25.3.2024

First demand -takuu on erinomainen vakuus, mutta sen käyttö vaatii tarkkuutta

First demand -takuu on vakiinnuttanut paikkansa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana suomalaisessa rahoitus- ja vakuustoiminnassa. First demand -sitoumuksen tarkoitus on tänä päivänä selvä kaikille kansainvälistä liiketoimintaa harjoittaville yrityksille, ja first demand -takuita käytetään laajasti sekä rahoitussopimuksissa että esimerkiksi laajoissa rakennusprojekteissa. First demand -takuun käyttö varsinkin kansainvälisissä projekteissa on varsin yleistä juuri sen vuoksi, että kyseinen vakuusinstrumentti on kansainvälisesti tunnettu ja sen käyttö on laajalti vakiintunut. 

Hyvin laadittuja vakuuksia tarvitaan laskusuhdanteiden aikana 

Tämänhetkisen taloudellisen epävarmuuden ja mahdollisten taloudellisten taantumien aikana esiintyy kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, missä tilanteissa first demand -takuu sitoo antajaansa ja onko takuu itse asiassa pääsopimukseen liitännäinen sitoumus. Tältä osin historia selvästikin toistaa itseään, sillä 1990-luvun alun kansainvälisen pankkikriisin ja Suomen talouden ehkäpä vaikeimpien lamavuosien aikana vakuuksia tuntemattomat tahot esittivät mitä kummallisimpia arvioita first demand -takuun tulkinnasta ja sen luomien oikeuksien liitännäisyydestä pääsopimukseen. Jotkut tahot esittivät jopa sellaista, että first demand -takuu olisi ”itsessään kohtuuton” sitoumus, jota automaattisesti tulisi sovitella. Kirjoittaessani vuonna 1993 kirjaa first demand -takuusta sain jatkuvasti kuulla, että first demand -takuu olisi pääsopimuksen liitännäinen ”first demand -takaus” ja että first demand -takuun perusteella esitettävä maksuvaatimus olisi ”käytännössä aina” oikeuden väärinkäyttöä. Onneksi tällaisiin väitteisiin ei juurikaan enää törmää.

Kun suhdanteet ovat hyvät, osapuolten ei tarvitse yleensä vaivata tuomioistuimia tai välimiesoikeuksia first demand -takuita koskevilla erimielisyyksillä. Jos osapuolten välillä on kuitenkin vähänkään luottamuspulaa tai kyseinen transaktio muodostaa tärkeän osan osapuolen liiketoiminnasta, on syytä ottaa vakuudet mukaan liiketoimiin osapuolen aseman turvaamiseksi. Varsinkin taloudellisen epävarmuuden aikana on erinomaisen tärkeää, että kaikki liiketoiminnassa käytetyt vakuussitoumukset laaditaan huolella ja niiden käyttöön liittyvät perusasiat ovat käyttäjille tuttuja. Hyvin laadittuja vakuuksia nimittäin tarvitaan kipeästi juuri laskusuhdanteiden aikana.

Selkeät sanamuodot helpottavat vakuussitoumuksen käyttöä ja tulkintaa

Usein unohdetaan se, että first demand -takuujärjestelyissä taustalla on tarjouksen ja vastauksen sitovuus. Vakuussitoumusten antaminen perustuu käytännössä jo pääsopimuksessa sovittuun, vaikka first demand -takuu on henkilövakuussitoumuksena kolmannen osapuolen velkojalle antama sitoumus. Jos first demand -takuiden antajat voisivat kevyesti vapautua antamastaan vakuussitoumuksesta, syntyisi markkinoilla välittömästi merkittävää epävarmuutta. Talouden sakatessa vakuuksien toimivuuteen kohdistuva epävarmuus johtaisi vielä pahempiin ongelmiin liiketoiminnassa.

Lähtökohtana on pidettävä sitä, että first demand -takuita – kuten muitakin liiketoiminnassa käytettyjä vakuussitoumuksia – tulee tulkita kunkin sitoumuksen sanamuodon mukaan. Mitä vähemmän vakuussitoumukset jättävät tulkitsijalleen arvailuja vakuussitoumuksen sisällöstä ja tarkoituksesta, sitä selkeämpää vakuussitoumuksen käyttö on. First demand -takuissa käytetyt sanamuodot ovat vakiintuneet siten, että kaikki vakiintuneista käytännöistä poikkeavat ehdot on syytä laatia huolella. Tällöin on otettava huomioon first demand -takuun lähtökohtainen ankaraehtoisuus, jota ei tulisi ehtojen sanamuodoilla tarpeettomasti loiventaa.

Vakuuden käyttö vaatii huolellisuutta molemmilta osapuolilta

First demand -takuu on erinomainen vakuus liiketoiminnassa, mutta sen laadinta ja käyttö vaativat tarkkuutta ja huolellisuutta järjestelyn osapuolilta. First demand -takuun erinomaisuus vakuusinstrumenttina perustuu siihen, että sitoumus ei ole pääsopimukseen liitännäinen eikä velallisella (joka siis pyytää kolmatta tahoa antamaan first demand -takuun) ole mahdollisuutta vedota pääsopimukseen. First demand -takuun itsenäisyyden rikkoo vain poikkeuksellisissa tilanteissa vakuuden saajan vilpillinen toiminta. Mikäli pääsopimuksen tai itse first demand -takuusitoumuksen mukainen vakuuden saaja toimii vilpillisesti, ei first demand -takuulle tai sen itsenäisyydelle anneta oikeussuojaa.

First demand -takuun toimivuuteen liittyy kiinteästi se, että maksuvaatimuksen on oltava täsmällisesti takuussa esitetyn mukainen. Tämä strict compliance -nimellä tunnettu periaate tarkoittaa, että first demand -takuun antaja maksaa takuusumman vain ja ainoastaan silloin, kun takuun maksuvaatimus on esitetty takuun voimassaoloaikana ja tarkalleen takuuehtojen mukaisesti. Muussa tapauksessa first demand -takuun antajalla ei ole pelkästään mahdollisuus vaan jopa velvollisuus kieltäytyä takuusuorituksesta. Tämän vuoksi velkojan tulee toimia takuun maksuvaatimuksen esittäjänä huolellisesti niin, että maksuvaatimus on oikea-aikaisesti ja oikein esitetty.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi merkittävää suomalaista rakennusyhtiötä suurta rakennushanketta koskevassa riita-asiassa ja siihen liittyvissä sovintoneuvotteluissa. Erimielisyys koski pääosin vastuita urakan lisä- ja muutostöistä sekä viiveistä, ja osapuolten vaatimusten määrä oli yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Ellei asiaa olisi sovittu, juttu olisi ollut yksi suurimmista suomalaisissa tuomioistuimissa ratkaistuista rakennusriidoista. Istuntopäivien arvioitu määrä kattoi yli 300 päivää. Löytääkseen sovinnollisen ratkaisun laajaan riita-asiaan osapuolet neuvottelivat sovinnosta ja osallistuivat tuomioistuinsovitteluun. Osapuolet pääsivät neuvottelujen jälkeen asiakkaamme kannalta suotuisaan sovintoon ja välttivät siten laajasta oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset ja riskit.
Julkaistu 7.2.2024
Avustimme menestyksekkäästi Meyer Turku Oy:tä ja Meyer Werft GmbH & Co. KG:tä sisäisen tutkinnan alusta lähtien laajassa rikosasiassa, jossa tekijä oli kopioinut tuhansia Meyerin liikesalaisuuksia sisältäviä tiedostoja ja tarjonnut konsultointipalveluita kilpailevalle kiinalaiselle telakalle. Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion lokakuussa 2023. Käräjäoikeus vahvisti, että tekijän toiminta täytti tekijänoikeusrikoksen, yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun tunnusmerkistöt. Tekijän katsottiin lisäksi toimineen perustamansa osakeyhtiön lukuun. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön maksamaan Meyerille 5 miljoonaa euroa hyvityksenä sen tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien loukkaamisesta. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi maksettavaksi Meyerin vaatimat vahingonkorvaukset. Käräjäoikeus hyväksyi siten Meyerin vaatimukset täysimääräisesti. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja ja merkittävä liikesalaisuus- ja tekijänoikeusrikoksia koskeva kokonaisuus. Meyer Turku ja Meyer Werft ovat maailman suurimpia ja moderneimpia laivanrakennusyrityksiä. Meyerin rakentamat luksusristeilijät tunnetaan ympäri maailman nykyaikaisesta huipputeknologiastaan ja monista laivanrakennusalan innovaatioistaan. Lähtötilanne Meyer sai vuonna 2018 viitteitä siitä, että sen tiedostoja oli kopioitu oikeudettomasti. Asiassa suoritetussa laajassa sisäisessä tutkinnassa havaittiin, että tekijä oli kopioinut merkittävän määrän Meyerin tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien suojaamaa materiaalia. Kopioinnin jälkeen tekijä oli perustanut osakeyhtiön ja solminut kesällä 2018 palvelusopimuksen kiinalaisen laivanrakennusalan yhtiön kanssa. Palvelusopimuksen mukaan tekijä konsultoi kiinalaista laivanrakennusyhtiötä risteilyalustoiminnan kehittämisessä tehtävänään tarjota sen käyttöön uusia innovaatioita ja teknologiaa. Tekijä ja yhtiö saivat kiinalaiselta yhtiöltä huomattavia maksusuorituksia. Sisäisen selvityksen jälkeen asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö loppukesästä 2018. Lisäksi tekijän varallisuutta asetettiin vakuustakavarikkoon. Asiassa nostettiin syytteet ja Meyer esitti asianomistajana myös hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimuksensa. Lopputulos Käräjäoikeus vahvisti, että tekijän toiminta täytti tekijänoikeusrikoksen, yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun tunnusmerkistöt. Käräjäoikeus katsoi menettelyn loukanneen Meyerin tekijänoikeuslain mukaisia teos-, luettelo- ja tietokantaoikeuksia. Tämän lisäksi käräjäoikeus katsoi menettelyn myös täyttäneen yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun tunnusmerkistöt. Tekijän katsottiin myös toimineen perustamansa osakeyhtiön lukuun. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön maksamaan 5 miljoonaa euroa Meyerille hyvityksenä sen tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien loukkaamisesta. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi maksettavaksi Meyerin vaatimat vahingonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Käräjäoikeus hyväksyi siten Meyerin vaatimukset täysimääräisesti. Päätöksellä on suuri merkitys eurooppalaisen telakkateollisuuden tietotaidon suojaamisen kannalta. Tuomio on lainvoimainen.
Julkaistu 18.10.2023
Edustamme suurta energia-alan yritystä välimiesmenettelyssä. Riita koskee pitkäaikaista toimitussopimusta ja riidan taloudellinen arvo on noin 33 miljoonaa euroa.
Julkaistu 19.9.2023
Avustamme kansainvälistä usealla toimialalla toimivaa teknologiayritystä sopimusten purkamisesta seuranneessa riidassa, jonka taloudellinen arvo on lähes 400 miljoonaa euroa.
Julkaistu 18.7.2023