First demand -takuu on erinomainen vakuus, mutta sen käyttö vaatii tarkkuutta

First demand -takuu on vakiinnuttanut paikkansa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana suomalaisessa rahoitus- ja vakuustoiminnassa. First demand -sitoumuksen tarkoitus on tänä päivänä selvä kaikille kansainvälistä liiketoimintaa harjoittaville yrityksille, ja first demand -takuita käytetään laajasti sekä rahoitussopimuksissa että esimerkiksi laajoissa rakennusprojekteissa. First demand -takuun käyttö varsinkin kansainvälisissä projekteissa on varsin yleistä juuri sen vuoksi, että kyseinen vakuusinstrumentti on kansainvälisesti tunnettu ja sen käyttö on laajalti vakiintunut.

Hyvin laadittuja vakuuksia tarvitaan laskusuhdanteiden aikana

Tämänhetkisen taloudellisen epävarmuuden ja mahdollisten taloudellisten taantumien aikana esiintyy kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, missä tilanteissa first demand -takuu sitoo antajaansa ja onko takuu itse asiassa pääsopimukseen liitännäinen sitoumus. Tältä osin historia selvästikin toistaa itseään, sillä 1990-luvun alun kansainvälisen pankkikriisin ja Suomen talouden ehkäpä vaikeimpien lamavuosien aikana vakuuksia tuntemattomat tahot esittivät mitä kummallisimpia arvioita first demand -takuun tulkinnasta ja sen luomien oikeuksien liitännäisyydestä pääsopimukseen. Jotkut tahot esittivät jopa sellaista, että first demand -takuu olisi ”itsessään kohtuuton” sitoumus, jota automaattisesti tulisi sovitella. Kirjoittaessani vuonna 1993 kirjaa first demand -takuusta sain jatkuvasti kuulla, että first demand -takuu olisi pääsopimuksen liitännäinen ”first demand -takaus” ja että first demand -takuun perusteella esitettävä maksuvaatimus olisi ”käytännössä aina” oikeuden väärinkäyttöä. Onneksi tällaisiin väitteisiin ei juurikaan enää törmää.

Kun suhdanteet ovat hyvät, osapuolten ei tarvitse yleensä vaivata tuomioistuimia tai välimiesoikeuksia first demand -takuita koskevilla erimielisyyksillä. Jos osapuolten välillä on kuitenkin vähänkään luottamuspulaa tai kyseinen transaktio muodostaa tärkeän osan osapuolen liiketoiminnasta, on syytä ottaa vakuudet mukaan liiketoimiin osapuolen aseman turvaamiseksi. Varsinkin taloudellisen epävarmuuden aikana on erinomaisen tärkeää, että kaikki liiketoiminnassa käytetyt vakuussitoumukset laaditaan huolella ja niiden käyttöön liittyvät perusasiat ovat käyttäjille tuttuja. Hyvin laadittuja vakuuksia nimittäin tarvitaan kipeästi juuri laskusuhdanteiden aikana.

Selkeät sanamuodot helpottavat vakuussitoumuksen käyttöä ja tulkintaa

Usein unohdetaan se, että first demand -takuujärjestelyissä taustalla on tarjouksen ja vastauksen sitovuus. Vakuussitoumusten antaminen perustuu käytännössä jo pääsopimuksessa sovittuun, vaikka first demand -takuu on henkilövakuussitoumuksena kolmannen osapuolen velkojalle antama sitoumus. Jos first demand -takuiden antajat voisivat kevyesti vapautua antamastaan vakuussitoumuksesta, syntyisi markkinoilla välittömästi merkittävää epävarmuutta. Talouden sakatessa vakuuksien toimivuuteen kohdistuva epävarmuus johtaisi vielä pahempiin ongelmiin liiketoiminnassa.

Lähtökohtana on pidettävä sitä, että first demand -takuita – kuten muitakin liiketoiminnassa käytettyjä vakuussitoumuksia – tulee tulkita kunkin sitoumuksen sanamuodon mukaan. Mitä vähemmän vakuussitoumukset jättävät tulkitsijalleen arvailuja vakuussitoumuksen sisällöstä ja tarkoituksesta, sitä selkeämpää vakuussitoumuksen käyttö on. First demand -takuissa käytetyt sanamuodot ovat vakiintuneet siten, että kaikki vakiintuneista käytännöistä poikkeavat ehdot on syytä laatia huolella. Tällöin on otettava huomioon first demand -takuun lähtökohtainen ankaraehtoisuus, jota ei tulisi ehtojen sanamuodoilla tarpeettomasti loiventaa.

Vakuuden käyttö vaatii huolellisuutta molemmilta osapuolilta

First demand -takuu on erinomainen vakuus liiketoiminnassa, mutta sen laadinta ja käyttö vaativat tarkkuutta ja huolellisuutta järjestelyn osapuolilta. First demand -takuun erinomaisuus vakuusinstrumenttina perustuu siihen, että sitoumus ei ole pääsopimukseen liitännäinen eikä velallisella (joka siis pyytää kolmatta tahoa antamaan first demand -takuun) ole mahdollisuutta vedota pääsopimukseen. First demand -takuun itsenäisyyden rikkoo vain poikkeuksellisissa tilanteissa vakuuden saajan vilpillinen toiminta. Mikäli pääsopimuksen tai itse first demand -takuusitoumuksen mukainen vakuuden saaja toimii vilpillisesti, ei first demand -takuulle tai sen itsenäisyydelle anneta oikeussuojaa.

First demand -takuun toimivuuteen liittyy kiinteästi se, että maksuvaatimuksen on oltava täsmällisesti takuussa esitetyn mukainen. Tämä strict compliance -nimellä tunnettu periaate tarkoittaa, että first demand -takuun antaja maksaa takuusumman vain ja ainoastaan silloin, kun takuun maksuvaatimus on esitetty takuun voimassaoloaikana ja tarkalleen takuuehtojen mukaisesti. Muussa tapauksessa first demand -takuun antajalla ei ole pelkästään mahdollisuus vaan jopa velvollisuus kieltäytyä takuusuorituksesta. Tämän vuoksi velkojan tulee toimia takuun maksuvaatimuksen esittäjänä huolellisesti niin, että maksuvaatimus on oikea-aikaisesti ja oikein esitetty.