Mitä on yritysvastuu? Onko se välttämätön kirjaus vakavasti otettavien yritysten strategiassa vai aito arvomaailma, jota yrityksen johto parhaimmillaan itsekin elää? Mitkä sitten ovat yrityksen arvot? Ovatko nekin välttämätön kirjaus HR-strategiassa vai kirjoittamatonta käyttäytymiskoodistoa, jonka mukaan yritykseen tulevat uudet työntekijät ryhtyvät lyhyen ajan jälkeen toimimaan?

Yksilön arvomaailma rakentuu ensin koti- ja koulukasvatuksen perusteella muokkautuen sitten eletyn elämän ja ympärillä tapahtuvien asioiden kautta. Työpaikka ei ole pienin arvomaailmaan vaikuttava tekijä, vietämmehän siellä vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Entä, jos työpaikalla tehdäänkin se suurin vaikuttamistyö? Voiko työpaikka olla media asennemuutoksille?

Todellisuudessa organisaation arvomaailma kuvastaa siellä työskentelevien yksilöiden yhteistä näkemystä.

Yhä useampi yritys on lähtenyt tarjoamaan henkilökunnalleen mahdollisuutta toimia yksilön oman arvomaailman puitteissa. Työntekijöille on konkreettisesti mahdollistettu esim. tunti tai pari viikossa, jolloin hänen on mahdollista olla vaikkapa vaikuttamassa yhteiskunnan asioihin vapaaehtoistyöllä oman osaamisensa kautta, yrityksen nimissä. Kovin paljon parempaa, elossa olevaa brändiä en heti keksi.

 

 

Jaa työantajasi arvot

Kilpa työntekijöistä käy kuumana. Työntekijöille tarjotaan yksilöä huomioiden runsaasti erilaisia harrastevaihtoehtoja, elämänhallintatyökaluja tai aidosti kysytään motivaatiotekijöitä ja palkitaan niiden mukaisesti.

Moni veikkaakin, että tulevaisuuden yritysten menestyksen avaimet ovat erityisesti vapaaehtoisuudessa: valitse työajat, valitse työskentelypaikka, valitse aktiviteetit työpaikalla työajan ulkopuolella – ole yrityksen arvojen sisällä myös yksilö. Mutta ennen kaikkea, valitse työnantaja, jonka arvomaailman pystyt allekirjoittamaan.

Kokemukseni yrityksen arvomaailman yhdistämisestä yksilön arvomaailmaan ovat konkreettisesti hyviä. On mukava olla osa organisaatiota, joka ajattelee. On mukavaa olla tehokas työntekijä organisaatiossa, joka on joustava myös työntekijää kohtaan.

Yritysvapaaehtoisuus osaksi työpaikan arkea

Amerikkalaistutkijat* ovat sen konkreettisesti meille jo osoittaneet: esimerkiksi yritysvapaaehtoistoimintaan osallistuneista kaikki uskoivat työnantajansa missioon ja 97 prosenttia oli valmiita tekemään työssä enemmän kuin vaaditun työmäärän. Myös ne, jotka eivät osallistuneet yritysvapaaehtoistoimintaan, mutta tiesivät siitä, olivat ylpeämpiä työpaikastaan kuin ne, joilla ei ollut mahdollisuuksia vapaaehtoisuuteen työpaikallaan.

Viisas yritysjohtaja pyrkii olemaan askeleen edellä myös yksilöiden muuttuvassa arvomaailmassa. Entä jos työntekijöille tarjotaan oikeus ja mahdollisuus auttaa niitä, joiden arkipäivä on jatkuvaa selviytymistä? Voiko yrityksen joulukorttirahastoon tarkoitetut rahat lahjoittaa näyttävästi yhdessä henkilöstön kanssa kohteeseen, joka tuo kaikille hyvää mieltä?

Tai jos seuraava tyky- tai tiimipäivä vietetään urheilemalla yhdessä, josta työnantaja maksaa jokaisen osallistujan kannustepalkkion yhteisesti valittuun hyväntekeväisyyskohteeseen. Digimaailmassa tästä on äärimmäisen helppoa kertoa myös muille.

Myös asiakas haluaa olla globaalisti ja vastuullisesti ajattelevan yrityksen verkostossa.

Auttaminen kaikissa muodoissaan on aina kauaskantoisesti win-win-win.

Anu Rapeli

Kirjoittaja toimii valtakunnallista Nenäpäivä-kampanjaa ja auttamisen kansanliikettä synnyttävän Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtajana. Katso lisää www.nenapaiva.fi Castrén & Snellman on neljättä kertaa mukana Nenäpäivä-keräyksessä antamalla tukensa pääasiassa pro bono -työn muodossa.

Uusimmat referenssit

Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026