Siivittääkö sote-uudistus yritykset innovoimaan uutta?

Nykyisin sote-palvelut hankitaan yksityiseltä sektorilta pääosin hankintalain mukaisella tarjouskilpailulla. Tätä on kritisoitu, koska harva yritys hallitsee hankintalain tarkat menettelysäännökset.

Parhaiten näyttävät pärjäävän isot yritykset, jotka pystyvät usein kilpailemaan myös hinnalla. Toistuva kilpailuttaminen soveltuu kuitenkin sote-palveluiden vaatimiin pitkiin asiakassuhteisiin huonosti.

Hyvin toteutettuna valinnanvapaus parantaa palveluiden sisältöä ja asiakassuhteiden pysyvyyttä. Se myös monipuolistaa yritysrakennetta, jolla palvelut toteutetaan. Asiakas saa palvelua nopeammin ja on saamaansa palveluun nykyistä tyytyväisempi.

Ruotsissa valinnanvapausjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2009 alkaen. Hallitus on meillä jo ilmoittanut, että Ruotsista järjestelmää ei kopioida, vaan meillä kehitetään siitä oma malli. Ruotsin kokemukset antavat kuitenkin jotain osviittaa tulevasta.

Julkinen sektori, yritykset ja järjestöt samalle viivalle

Tulevaisuudessa Suomeen suunnitellut 15 sote-aluetta pitävät todennäköisesti itse yllä valinnanvapausjärjestelmää. Tällöin viranomaiset valitsevat kullakin alueella järjestelmään palveluntarjoajat, joiden joukosta me asiakkaina puolestaan valitsemme mieleisemme.

Kaikki minimivaatimukset täyttävät yritykset ja järjestöt on otettava mukaan palveluntuottajiksi, ja viranomaisen on kohdeltava niitä kaikkia yhdenvertaisesti. Järjestelmän ulkopuolelle voidaan sulkea toimittaja, joka ei ole luotettava. Perusteena voi olla esimerkiksi konkurssi, elinkeinotoimintaan vaikuttava lainvoimainen tuomio, vakava virhe ja verojen ja maksujen laiminlyönti.

Yrityksen kannalta on tärkeää tietää, miten ja milloin järjestelmään voi käytännössä päästä mukaan. Ruotsissa riittävä avoimuus on toteutettu niin, että avoimista valinnanvapausjärjestelmistä on ilmoitettava keskitetysti sitä varten perustetuilla nettisivuilla (www.valfrihetswebben.se).

Pk-sektori mukaan palveluiden tuottamiseen

Ruotsissa valinnanvapausjärjestelmä näyttää edistäneen erityisesti pienyritysten ja naisten johtamien yritysten asemaa. Hoitoalan yrityksistä suurin osa on pienyrityksiä: alle 20 työntekijän yritysten osuus on noin 93 prosenttia. Lisäksi alan yrityksistä 55 prosenttia on naisten johtamia, kun vastaava luku keskimäärin on 29 prosenttia. Hoitoalalla onkin eniten naisia yritysten johdossa.[1]

Kilpailuvalttina laatu, ei hinta

Kun valinnanvapausjärjestelmässä raha seuraa asiakasta ja hinta on ennalta määritelty, palveluntuottajan kilpailuvaltiksi nousee laatu. Asiakkaan oikeus vaihtaa palveluntuottajaa kannustaa yrityksiä panostamaan hyvään laatuun, tehokkuuteen ja asiakaslähtöisyyteen sekä sopeuttamaan toimintaansa asiakkaiden toiveisiin.

Toisaalta palveluntuottajan toiminnan ennakoitavuus paranee, kun toistuvat kilpailutukset eivät katkaise asiakassuhteita.

Ruotsissa 20 suosituimmasta terveyskeskuksesta 14 on yksityisiä. Myös vanhustenhoidossa yksityiset palveluntuottajat ovat menestyneet laatumittareilla paremmin kuin julkiset. Yksityisissä vanhainkodeissa asukkaille tarjottiin enemmän aktiviteetteja ja mahdollisuuksia ulkoiluun. Harvempi myös koki itsensä yksinäiseksi. Kotihoidossa yksityiset tuottajat ovat ottaneet julkisia toimijoita paremmin huomioon vanhusten toiveet.[2]

Kilpailu pakottaa uudistumaan

Parhaimmillaan käy niin, että syntyy kokonaan uudenlaisia palveluita. Ruotsalaisen Ung omsorg ‑yrityksen perusti alun perin kolme opiskelijaa, joiden tavoitteena oli lisätä ihmisten elämäniloa ja yhdistää sukupolvia. Nuoret vierailevat valinnanvapausjärjestelmässä mukana olevissa vanhainkodeissa, jotka tällä tavoin haluavat edistää asiakkaittensa elämänlaatua. Nykyisin yritys työllistää yli 700 nuorta, ja se järjestää vanhuksille monenlaista toimintaa.

Vaikka Ruotsin mallia ei Suomeen omaksuta sellaisenaan, valinnanvapaus pakottaa Ruotsin kokemusten perusteella aivan varmasti niin julkisen kuin yksityisen sektorin ajattelemaan nykyiset toimintamallit uusiksi. Sote-sektorin tarjouskilpailut eivät jää historiaan, mutta hankintalain kilpailuttamiskoukkujen sijaan valinnanvapausjärjestelmässä yritysten on ensi sijassa tunnettava asiakkaiden, siis sinun ja minun, tarpeet ja vastattava niihin ennemmin kuin hankintayksikön asettamiin vaatimuksiin.

Meidän odotuksemme palvelun sisällöstä tai vaikkapa vastuullisuudesta ja innovatiivisuudesta saattavat olla hyvin toisenlaiset kuin mihin tällä hetkellä palveluilla on totuttu vastaamaan. Miten odotuksiimme kyetään uudistuksessa vastaamaan? Jäämme kiinnostuneina odottamaan.

[1] Privat vårdfakta 2015, Vårdföretagarna

[2] Privat vårdfakta 2015, Vårdföretagarna