Mitä on yritysvastuu? Onko se välttämätön kirjaus vakavasti otettavien yritysten strategiassa vai aito arvomaailma, jota yrityksen johto parhaimmillaan itsekin elää? Mitkä sitten ovat yrityksen arvot? Ovatko nekin välttämätön kirjaus HR-strategiassa vai kirjoittamatonta käyttäytymiskoodistoa, jonka mukaan yritykseen tulevat uudet työntekijät ryhtyvät lyhyen ajan jälkeen toimimaan?

Yksilön arvomaailma rakentuu ensin koti- ja koulukasvatuksen perusteella muokkautuen sitten eletyn elämän ja ympärillä tapahtuvien asioiden kautta. Työpaikka ei ole pienin arvomaailmaan vaikuttava tekijä, vietämmehän siellä vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Entä, jos työpaikalla tehdäänkin se suurin vaikuttamistyö? Voiko työpaikka olla media asennemuutoksille?

Todellisuudessa organisaation arvomaailma kuvastaa siellä työskentelevien yksilöiden yhteistä näkemystä.

Yhä useampi yritys on lähtenyt tarjoamaan henkilökunnalleen mahdollisuutta toimia yksilön oman arvomaailman puitteissa. Työntekijöille on konkreettisesti mahdollistettu esim. tunti tai pari viikossa, jolloin hänen on mahdollista olla vaikkapa vaikuttamassa yhteiskunnan asioihin vapaaehtoistyöllä oman osaamisensa kautta, yrityksen nimissä. Kovin paljon parempaa, elossa olevaa brändiä en heti keksi.

 

 

Jaa työantajasi arvot

Kilpa työntekijöistä käy kuumana. Työntekijöille tarjotaan yksilöä huomioiden runsaasti erilaisia harrastevaihtoehtoja, elämänhallintatyökaluja tai aidosti kysytään motivaatiotekijöitä ja palkitaan niiden mukaisesti.

Moni veikkaakin, että tulevaisuuden yritysten menestyksen avaimet ovat erityisesti vapaaehtoisuudessa: valitse työajat, valitse työskentelypaikka, valitse aktiviteetit työpaikalla työajan ulkopuolella – ole yrityksen arvojen sisällä myös yksilö. Mutta ennen kaikkea, valitse työnantaja, jonka arvomaailman pystyt allekirjoittamaan.

Kokemukseni yrityksen arvomaailman yhdistämisestä yksilön arvomaailmaan ovat konkreettisesti hyviä. On mukava olla osa organisaatiota, joka ajattelee. On mukavaa olla tehokas työntekijä organisaatiossa, joka on joustava myös työntekijää kohtaan.

Yritysvapaaehtoisuus osaksi työpaikan arkea

Amerikkalaistutkijat* ovat sen konkreettisesti meille jo osoittaneet: esimerkiksi yritysvapaaehtoistoimintaan osallistuneista kaikki uskoivat työnantajansa missioon ja 97 prosenttia oli valmiita tekemään työssä enemmän kuin vaaditun työmäärän. Myös ne, jotka eivät osallistuneet yritysvapaaehtoistoimintaan, mutta tiesivät siitä, olivat ylpeämpiä työpaikastaan kuin ne, joilla ei ollut mahdollisuuksia vapaaehtoisuuteen työpaikallaan.

Viisas yritysjohtaja pyrkii olemaan askeleen edellä myös yksilöiden muuttuvassa arvomaailmassa. Entä jos työntekijöille tarjotaan oikeus ja mahdollisuus auttaa niitä, joiden arkipäivä on jatkuvaa selviytymistä? Voiko yrityksen joulukorttirahastoon tarkoitetut rahat lahjoittaa näyttävästi yhdessä henkilöstön kanssa kohteeseen, joka tuo kaikille hyvää mieltä?

Tai jos seuraava tyky- tai tiimipäivä vietetään urheilemalla yhdessä, josta työnantaja maksaa jokaisen osallistujan kannustepalkkion yhteisesti valittuun hyväntekeväisyyskohteeseen. Digimaailmassa tästä on äärimmäisen helppoa kertoa myös muille.

Myös asiakas haluaa olla globaalisti ja vastuullisesti ajattelevan yrityksen verkostossa.

Auttaminen kaikissa muodoissaan on aina kauaskantoisesti win-win-win.

Anu Rapeli

Kirjoittaja toimii valtakunnallista Nenäpäivä-kampanjaa ja auttamisen kansanliikettä synnyttävän Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtajana. Katso lisää www.nenapaiva.fi Castrén & Snellman on neljättä kertaa mukana Nenäpäivä-keräyksessä antamalla tukensa pääasiassa pro bono -työn muodossa.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme Nestettä sen tehdessä NIB:n kanssa 250 miljoonan euron sopimuksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainalla rahoitetaan Nesteen tutkimus- ja kehittämisinvestointeja (T&K), joiden tavoitteena on kehittää ratkaisuja heikompilaatuisten raaka-aineiden jalostamiseksi korkealaatuisiksi uusiutuviksi tuotteiksi, sekä Porvoon jalostamon investointeja nesteytetyn jätemuovin jalostukseen. Lainalla tuetuissa T&K-toiminnoissa keskitytään uusiutuvien ratkaisujen kehittämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden parantaminen sekä teknologiat, jotka mahdollistavat heikompilaatuisten jäte- ja tähdevirtojen jalostamisen korkealaatuisiksi uusiutuviksi lopputuotteiksi. Osa rahoituksesta tukee yhtiön Porvoon nesteytetyn jätemuovin investointia, joka liittyy heikompilaatuisen jätemuovin jalostamiseen korkealaatuiseksi raaka‑aineeksi teollisessa mittakaavassa. Investointi edistää kiertotalousratkaisuja mahdollistamalla vaikeasti kierrätettävän jätemuovin käytön neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Laitos voi käsitellä vuosittain jopa 150 000 tonnia nesteytettyä jätemuovia. Tuotannon ylösajo alkoi vuonna 2026.
Julkaistu 19.8.2026
Neuvoimme Aspo Oyj:tä, ESL Shipping Oy:tä ja AtoBatC Shipping AB:ta rahoitukseen liittyvissä asioissa Aspon osittaisjakautumisessa. Yhtiön on tarkoitus jakautua siten, että kaikki sen omistamat ESL Shipping Oy:n osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyvät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, jonka nimeksi tulee ESL Shipping Group Oyj. ESL Shipping Groupin osakkeet on tarkoitus hakea kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin säännellylle markkinalle. Lisäksi Aspo on tarkoitus nimetä jakautumisen yhteydessä uudelleen Telko Group Oyj:ksi. 
Julkaistu 19.8.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026