1. Post

   Avoimet lohkoketjuverkostot muuttavat internetin valtasuhteita

   Alun lainsäädännöllisistä haasteista huolimatta, lohkoketjuteknologian ympärille on kehittymässä hyvin elinvoimainen ja monipuolinen toimintaympäristö, joka vetää puoleensa niin uusia kuin perinteisiäkin toimijoita. Lue Aleksis Tapperin englanninkielinen blogikirjoitus avointen lohkoketjuverkostojen merkityksestä ja niitä koskevan lainsäädännön kehityksestä kokonaisuudessaan.

   Published: 2.4.2019

2. Post

   Pääomarahastomarkkina kasvaa, räätälöinti mahdollistaa rahastojen uudet käyttökohteet

   Vahva näkemyksemme on, että lähivuosina myös verotus vauhdittaa entisestään yritystoimintaan sijoittavien pääomarahastojen markkinaa Suomessa. Kun ulkomaalaisten ns. rahastojenrahastosijoittajien verokohtelu selkeytyy, kotimaisten pääomarahastojen on aiempaa helpompaa kerätä varoja ulkomaisilta sijoittajilta ja kilpailuasetelma ulkomaisiin rahastorakenteisiin nähden parantuu. Pääomasijoitustoimiala on jo pitkään ajanut muutoksia verotukseen, ja on todennäköistä, että päätettyjen muutosten myötä ulkomaiset sijoitukset kotimaisiin rahastoihin lisääntyvät merkittävästi. Tällä hetkellä pääomarahastojen rahasto-osuuksista lähes 95 prosenttia on kotimaisessa omistuksessa. Niin ikään vuoden alusta voimaan tulleisiin korkovähennysrajoituksiin liittyvä vaihtoehtorahastoja koskeva poikkeus on toimialalle tervetullut uudistus. Pohjoismaisena trendinä on havaittavissa, että räätälöidyt rahasto- ja rinnakkaissijoitusrakenteet sekä ns. managed accounts -järjestelyt ovat lisääntymässä. Trendin taustalla on tarve hyödyntää rahastoja aiempaa monipuolisemmin: esimerkiksi yksittäisille sijoittajille tai hyvin rajatulle sijoittajaryhmälle suunnattujen rahastojen kysyntä on kasvamassa. Räätälöityjä rahastoja perustettaessa on olennaista selvittää, mitkä rahastonhoitajan toimilupavelvollisuudet ovat ja miten rahastonhoitaja on järjestäytynyt sisäisesti. Lisäksi on luotava tehokkaat kannustinrakenteet ja käytävä läpi compliance- ja verokysymykset, erityisesti rahaston verotuksellinen kilpailukykyisyys. Huolellisella pohjatyöllä voidaan merkittävästi vaikuttaa projektin onnistumiseen ja rahaston suorituskykyyn.

   Published: 2.4.2019

3. Post

   Vältä mokat julkisissa hankinnoissa ja kasvata liiketoimintaasi

   Panosta vastuullisuusvaatimuksiin Vastuullisuuskysymykset korostuvat julkisissa hankinnoissa. Niin sanottuja harkinnanvaraisia poissuljentaperusteita käytetään nykyisin ahkerasti. Yhä useampi julkinen tilaaja edellyttää yrityksiltä moitteettomuutta. Yritys voi joutua suljetuksi ulos julkisista hankintamenettelyistä esimerkiksi vakavan ammattitoiminnan virheen tai työ- tai kilpailulainsäädännön rikkomuksen vuoksi. Hylkäykseltä voi välttyä korjaamalla laiminlyönnit tehokkaasti ja esittämällä tilaajalle siitä vakuuttavaa näyttöä. Perehdy sähköiseen hankintajärjestelmään ajoissa Sähköiset hankintajärjestelmät aiheuttavat monille yrityksille päänvaivaa ensimmäisillä tarjouskerroilla. Jos tarjouksen täyttämisen sähköisessä järjestelmässä aloittaa liian myöhään, se koituu usein tappioksi. Joskus valmis tarjous jää lähettämättä teknisen ongelman ja ajan loppumisen vuoksi – tähän tilanteeseen ei kukaan halua joutua. Tartu markkinakartoituksen tilaisuuksiin Yritysten kannattaisi pyrkiä vuoropuheluun tilaajan kanssa. Kun tilaaja tekee markkinakartoituksen, yritys saa tilaisuuden tuoda esiin, mitä se voi tarjota ja miten kilpailutus kannattaisi järjestää, jotta markkinoiden uudet kehitysaskeleet voitaisiin hyödyntää. Silloin julkisessa hankinnassa voidaan huomioida yritysten innovaatiot ja hyödyntää markkinoiden todellinen potentiaali. Tämä johtaa käytännössä aina laadukkaampiin hankintoihin ja on siten myös yhteiskunnan etu. Täsmäopeilla voitto kotiin Me haluamme auttaa asiakkaitamme rakentamaan uusia menestystarinoita. Julkisissa hankinnoissa tehtävä on suorastaan kiitollinen. Voimme auttaa yrityksiä voittamaan useita tarjouskilpailuja ja kasvattamaan liiketoimintaansa. Neuvonnan lisäksi esimerkiksi muutaman tunnin räätälöity workshop-koulutus myyntitiimille voi olla juuri se tapa, jolla varmistat seuraavassa isossa kisassa voiton kotiin. Ota meihin yhteyttä, niin suunnittelemme yrityksellesi sopivan koulutuksen.

   Published: 14.3.2019

4. Post

   Tehokas sisäinen valvonta pitää yhtiön compliance-riskit kurissa

   Johto on viime kädessä vastuussa väärinkäytöksistä, joten sen on oltava perillä siitä, mitä yhtiössä on meneillään. Jos se epäilee väärinkäytöstä tai compliance-rikkomusta, on käynnistettävä sisäinen tutkinta välittömästi, jotta riskit tunnistetaan ajoissa ja mahdollinen kriisi saadaan hallintaan. Epäilyt kannattaa selvittää, koska ne voivat kertoa laajemmasta ongelmasta. Miten riskejä voi vähentää? Kun yhtiö kouluttaa henkilöstöään säännöllisesti, pelisäännöt ovat kaikille selvät eivätkä pääse unohtumaan. Vähintään yhtä tärkeää on tarkkailla yhtiön toimintaa aktiivisesti. Kun sisäinen valvonta ja tutkinta kuuluvat rutiiniin, compliance-asiat pysyvät pinnalla ja johdon kokonaisnäkemys mahdollisista riskitekijöistä on ajan tasalla. Oikeusministeriö on juuri asettanut korruptionvastaisen yhteistyöverkoston, jonka tavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että korruptiota esiintyisi Suomessa mahdollisimman vähän. Lisäksi viranomaisten keskinäistä tietojen vaihtoa on helpotettu lainsäädäntömuutoksin. Tehokas sisäinen valvonta on ainoa tapa hallita riskejä ennen kuin viranomaiset puuttuvat asiaan.

   Published: 11.3.2019

5. Post

   Vastuullinen vaikuttajamarkkinointi on yrityksen käyntikortti

   ”Mehän vain lähetämme tuotteita kokeiltavaksi – ei kai se ole markkinointia?” Markkinointia on myös se, että yrityksen tuotteita lähetetään Instagram-vaikuttajalle, tubettajalle tai bloggaajalle siinä toivossa, että vaikuttaja mainitsee tuotteen kanavallaan ilman, että kaupallisesta yhteistyöstä on erikseen sovittu. Markkinoinnin tunnistettavuuteen liittyvät vaatimukset koskevat tällaistakin toimintaa. Kuluttajansuojalain näkökulmasta markkinointia on tiivistetysti kaikki sellainen toiminta, jolla kuluttajaan pyritään vaikuttamaan kaupallisesti. Vaikuttaminen voi olla luonteeltaan suoraa tai välillistä, mutta se ei koskaan saa olla piilotettua. Kuluttajalla on oikeus tietää, kun häneen pyritään vaikuttamaan kaupallisesti Kuluttajansuojalaissa säädetty markkinoinnin tunnistettavuusvaatimus on luonteeltaan kaksiulotteinen.  Markkinoinnista tulee ensinnäkin käydä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan. Tunnistettavuusvaatimuksen tarkoituksena on, että kuluttaja havaitsee, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti ja kenen puolesta. Tämä vaatimus koskee kaikkea markkinointia välineestä riippumatta. Markkinoinnin tunnistettavuus onkin herättänyt viime aikoina paljon keskustelua meillä ja muualla. Keskuskauppakamarin Mainonnan eettinen neuvosto on antanut useita lausuntoja markkinoinnin tunnistettavuudesta sosiaalisessa mediassa, ja Ison-Britannian kuluttajaviranomainen on jopa päätynyt jakamaan ns. naming and shaming -listan vaikuttajista, jotka eivät merkitse kaupallista yhteistyötä riittävän selvästi eli harjoittavat piilomainontaa. Merkintöjen tulee olla selkeitä ja havaittavissa ensisilmäyksellä Yksi viime vuonna annetuista lausunnoista koski mainoksen tunnistettavuutta Instagram Story -alustalla. Story-ominaisuudessa vaikuttaja voi lisätä Instagramiin kuvia, tekstejä ja lyhyitä videoita, jotka ovat näkyvissä 24 tunnin ajan. Kaupallisesta yhteistyöstä ilmoitettiin Story-julkaisussa siten, että kuvan yläkulmassa oli maininta yhteistyöstä. Maininta jäi kuitenkin osittain vaikuttajan käyttäjänimen ja profiilikuvan alle. Tunnistettavuutta hankaloitti lisäksi se, että yhteistyöstä kertovan tekstin valkoinen fontti sekoittui osin taustaan. Tapauksessa arvioitiin, oliko Story-alustalla julkaistu mainos keskivertokuluttajalle selvästi tunnistettavissa mainokseksi. Näin ei ollut. Perusteluista voidaan nostaa esiin kaksi asiakokonaisuutta: Mainonnan tunnistettavuudessa on aina kyse kokonaisarvioinnista. Esimerkiksi Instagram Story -alustalla selkeysvaatimus korostuu, koska kysymys on nopeasti vaihtuvista kuvista ja videoista. Siinä julkaistuissa mainoksissa lähtökohtana on, että mainostunnisteen ja mainostajan tulisi aina olla selkeästi merkittyinä niin, että ne ovat havaittavissa yhdellä silmäyksellä. Mainonnan tunnistettavuusvaatimus korostuu sosiaalisessa mediassa Mainoskentän laajentumista osoittaa myös ratkaisu YouTube-kanavalle lisätystä videosta, jossa käsiteltiin huulten täyttämistä plastiikkakirurgilla. Mainostajan mukaan videota ei ole tehty mainosmielessä, vaan aloite yhteistyöstä tuli tubettajalta. Yhteistyöstä oli lisäksi ilmoitettu videon julkaisutiedoissa, jotka kävivät ilmi vasta klikkaamalla ”näytä lisää” painiketta. Kyse oli piilomainonnasta. Lausunnossa todettiin lisäksi vielä erikseen, ettei asian arviointiin vaikuta se, kenen aloitteesta video on tehty. Mainonnan eettinen neuvosto huomautti lausunnossaan, että mainonnan tunnistettavuus ja mainostajan esille tuominen korostuvat paljon toimituksellista aineistoa sisältävässä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi huomattava osa tubettajan kohdeyleisöstä oli alaikäisiä, mikä teki mainonnasta luonteeltaan sopimatonta. Mainostaja sai asiassa huomautuksen. Yrityksellä on vastuu ja brändiriski Yllä mainitut ratkaisut osoittavat, että mainostajan tulee tuntea ympäristönsä. Olennaista on tietää, millä alustalla mainostetaan ja mikä on vaikuttajan kohdeyleisö. Esimerkiksi plastiikkakirurgiaa koskevassa asiassa vaikuttajan seuraajista suuri osa oli alaikäisiä, jolloin markkinoinnissa olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota tunnistettavuuden ohella myös mainonnan hyvän tavan mukaisuuteen ja mainonnan sopivuuteen alaikäisille. Yrityksen on hyvä muistaa, että oikeudellinen vastuu ja brändiriski vaikuttajan kanssa toteutetusta markkinoinnista on viime kädessä yrityksellä. Yrityksen voidaan katsoa vapautuneen vastuusta, jos se pystyy näyttämään, että vaikuttajaa on riittävällä tavalla ohjeistettu toimimaan oikein. Siksi vaikuttajayhteistyöstä on erityisen tärkeää laatia sopimus, jossa mainonnan tunnistettavuutta koskevat velvoitteet otetaan riittävällä tavalla huomioon. Vastuullinen markkinointi on myös yrityksen käyntikortti. Kuluttajat ovat entistä valveutuneempia, ja piilomarkkinointi koetaan epäammattimaiseksi. Markkinoinnin hyvin ja läpinäkyvästi toteuttanut brändi jää kuluttajankin mieleen vastuullisena ja positiivisena toimijana.

   Published: 7.2.2019

6. Post

   #10yearchallenge – kasvojentunnistuksen monet kasvot

   Pian villityksen alkamisen jälkeen sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää myös pohdintaa siitä, oliko kyseessä kenties Facebookin käynnistämä tiedonkeruukampanja, jolla somejätti pyrkii kehittämään tekoälyyn perustuvaa kasvojentunnistusalgoritmiaan muun muassa ikääntymiseen liittyvien ominaisuuksien suhteen. Mikä olisikaan helpompi tapa kerätä tarpeellisia tietoja kuin käynnistää viattoman oloinen haaste, jonka avulla käyttäjät itse tarjoavat materiaalin suureen, jäsenneltyyn tietokantaan ja samalla hauskuuttavat itseään ja verkostoaan vuosien saatossa muuttuneella olemuksellaan. Facebook on kuitenkin irtisanoutunut villityksestä sanoen sen olevan käyttäjälähtöinen ja muistuttanut käyttäjiään siitä, että he voivat halutessaan kytkeä kasvojentunnistuksen pois päältä milloin tahansa. Mihin kasvojentunnistamista hyödynnetään? Kasvojentunnistusalgoritmin kehittämisestä ei toki välttämättä ole haittaa – päinvastoin, oikein käytettynä se voi muuttaa maailmaamme parempaan suuntaan, kuten auttaa tunnistamaan sairauksia ajoissa. Amerikkalainen Wired-lehti julkaisi äskettäin Kate O’Neillin artikkelin , jossa kirjoittaja pohti kasvojentunnistusteknologiaan liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä #10yearchallenge-haasteen innoittamana. O’Neill toteaa muun muassa, että ikääntymisen merkit tunnistavasta teknologiasta voi olla apua esimerkiksi kadonneiden lasten löytämiseen vielä monen vuoden kuluttua katoamisesta. Törmäämme kasvojentunnistusteknologiaan päivittäin esimerkiksi älypuhelinta käyttäessämme: puhelin aukeaa näppärästi pelkällä vilkaisulla, ja monet sen sovellukset hyödyntävät kasvojentunnistusta. Kuvagalleriakin on usein järjestetty henkilöittäin kasvojentunnistuksen avulla. Kasvojentunnistusteknologia tehostaa myös arkea: Suomessa on pilotoitu esimerkiksi kasvoilla maksamista, ja teknologiaa hyödynnetään myös rajatarkastuksissa, mikä nopeuttaa ihmisten liikkumista. Kehitteillä on myös ajoneuvon kuljettajan tilaa tarkkaileva teknologia, joka parantaa liikenneturvallisuutta. Yhdysvalloissa kasvojentunnistusteknologiaa on hyödynnetty muun muassa lainvalvonnan apuna epäiltyjen rikollisten tunnistamiseen ja kiinniottamiseen. Tämän kaltainen massavalvonta on tosin saanut kritiikkiä osakseen, sillä väärin käytettynä se saattaa esimerkiksi altistaa syrjinnälle ja vaarantaa demokratiaa. Ikääntymisen merkit tunnistavan kasvojentunnistuksen yhteydessä kerätty data yhdistettynä muuhun tietoon, kuten sijaintitietoihin, nettikäyttäytymiseemme tai terveystietoihimme, voi tulevaisuudessa avata ovia laajemmillekin käyttötarkoituksille. Tällä hetkellä tarjolla on esimerkiksi vakuutuksia, joissa vakuutettu luovuttaa liikkumista ja nukkumista kuvaavia tietojaan sekä esimerkiksi terveys- ja elintapatietojaan vakuutusyhtiölle saadakseen alennusta vakuutusmaksuista. Uhka yksityisyydelle? Kasvojentunnistusteknologialla on siis monia hyviä käyttötarkoituksia. Väärin käytettynä se voi kuitenkin uhata ihmisten yksityisyyttä. Kasvojentunnistusteknologiat hyödyntävät ihmisten kasvokuvia, jotka tietosuojamaailmassa luetaan henkilötiedoiksi ja vielä tarkemmin biometrisiksi tiedoiksi, jos yksittäinen henkilö voidaan tunnistaa niistä. Muita biometrisia tietoja ovat esimerkiksi sormenjälkitiedot, joita hyödynnetään laajasti esimerkiksi kulunvalvonnassa. Koska kasvojentunnistusteknologian käyttöön liittyy myös riskejä, maailmalla on keskusteltu sitä koskevan sääntelyn tarpeellisuudesta. Euroopan unionissa kasvojentunnistusteknologian käyttöä säännellään EU:n tietosuoja-asetuksella: siinä biometristen tietojen käsittelylle asetetaan reunaehdot, jotka ovat hiukan tavallisten henkilötietojen käsittelyn ehtoja tiukemmat. Kuten kaikessa henkilötietojen käsittelyssä, myös kasvojentunnistusteknologiaa käytettäessä on tärkeää pohtia, mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään. Jos biometrisia tietoja käsitellään esimerkiksi henkilön tunnistamista varten, niitä voidaan käsitellä ainoastaan henkilön nimenomaisella suostumuksella, lain perusteella tai vaikkapa silloin, kun henkilö on itse saattanut tiedon julkiseksi. Tästä voisi olla kyse esimerkiksi silloin, kun henkilö on itse julkaissut profiilikuvan julkisella sosiaalisen median tilillään. Kun sosiaalisen median käyttäjinä pohdimme sitä, mihin tietojamme käytetään ja käsitelläänkö niitä lainmukaisesti, meidän tulisi myös itse muistaa kunnioittaa omia tietojamme ja yksityisyyttämme. Sosiaalinen media on jo pitkään ollut täynnä erilaisia sovelluksia ja pelejä, joiden perimmäinen tarkoitus on tietojen kerääminen ja myöhempi käyttö esimerkiksi markkinointitarkoituksiin. Foliohatulle ei välttämättä kuitenkaan ole tarvetta niin kauan kuin ymmärrämme, mitä tietoja jaamme ja kenelle ja mihin tarkoituksiin tietojamme käytetään. Kun ymmärrämme käsittelyyn liittyvät riskit, olemme turvallisemmilla vesillä.

   Published: 31.1.2019

7. Post

   Suojaako mustavalkoinen tavaramerkki kaikki värit vai ei?

   Tähän päivään saakka vastaukseni on ollut, että jos haet suomalaista tavaramerkkiä, mustavalkoisena suojattu merkki kattaa kaikki värivaihtoehdot. Sen sijaan EU-tavaramerkin osalta saat sen, mitä haet. Vastaukseni muuttuu kuitenkin kevään 2019 aikana, kun Suomessa tulee voimaan uusi tavaramerkkilaki. Uusi tulkinta voimaan myös Suomessa Suomen tavaramerkkilainsäädäntö uudistuu kokonaisuudessaan kevään 2019 aikana. Suomi on nyt päättänyt hylätä ”mustavalkoinen kattaa kaiken”-tulkinnan ja omaksua ”saat sen, mitä haet” -lähestymistavan. Nykyiset tavaramerkkirekisteröinnit tai rekisteröintihakemukset, jotka on tehty ennen uuden lain voimaantuloa, käsittävät edelleen merkin kaikki värivariaatiot. Sen sijaan uudet mustavalkoiset tavaramerkit, joita koskevat hakemukset on tehty uuden lain voimaantulon jälkeen, käsittävät vain merkkien mustavalkoiset versiot. Käytä merkkiäsi oikeassa värimuodossa tai voit menettää sen Tavaramerkkiasioissa tärkeä nyrkkisääntö on, että jos et ole käyttänyt rekisteröityä tavaramerkkiäsi viiteen vuoteen sen rekisteröidyssä muodossa, kolmas osapuoli voi hakea tavaramerkkirekisteröintisi mitättömäksi käyttämättömyyden johdosta. Jos jatkossa rekisteröit mustavalkoisen tavaramerkin mutta käytätkin merkkiä värimuodossa, kilpailijasi voi pahimmassa tapauksessa mitätöidä rekisteröintisi käyttämättömyyden johdosta, koska et ole käyttänyt merkkiäsi rekisteröidyssä mustavalkoisessa muodossa. Jotta vältät tällaisen riskin, sinun kannattaa suojata merkkisi siinä värimuodossa, jossa sitä käytät. Värillä on väliä loukkausasioissa Jos uuden lain voimaantulon jälkeen suojaat merkkisi mustavalkoisena ja kilpailijasi käyttää samankaltaista mutta värillistä merkkiä, sinun voi olla vaikeaa puuttua kilpailijan merkin käyttöön. Mustavalkoisen ja värillisen tavaramerkin ei nimittäin välttämättä katsota olevan sekoitettavissa toisiinsa. Mitä siis pitäisi tehdä? Kun uusi tavaramerkkilaki tulee voimaan, ota huomioon seuraavat asiat:

   Published: 22.1.2019

8. Post

   Hallituksen esitys: osakkeenomistajan esteellisyys yhtiökokouksessa laajenee ja ääni voimistuu pörssiyhtiöiden palkitsemisessa

   Euroopan unioni antoi toukokuussa 2017 SHRD II -direktiivin [1], jolla on muutettu aiempaa osakkeenomistajien oikeuksia koskevaa direktiiviä [2]. Jäsenvaltioiden tulee saattaa SHRD II:n mukainen kansallinen sääntely voimaan viimeistään 10.6.2019. Hallitus antoi 13.12.2018 esityksen eduskunnalle SHRD II:n implementoimiseksi (HE 305/2018). Hallitus toivoo, että nykyinen eduskunta hyväksyisi hallituksen esityksen mukaiset lakimuutokset pian – syytä toki onkin, koska muutoin mallioppilas saattaa nukkua pommiin direktiivin implementoinnissa. Mitä muutoksilla tavoitellaan? SHRD II:n julkilausuttuna tavoitteena on muun muassa edistää osakkeenomistajien mahdollisuuksia vaikuttaa pörssiyhtiöiden palkitsemiseen sekä edistää avoimuutta yhtiöiden ja sijoittajien välillä ottamalla osakkeenomistajat vahvemmin osaksi yhtiöiden hallinto- ja ohjausjärjestelmää.   SHRD II:n perustelujen mukaan institutionaaliset sijoittajat ja omaisuudenhoitajat eivät usein pyri vaikuttamaan omistamiinsa yhtiöihin, minkä lisäksi yhtiöt pyrkivät pääomamarkkinoiden aiheuttaman paineen vuoksi usein maksimoimaan tulosta lyhyellä aikavälillä pidempiaikaisen tuloksentekokyvyn kustannuksella. Näitä ongelmia EU:n antamalla sääntelyllä pyritään korjaamaan. Mikä oikeastaan muuttuu? Hallituksen esityksen keskeisimmät muutokset koskevat pörssiyhtiön johdon palkitsemista, lähipiirin määrittelyä ja esteellisyyttä päätöksenteossa. Näitä kohtia käsittelemme alla.   Pörssiyhtiön johdon palkitseminen Hallituksen esityksen mukaan pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa käsitellään vuodesta 2020 lähtien yhtiön palkitsemispolitiikka ja vuodesta 2021 lähtien palkitsemisraportti . Vähintään neljän vuoden välein käsiteltävä palkitsemispolitiikka asettaa pitkän aikavälin suuntalinjat yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkisemiseen. Vuosittain käsiteltävä palkitsemisraportti summaa, miten palkitseminen on käytännössä toteutunut palkitsemispolitiikan valossa. Lainvalmistelun kestäessä kaiketi eniten uudistuksessa on puhuttanut se, pitäisikö yhtiökokouksen ottaa kantaa palkitsemisraporttiin ja -politiikkaan sitovasti vai neuvoa-antavasti. Lopulta lainsäädäntöratkaisussa päädyttiin neuvoa-antavaan äänestykseen. Suomalaisen järjestelmän johdonmukaisuuden ja hallinnointikulttuurin kannalta tämä on mielestämme oikea ratkaisu. Yhtiökokous on tähän saakka päättänyt ja päättää vastakin hallituksen palkitsemisesta ja hallitus taas toimitusjohtajan palkitsemisesta. Jatkossa yhtiökokous ottaa neuvoa-antavasti kantaa yhtiön palkitsemispolitiikkaan. Käytännössä tämä koskee hallituksen lisäksi vain toimitusjohtajan sekä tämän sijaisen palkitsemista sekä hallintoneuvostoa, jos yhtiöllä sellainen on. Palkitsemista koskevasta keskustelusta on voinut saada virheellisen kuvan siitä, että palkitsemispolitiikan tulisi koskea yhtiön johtoa laajemmin. Tarkemmin määritelty lähipiiri Hallitus ehdottaa, että osakeyhtiölaissa säänneltäisiin lähipiirin määritelmästä kaksitasoisesti: osakeyhtiölakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi lähipiirin määritelmä muille osakeyhtiölle kuin pörssiyhtiöille ja toisaalta pörssiyhtiöitä koskevaa uutta lähipiirin määritelmää halutaan tarkentaa. Pörssiyhtiön lähipiirin määrittely perustuu jatkossakin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IAS 24 -standardi), joita pörssiyhtiöt ovat soveltaneet tähänkin saakka. Lähipiiri on jatkossa täsmällisemmin määritelty myös muiden kuin pörssiyhtiöiden osalta. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa kaikkien yhtiöiden lähipiiriä ovat esimerkiksi emoyhtiö, yli puolet osakkeiden tuottamista äänistä omistava osakkeenomistaja tai sellaisen puuttuessa vähintään 20 prosenttia omistava osakkeenomistaja sekä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tämän sijainen. Lisäksi lähipiiriin kuuluu pääsääntöisesti yhteisö, jonka hallintoon edellä mainittu johtohenkilö kuuluu, tai josta tämä omistaa merkittävän osan. Esteellisyys laajenee Hallitus ehdottaa osakeyhtiölakiin esteellisyyttä laajentavia säännöksiä koskien pörssiyhtiön päätöksentekoa niin hallituksessa kuin yhtiökokouksessakin. Nykyisin esteellisyys yhtiökokouksessa rajoittuu lähinnä asioihin, jotka koskevat kannetta osakkeenomistajaa itseään kohtaan. Jatkossa pörssiyhtiön yhtiökokouksessa lähipiiriläinen olisi nykyisen lisäksi esteellinen päättämään liiketoimesta, joka ei kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan ja jota ei toteuteta markkinaehtoisesti, jossa hän itse tai häneen lähipiirisuhteessa oleva on osallisena. Merkittävänä rajauksena tähän on kuitenkin se, että osakeyhtiölain mukaisista yhtiökokoukselle kuuluvista päätöksistä (esim. varojenjako sekä osakeanti ja optioiden antaminen mukaan lukien näitä koskevat valtuutukset hallitukselle) lähipiiriläinen voisi jatkossakin päättää. Tämän olennaisen rajauksen johdosta ensisilmäyksellä suurelta vaikuttava muutos jäänee todellisuudessa merkitykseltään vähäiseksi. Ehdotuksen mukaan pörssiyhtiön hallituksen jäsen olisi jatkossa esteellinen yhtiön tai sen tytäryhtiön hallituksessa päättämään markkinaehtoisesta poikkeavasta oikeustoimesta, jossa hallituksen jäsen itse tai häneen lähipiirisuhteessa oleva henkilö on osapuolena. Ehdotettu sääntely vastaa pitkälti voimassaolevaa käytäntöä. Toimitusjohtajaan ja tämän sijaiseen ehdotetaan sovellettavaksi vastaavia esteellisyyssäännöksiä kuin hallituksen jäseneen. Tavoitteet realistisia? Voidaan aiheellisesti kysyä, ovatko uudistukselle asetetut tavoitteet edistää yhtiöiden taloudellista menestystä ja lisätä avoimuutta pitkällä aikavälillä realistisia direktiivin mukaisilla muutoksilla. Suomalaisessa viitekehyksessä myös muutosten tarpeellisuus voidaan kyseenalaistaa. Tämä on tietysti toisinaan luonteenomaista Euroopan unionin harmonisointihankkeille tavoitteiden ollessa kansallisia tarpeita laajemmat. Hyvänä kehityksenä pidämme sitä, että pörssiyhtiöiden tulee aiempaa tarkemmin pohtia, kuinka hyvin yhtiön harjoittamat palkitsemiskäytännöt kokonaisuutena on perusteltu yhtiön tavoitteita vasten peilaten ja siten kestävät julkista keskustelua. Uskomme, että jatkossa palkitsemislinjaa osataan perustella yhtiökokoukselle entistä paremmin, mutta nähtäväksi jää, vaikuttaako muutos palkitsemisen tasoon. Lähipiirin tarkkarajaisempi määrittely ja esteellisyyden laajentaminen tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomiin ja markkinaehtoisista poikkeaviin lähipiiriliiketoimiin ovat tervetulleita uudistuksia, joskaan käytännön lopputulos ei juurikaan poikenne nykytilasta. Viimeiseksi on paikallaan muistuttaa, että kyse on vasta hallituksen esityksestä ja ehdotuksiin saattaa vielä eduskunnan käsittelyssä tulla muutoksia.   Viitteet: [1]  2017/828, [2]   2007/36/EY  

   Published: 20.12.2018

9. Post

   Työnantajan työnjohto-oikeus uhkaa unohtua nykypäivän työyhteisöissä

   Työnantajan vastuu työturvallisuudesta on tänä päivänä paljon muutakin kuin suojajalkineita ja kypärä. Entistä useammin vastuukeskustelun keskiöön nousee väite siitä, että työntekijöiden henkistä terveyttä on vaarannettu. Vaikka työhyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja esimiehet osaavat hommansa entistä paremmin, työntekijöiden kokemukset epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä ovat lisääntyneet....

   Published: 28.11.2018

10. Post

    Valokuvien käyttäminen markkinoinnissa vaatii kaupallista käyttöä koskevan luvan

    Näistä otsikoista inspiroituneena käsittelen tässä kirjoituksessani valokuvien käyttämisen pelisääntöjä ja seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon erityisesti silloin kun kuvia käytetään markkinointitarkoituksessa. Mitä puolestaan tulee ottaa huomioon, kun markkinointitarkoituksessa käytetään valokuvia, joissa esiintyy tunnistettavissa olevia henkilöitä? Valokuvat ovat aina jollakin tavalla suojattuja Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmaisuasua. Tekijänoikeussuojan edellytyksenä on kuitenkin ns. teoskynnyksen ylittyminen. Teoskynnys on kuvitteellinen omaperäisyyden ja itsenäisyyden raja, joka teoksen tulee ylittää saadakseen tekijänoikeussuojaa. Hyvä on siis huomata, että läheskään kaikki materiaali ei siten ole tekijänoikeussuojattua ja tällaista materiaalia voi vapaasti käyttää. Koska tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolin vuodesta eteenpäin, kyseessä on ajallisesti hyvin pitkä yksinoikeus. Valokuvien osalta teoskynnys on ollut perinteisesti korkea. Ollakseen teos valokuvan tulee ilmentää kuvaajan omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä sekä kuvaajan persoonallista leimaa niin, ettei kukaan toinen olisi päätynyt vastaavanlaiseen lopputulokseen. Tällaisia persoonallisia ratkaisuja kuvaaja on voinut tehdä esimerkiksi rajauksen, valotuksen, sommittelun ja ehkä myös kuvan käsittelyn suhteen. Esimerkiksi päiväntapahtumasta tietyssä annetusta tilanteesta otettu uutiskuva ei useinkaan olisi sellainen taiteellisuutta ja kuvaajan omaa panosta ilmentävä teos, joka saisi tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeus sisältää kuitenkin pienen jipon valokuvien osalta, sillä tekijänoikeuslain sisältämä valokuvien lähioikeussuoja eroaa varsinaisesta tekijänoikeussuojasta pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta vain suoja-ajaltaan. Tavallisen valokuvan suoja-aika on kuitenkin olennaisesti teosvalokuvan suoja-aikaa lyhyempi, 50 vuotta valokuvan valmistamisesta, eli nykyään käytännössä kuvan ottamisesta, lukien. Koska kaikki valokuvat ovat ainakin tavallisina valokuvina suojattuja 50 vuoden ajan niiden ottamisesta, käyttäessäsi valokuvia toimit käytännössä aina jonkun tekijänoikeussuojan tai siihen verrattavan lähioikeussuojan piirissä. Tekijänoikeudenhaltijalla on yksinoikeus päättää, valmistetaanko hänen teoksestaan kappaleita esimerkiksi printtinä tai saatetaanko sitä yleisön saataville vaikkapa internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Kuvan käyttäminen markkinointitarkoituksessa edellyttää aina, että kuvan käytöstä nimenomaan kaupallisessa yhteydessä on sovittu kuvan oikeudenhaltijan kanssa. Henkilön kuvan käyttäminen markkinoinnissa Tunnistettavissa olevasta henkilöstä otettuun kuvaan liittyy kahdenlaista problematiikkaa; toisaalta valokuvaajan mahdollinen tekijänoikeus tai valokuvaoikeus itse kuvaan, sekä toisaalta kuvan kohteen oikeus omaan kuvaansa. Kuvassa olevan henkilön osalta kyse ei ole tekijänoikeudesta, vaan henkilötietojen- ja yksityisyyden suojasta, sillä valokuva tunnistettavissa olevasta henkilöstä on aina lähtökohtaisesti myös henkilötieto . Toki eroa on sillä, onko kuva esimerkiksi julkiselta paikalta otettu tilannekuva, jossa on suuri joukko ihmisiä vai kuva yhdestä tai muutamasta tunnistettavissa olevasta henkilöstä. Arvioinnissa parametreinä toimivat mm. henkilön tunnistettavuus, kuvan rajaus ja kuvaustilanne, mutta toki yksityisyydensuoja on voimassa julkisilla paikoillakin. Vaikka kuvaamisen kannalta julkinen paikka antaakin kotirauhan piiriin kuuluvaa paikkaa vapaammat kädet, täytyy kuvien käyttötarkoitus pitää mielessä. Jos tunnistettavissa olevan henkilön kuvaa käytetään markkinointitarkoituksessa, kuvan käyttö edellyttää aina kuvattavan suostumusta. Varmista etukäteen, että kuvan kaupallinen käyttö on sallittu ja kuvan päätähtien suostumus löytyy Summa summarum, varmista ennen kuvan käyttämistä, että yritykselläsi on riittävät oikeudet käytettävään sisältöön. Mikäli valokuvat on hankittu kuvapankeista tai yhteistyökumppanilta, kannattaa vielä erikseen varmistaa, että sisällön luovuttaja joko omistaa oikeudet sisältöön tai sillä itsellään on riittävät oikeudet kuvien käyttöön markkinointitarkoituksessa, sekä oikeus myös myöntää tällaisia oikeuksia omille asiakkailleen tai yhteistyökumppaneilleen. Mikäli kuvissa esiintyy tunnistettavissa olevia henkilöitä, on tärkeää varmistua myös nimenomaisesti siitä, että henkilöt ovat antaneet suostumuksensa heidän kuvansa käyttämiseen markkinoinnissa, sillä muuten markkinointi voi johtaa jopa korvausvastuuseen ja brändiä vahingoittavaan julkisuuteen. Sanomattakin on selvää, että nämä seikat on syytä sopia kirjallisesti, vaikkapa vähintään sähköpostilla. Artikkeli on julkaistu aiemmin Markkinaliiton sivuilla 6.11.2018 osoitteessa:  https://www.markkinointiliitto.fi/sisallot/mark-juristiryhma-valokuvien-kayttaminen-markkinoinnissa-vaatii-kaupallista-kayttoa-koskevan-luvan/  . Hilma-Karoliina Markkanen on MARK Juristiryhmän jäsen.

    Published: 21.11.2018