Kopiotuoli ei eroa feikkilaukusta

Kuulostaako tutulta? Helsingin Sanomat uutisoi viime viikonloppuna englantilaisesta yrityksestä, joka myy suomalaisille kuluttajille suunnatulla verkkosivustollaan designhuonekaluja murto-osalla normaalihinnasta. Yhtiön mukaan replikahuonekalujen ostaminen on täysin laillista, sillä myyjä on englantilainen yritys, joka toimii Englannin lain alla ja noudattaa Englannin tekijänoikeuslakia.

Tapaus ei ole ainoa. Muutamia vuosia sitten Suomessa kohistiin vastaavanlaisesta tapauksesta, jossa eräs toinen englantilainen yhtiö toimitti Kiinassa valmistettuja designtuotteiden kopioita Englannissa sijainneen varastonsa kautta suomalaisille kuluttajille. Yhtiö jopa markkinoi tuotteitaan tunnettujen suunnittelijoiden nimillä ja kuvilla.

Tekijänoikeus suojaa myös muotoilua

Tekijänoikeuden peruslähtökohta on, että mikä tahansa teossuojan edellytykset täyttävä teos voi olla tekijänoikeudella suojattu. Huonekalut voivat olla tekijänoikeudella suojattuja siinä missä esimerkiksi sävellysteoskin, mutta käyttötaiteelle asetettua teoskynnystä, eli vaadittavaa omaperäisyyden ja luovuuden tasoa, on totuttu Suomessa pitämään varsin korkeana.

Tekijänoikeusneuvosto on katsonut, että merkittävät muotoilutaiteen merkkiteokset, kuten Charles ja Ray Eamesin Eames Lounge Chair ja Eero Aarnion Pallotuoli, ovat epäilyksittä tekijänoikeudella suojattuja teoksia ja niiden levittämiseen ja valmistukseen tulee hankkia asianmukaisten oikeudenomistajien luvat.

Suomessa tekijänoikeussuoja on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta, joten esimerkiksi Ludvig Mies van der Rohen (1886–1969) Barcelona-tuoli on tekijänoikeudella suojattu meillä vuoteen 2039 saakka.

Onko ”Inspired by” laillista?

Englannissa käyttötaiteen nauttima tekijänoikeussuoja on ollut näihin päiviin saakka perinteisesti lyhyt, vain 25 vuotta suunnitteluhetkestä lukien, mikäli teos on ollut sarjatuotannossa. Britit ovat kuitenkin heränneet hiljattain suojaamaan muotoilua aikaisempaa vahvemmin ja muuttaneet tekijänoikeuden suoja-aikaa myös muotoilun osalta niin, että se on jatkossa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta alkaen. Uusi suoja-aika Englannissa tulee kuitenkin voimaan vasta vuonna 2020.

Jos kopiodesigntuotteen valmistus ja myynti on sallittua Englannissa, onko kyseistä tuotetta sallittua markkinoida ja myydä myös Suomeen?

Suomeen tuotavien kopiotuotteiden myynti ja markkinointi rikkoo Suomen lakia

Suomen laki soveltuu Suomeen tuotavan, tekijänoikeutta loukkaavan tuotteen myyntiin Suomessa. Tekijänoikeuslain mukaan kiellettyä on sellaisten teoskappaleiden tuominen maahan, jotka on valmistettu ulkomailla sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen Suomessa olisi ollut rangaistavaa.

Kopiohuonekalujen valmistaminen ilman oikeudenhaltijan suostumusta on selvästi kiellettyä Suomen tekijänoikeuslain mukaan, joten myös sellaisten tuotteiden maahantuonti Suomeen on tekijänoikeusloukkaus.

Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ennakkoratkaisujen perusteella elinkeinonharjoittaja on vastuussa kaikista itse suorittamistaan toimista tai hänen lukuunsa suoritetuista liiketoimista, jotka merkitsevät ”levitystä yleisölle” jäsenvaltiossa, jossa levitettyjä tavaroita suojataan tekijänoikeudella. Levittämistä on esimerkiksi mainoksen suuntaaminen suomalaisille kuluttajille, sekä sellaisen maksu- ja toimitusjärjestelmän tarjoaminen, jonka avulla kuluttajat voivat tilata tuotteita.

Kopiotuonnin rajoittaminen ei loukkaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta

Euroopan unionin perusperiaate on, että tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei saa rajoittaa millään tuontia määrällisesti rajoittavilla keinoilla unionin alueella. Toisella jäsenvaltiolla ei siis ole lähtökohtaisesti mahdollisuutta kieltää esimerkiksi huonekalujen tuontia toisesta jäsenvaltiosta.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 36 artikla sallii kuitenkin poikkeamisen 34 artiklassa kielletyistä tuonnin määrällisistä rajoituksista muun muassa silloin, kun se on perusteltua teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Tekijänoikeuksien osalta tavaroiden vapaa liikkuvuus toteutuu siten, että kun teoksen fyysinen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella, sen saa levittää vapaasti edelleen. Fyysiseen teoskappaleeseen liittyvät tekijänoikeudet siis sammuvat. Jos tekijä tai tekijänoikeuksien haltija ei kuitenkaan ole antanut suostumustaan teoskappaleen levittämiseen, sitä ei saa myöskään levittää vapaasti edelleen.

Donner-ratkaisussa EUT päätyikin aikanaan siihen, että tapaukseen voitiin soveltaa edellä mainittua poikkeusta, sillä tavaroita ei ollut saatettu unionissa markkinoille oikeudenhaltijan suostumuksella eikä kyseessä siten ollut luvallisten teoskappaleiden liikkuminen sisämarkkinoilla ja oikeuksien sammuminen. Tekijänoikeusneuvosto on myös katsonut, että Suomessa tekijänoikeussuojaa nauttivan huonekalun maahantuonti, myynti ja vuokraus ovat kiellettyjä siinäkin tapauksessa, ettei kyseinen huonekalu enää ole suojattu toisessa valtiossa.

Kopiohuonekaluja ei luonteensa vuoksi ole yleensä saatettu yleisön saataville tekijän tai lisenssinhaltijan suostumuksella, joten niitä ei voida levittää vapaasti edelleen.

Kopiodesignin tuominen Suomeen ei ole laillista

Useimmat design-kopiotuotteista ovat tekijänoikeudella suojattuja käyttötaiteen tuotteita, jotka nauttivat tekijänoikeussuojaa 70 vuoden ajan suunnittelijansa kuolinvuodesta eteenpäin. Tällaisten tuotteiden myynti suomalaisille kuluttajille on Suomen tekijänoikeuslain vastaista riippumatta siitä, minkä jäsenvaltion tekijänoikeuslakia tuotteita myyvä yritys katsoo noudattavansa.

Ei siis mitään uutta auringon alla. Pihvi pysyy samana, ravintoloitsijat vain vaihtuvat.