Osakeyhtiön osingonjako – arvioi maksukykyä myös maksuhetkellä

Osakeyhtiölain 13 luvun 2 pykälässä säädetään niin sanotusta maksukykytestistä. Sen mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.

Säännöksen perusteella on selvää, että maksukykyä tulee arvioida varojenjaosta päätettäessä. Eriäviä näkemyksiä on sen sijaan esitetty siitä, pitääkö maksukykytesti tehdä päätöksen täytäntöönpanohetkellä. Jos varojenjako ei olekaan mahdollista täytäntöönpanohetkellä tehdyn testin perusteella, pitäisikö johdon jättää yhtiökokouksen varojenjakopäätös toteuttamatta?

Maksukykyä arvioitava myös täytäntöönpanohetkellä

Yhtiökokouksen varojenjakopäätöksen ja päätöksen täytäntöönpanon eli varojen maksamisen välillä voi kulua useita kuukausia. Näin on esimerkiksi silloin, kun varsinainen yhtiökokous päättää osingonjaosta useassa erässä: maaliskuussa päätetty osinko voi tulla maksettavaksi syyskuussa. Päätöksen tekemisen ja sen täytäntöönpanon välisenä aikana yhtiön taloudellinen tilanne on voinut muuttua merkittävästi. Tämä huomattiin monissa yhtiöissä kouriintuntuvasti kuluvana vuonna, kun koronaviruspandemia pani toimintaympäristön uuteen uskoon.

Vallitsevaksi näkemykseksi maksukyvyn arvioinnissa näyttää muodostuneen se, että johdolla on velvollisuus arvioida maksukykyä myös varojenjakopäätöksen täytäntöönpanohetkellä – ja tarvittaessa pidättäytyä yhtiökokouksessa päätetyn varojenjaon täytäntöönpanosta.

Maksukyvyn arviointi on nostettu esiin myös Tampereen yliopiston ja Lapin yliopiston tutkimushankkeessa, jossa pohdittiin osakeyhtiön velkojiensuojan selventämistä ja suojamenettelyiden helpottamista. Hankkeen tuloksia esittelevässä loppuraportissa todetaan, että maksukyvyn arvioinnin ajankohdasta on tarkoituksenmukaista säätää nykyistä täsmällisemmin. Nähtäväksi jää, ryhtyykö lainsäätäjä toimiin raportin perusteella.

Verotettavaa tuloa maksamattomista varoista?

Jos yhtiön johto pidättäytyy varojenjaon täytäntöönpanemisesta maksukykytestin perusteella, osakkeenomistajalle voi syntyä verotettavaa tuloa sellaisista varoista, joita hän ei ole koskaan saanut.

Verotuksessa varojenjakoa pidetään sen verovuoden tulona, jolloin varat ovat olleet nostettavissa. Osingon katsotaan olevan nostettavissa heti yhtiökokouksen jälkeen, ellei kokouksessa päätetä nostoajankohdasta toisin.

Varojenjakopäätöksen peruuttamisesta ei ole erityissäännöksiä verolainsäädännössä. Verotuskäytännössä peruuttamista on yleensä pidetty mahdollisena siihen asti, kun varat ovat olleet osakkeenomistajan nostettavissa. Verohallinto on lisäksi katsonut peruutuksen mahdolliseksi, jos yhtiökokouksen päätös on osakeyhtiölain tai muun lain vastainen. Varojen jakaminen maksukykytestin vastaisesti on osakeyhtiölain vastaista. Kuten edellä on kuvattu, osakeyhtiölain perusteella on kuitenkin tulkinnanvaraista se, tuleeko maksukykytesti suorittaa myös varojenjaon täytäntöönpanohetkellä. Pelkkä yhtiön tuloksen ja maksuvalmiuden heikentyminen päätöksen jälkeen ei kuitenkaan ole riittänyt siihen, että varojenjakopäätös olisi voitu peruuttaa verotuksen näkökulmasta tehokkaasti.

Yhtiökokous voi peruuttaa varojenjakopäätöksensä

Jos varojenjakopäätöksen ja päätöksen täytäntöönpanon välisenä aikana alkaa näyttää siltä, että täytäntöönpanosta voidaan joutua pidättäytymään maksukykytestin perusteella, on syytä harkita, tulisiko varojenjakoa koskeva päätös peruuttaa yhtiökokouksessa, ennen kuin varat ovat nostettavissa.

Jos peruutuksesta ei ole mahdollista päättää yhtiökokouksessa, on hyvä keskustella ennakkoon Verohallinnon kanssa siitä, katsotaanko osakkeenomistajille syntyvän verotettavaa tuloa siitä huolimatta, että varojenjakoa ei ole voitu panna täytäntöön maksukykytestin perusteella.

Hallituksen valtuutuksesta joustavuutta

Epävarmoina aikoina yhtiöt voivat saada tarpeellista joustavuutta valtuuttamalla hallituksen päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Verotuksessa nimittäin valtuutuksen perusteella jaettujen varojen katsotaan olevan saajansa nostettavissa vasta hallituksen tekemän päätöksen perusteella.

Valtuutusta harkittaessa on muistettava, että osakkeenomistajilla, joilla on vähintään kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista, on oikeus vaatia osakeyhtiölain 13 luvun 7 pykälän mukaista vähemmistöosinkoa varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä. Vähemmistöosingon jakaminen ei luonnollisesti sekään saa vaarantaa yhtiön maksukykyisyyttä.