29.11.2021

Yhtiökokousten etäosallistuminen tuli jäädäkseen

Koronapandemia on vauhdittanut erilaisten osallistumismuotojen kehitystä yhtiökokousrintamalla. Maaliskuusta 2020 lähtien suuri osa pörssin päälistalle ja First North -markkinapaikalle listautuneista yhtiöistä eli niin sanotuista listayhtiöistä on järjestänyt yhtiökokouksensa niin, että osakkeenomistajat voivat osallistua kokoukseen pelkästään ennakkoon. Myös listaamattomissa yhtiöissä on otettu käyttöön erilaisia vaihtoehtoisia osallistumiskeinoja perinteisen kokouspaikalla osallistumisen sijaan. Oikeusministeriön asettama työryhmä julkaisi viime viikolla mietinnön etäkokouksista ja etäosallistumisesta. Mietinnön tarkoituksena on pohjustaa uudistuvaa sääntelyä. Avaamme tässä blogissa mietinnön pääkohtia.

 

Etäosallistumista ehdotetaan pysyväksi järjestämisvaihtoehdoksi

Mietinnössä ehdotetun mukaan tulevaisuudessa kaikilla osakeyhtiöillä olisi mahdollisuus järjestää yhtiökokouksensa kokonaan etänä, siis täysin ilman fyysistä kokouspaikkaa. Etäkokouksen edellytyksenä olisi, että kaikilla kokoukseen osallistuvilla osakkeenomistajilla olisi täysimääräiset osallistumisoikeudet ja että etäkokouksen mahdollisuus sallittaisiin tai siihen velvoitettaisiin yhtiöjärjestyksessä. Täysimääräisillä osallistumisoikeuksilla tarkoitetaan niin puheoikeutta, äänioikeutta kuin kaikkia muitakin osakkeenomistajalla yhtiökokouksessa olevia oikeuksia.

Jatkossa jokainen osakeyhtiö voisi siis valita tilanteeseensa sopivan kokouksen järjestämistavan entistä laajemmasta valikoimasta. Käytettävissä olisi koko asteikko pelkästä kokouspaikalla osallistumisesta pelkkään etäosallistumiseen – ja tukku erilaisia vaihtoehtoja näiden väliltä.

Hybridikokousten järjestämistä halutaan helpottaa ja käytäntöjä selkiyttää

Vaikka nykyinen lainsäädäntö mahdollistaakin jo niin sanottujen hybridikokousten järjestämisen, ehdottaa työryhmä sääntelyyn tiettyjä selvennyksiä ja muita muutoksia, joilla hybridikokousten käyttämistä pyritään edistämään. Hybridikokouksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista kokousta, jossa osakkeenomistajalla on mahdollisuus osallistua kokoukseen joko kokouspaikalla tai etänä.

Jo nyt keskustelua on herättänyt se, minkälaisia rajoituksia hybridikokoukseen etäosallistuvan osakkeenomistajan oikeuksille mietinnön mukaan voitaisiin asettaa, sekä se, tuleeko hybridikokouksessa aina tarjota myös etäosallistuville osakkeenomistajalle mahdollisuus käyttää kaikkia osakkeenomistajan oikeuksia. Tältä osin mietintö ei vaikuta täysin yksiselitteiseltä, ja siihen liittyykin muun muassa työryhmän jäsenen eriävä mielipide, jossa ehdotetaan etäosallistumisen sisällön täsmentämistä.

Hybridikokousten järjestämistä pyritään ehdotuksessa edistämään muun muassa helpottamalla yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevia päätöksentekovaatimuksia tilanteessa, jossa yhtiöjärjestykseen lisätään velvollisuus järjestää kokous hybridimuotoisena. Tällaisesta yhtiöjärjestysmuutoksesta olisi mahdollista päättää tavallisena enemmistöpäätöksenä, kun yhtiöjärjestyksen muuttaminen muuten edellyttää määräenemmistöä eli kahta kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

Lisäksi työryhmä ehdottaa yhtenä vaihtoehtona mallia, jossa listayhtiöissä osakkeenomistajien määrävähemmistö voisi ainakin tietyn siirtymäajan edellyttää hybridikokouksen järjestämistä tai ennakkoäänestysmahdollisuuden tarjoamista, vaikka yhtiöjärjestykseen ei olisi otettu näitä koskevia määräyksiä. Ellei yhtiöjärjestyksestä tai ehdotetusta siirtymäsäännöksestä toisin johtuisi, hybridikokouksen järjestämisestä tai ennakkoäänestysmahdollisuuden tarjoamista päättäisi nykyiseen tapaan yhtiön hallitus.

Lisäksi mietinnössä ehdotetaan tiettyjä tarkennuksia ja muutoksia voimassa olevaan sääntelyyn koskien muun muassa tietoliikennehäiriöiden vaikutusta etä- tai hybridikokouksen kulkuun, osallistumistapaa koskevaa ennakkoilmoittautumisvelvollisuutta sekä osakkeenomistajien kyselyoikeuden toteuttamista tilanteessa, jossa kysymykset esitetään kirjallisesti esimerkiksi chat-palvelun kautta.

Ehdotukseen voi antaa lausunnon 23.1.2022 asti Lausuntopalvelussa. Tavoitteena on, että sääntely tulisi voimaan 1.7.2022, jolloin tämänhetkisen väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Avustamme Fingrid Oyj:tä järjestelyssä, jossa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myy noin 20 prosentin omistusosuutensa Fingridistä Suomen valtiolle ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle. Fingrid omistaa Suomen kantaverkon ja kaikki sähkönsiirron merkittävät ulkomaanyhteydet. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. 
Julkaistu 11.2.2026
Toimimme EcoUp Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana suunnatussa osakeannissa, jolla EcoUp keräsi yhteensä noin 3 miljoonan euron bruttovarat yhtiön pääomarakenteen vahvistamiseksi sekä kasvun rahoittamiseksi. Osakeanti suunnattiin rajatulle joukolle kotimaisia sijoittajia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. EcoUpin osake on kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsingin ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. EcoUp edistää rakennusteollisuuden vihreää siirtymää tuottamalla hiilineutraaleja, energiatehokkaita ja kiertotalouteen pohjaavia materiaaleja, palveluita ja teknologiaa, jotka auttavat rakennusalan toimijoita keventämään omaa ympäristökuormitustaan. Yhtiöllä on yli 40 vuotta kokemusta kiertotalousratkaisujen kehittämisestä ja toimittamisesta asiakkaille.
Julkaistu 29.1.2026
Avustimme Enersize Oyj:tä merkintäoikeusannissa, jolla yhtiö keräsi noin 8,3 miljoonan Ruotsin kruunun bruttovarat. Varat tarkoitettiin käytettäväksi muun muassa markkinoiden laajentamiseen ja myyntitoimiin sekä tuotteiden, lisenssien ja tekniseen validointiin ja kehitykseen. Annin yhteydessä laskettiin liikkeelle maksuttomia optio-oikeuksia, ja optio-oikeuksien perusteella merkittävien uusien osakkeiden merkintäaika on 1.10.2025–15.10.2025. Enersize on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet on listattu Nasdaq Stockholm First North Growth Market -markkinapaikalla. Yhtiön arvopapereilla käydään kauppaa vain Ruotsissa. Enersize kehittää ja tarjoaa ohjelmistoja, työkaluja ja palveluja teollisten paineilmajärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen, palvellen teollisuusyrityksiä, joille energiatehokkuus on sekä taloudellinen että ympäristönäkökulma. Tavoitteenaan energiankulutuksen vähentäminen, vuotojen havaitseminen ja suorituskyvyn parantaminen, sen teknologia mahdollistaa paineilmajärjestelmien yksityiskohtaisen seurannan, analysoinnin ja reaaliaikaisen optimoinnin. 
Julkaistu 21.11.2025