1. Post

   Miten selviydyt kilpailuviranomaisen "dawn raid" -yllätystarkastuksesta?

   Kilpailuviranomainen ei ilmoita ennalta yllätystarkastuksistaan. Tyypillinen ajankohta on aamunkoitteessa ja useimmiten alkuviikosta. Yllätystarkastus voidaan tehdä yhtiön toimitilojen lisäksi myös muihin tiloihin, kuten esimerkiksi työntekijän kotiin tai kesämökille. Ihmettelet, mistä oikein on kysymys. KKV:n tarkastajat kertovat, että heillä on toimivalta suorittaa yllätystarkastuksia missä tahansa yhtiössä selvittääkseen, onko kilpailusääntöjä rikottu. Tarkastus voi johtua esimerkiksi siitä, että asiakkaasi tai kilpailijasi on tehnyt yhtiösi toiminnasta toimenpidepyynnön tai antanut nimettömän vihjeen. Mitä dawn raid -tarkastuksella tapahtuu? Pyydät tarkastajia odottamaan asianajajaa, joka kertoi puhelimessa saapuvansa paikalle tunnin sisällä. Tarkastajat eivät kuitenkaan suostu odottamaan vaan ilmoittavat aloittavansa tarkastuksen välittömästi. Suostut vaatimukseen, koska muistat kilpailuoikeuskoulutuksesta, että jo tarkastuksen viivyttäminen tai estäminen voi johtaa sakkoihin. Ohjaat tarkastajat vapaaseen neuvotteluhuoneeseen. Seuraavaksi tarkastajat pyytävät sinua ottamaan yhteyttä nimeämiinsä henkilöihin tarkastaakseen heidän huoneensa ja tietokoneensa. KKV:lla on hyvin laajat oikeudet tutkia yhtiön henkilöstön työhuoneita sekä niissä olevia asiakirjoja ja laitteita. Tarkastajilla ei kuitenkaan ole oikeutta tutkia yhtiön ja sen asianajajan välistä kirjeenvaihtoa. Asianajajasi osaa huolehtia siitä, että KKV jättää tällaiset asiakirjat tarkastuksen ulkopuolelle. Voiko KKV sinetöidä tiloja? KKV ei ehdi suorittaa tarkastusta loppuun päivän aikana, vaan ilmoittaa jatkavansa sitä seuraavana aamuna. Päivän päätteeksi tarkastajat sinetöivät tarkastuksen kohteena olevien henkilöiden työhuoneet ja muistuttavat, ettei sinettiä saa missään olosuhteissa rikkoa. Seuraavana aamuna saavut töihin hyvissä ajoin ja huomaat, että toimitusjohtajan työhuoneen sinetti on rikottu. Epäilet, että siivooja on erehdyksessä avannut oven huomaamatta oveen kiinnitettyä varoitustekstiä. Tarkastajat saapuvat paikalle, ja selität heille tilanteen. Tarkastajat eivät kuitenkaan usko selitystäsi vaan sanovat kuulleensa saman tarinan ennenkin. He toteavat, että yhtiöllesi määrätään sakkoja sinetin rikkomisesta. Mitä KKV saa kysyä haastattelussa? Toisena tarkastuspäivänä tarkastajat haluavat haastatella sinua. Haastattelussa tarkastajat kysyvät, keitä kilpailijoiden edustajia olet tavannut ja milloin. Kerrot heille asiasta avoimesti. Tämän jälkeen tarkastajat tiedustelevat sinulta erään tapaamisen sisältöä ja kysyvät, mitä olette tapaamisessa sopineet. Vastaat ympäripyöreästi, sillä et muista kaikkea. Tarkastajat eivät tyydy vastaukseesi vaan kysyvät, sovitteko kilpailijan kanssa hinnoista. Tällaista kysymystä tarkastajat eivät kuitenkaan saa esittää, ja asianajajasi huomauttaa heille siitä. Miten asian käsittely jatkuu? Tarkastuksen päätyttyä KKV kiittää hyvästä yhteistyöstä ja kertoo palaavansa asiaan myöhemmin tutkittuaan kopioimansa aineiston. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että KKV voi lähettää yhtiöllesi selvityspyyntöjä ja lopulta joko poistaa asian käsittelystä tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen sakkojen määräämisestä. Vaikka KKV:n tarkastus voi olla aiheeton, viimeistään tarkastuksen jälkeen on hyvä varmistaa yhtiön compliance-oppaan ajantasaisuus ja henkilöstön kilpailuoikeudellinen osaaminen. Muistilista tarkastuksen varalle: Soita yhtiösi juristille ja asianajajalle. Pyydä tarkastajia odottamaan juristin ja asianajajan saapumista, mutta muista, että tarkastajat voivat halutessaan aloittaa tarkastuksen välittömästi. Järjestä tarkastajille neuvotteluhuone. Toimi hyvässä yhteistyössä tarkastajien kanssa. Anna asianajajan hoitaa vaikeat tilanteet. Älä puhu tarkastuksesta muille henkilöille. Pidä yhtiösi compliance-opas jatkuvasti ajan tasalla ja kouluta henkilöstöäsi säännöllisesti.

   Published: 18.12.2015

2. Post

   Näin teet hyvän toimitusjohtajasopimuksen - 5 tärkeää kohtaa

   Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työntekijä vaan yhtiön toimielin. Siten toimitusjohtajaan ei lähtökohtaisesti sovelleta työlainsäädäntöä, kuten työsopimus-, työaika- tai vuosilomalakia. Tämä merkitsee laajaa sopimusvapautta, mutta luo myös painetta sopia seikkaperäisesti jokaisesta toimisuhteen yksityiskohdasta. Hyvästä toimitusjohtajasopimuksesta on mahdotonta antaa kattavaa malliesimerkkiä, koska yhtiön toimiala ja tarpeet vaikuttavat sopimuksen sisältöön merkittävästi. Listasimme kuitenkin viisi kohtaa, joihin ainakin kannattaa kiinnittää huomiota, kun laadit osakeyhtiön toimitusjohtajasopimusta. 1. Määrittele asema ja vastuualueet huolellisesti Toimitusjohtaja on osakeyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tehtävät ja vastuualueet on määritelty osakeyhtiölaissa. Tarkempia määräyksiä toimitusjohtajan tehtävistä voi sisältyä myös yhtiöjärjestykseen. Käytännössä toimitusjohtajan rooli, vastuut ja tehtävät vaihtelevat eri yhtiöissä paljon. Siksi ne tulisikin määritellä tarkasti myös toimitusjohtajasopimuksessa. Roolin perusteellinen määrittely korostuu erityisesti silloin, jos toimitusjohtajan toimivalta tai tehtävät poikkeavat joltain osin osakeyhtiölain säännöksistä Erimielisyystilanteita voi aiheutua esimerkiksi silloin, jos työnjaosta toimitusjohtajan ja hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan välillä on epäselvyyttä. Toimitusjohtajan toimivallan rajoituksista ja raportointivelvollisuuden laajuudesta on tärkeää sopia: raportoiko toimitusjohtaja hallitukselle vai hallituksen puheenjohtajalle, mistä seikoista, kuinka usein ja millä tavoin. 2. Motivoi selkeällä palkitsemisjärjestelmällä Toimitusjohtajan palkitseminen voi koostua monesta eri osasta: kuukausipalkasta, luontoiseduista, bonuksista tai muusta tulospalkkiosta, osakeomistuksista tai -optioista sekä eläke-eduista. Se, mistä palikoista palkitseminen lopulta koostuu, on puhtaasti sopimuskysymys. Osa toimitusjohtajan palkasta voi koostua kannustinjärjestelmään perustuvasta muuttuvasta palkkiosta, joka sidotaan esimerkiksi osakeyhtiön hallituksen vuosittain määrittelemiin tulostavoitteisiin tai toimitusjohtajan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Kannustinjärjestelmän on hyvä olla määräaikainen. Lisäksi yhtiön kannattaa varata oikeus muuttaa sitä, jos esimerkiksi yhtiön taloudellinen tilanne muuttuu. 3. Suojaa ammatti- ja liikesalaisuudet Toimitusjohtaja saa tietoonsa paljon yhtiön ammatti- ja liikesalaisuuksia sekä muita luottamuksellisia tietoja. Salassapitolauseke onkin yksi toimitusjohtajasopimuksen keskeisimmistä lausekkeista. Salassapitovelvollisuuden on suositeltavaa sopia jatkuvan ilman aikarajoitusta myös toimitusjohtajan toimisuhteen päättymisen jälkeen. Osakeyhtiön kannalta on keskeistä, ettei toimitusjohtaja ryhdy toimikautensa aikana tai välittömästi sen päätyttyä yhtiölle haitalliseen kilpailevaan toimintaan eikä houkuttele yhtiölle keskeisiä työntekijöitä tai asiakkaita mukaansa. Sopimukseen kannattaakin ottaa ehto, jonka mukaan kilpailu- ja houkuttelukielto jatkuu tietyn ajan myös toimisuhteen päättymisen jälkeen. Koska työsopimuslain rajoitukset kilpailukiellon kestosta eivät sovellu toimitusjohtajaan, kilpailukiellon kestosta voidaan sopia vapaammin kuin työsuhteissa. Näiden velvollisuuksien ja kieltojen noudattamisen tehosteeksi yhtiö ja toimitusjohtaja voivat sopia myös sopimussakosta. Sopimussakon etuna on, että se lankeaa suoraan sopimusrikkomuksen perusteella: näyttöä aiheutuneesta vahingosta ei siis tarvitse esittää. Esimerkiksi kilpailevan toiminnan harjoittamisesta aiheutuvaa rahallista menetystä voi toisinaan olla erittäin vaikeaa arvioida. 4. Ennakoi erotilanne Toimitusjohtajan erosta ei ole laissa erillisiä säännöksiä: ellei toisin sovita, osakeyhtiön hallituksen on mahdollista erottaa toimitusjohtaja periaatteessa milloin tahansa ja ilman korvausta. Toimitusjohtajan irtisanomisajasta ja erokorvauksesta sopimalla voit kompensoida puuttuvan irtisanomissuojan lisäksi sovituista toimisuhteen jälkeisistä rajoituksista aiheutuvaa haittaa. Toimitusjohtajasopimuksessa on hyvä erikseen sopia toimitusjohtajan oikeudesta sovittuihin palkkioihin ja etuuksiin siinä tilanteessa, että toimisuhde aikanaan päättyy. Erokorvauksesta sovittaessa on puolestaan oleellista yksilöidä tarkoin ne tilanteet, jolloin toimitusjohtajalla on korvaukseen oikeus. Voitte esimerkiksi sopia, että erokorvauksen maksaminen edellyttää sitä, että sopimus päättyy yhtiöstä johtuvasta syystä. 5. Sovi, miten erimielisyydet ratkaistaan Hyvinkin laaditusta sopimuksesta voi aiheutua erimielisyyksiä, etenkin erotilanteessa. Sovi siis jo etukäteen, kuinka ratkaisette mahdolliset erimielisyydet. Myös oikeudenkäynnin paikasta ja lainvalinnasta voidaan sopia. Riidat sovitaan ratkaistavaksi usein joko tietyssä yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettelyn kustannukset voivat olla tuomioistuinmenettelyä korkeammat, mutta prosessi on nopeampi eikä se ole tuomioistuinmenettelyn tapaan julkinen. Huolellinen sopiminen kannattaa Sopimus, jossa vastuut ja velvollisuudet on ilmaistu selkeästi, vähentää myöhempien erimielisyyksien riskiä ja vahvistaa siten luottamusta osapuolten välillä. Keskittyminen olennaiseen eli yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja tuloksen parantamiseen on huomattavasti helpompaa, kun pelisäännöt taustalla ovat alusta alkaen kaikille selvät.

   Published: 8.12.2015

3. Post

   Sairaana töissä vai terveenä saikulla?

   Sairauspoissaolojen vähentäminen on yksi keino lisätä tuottavuutta. Hallitus suunnittelee parhaillaan uudistusta, jonka toteutuessa sairausajan ensimmäiseltä poissaolopäivältä ei enää maksettaisi palkkaa. Ruotsissa vastaava muutos vähensi erityisesti lyhyitä sairauspoissaoloja. Sama suunta olisi tervetullut myös meille. Sairauspoissaolojen ensimmäiset päivät ovat työnantajille kalleimpia, niistä kun työnantaja ei saa korvausta Kelalta. Uudistuksen ohella olisi tietysti hyvä, että hyödyntäisimme jo nykyistä järjestelmäämme täysimääräisesti. Flunssa ei estä asiantuntijaa tekemästä etäpäivää Työntekijällä on oikeus olla pois töistä, jos hän on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Tällä tarkoitetaan työkyvyttömyyttä työntekijän omiin työtehtäviin. Ikävä kyllä työkyvyttömyys ymmärretään meillä usein kokonaisvaltaisena tilana, jonka sattuessa työntekijä on täysin kyvytön hoitamaan mitään työtehtäviä. Sormen murtuminen tarkoittaa kuitenkin eri asioita pianistille ja myyntipäällikölle. Flunssa voi estää asiakaspalvelutyön mutta ei välttämättä asiantuntijatyötä kotikonttorilta. Työnantaja voi olla yhteydessä lääkäriin Työntekijän työkyvyttömyyttä arvioivan lääkärin pitäisi tuntea työpaikan ja työntekijän työolosuhteet. Näin on etenkin silloin, jos kyse on työnantajan työterveyshuollon kylkiäisenä kustantamasta sairaanhoidosta. Vaan mitä voi tehdä, jos työnantajan mielestä sairauspoissaolo on kohtuuttoman pitkä suhteessa lääkärintodistuksesta ilmenevään poissaolon syyhyn ja työntekijän työtehtäviin? Suomalaiset työnantajat tuntuvat kunnioittavan lääkärintodistuksia joskus liikaa. Lainsäädäntö ei kiellä yhteydenottoa lääkäriin. Lääkäri ei tietenkään kerro eikä työnantaja utele työntekijän arkaluontoisia tietoja ilman suostumusta. Sen sijaan työnantaja voi hyvin kysyä, onko lääkäri tietoinen työntekijän työtehtävistä ja työpaikan olosuhteista. Jos ei ole, lääkäriä voi pyytää arvioimaan uudelleen työntekijän työkyvyttömyyden suhteessa työntekijän työtehtäviin.   Töitä voi tehdä myös sairauspoissaolon aikana Sairauspoissaoloja voidaan vähentää tekemällä etätyötä ja korvaavia töitä. Nykyinen järjestelmämme mahdollistaa molemmat, ja ne ovat useissa työtehtävissä myös käytännössä hyvin toteutettavissa. Ja jos työnantaja ja työntekijä ovat yksituumaisia sairauspoissaolon aikana työskentelystä, mahdollisuuksia on toki vieläkin enemmän. Syvään juurtuneen legendan mukaan tapaturmavakuutus ei kata työskentelyä lääkärin kirjoittaman sairauspoissaolon aikana, mutta tämä harhaluulo ei todellakaan pidä paikkaansa. Lisää keskustelua sairauspoissaoloista työpaikoille Jos työntekijä on aidosti työkyvytön, hän on ilman muuta pois töistä, kunnes on jälleen terve ja työkykyinen. Järjestelmän hyväksikäyttäjiä on silti vaikeaa ymmärtää. Ääritapauksia on nyt ja tulevaisuudessa. Osa työntekijöistä on poissa maanantaisin, perjantaisin, loman loppuessa ja aurinkoisella säällä. Samaan aikaan osa tulee töihin työkyvyttömänä mihinkään työtehtävään. Moni meistä tietää jonkun tuttavan, joka on suutuspäissään hakenut ”kapinasaikkua” ilman aitoa työkyvyttömyyttä. Sairauspoissaolot vähentyvät, jos työkyvyttömyys osataan arvioida oikein, siitä rohjetaan puhua työpaikalla ja asia uskalletaan ottaa esille tarvittaessa myös lääkäreiden kanssa. Nämä sinänsä pienet keinot saisivat aikaan ison tuottavuusloikan.

   Published: 17.11.2015

4. Post

   Siivittääkö sote-uudistus yritykset innovoimaan uutta?

   Nykyisin sote-palvelut hankitaan yksityiseltä sektorilta pääosin hankintalain mukaisella tarjouskilpailulla. Tätä on kritisoitu, koska harva yritys hallitsee hankintalain tarkat menettelysäännökset. Parhaiten näyttävät pärjäävän isot yritykset, jotka pystyvät usein kilpailemaan myös hinnalla. Toistuva kilpailuttaminen soveltuu kuitenkin sote-palveluiden vaatimiin pitkiin asiakassuhteisiin huonosti. Hyvin toteutettuna valinnanvapaus parantaa palveluiden sisältöä ja asiakassuhteiden pysyvyyttä. Se myös monipuolistaa yritysrakennetta, jolla palvelut toteutetaan. Asiakas saa palvelua nopeammin ja on saamaansa palveluun nykyistä tyytyväisempi. Ruotsissa valinnanvapausjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2009 alkaen. Hallitus on meillä jo ilmoittanut, että Ruotsista järjestelmää ei kopioida, vaan meillä kehitetään siitä oma malli. Ruotsin kokemukset antavat kuitenkin jotain osviittaa tulevasta. Julkinen sektori, yritykset ja järjestöt samalle viivalle Tulevaisuudessa Suomeen suunnitellut 15 sote-aluetta pitävät todennäköisesti itse yllä valinnanvapausjärjestelmää. Tällöin viranomaiset valitsevat kullakin alueella järjestelmään palveluntarjoajat, joiden joukosta me asiakkaina puolestaan valitsemme mieleisemme. Kaikki minimivaatimukset täyttävät yritykset ja järjestöt on otettava mukaan palveluntuottajiksi, ja viranomaisen on kohdeltava niitä kaikkia yhdenvertaisesti. Järjestelmän ulkopuolelle voidaan sulkea toimittaja, joka ei ole luotettava. Perusteena voi olla esimerkiksi konkurssi, elinkeinotoimintaan vaikuttava lainvoimainen tuomio, vakava virhe ja verojen ja maksujen laiminlyönti. Yrityksen kannalta on tärkeää tietää, miten ja milloin järjestelmään voi käytännössä päästä mukaan. Ruotsissa riittävä avoimuus on toteutettu niin, että avoimista valinnanvapausjärjestelmistä on ilmoitettava keskitetysti sitä varten perustetuilla nettisivuilla (www.valfrihetswebben.se). Pk-sektori mukaan palveluiden tuottamiseen Ruotsissa valinnanvapausjärjestelmä näyttää edistäneen erityisesti pienyritysten ja naisten johtamien yritysten asemaa . Hoitoalan yrityksistä suurin osa on pienyrityksiä: alle 20 työntekijän yritysten osuus on noin 93 prosenttia. Lisäksi alan yrityksistä 55 prosenttia on naisten johtamia, kun vastaava luku keskimäärin on 29 prosenttia. Hoitoalalla onkin eniten naisia yritysten johdossa. [1] Kilpailuvalttina laatu, ei hinta Kun valinnanvapausjärjestelmässä raha seuraa asiakasta ja hinta on ennalta määritelty, palveluntuottajan kilpailuvaltiksi nousee laatu. Asiakkaan oikeus vaihtaa palveluntuottajaa kannustaa yrityksiä panostamaan hyvään laatuun, tehokkuuteen ja asiakaslähtöisyyteen sekä sopeuttamaan toimintaansa asiakkaiden toiveisiin. Toisaalta palveluntuottajan toiminnan ennakoitavuus paranee, kun toistuvat kilpailutukset eivät katkaise asiakassuhteita. Ruotsissa 20 suosituimmasta terveyskeskuksesta 14 on yksityisiä. Myös vanhustenhoidossa yksityiset palveluntuottajat ovat menestyneet laatumittareilla paremmin kuin julkiset. Yksityisissä vanhainkodeissa asukkaille tarjottiin enemmän aktiviteetteja ja mahdollisuuksia ulkoiluun. Harvempi myös koki itsensä yksinäiseksi. Kotihoidossa yksityiset tuottajat ovat ottaneet julkisia toimijoita paremmin huomioon vanhusten toiveet. [2] Kilpailu pakottaa uudistumaan Parhaimmillaan käy niin, että syntyy kokonaan uudenlaisia palveluita. Ruotsalaisen Ung omsorg ‑yrityksen perusti alun perin kolme opiskelijaa, joiden tavoitteena oli lisätä ihmisten elämäniloa ja yhdistää sukupolvia. Nuoret vierailevat valinnanvapausjärjestelmässä mukana olevissa vanhainkodeissa, jotka tällä tavoin haluavat edistää asiakkaittensa elämänlaatua. Nykyisin yritys työllistää yli 700 nuorta, ja se järjestää vanhuksille monenlaista toimintaa. Vaikka Ruotsin mallia ei Suomeen omaksuta sellaisenaan, valinnanvapaus pakottaa Ruotsin kokemusten perusteella aivan varmasti niin julkisen kuin yksityisen sektorin ajattelemaan nykyiset toimintamallit uusiksi. Sote-sektorin tarjouskilpailut eivät jää historiaan, mutta hankintalain kilpailuttamiskoukkujen sijaan valinnanvapausjärjestelmässä yritysten on ensi sijassa tunnettava asiakkaiden, siis sinun ja minun, tarpeet ja vastattava niihin ennemmin kuin hankintayksikön asettamiin vaatimuksiin. Meidän odotuksemme palvelun sisällöstä tai vaikkapa vastuullisuudesta ja innovatiivisuudesta saattavat olla hyvin toisenlaiset kuin mihin tällä hetkellä palveluilla on totuttu vastaamaan. Miten odotuksiimme kyetään uudistuksessa vastaamaan? Jäämme kiinnostuneina odottamaan. [1] Privat vårdfakta 2015, Vårdföretagarna [2] Privat vårdfakta 2015, Vårdföretagarna

   Published: 11.11.2015

5. Post

   Yritysten pakolliset energiakatselmukset ovat täällä – mistä on kyse ja ketä ne koskevat?

   Mistä on kyse? Energiatehokkuuslailla pannaan täytäntöön EU:n energiatehokkuusdirektiivi, jonka myötä muun muassa suurten yritysten energiakatselmukset tulevat pakollisiksi kaikissa jäsenvaltioissa. Direktiivi annettiin varmistamaan EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin (nk. 20–20–20-tavoitteisiin) kuuluvan energiatehokkuustavoitteen toteutumista: energiatehokkuutta tulee lisätä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tähän asti energiatehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä on toteutettu Suomessa markkinaehtoisesti ilman lainsäädäntöä. Direktiivin suurin muutos yritysten kannalta lienee energiakatselmuksen muuttuminen pakolliseksi suurissa yrityksissä. Jatkossa näille yrityksille ei voida pakollisuuden myötä myöntää enää energiatukea energiakatselmuksien tekemiseen. Katselmuksessa käydään läpi kaikki energiankäyttökohteet Neljän vuoden välein tehtävässä energiakatselmuksessa selvitetään yrityksen tai konsernin kaikkien toimipaikkojen energiankulutus ja tunnistetaan mahdollisuudet energiansäästöön. Katselmuksessa käydään läpi kaikki yrityksen energiankäyttökohteet, kuten rakennukset, teollinen ja kaupallinen toiminta sekä liikenne. Tarkoituksena on tunnistaa yrityksen tai konsernin energiankulutusprofiilin avulla yrityksen kokonaisenergiatehokkuus ja antaa kehitysehdotuksia. Yrityksen energiakatselmukseen on aina sisällytettävä vähintään yksi kohdekatselmus. Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa vain silloin, jos yrityksellä ei ole yhtään energiankäyttökohdetta, jossa kohdekatselmuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti perusteltua. Kohdekatselmuksilla katetun energian määrän on vastattava vähintään kymmentä prosenttia yrityksen tai konsernin kokonaisenergiankäytöstä. Sähköä tai lämpöä tuottavissa yrityksissä tai konserneissa vastaava osuus on viisi prosenttia. Tarkempia määräyksiä ja vaatimuksia katselmukselle annetaan energiatehokkuuslaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa energiakatselmuksista (20/2015). Velvollisuus koskee suuria yrityksiä Yritystä pidetään energiatehokkuuslain mukaisena suurena yrityksenä toimialasta riippumatta, mikäli se työllistää ainakin 250 työntekijää tai sen liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 43 miljoonaa euroa. Tällaisia yrityksiä on Energiaviraston alustavan arvion mukaan Suomessa noin 5 000. Yrityksen suuruus määritellään globaalilla tasolla: mukaan lasketaan kaikki yrityksen omistus Suomessa ja ulkomailla. Tämän seurauksena Suomeen rekisteröitynyttä yritystä voidaan pitää energiatehokkuuslain tarkoittamana suurena yrityksenä, vaikka Suomessa toimiva osa olisi hyvinkin pieni, kunhan vain kynnysarvot täyttyvät maailmanlaajuisessa tarkastelussa. Suomalaisen yrityksen ei sentään kuitenkaan tarvitse teettää energiakatselmusta kaikissa niissä maissa, joissa sillä on toimintaa.Yrityksen tai konsernin on sisällytettävä energiakatselmukseen tiedot sen energiankulutuksesta ja kulutuksien jakautumisesta Suomessa . Katselmus tehdään siis vain Suomen aluerajojen sisällä tapahtuvasta toiminnasta. Muissa EU:n jäsenmaissa olevat toiminnot ovat aina kyseisen jäsenmaan lainsäädännön piirissä. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi Saksassa toimiva suomalaisomisteinen yritys voisi kuulua Saksan energiatehokkuuslainsäädännön edellyttämän energiakatselmuksen piiriin. Jos Oy Yritys Ab:lla on Suomessa 100 työntekijää ja 20 miljoonan euron liikevaihto, mutta sen omistamalla Saksan-tehtaalla työntekijöitä on 300, tulee yritys oletettavasti tarkasteltavaksi Suomen lisäksi myös Saksan energiatehokkuuslainsäädännön perusteella, mikäli paikallisen sääntelyn asettamat rajat ylittyvät. Koska suuren yrityksen määritelmä on peräisin suoraan vähimmäisvaatimukset asettavasta energiatehokkuusdirektiivistä, ei liikkumavaraa alaspäin kansallisesti ole. Velvoite tehdä energiakatselmus 5.12.2015 mennessä koskee vain sellaisia yrityksiä, jotka ovat ylittäneet suuren yrityksen rajat vuosien 2013, 2014 ja 2015 tiedoilla. Jos rajat eivät ole ylittyneet jonain mainituista vuosista, ei velvoitetta katselmukseen tekemiseen vuonna 2015 ole. Mikäli taas rajat ylittyvät vuonna 2015 ja 2019, tulee katselmus tehdä vuonna 2019, vaikka vuosina 2016, 2017 ja 2018 rajat olisivat jääneet ylittymättä. Sertifioitu energianhallintajärjestelmä voi vapauttaa katselmusvelvollisuudesta Jos yrityksellä on käytössään energiatehokkuuslain tarkoittama sertifioitu energianhallintajärjestelmä tai ympäristönhallintajärjestelmä (esim. ISO 50 001), johon sisältyy edellä kuvatulla tavalla tehty yrityksen energiakatselmus, pakollista energiakatselmusta ei tarvitse tehdä. Jos yritys puolestaan osallistuu sellaiseen valtion viranomaisen kanssa allekirjoitettuun vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, johon sisältyy energiatehokkuuslain vaatimukset täyttävä yrityksen energiakatselmus, vapautuu yritys katselmusvelvollisuudestaan. Energiavirasto valvoo energiakatselmusten tekemistä pistokokein vuoden 2016 keväästä alkaen. Valvonta tulee Energiaviraston mukaan kohdistumaan tilastollisesti merkittävään osaan yrityksiä, joten jos yrityksesi energiakatselmus on vielä tekemättä, on aika ryhtyä toimiin heti.

   Published: 9.11.2015

6. Post

   Oikeus auttaa

   Yksilön arvomaailma rakentuu ensin koti- ja koulukasvatuksen perusteella muokkautuen sitten eletyn elämän ja ympärillä tapahtuvien asioiden kautta. Työpaikka ei ole pienin arvomaailmaan vaikuttava tekijä, vietämmehän siellä vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Entä, jos työpaikalla tehdäänkin se suurin vaikuttamistyö? Voiko työpaikka olla media asennemuutoksille? Todellisuudessa organisaation arvomaailma kuvastaa siellä työskentelevien yksilöiden yhteistä näkemystä. Yhä useampi yritys on lähtenyt tarjoamaan henkilökunnalleen mahdollisuutta toimia yksilön oman arvomaailman puitteissa. Työntekijöille on konkreettisesti mahdollistettu esim. tunti tai pari viikossa, jolloin hänen on mahdollista olla vaikkapa vaikuttamassa yhteiskunnan asioihin vapaaehtoistyöllä oman osaamisensa kautta, yrityksen nimissä. Kovin paljon parempaa, elossa olevaa brändiä en heti keksi.     Jaa työantajasi arvot Kilpa työntekijöistä käy kuumana. Työntekijöille tarjotaan yksilöä huomioiden runsaasti erilaisia harrastevaihtoehtoja, elämänhallintatyökaluja tai aidosti kysytään motivaatiotekijöitä ja palkitaan niiden mukaisesti. Moni veikkaakin, että tulevaisuuden yritysten menestyksen avaimet ovat erityisesti vapaaehtoisuudessa: valitse työajat, valitse työskentelypaikka, valitse aktiviteetit työpaikalla työajan ulkopuolella – ole yrityksen arvojen sisällä myös yksilö. Mutta ennen kaikkea, valitse työnantaja, jonka arvomaailman pystyt allekirjoittamaan. Kokemukseni yrityksen arvomaailman yhdistämisestä yksilön arvomaailmaan ovat konkreettisesti hyviä. On mukava olla osa organisaatiota, joka ajattelee. On mukavaa olla tehokas työntekijä organisaatiossa, joka on joustava myös työntekijää kohtaan. Yritysvapaaehtoisuus osaksi työpaikan arkea Amerikkalaistutkijat* ovat sen konkreettisesti meille jo osoittaneet: esimerkiksi yritysvapaaehtoistoimintaan osallistuneista kaikki uskoivat työnantajansa missioon ja 97 prosenttia oli valmiita tekemään työssä enemmän kuin vaaditun työmäärän. Myös ne, jotka eivät osallistuneet yritysvapaaehtoistoimintaan, mutta tiesivät siitä, olivat ylpeämpiä työpaikastaan kuin ne, joilla ei ollut mahdollisuuksia vapaaehtoisuuteen työpaikallaan. Viisas yritysjohtaja pyrkii olemaan askeleen edellä myös yksilöiden muuttuvassa arvomaailmassa. Entä jos työntekijöille tarjotaan oikeus ja mahdollisuus auttaa niitä, joiden arkipäivä on jatkuvaa selviytymistä? Voiko yrityksen joulukorttirahastoon tarkoitetut rahat lahjoittaa näyttävästi yhdessä henkilöstön kanssa kohteeseen, joka tuo kaikille hyvää mieltä? Tai jos seuraava tyky- tai tiimipäivä vietetään urheilemalla yhdessä, josta työnantaja maksaa jokaisen osallistujan kannustepalkkion yhteisesti valittuun hyväntekeväisyyskohteeseen. Digimaailmassa tästä on äärimmäisen helppoa kertoa myös muille. Myös asiakas haluaa olla globaalisti ja vastuullisesti ajattelevan yrityksen verkostossa. Auttaminen kaikissa muodoissaan on aina kauaskantoisesti win-win-win. Anu Rapeli Kirjoittaja toimii valtakunnallista Nenäpäivä-kampanjaa ja auttamisen kansanliikettä synnyttävän Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtajana. Katso lisää www.nenapaiva.fi Castrén & Snellman on neljättä kertaa mukana Nenäpäivä-keräyksessä antamalla tukensa pääasiassa pro bono -työn muodossa.

   Published: 5.11.2015

7. Post

   EUT: Tietojenvaihto voi olla raskaan sarjan kartelli – näyttötaakka siirtyy yrityksille?

   Kilpailun tarkoituksellinen rajoittaminen on kiellettyä seurauksista riippumatta EU:n oikeuskäytännössä kilpailunrajoitukset on jaettu kahteen luokkaan. Ensimmäinen luokka sisältää vakavimmat kilpailunrajoitukset, joiden tarkoituksena on kilpailun rajoittaminen markkinoilla. Esimerkkinä tästä on hintakartelli. Vakavimpiin kilpailunrajoituksiin liittyy oletus niiden vahingollisuudesta: vakavat kartellit lähes aina rajoittavat jo itsessään kilpailua tai uhkaavat merkittävästi kilpailun toimivuutta. Toinen luokka sisältää sellaisen kilpailijoiden välisen yhteistyön, jonka vaikutuksena on kilpailun rajoittuminen . Yhteistyön laillisuus siis riippuu toimialan ja markkinoiden olosuhteista sekä yhteistyön luonteesta. Viranomaisen on silloin tutkittava ja arvioitava alkuperäiset markkinaolosuhteet ja selvitettävä, miten yhteistyö muuttaa niitä. Yritykset tiedostavat, että esimerkiksi hinta- tai markkinoidenjakokartelli on vastoin lakia: kilpailijan kanssa ei saa jakaa markkinoita tai sopia hinnoista. Harvempi kuitenkin tietää, että myös kilpailijoiden välinen tietojenvaihto saatetaan luokitella vakavaksi hintakartelliksi. Näin linjasi Euroopan unionin tuomioistuin viime keväänä Dole-tapauksessa  (C-286/13). Siinä se vahvisti jo T-Mobile-tapauksessa  (C-8/08 T) ja sitä edeltävässä oikeuskäytännössä luodun oikeusohjeen: merkityksellisten tietojen vaihtaminen kilpailijoiden välillä voidaan katsoa tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavaksi . Tietojenvaihto voi siis olla kiellettyä riippumatta siitä, onnistuuko kilpailuviranomainen näyttämään tietojenvaihdon tosiasiassa rajoittaneen kilpailua.   Dole kritisoi teoreettiseen kilpailurajoitusmahdollisuuteen perustuvia syytöksiä Dole kritisoi voimakkaasti sitä, että keskustelut viitehinnoista tulkittiin vakavaksi kilpailunrajoitukseksi. Yhtiön mukaan viitehintoja koskeva tietojenvaihto ei poistanut epävarmuutta yritysten suunnittelemasta kilpailukäyttäytymisestä eikä viitehintojen perusteella ollut aina edes mahdollista päätellä loppuasiakashintoja. Dolen mukaan näyttötaakka kilpailua rajoittavien vaikutusten suhteen oli komissiolla. Dole esitti, ettei tietojenvaihdon teoreettinen vaikutus aiemman oikeuskäytännön mukaan vielä riitä osoittamaan vakavaa kilpailunrajoitusta. Tuomioistuimen ratkaisu siirtää todistustaakkaa yrityksille Unionin tuomioistuin katsoi kuitenkin, että viitehinnat ja niistä keskusteleminen ennen hinnoittelupäätöksiä saattoivat vaikuttaa olennaisesti banaanien hinnoitteluun. Jo tällä perusteella kysymys oli tuomioistuimen mukaan kielletystä hintakartellista. Banaanintuottajat olisivat saaneet puhtaat paperit vain, jos ne olisivat osoittaneet, etteivät vaihdetut tiedot olisi edes teoriassa voineet vaikuttaa kilpailukäyttäytymiseen ja hinnoittelupäätöksiin . Sillä, rajoittiko tietojenvaihto todellisuudessa kilpailua, ei sen sijaan ollut tuomioistuimen mukaan merkitystä. Dole-päätöksessä tuomioistuin siis teki varsin kauaskantoisen oletuksen tietojenvaihdon kilpailua rajoittavista vaikutuksista. Todistustaakka siirtyi komissiolta yritykselle itselleen. Yritysten puolustautumisoikeudet vaarassa? Viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä hahmottuu kehityskulku, joka laskee kilpailuviranomaiselta vaadittavaa näyttökynnystä. Tietyn tyyppiset kilpailunrajoitukset vaativat aiemmin viranomaisen osoittavan niiden kilpailua rajoittavan vaikutuksen, nyt niitä siirretään tarkoituksellisten rajoitusten luokkaan. Rajoitusten luokittelu ”tarkoitusluokkaan” on toki perusteltavissa. Se säästää viranomaisen resursseja ja takaa riittävän pelotteluvaikutuksen. Kehityskulku vaikuttaa kuitenkin väistämättä yritysten puolustautumisoikeuksiin. Samaan aikaan jo yli vuosikymmenen on toivottu, että vaikutusanalyysi saisi suuremman painoarvon kilpailurikkomusten tutkinnassa ja oikeuskäytännössä. Myös komissio itse on korostanut vaikutusanalyysin merkitystä, ja se on pyrkinyt lisäämään taloudellisen analyysin merkitystä tutkinnassa. Nyt vaikuttaa siltä, että tuomioistuin ja komissio ajattelevat asiaa entistä suoraviivaisemmin. Ne haluavat laajentaa vakavimpien rajoitusten luokkaa siirtämällä siihen tapauksia, jotka edellyttivät aikaisemmin viranomaisen osoittavan rajoittavat vaikutukset. Dole-tapaus on tästä hyvä esimerkki. Voimme kysyä, miksei tietojenvaihdon kohdalla voisi edellyttää viranomaisen osoittavan yhteistyön rajoittavan kilpailua. Tietojenvaihdon perusmotiivi ja tuottamuksen aste poikkeavat esimerkiksi hintakartellista, jossa osapuolet nimenomaisesti sopivat hinnoista. Viimeaikainen oikeuskäytäntö osoittaa, että yritysten on tarpeen huolehtia toimivasta ja tehokkaasta compliance-ohjelmasta. Koko henkilöstön on osattava toimia oikein tavatessaan kilpailijoiden edustajia. Yritys vastaa yhdenkin työntekijän virheestä.

   Published: 3.11.2015

8. Post

   Kopiotuoli ei eroa feikkilaukusta

   Kuulostaako tutulta? Helsingin Sanomat uutisoi viime viikonloppuna englantilaisesta yrityksestä, joka myy suomalaisille kuluttajille suunnatulla verkkosivustollaan designhuonekaluja murto-osalla normaalihinnasta. Yhtiön mukaan replikahuonekalujen ostaminen on täysin laillista, sillä myyjä on englantilainen yritys, joka toimii Englannin lain alla ja noudattaa Englannin tekijänoikeuslakia. Tapaus ei ole ainoa. Muutamia vuosia sitten Suomessa kohistiin vastaavanlaisesta tapauksesta, jossa eräs toinen englantilainen yhtiö toimitti Kiinassa valmistettuja designtuotteiden kopioita Englannissa sijainneen varastonsa kautta suomalaisille kuluttajille. Yhtiö jopa markkinoi tuotteitaan tunnettujen suunnittelijoiden nimillä ja kuvilla. Tekijänoikeus suojaa myös muotoilua Tekijänoikeuden peruslähtökohta on, että mikä tahansa teossuojan edellytykset täyttävä teos voi olla tekijänoikeudella suojattu. Huonekalut voivat olla tekijänoikeudella suojattuja siinä missä esimerkiksi sävellysteoskin, mutta käyttötaiteelle asetettua teoskynnystä, eli vaadittavaa omaperäisyyden ja luovuuden tasoa, on totuttu Suomessa pitämään varsin korkeana. Tekijänoikeusneuvosto on katsonut, että merkittävät muotoilutaiteen merkkiteokset, kuten Charles ja Ray Eamesin Eames Lounge Chair ja Eero Aarnion Pallotuoli , ovat epäilyksittä tekijänoikeudella suojattuja teoksia ja niiden levittämiseen ja valmistukseen tulee hankkia asianmukaisten oikeudenomistajien luvat. Suomessa tekijänoikeussuoja on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta, joten esimerkiksi Ludvig Mies van der Rohen (1886–1969) Barcelona -tuoli on tekijänoikeudella suojattu meillä vuoteen 2039 saakka.   Onko ”Inspired by” laillista? Englannissa käyttötaiteen nauttima tekijänoikeussuoja on ollut näihin päiviin saakka perinteisesti lyhyt, vain 25 vuotta suunnitteluhetkestä lukien, mikäli teos on ollut sarjatuotannossa. Britit ovat kuitenkin heränneet hiljattain suojaamaan muotoilua aikaisempaa vahvemmin ja muuttaneet tekijänoikeuden suoja-aikaa myös muotoilun osalta niin, että se on jatkossa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta alkaen. Uusi suoja-aika Englannissa tulee kuitenkin voimaan vasta vuonna 2020. Jos kopiodesigntuotteen valmistus ja myynti on sallittua Englannissa, onko kyseistä tuotetta sallittua markkinoida ja myydä myös Suomeen? Suomeen tuotavien kopiotuotteiden myynti ja markkinointi rikkoo Suomen lakia Suomen laki soveltuu Suomeen tuotavan, tekijänoikeutta loukkaavan tuotteen myyntiin Suomessa. Tekijänoikeuslain mukaan kiellettyä on sellaisten teoskappaleiden tuominen maahan, jotka on valmistettu ulkomailla sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen Suomessa olisi ollut rangaistavaa. Kopiohuonekalujen valmistaminen ilman oikeudenhaltijan suostumusta on selvästi kiellettyä Suomen tekijänoikeuslain mukaan, joten myös sellaisten tuotteiden maahantuonti Suomeen on tekijänoikeusloukkaus. Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ennakkoratkaisujen perusteella elinkeinonharjoittaja on vastuussa kaikista itse suorittamistaan toimista tai hänen lukuunsa suoritetuista liiketoimista, jotka merkitsevät ”levitystä yleisölle” jäsenvaltiossa, jossa levitettyjä tavaroita suojataan tekijänoikeudella. Levittämistä on esimerkiksi mainoksen suuntaaminen suomalaisille kuluttajille, sekä sellaisen maksu- ja toimitusjärjestelmän tarjoaminen, jonka avulla kuluttajat voivat tilata tuotteita. Kopiotuonnin rajoittaminen ei loukkaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin perusperiaate on, että tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei saa rajoittaa millään tuontia määrällisesti rajoittavilla keinoilla unionin alueella. Toisella jäsenvaltiolla ei siis ole lähtökohtaisesti mahdollisuutta kieltää esimerkiksi huonekalujen tuontia toisesta jäsenvaltiosta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 36 artikla sallii kuitenkin poikkeamisen 34 artiklassa kielletyistä tuonnin määrällisistä rajoituksista muun muassa silloin, kun se on perusteltua teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Tekijänoikeuksien osalta tavaroiden vapaa liikkuvuus toteutuu siten, että kun teoksen fyysinen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella, sen saa levittää vapaasti edelleen. Fyysiseen teoskappaleeseen liittyvät tekijänoikeudet siis sammuvat. Jos tekijä tai tekijänoikeuksien haltija ei kuitenkaan ole antanut suostumustaan teoskappaleen levittämiseen, sitä ei saa myöskään levittää vapaasti edelleen. Donner-ratkaisussa EUT päätyikin aikanaan siihen, että tapaukseen voitiin soveltaa edellä mainittua poikkeusta, sillä tavaroita ei ollut saatettu unionissa markkinoille oikeudenhaltijan suostumuksella eikä kyseessä siten ollut luvallisten teoskappaleiden liikkuminen sisämarkkinoilla ja oikeuksien sammuminen. Tekijänoikeusneuvosto on myös katsonut, että Suomessa tekijänoikeussuojaa nauttivan huonekalun maahantuonti, myynti ja vuokraus ovat kiellettyjä siinäkin tapauksessa, ettei kyseinen huonekalu enää ole suojattu toisessa valtiossa. Kopiohuonekaluja ei luonteensa vuoksi ole yleensä saatettu yleisön saataville tekijän tai lisenssinhaltijan suostumuksella, joten niitä ei voida levittää vapaasti edelleen. Kopiodesignin tuominen Suomeen ei ole laillista Useimmat design-kopiotuotteista ovat tekijänoikeudella suojattuja käyttötaiteen tuotteita, jotka nauttivat tekijänoikeussuojaa 70 vuoden ajan suunnittelijansa kuolinvuodesta eteenpäin. Tällaisten tuotteiden myynti suomalaisille kuluttajille on Suomen tekijänoikeuslain vastaista riippumatta siitä, minkä jäsenvaltion tekijänoikeuslakia tuotteita myyvä yritys katsoo noudattavansa. Ei siis mitään uutta auringon alla. Pihvi pysyy samana, ravintoloitsijat vain vaihtuvat.

   Published: 23.10.2015

9. Post

   Veroamnestin avulla lisää verotuloja valtion kassaan

   Rikosprosessin välttäminen ei ole ilmaista, sillä maksamatta jääneelle verolle määrättäisiin myös rangaistuksenluonteinen veronkorotus. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioesityksen yhteydessä. Ilmoittamatta jääneet tulot perustuvat yleensä ulkomailla oleviin varoihin ja niistä saatuihin korko- ja osinkotuottoihin sekä luovutusvoittoihin, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet ilmoittamatta Suomen veroviranomaisille. Lakiesitys toisi siis verotuksen piiriin kymmenen viime vuoden tuotot, joista määrättäisiin maksettavaksi paitsi vero myös viivästysseuraamukset. Tulojen ja varojen salaaminen verottajalta vaikeutuu Kansainväliset tulovirrat ovat globaalissa toimintaympäristössä yhä avoimempia. Myös viranomaisten välinen tietojenvaihto laajenee, kun tietojenvaihtosopimukseen ovat sitoutuneet EU-maiden lisäksi monet veroparatiiseiksi katsottavat valtiot ja erityisalueet. Viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta tulee arkipäivää vuodesta 2017 alkaen, jolloin tietoja vaihdetaan vuonna 2016 saaduista tuloista. Tehokkaan katumisen ohjelma säädetään määräaikaisena menettelynä, joka on voimassa vain vuoden 2016 ajan. Tämän jälkeen suurin osa ulkomaanvaroihin liittyvistä tuloista tulee Suomen veroviranomaisten tietoon automaattisesti muiden maiden veroviranomaisten suorasiirron perusteella. Tulojen ja varojen salaaminen vaikeutuu siis merkittävästi. Siihen liittyy myös verovelvollisen kannalta riski joutua sen kuuluisan leivättömän pöydän ääreen veropetoksesta syytettynä. Veroamnestin tavoitteena on tuoda kadoksissa olevan varallisuuden tuottama tulo verotuksen piiriin ja saada tuloverokertymää kattamaan Suomen valtion kuluja. Luulisi ulkomailla olevan sen verran suomalaista varallisuutta, että veroamnestimenettelyn kautta saatavat verotuotot olisivat suuremmat kuin valtiovarainministeriön arvioimat 1–10 miljoonaa euroa. Tämä jää nähtäväksi – toivottavasti hallituksen suunnitelmat toteutuvat.

   Published: 28.9.2015

10. Post

    Miten pärjäämme nopeasti muuttuvassa maailmassa?

    Toimistomme missiona on auttaa asiakkaitamme menestymään nopeasti muuttuvassa maailmassa. Asiakkaissamme on paljon suomalaisia yrityksiä, jotka yrittävät kilpaa kellon kanssa saada toimintaansa sopeutumaan megatrendeihin, kuten digitalisaatioon, globalisaatioon tai väestön ikääntymiseen. Samaan aikaan, kun yritykset uudistavat ja kehittävät liiketoimintaansa, ne joutuvat painimaan olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuuteen liittyvien haasteiden kanssa. Kilpailu käydään globaaleilla markkinoilla, eikä niillä markkinoilla tunneta kohtuutta eikä sääliä. Jostain on tingittävä Suomen talous on tullut siihen pisteeseen, ettei näin voi jatkaa. Elämme yli varojemme. Omille lapsilleni olen yrittänyt opettaa, että menot on sopeutettava tuloihin: jos rahat eivät riitä kaikkeen, jostain on tingittävä. Jokaisesta saavutetusta edusta ei voi pitää kiinni. Päätöksenteosta vastaavien on arvioitava, mistä karsitaan. Päätöksiä on tehtävä. Päättäjille on annettava työrauha. Menestyvät yritykset ovat hyvinvoinnin perusta Olen huolissani siitä, mitä Oy Suomi Ab:lle tapahtuu. Ellei meillä ole menestyviä yrityksiä, meillä ei ole myöskään verotuloja. Ellei meillä ole menestyviä yrityksiä, meillä ei ole myöskään työntekijöitä, jotka maksavat veroja. Käytössä olevat varat vähenevät, ja sen jälkeen on sopeutettava ja karsittava lisää. Kierre jatkuu. Ja pahenee. Olen 25-vuotisen työurani aikana hoitanut lukuisia yritysten maksukyvyttömyysmenettelyitä. Matkan varrella on ollut hienoja onnistumisia, joissa toiminta on saatu tervehtymään ja jopa kukoistamaan, mutta on myös paljon tapauksia, joissa liiketoiminta on ollut pakko lopettaa. Ulkomainen emoyhtiö lopettaa liiketoiminnan Suomessa, koska toiminta ei ole täällä kannattavaa. Yhtiö ajautuu konkurssiin, kun varat eivät riitä velkojen maksuun. Irtisanottavien työntekijöiden hätä, omistajien tuska ja sopijakumppaneiden tappiot ovat kaikille henkisesti raskaita. Usein hyvätkin liikeideat ja tuotteet hautautuvat, kun ostajaa ei löydy. Jää vain rauniot. Ja valtion menot kasvavat. Mielenilmauksilla taikka laillisilla tai laittomilla lakoilla ei saada Suomea ja täällä toimivia yrityksiä nousuun. Pahimmillaan ne saattavat jossakin yrityksessä katkaista kamelin selän, kun yrityksen odottama vientitulo viivästyy. Ja taas on vuorossa irtisanottavien työntekijöiden hätä, omistajien tuska ja sopijakumppaneiden tappiot. Maailma muuttuu, meidänkin on muututtava Olen huolissani siitä, millaisen perinnön olemme jättämässä lapsillemme. Sen sijaan, että hukkaamme energiaa nahistelemalla siitä, mitä on tapahtunut tai kuka teki mitäkin, meidän tulisi katsoa tulevaisuuteen. Miten saamme varmistetuksi, että meillä on menestyviä yrityksiä, miten saamme varmistetuksi, että lapsillamme on työtä tai miten saamme varmistetuksi, että Suomi on houkutteleva vaihtoehto tulevaisuuden tekijöille. Nykymenolla se ei onnistu. Olen huolissani. Luotan kuitenkin siihen, että suomalainen sisu suuntautuu vielä oikeaan tekemiseen. Ei siis haittaamaan yritysten liiketoimintaa sulkemalla satamat eikä estämään työntekijöiden pääsyä työpaikoille pysäyttämällä liikenne. Mutta meillä on kiire. Maailma muuttuu joka päivä. Meidän on uudistuttava.

    Published: 16.9.2015