EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden rikkominen näkyy tuomioistuimissa – huolellinen toiminta ehkäisee yritysten rangaistusvastuuta

Ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa suomalaiset tuomioistuimet eivät olleet juurikaan arvioineet EU:n asettamien pakotteiden rikkomista. Tulli tiedotti kuitenkin jo lokakuussa 2023, että se on käynnistänyt sodan alkamisen jälkeen yli 660 esitutkintaa pakotteiden rikkomiseen liittyen. Tapauksista noin 10 prosenttia tutkitaan törkeinä säännöstelyrikoksina. EU:n pakotesääntelyn rikkominen tuleekin näkymään tuomioistuimissa varmasti myös nyt alkaneena vuonna, ja tuomiot tulevat selkeyttämään pakotteisiin liittyvän rikosvastuun tulkintaa.

Säännöstelyrikos ja sen seuraamukset

EU:n pakotteiden rikkomisesta on säädetty rikosoikeudellinen rangaistusvastuu. Säännöstelyrikoksesta voidaan tuomita enimmillään neljä vuotta vankeutta. Myös säännöstelyrikoksen yritys on rangaistavaa.

Säännöstelyrikoksen tunnusmerkit voi täyttää mikä tahansa EU:n pakotesääntelyn vastainen toiminta. Suomessa oikeudenkäynnit ovat tyypillisesti koskeneet vienti- tai tuontikieltojen piiriin kuuluvien tuotteiden kuljetusta rajan yli tai sen yritystä.

Oikeustapauksissa EU:n pakotesääntelyn vastainen toiminta on ollut usein verrattain selvää. Säännöstelyrikoksen tunnusmerkit voi kuitenkin täyttää myös monimutkaisempi menettely, jolla kierretään pakotesääntelyä, kuten maksujen suorittaminen pakotelistatun henkilön puolesta tai taloudellisten resurssien asettaminen muulla tavoin pakotelistattujen henkilöiden hyödynnettäväksi.

Säännöstelyrikoksen törkeyttä arvioitaessa oikeuskäytännössä on huomioitu erityisesti rikoksella tavoiteltu taloudellinen hyöty. Tuomioistuimet ovat mitanneet taloudellista hyötyä esimerkiksi niiden tavaroiden arvolla, jotka ovat kuuluneet EU:n pakotesääntelyn vienti- tai tuontikieltojen piiriin ja jotka on pyritty kuljettamaan rajan yli. On kuitenkin syytä muistaa, että säännöstelyrikoksen tunnusmerkistö ei edellytä taloudellisen hyödyn tavoittelua, joten myös taloudelliselta arvoltaan vähäisen tuotteen vienti tai tuonti EU:n pakotesääntelyn vastaisesti on rangaistavaa.

Lisäksi säännöstelyrikoksen törkeysarvioinnissa voidaan ottaa huomioon rikoksen aiheuttama yhteiskunnallinen vaara, rikoksen tekotavan erityinen suunnitelmallisuus sekä muut kokonaisuuteen vaikuttavat seikat. Oikeuskäytännössä erityisenä suunnitelmallisuutena on huomioitu esimerkiksi kaksien kuljetusasiakirjojen käyttäminen EU:n pakotteiden kiertämiseksi.

Myös yritykseen voi kohdistua rangaistuvastuu

Jos yrityksen toiminnassa on tehty säännöstelyrikos, myös yritykseen voi kohdistua rangaistusvastuu. Rangaistuksena kyseeseen voi tulla yhteisösakko, jonka määrä on 850–850 000 euroa.

Käytännössä yritykseen voi kohdistua rikosoikeudellinen vastuu kahdella tavalla. Ensinnäkin yritykseen voidaan kohdistaa rikosoikeudellinen vastuu, jos ylimpään johtoon kuuluva henkilö on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tapahtumisen organisaatiossa.

Toiseksi rikosoikeudellinen vastuu voi perustua niin sanottuun organisaatiohuolimattomuuteen. Organisaatiohuolimattomuus tarkoittaa tilannetta, jossa yrityksen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Arvioinnissa merkitystä saa se, onko liiketoiminta järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon muun muassa seuraavat seikat:

• Onko yrityksellä ajantasaiset ja asianmukaiset prosessit ja ohjeistukset?
• Onko vastuut ja tehtävät määritelty selkeästi yrityksessä?
• Vastaavatko valvonta- ja raportointiprosessit yrityksen toiminnan laajuutta ja riskejä?
• Onko toiminnan resursointi riittävää?

Lopuksi on huomioitava, että vaikka syyttäjä tekisi esitutkinnan lopputuloksena yrityksen osalta syyttämättäjättämispäätöksen taikka tuomioistuin myöhemmin hylkäisi syytteen, kohdistuu yritykseen julkisuuden myötä jo esitutkintavaiheessa ja etenkin mahdollisen oikeudenkäynnin johdosta merkittävä maineriski.

Huolellinen toiminta minimoi riskejä

EU on asettanut 12 Venäjän vastaista pakotepakettia sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Vaikka EU:n pakotesääntelyn muutosvauhti on hidastunut, on pakotteiden noudattamisesta tullut aiempaa korostuneemmin osa etenkin ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten liiketoimintaa.

Uudessa liiketoimintaympäristössä yrityksen johdon on varmistettava, että yrityksellä on asianmukaiset prosessit ja ohjeistukset, jotka huomioivat EU:n pakotesääntelyn. Yritysten on esimerkiksi syytä tarkastaa liikekumppaninsa henkilö- ja yhtiöpakotteiden varalta sekä vientikiellot myynnissä ja tuontikiellot hankinnoissa. Mekaaniset tarkastukset eivät kuitenkaan ole riittäviä eivätkä korvaa kokonaisarviota – vähänkin monimutkaisemmissa tapauksissa on hyvä harkita, onko ehdotettu liiketoimi ”sitä, miltä se näyttää”. Yrityksiltä edellytetään valppautta, jotta pakotteiden kiertämisyritykset tunnistetaan ja saadaan torjuttua.

Yritysten prosessit ja ohjeistukset on määritettävä suhteessa kunkin yrityksen liiketoimintaan. Riskit voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen muun muassa liiketoiminnan laajuudesta, kohdemarkkinoista sekä tuotteista. Vaikka suomalaisesta näkökulmasta EU:n Venäjän vastaista pakoteohjelmaa voidaan pitää merkittävimpänä, myös pakotteiden kiertämiseen liittyviä riskejä on arvioitava yritystoiminnassa sekä muistettava myös muihin valtioihin kohdistuvat pakotteet. Yrityksen henkilöstöä on myös hyvä kouluttaa työtehtävien edellyttämällä tavalla.

Mikäli yrityksen toiminnassa havaitaan poikkeama sisäisistä ohjeistuksista tai ilmenee epäilys EU:n pakotesääntelyn rikkomisesta, on asia selvitettävä aina huolellisesti. Tapahtumista on hankittava riittävät tiedot suhteessa tapahtumien laajuuteen, jotta voidaan arvioida asianmukaisesti ja johdonmukaisesti tarvittavat toimenpiteet. Osana selvitystä tulee myös arvioida, onko yritys kärsinyt vahinkoa tai joutunut itse rikoksen kohteeksi.

Selvitysprosessi on suositeltavaa toteuttaa sisäisen tutkinnan muodossa ja dokumentoida tarkasti, jotta yritys voi osoittaa toimineensa huolellisesti myös johdon vastuiden näkökulmasta. Selvityksessä on usein suositeltavaa käyttää apuna ulkopuolista asiantuntijaa. Ulkopuolinen neuvonantaja tukee ja tehostaa selvitystyötä ja lisää sen objektiivisuutta. Samalla on hyvä arvioida kriittisesti omien prosessien toimivuutta ja ohjeistusta. Prosessien ja ohjeistusten tulee olla selkeitä ja ajantasaisia sekä pantu toimeen asianmukaisesti yrityksen toiminnassa. Yrityksen on myös hyvä varautua mahdolliseen esitutkintaan.

Tutustu myös:

Venäjän vastapakotteet maasta vetäytymisen esteenä: Onko investointisuojasopimuksista hyötyä?