Juha Sipilän hallitus on valmistellut ns. tehokkaan katumisen ohjelman eli veroamnestin käyttöönottoa Suomessa. Ohjelman myötä verovelvollisten olisi mahdollista ilmoittaa kymmenen edellisen vuoden ajalta ilmoittamatta jääneet tulot ilman sitä riskiä, että asia siirrettäisiin veropetoksena yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
28.9.2015
Veroamnestin avulla lisää verotuloja valtion kassaan
Palvelut
Tags
Rikosprosessin välttäminen ei ole ilmaista, sillä maksamatta jääneelle verolle määrättäisiin myös rangaistuksenluonteinen veronkorotus. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioesityksen yhteydessä.
Ilmoittamatta jääneet tulot perustuvat yleensä ulkomailla oleviin varoihin ja niistä saatuihin korko- ja osinkotuottoihin sekä luovutusvoittoihin, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet ilmoittamatta Suomen veroviranomaisille. Lakiesitys toisi siis verotuksen piiriin kymmenen viime vuoden tuotot, joista määrättäisiin maksettavaksi paitsi vero myös viivästysseuraamukset.
Tulojen ja varojen salaaminen verottajalta vaikeutuu
Kansainväliset tulovirrat ovat globaalissa toimintaympäristössä yhä avoimempia. Myös viranomaisten välinen tietojenvaihto laajenee, kun tietojenvaihtosopimukseen ovat sitoutuneet EU-maiden lisäksi monet veroparatiiseiksi katsottavat valtiot ja erityisalueet. Viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta tulee arkipäivää vuodesta 2017 alkaen, jolloin tietoja vaihdetaan vuonna 2016 saaduista tuloista.
Tehokkaan katumisen ohjelma säädetään määräaikaisena menettelynä, joka on voimassa vain vuoden 2016 ajan. Tämän jälkeen suurin osa ulkomaanvaroihin liittyvistä tuloista tulee Suomen veroviranomaisten tietoon automaattisesti muiden maiden veroviranomaisten suorasiirron perusteella.
Tulojen ja varojen salaaminen vaikeutuu siis merkittävästi. Siihen liittyy myös verovelvollisen kannalta riski joutua sen kuuluisan leivättömän pöydän ääreen veropetoksesta syytettynä.
Veroamnestin tavoitteena on tuoda kadoksissa olevan varallisuuden tuottama tulo verotuksen piiriin ja saada tuloverokertymää kattamaan Suomen valtion kuluja. Luulisi ulkomailla olevan sen verran suomalaista varallisuutta, että veroamnestimenettelyn kautta saatavat verotuotot olisivat suuremmat kuin valtiovarainministeriön arvioimat 1–10 miljoonaa euroa. Tämä jää nähtäväksi – toivottavasti hallituksen suunnitelmat toteutuvat.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 11.2.2026 – Vero ja strukturointi
Veronkorotuksesta verorikokseen – milloin verotarkastus johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin?
Julkaistu 4.2.2026 – Vero ja strukturointi
Sähköalan voittoverolaki EU-oikeuden vastainen – KHO ei myöntänyt valituslupaa
Julkaistu 28.1.2026 – Vero ja strukturointi
KHO:n uusi ennakkopäätös: yksityishenkilölle määrättyä veronkorotusta tuli kohtuullistaa
Julkaistu 26.1.2026 – Vero ja strukturointi
Verotarkastus – miten verovelvollinen voi vaikuttaa lopputulokseen?
Mikko Alakare, Anette Laitinen & Pekko Linnanmäki
Janne Juusela & Mikko Alakare
Janne Juusela & Joakim Nivala
Mikko Alakare, Janne Juusela, Noora Ahonen & Joakim Nivala
Uusimmat referenssit
Aurevia ja Labquality – Strateginen uudelleenjärjestely
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Downing – Tornionlaakson Voiman koko osakekannan osto
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
CapMan Infran kohdeyhtiö Koiviston Auto Group – 300 miljoonan euron uudelleenrahoitus
Neuvoimme CapMan Infran kohdeyhtiö Koiviston Auto Groupia, Suomen suurinta linja-autoyritystä, sen toteuttaessa 300 miljoonan euron rahoituspaketin. Rahoitusjärjestely koostuu konsernin nykyisten lainojen uudelleenrahoituksesta ja uudesta kasvurahoituksesta tukemaan yhtiön investointeja nopeasti kasvavaan sähköbussikalustoon. Rahoituspaketin ovat myöntäneet Nord/LB:n, ABN AMROn, Edmond de Rothschildin, LBP AM:n ja Siemensin muodostama rahoittajaryhmä. Järjestely vahvistaa Koiviston Auton rahoituspohjaa ja tuo merkittävää joustavuutta yhtiön kestävään joukkoliikenteeseen keskittyvän kasvustrategian toteuttamiseen. CapMan Nordic Infrastructure I -rahasto hankki Koiviston Auton joulukuussa 2021 tukeakseen yhtiön laajentumista ja operatiivista kehitystä. Konserni palvelee nykyisin yhteisöjä valtakunnallisesti ja on edelläkävijä päästöttömän joukkoliikenteen siirtymässä Suomessa. Yhtiöllä on käytössään noin 300 sähköbussia, ja yli 50 uuden sähköbussin odotetaan aloittavan liikennöinti vuoden 2026 aikana, mikä edelleen vauhdittaa kaluston sähköistymistä. “Uudelleenrahoituksen onnistunut toteutuminen on Koiviston Auto Groupille merkittävä virstanpylväs”, sanoo Koiviston Auto Groupin toimitusjohtaja Henrik Mikkola. “Laajan ja korkeatasoisen rahoittajajoukon vahva tuki korostaa liiketoimintamme vakautta ja pitkän aikavälin strategiamme kestävyyttä. Rahoitus mahdollistaa investointien jatkamisen sähköiseen liikkumiseen sekä luotettavien, kestävien ja korkealaatuisten joukkoliikennepalveluiden tarjoamisen eri puolilla Suomea.” “Koiviston Auto Groupilla on keskeinen rooli joukkoliikenteen vihreässä siirtymässä Suomessa”, kommentoi Ville Poukka, CapMan Infran Managing Partner. “Uudelleenrahoitus vahvistaa merkittävästi yhtiön taloudellista perustaa ja mahdollistaa sähköbussi-investointien jatkamisen laajassa mittakaavassa. Olemme tyytyväisiä rahoittajien vahvaan luottamukseen yhtiön strategiaa, operatiivista suorituskykyä ja pitkän aikavälin kasvunäkymiä kohtaan.”
Julkaistu 25.3.2026
Fingrid – EMTN-ohjelman päivitys
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä kolmen miljardin euron Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman päivityksessä. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voidaan listata Irlannin pörssiin. Fingrid operoi Suomen kantaverkkoa ja kaikkia merkittäviä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot.
Julkaistu 17.3.2026