Mitä on yritysvastuu? Onko se välttämätön kirjaus vakavasti otettavien yritysten strategiassa vai aito arvomaailma, jota yrityksen johto parhaimmillaan itsekin elää? Mitkä sitten ovat yrityksen arvot? Ovatko nekin välttämätön kirjaus HR-strategiassa vai kirjoittamatonta käyttäytymiskoodistoa, jonka mukaan yritykseen tulevat uudet työntekijät ryhtyvät lyhyen ajan jälkeen toimimaan?
Yksilön arvomaailma rakentuu ensin koti- ja koulukasvatuksen perusteella muokkautuen sitten eletyn elämän ja ympärillä tapahtuvien asioiden kautta. Työpaikka ei ole pienin arvomaailmaan vaikuttava tekijä, vietämmehän siellä vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Entä, jos työpaikalla tehdäänkin se suurin vaikuttamistyö? Voiko työpaikka olla media asennemuutoksille?
Todellisuudessa organisaation arvomaailma kuvastaa siellä työskentelevien yksilöiden yhteistä näkemystä.
Yhä useampi yritys on lähtenyt tarjoamaan henkilökunnalleen mahdollisuutta toimia yksilön oman arvomaailman puitteissa. Työntekijöille on konkreettisesti mahdollistettu esim. tunti tai pari viikossa, jolloin hänen on mahdollista olla vaikkapa vaikuttamassa yhteiskunnan asioihin vapaaehtoistyöllä oman osaamisensa kautta, yrityksen nimissä. Kovin paljon parempaa, elossa olevaa brändiä en heti keksi.
Jaa työantajasi arvot
Kilpa työntekijöistä käy kuumana. Työntekijöille tarjotaan yksilöä huomioiden runsaasti erilaisia harrastevaihtoehtoja, elämänhallintatyökaluja tai aidosti kysytään motivaatiotekijöitä ja palkitaan niiden mukaisesti.
Moni veikkaakin, että tulevaisuuden yritysten menestyksen avaimet ovat erityisesti vapaaehtoisuudessa: valitse työajat, valitse työskentelypaikka, valitse aktiviteetit työpaikalla työajan ulkopuolella – ole yrityksen arvojen sisällä myös yksilö. Mutta ennen kaikkea, valitse työnantaja, jonka arvomaailman pystyt allekirjoittamaan.
Kokemukseni yrityksen arvomaailman yhdistämisestä yksilön arvomaailmaan ovat konkreettisesti hyviä. On mukava olla osa organisaatiota, joka ajattelee. On mukavaa olla tehokas työntekijä organisaatiossa, joka on joustava myös työntekijää kohtaan.
Yritysvapaaehtoisuus osaksi työpaikan arkea
Amerikkalaistutkijat* ovat sen konkreettisesti meille jo osoittaneet: esimerkiksi yritysvapaaehtoistoimintaan osallistuneista kaikki uskoivat työnantajansa missioon ja 97 prosenttia oli valmiita tekemään työssä enemmän kuin vaaditun työmäärän. Myös ne, jotka eivät osallistuneet yritysvapaaehtoistoimintaan, mutta tiesivät siitä, olivat ylpeämpiä työpaikastaan kuin ne, joilla ei ollut mahdollisuuksia vapaaehtoisuuteen työpaikallaan.
Viisas yritysjohtaja pyrkii olemaan askeleen edellä myös yksilöiden muuttuvassa arvomaailmassa. Entä jos työntekijöille tarjotaan oikeus ja mahdollisuus auttaa niitä, joiden arkipäivä on jatkuvaa selviytymistä? Voiko yrityksen joulukorttirahastoon tarkoitetut rahat lahjoittaa näyttävästi yhdessä henkilöstön kanssa kohteeseen, joka tuo kaikille hyvää mieltä?
Tai jos seuraava tyky- tai tiimipäivä vietetään urheilemalla yhdessä, josta työnantaja maksaa jokaisen osallistujan kannustepalkkion yhteisesti valittuun hyväntekeväisyyskohteeseen. Digimaailmassa tästä on äärimmäisen helppoa kertoa myös muille.
Myös asiakas haluaa olla globaalisti ja vastuullisesti ajattelevan yrityksen verkostossa.
Auttaminen kaikissa muodoissaan on aina kauaskantoisesti win-win-win.
Anu Rapeli
Kirjoittaja toimii valtakunnallista Nenäpäivä-kampanjaa ja auttamisen kansanliikettä synnyttävän Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtajana. Katso lisää www.nenapaiva.fi Castrén & Snellman on neljättä kertaa mukana Nenäpäivä-keräyksessä antamalla tukensa pääasiassa pro bono -työn muodossa.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 2.4.2026 – Data ja teknologia
AI-agentit muuttavat pelisäännöt ja alkavat määrittää yritysten arvoa
Julkaistu 3.3.2026 – Työoikeus
Irtisanomiskynnys madaltuu: mitä käytännössä tulee huomioida?
Julkaistu 2.3.2026 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Energiaturvallisuus on investointien ja kilpailukyvyn kysymys
Julkaistu 11.2.2026 – Vero ja strukturointi
Veronkorotuksesta verorikokseen – milloin verotarkastus johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin?
Topi Lusenius, Valentin Golovanov & Wille Järvelä
Aleksandra Särkelä
Samuli Tarkiainen & Marius af Schultén
Mikko Alakare, Anette Laitinen & Pekko Linnanmäki
Uusimmat referenssit
Nscale – Datakeskushanke
Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Taaleri – Sijoitus Nordic Science Investmentsiin
Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Eläketurvakeskus – Informaatiomuotoilutyöpaja
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026
Aktia Pankki – 80 miljoonan euron AT1-joukkovelkakirjalaina
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026