerkiksi jo vuosia kiivastakin keskustelua aiheuttaneen perintöveron poistamista ja korvaamista luovutusvoiton verotuksella. Jo perintöveron maksuajan pidentämistä 10 vuoteen voidaan pitää askeleena oikeaan suuntaan. Perintöverotuksen poistumista odottelevien tuskin kannattaa odottaa merkittävämpiä toimenpiteitä ainakaan lähivuosina ottaen huomioon verotulojen tarpeen sekä muutoshankkeen laajuuden.

Olisi positiivista, jos hallitus pystyisi tavoitteidensa mukaisesti korjaamaan myös jokseenkin tulkinnanvaraisen sijoitusrahastojen verosääntelyn EU-oikeuden edellyttämälle vaatimustasolle.

Hallitus aikoo jatkaa myös viime hallituskaudella aloitettua kiinteistöverojen uudistusta, jotta arvostamisperusteet saataisiin vastaamaan nykypäivän kustannus- ja hintatasoa. Toivottavaa on, että tällä kertaa valmistelua jatkettaisiin – viime hallituskauden virheistä oppien – ajan kanssa ja että lain valmistelussa panostettaisiin muun ohessa asianmukaiseen vaikutusarvioon.

Kulttuurin ja terveyshaittoja lisäävien tuotteiden verotus kiristyy

Verojen kiristykset kohdistuvat odotetusti terveyshaittoja lisäävien tuotteiden valmisteverotukseen. On arvioitu, että esimerkiksi tupakkaveron kiristäminen ja viime aikoina kovasti keskustelua herättäneiden nikotiinipussien säätäminen tupakkaverolain alaisiksi tuotteiksi lisää yhteensä noin 150 miljoonaa euroa tuloja valtion verokertymään.

Myös virvoitusjuomien, väkevien alkoholijuomien ja viinien verotusta kiristetään ja ostajan verovelvollisuutta alkoholin verkkokaupassa laajennetaan samalla kun oluen verotusta kevennetään. Arvonlisäverokantoja koskeva kiristys ei yllätä, kun ottaa huomioon verotulojen kasvun tarpeen.

Hallitusohjelmaa on jo ehditty kritisoida siitä, että aiemmat 10 %:n verotuksen tavarat ja palvelut, kuten kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsyliput, elokuvat ja liikuntatapahtumat nostetaan 14 %:n verokannan piiriin. Juuri näitä palveluita korona kuritti useamman vuoden ajan. Arvonlisäverokannan nostolla päästään kuitenkin arviolta 200 miljoonan euron verotuottojen lisäykseen.