Mitä on yritysvastuu? Onko se välttämätön kirjaus vakavasti otettavien yritysten strategiassa vai aito arvomaailma, jota yrityksen johto parhaimmillaan itsekin elää? Mitkä sitten ovat yrityksen arvot? Ovatko nekin välttämätön kirjaus HR-strategiassa vai kirjoittamatonta käyttäytymiskoodistoa, jonka mukaan yritykseen tulevat uudet työntekijät ryhtyvät lyhyen ajan jälkeen toimimaan?
Yksilön arvomaailma rakentuu ensin koti- ja koulukasvatuksen perusteella muokkautuen sitten eletyn elämän ja ympärillä tapahtuvien asioiden kautta. Työpaikka ei ole pienin arvomaailmaan vaikuttava tekijä, vietämmehän siellä vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Entä, jos työpaikalla tehdäänkin se suurin vaikuttamistyö? Voiko työpaikka olla media asennemuutoksille?
Todellisuudessa organisaation arvomaailma kuvastaa siellä työskentelevien yksilöiden yhteistä näkemystä.
Yhä useampi yritys on lähtenyt tarjoamaan henkilökunnalleen mahdollisuutta toimia yksilön oman arvomaailman puitteissa. Työntekijöille on konkreettisesti mahdollistettu esim. tunti tai pari viikossa, jolloin hänen on mahdollista olla vaikkapa vaikuttamassa yhteiskunnan asioihin vapaaehtoistyöllä oman osaamisensa kautta, yrityksen nimissä. Kovin paljon parempaa, elossa olevaa brändiä en heti keksi.
Jaa työantajasi arvot
Kilpa työntekijöistä käy kuumana. Työntekijöille tarjotaan yksilöä huomioiden runsaasti erilaisia harrastevaihtoehtoja, elämänhallintatyökaluja tai aidosti kysytään motivaatiotekijöitä ja palkitaan niiden mukaisesti.
Moni veikkaakin, että tulevaisuuden yritysten menestyksen avaimet ovat erityisesti vapaaehtoisuudessa: valitse työajat, valitse työskentelypaikka, valitse aktiviteetit työpaikalla työajan ulkopuolella – ole yrityksen arvojen sisällä myös yksilö. Mutta ennen kaikkea, valitse työnantaja, jonka arvomaailman pystyt allekirjoittamaan.
Kokemukseni yrityksen arvomaailman yhdistämisestä yksilön arvomaailmaan ovat konkreettisesti hyviä. On mukava olla osa organisaatiota, joka ajattelee. On mukavaa olla tehokas työntekijä organisaatiossa, joka on joustava myös työntekijää kohtaan.
Yritysvapaaehtoisuus osaksi työpaikan arkea
Amerikkalaistutkijat* ovat sen konkreettisesti meille jo osoittaneet: esimerkiksi yritysvapaaehtoistoimintaan osallistuneista kaikki uskoivat työnantajansa missioon ja 97 prosenttia oli valmiita tekemään työssä enemmän kuin vaaditun työmäärän. Myös ne, jotka eivät osallistuneet yritysvapaaehtoistoimintaan, mutta tiesivät siitä, olivat ylpeämpiä työpaikastaan kuin ne, joilla ei ollut mahdollisuuksia vapaaehtoisuuteen työpaikallaan.
Viisas yritysjohtaja pyrkii olemaan askeleen edellä myös yksilöiden muuttuvassa arvomaailmassa. Entä jos työntekijöille tarjotaan oikeus ja mahdollisuus auttaa niitä, joiden arkipäivä on jatkuvaa selviytymistä? Voiko yrityksen joulukorttirahastoon tarkoitetut rahat lahjoittaa näyttävästi yhdessä henkilöstön kanssa kohteeseen, joka tuo kaikille hyvää mieltä?
Tai jos seuraava tyky- tai tiimipäivä vietetään urheilemalla yhdessä, josta työnantaja maksaa jokaisen osallistujan kannustepalkkion yhteisesti valittuun hyväntekeväisyyskohteeseen. Digimaailmassa tästä on äärimmäisen helppoa kertoa myös muille.
Myös asiakas haluaa olla globaalisti ja vastuullisesti ajattelevan yrityksen verkostossa.
Auttaminen kaikissa muodoissaan on aina kauaskantoisesti win-win-win.
Anu Rapeli
Kirjoittaja toimii valtakunnallista Nenäpäivä-kampanjaa ja auttamisen kansanliikettä synnyttävän Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtajana. Katso lisää www.nenapaiva.fi Castrén & Snellman on neljättä kertaa mukana Nenäpäivä-keräyksessä antamalla tukensa pääasiassa pro bono -työn muodossa.