8.12.2015

Näin teet hyvän toimitusjohtajasopimuksen – 5 tärkeää kohtaa

Toimitusjohtaja on yksi osakeyhtiön tärkeimmistä henkilöistä. Toimitusjohtajasopimusta onkin syytä miettiä tarkasti. Edistääkö sopimus yhtiön intressejä ja strategisia tavoitteita? Onko siinä huomioitu perusteellisesti tulevaisuuden haasteet ja riskit?

Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työntekijä vaan yhtiön toimielin. Siten toimitusjohtajaan ei lähtökohtaisesti sovelleta työlainsäädäntöä, kuten työsopimus-, työaika- tai vuosilomalakia. Tämä merkitsee laajaa sopimusvapautta, mutta luo myös painetta sopia seikkaperäisesti jokaisesta toimisuhteen yksityiskohdasta.

Hyvästä toimitusjohtajasopimuksesta on mahdotonta antaa kattavaa malliesimerkkiä, koska yhtiön toimiala ja tarpeet vaikuttavat sopimuksen sisältöön merkittävästi. Listasimme kuitenkin viisi kohtaa, joihin ainakin kannattaa kiinnittää huomiota, kun laadit osakeyhtiön toimitusjohtajasopimusta.

1. Määrittele asema ja vastuualueet huolellisesti

Toimitusjohtaja on osakeyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tehtävät ja vastuualueet on määritelty osakeyhtiölaissa. Tarkempia määräyksiä toimitusjohtajan tehtävistä voi sisältyä myös yhtiöjärjestykseen.

Käytännössä toimitusjohtajan rooli, vastuut ja tehtävät vaihtelevat eri yhtiöissä paljon. Siksi ne tulisikin määritellä tarkasti myös toimitusjohtajasopimuksessa. Roolin perusteellinen määrittely korostuu erityisesti silloin, jos toimitusjohtajan toimivalta tai tehtävät poikkeavat joltain osin osakeyhtiölain säännöksistä

Erimielisyystilanteita voi aiheutua esimerkiksi silloin, jos työnjaosta toimitusjohtajan ja hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan välillä on epäselvyyttä. Toimitusjohtajan toimivallan rajoituksista ja raportointivelvollisuuden laajuudesta on tärkeää sopia: raportoiko toimitusjohtaja hallitukselle vai hallituksen puheenjohtajalle, mistä seikoista, kuinka usein ja millä tavoin.

2. Motivoi selkeällä palkitsemisjärjestelmällä

Toimitusjohtajan palkitseminen voi koostua monesta eri osasta: kuukausipalkasta, luontoiseduista, bonuksista tai muusta tulospalkkiosta, osakeomistuksista tai -optioista sekä eläke-eduista. Se, mistä palikoista palkitseminen lopulta koostuu, on puhtaasti sopimuskysymys.

Osa toimitusjohtajan palkasta voi koostua kannustinjärjestelmään perustuvasta muuttuvasta palkkiosta, joka sidotaan esimerkiksi osakeyhtiön hallituksen vuosittain määrittelemiin tulostavoitteisiin tai toimitusjohtajan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Kannustinjärjestelmän on hyvä olla määräaikainen. Lisäksi yhtiön kannattaa varata oikeus muuttaa sitä, jos esimerkiksi yhtiön taloudellinen tilanne muuttuu.

3. Suojaa ammatti- ja liikesalaisuudet

Toimitusjohtaja saa tietoonsa paljon yhtiön ammatti- ja liikesalaisuuksia sekä muita luottamuksellisia tietoja. Salassapitolauseke onkin yksi toimitusjohtajasopimuksen keskeisimmistä lausekkeista. Salassapitovelvollisuuden on suositeltavaa sopia jatkuvan ilman aikarajoitusta myös toimitusjohtajan toimisuhteen päättymisen jälkeen.

Osakeyhtiön kannalta on keskeistä, ettei toimitusjohtaja ryhdy toimikautensa aikana tai välittömästi sen päätyttyä yhtiölle haitalliseen kilpailevaan toimintaan eikä houkuttele yhtiölle keskeisiä työntekijöitä tai asiakkaita mukaansa. Sopimukseen kannattaakin ottaa ehto, jonka mukaan kilpailu- ja houkuttelukielto jatkuu tietyn ajan myös toimisuhteen päättymisen jälkeen. Koska työsopimuslain rajoitukset kilpailukiellon kestosta eivät sovellu toimitusjohtajaan, kilpailukiellon kestosta voidaan sopia vapaammin kuin työsuhteissa.

Näiden velvollisuuksien ja kieltojen noudattamisen tehosteeksi yhtiö ja toimitusjohtaja voivat sopia myös sopimussakosta. Sopimussakon etuna on, että se lankeaa suoraan sopimusrikkomuksen perusteella: näyttöä aiheutuneesta vahingosta ei siis tarvitse esittää. Esimerkiksi kilpailevan toiminnan harjoittamisesta aiheutuvaa rahallista menetystä voi toisinaan olla erittäin vaikeaa arvioida.

4. Ennakoi erotilanne

Toimitusjohtajan erosta ei ole laissa erillisiä säännöksiä: ellei toisin sovita, osakeyhtiön hallituksen on mahdollista erottaa toimitusjohtaja periaatteessa milloin tahansa ja ilman korvausta. Toimitusjohtajan irtisanomisajasta ja erokorvauksesta sopimalla voit kompensoida puuttuvan irtisanomissuojan lisäksi sovituista toimisuhteen jälkeisistä rajoituksista aiheutuvaa haittaa.

Toimitusjohtajasopimuksessa on hyvä erikseen sopia toimitusjohtajan oikeudesta sovittuihin palkkioihin ja etuuksiin siinä tilanteessa, että toimisuhde aikanaan päättyy. Erokorvauksesta sovittaessa on puolestaan oleellista yksilöidä tarkoin ne tilanteet, jolloin toimitusjohtajalla on korvaukseen oikeus. Voitte esimerkiksi sopia, että erokorvauksen maksaminen edellyttää sitä, että sopimus päättyy yhtiöstä johtuvasta syystä.

5. Sovi, miten erimielisyydet ratkaistaan

Hyvinkin laaditusta sopimuksesta voi aiheutua erimielisyyksiä, etenkin erotilanteessa. Sovi siis jo etukäteen, kuinka ratkaisette mahdolliset erimielisyydet. Myös oikeudenkäynnin paikasta ja lainvalinnasta voidaan sopia.

Riidat sovitaan ratkaistavaksi usein joko tietyssä yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettelyn kustannukset voivat olla tuomioistuinmenettelyä korkeammat, mutta prosessi on nopeampi eikä se ole tuomioistuinmenettelyn tapaan julkinen.

Huolellinen sopiminen kannattaa

Sopimus, jossa vastuut ja velvollisuudet on ilmaistu selkeästi, vähentää myöhempien erimielisyyksien riskiä ja vahvistaa siten luottamusta osapuolten välillä. Keskittyminen olennaiseen eli yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja tuloksen parantamiseen on huomattavasti helpompaa, kun pelisäännöt taustalla ovat alusta alkaen kaikille selvät.

Uusimmat referenssit

Avustimme menestyksekkäästi suomalaista rakennuttajakonsulttiyhtiötä ja sen palveluksessa ollutta turvallisuuskoordinaattoria häneen kohdistuneessa työturvallisuusrikossyytteessä. Syyttäjä vaati rangaistusta väitetystä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Syyte koski putoamistapaturmaa rakennustyömaalla, jossa asiakkaamme toimi rakennuttajan nimeämänä turvallisuuskoordinaattorina. Selvitimme turvallisuuskoordinaattorin velvollisuuksien rajat suhteessa päätoteuttajan vastuuseen sekä sen, miten asiakkaamme oli käytännössä huolehtinut kaikista hänelle kuuluvista tehtävistä. Osoitimme, että asiakkaamme oli toiminut huolellisesti ja velvollisuuksiensa mukaisesti rakennushankkeen suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen osalta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi asiakkaaseemme kohdistetun syytteen. Käräjäoikeus katsoi, että asiakkaamme oli turvallisuuskoordinaattorina asianmukaisesti huolehtinut rakennuttajalle kuuluvista työturvallisuustehtävistä rakennushankkeen suunnittelussa ja valmistelussa eikä ollut tietoinen työmaalla havaitusta putoamissuojauspuutteesta. Tuomio on asiakkaamme osalta lainvoimainen.
Julkaistu 22.6.2026
Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026