17.11.2015

Sairaana töissä vai terveenä saikulla?

”Tulevatko ihmiset sairaana töihin?” kysyivät useat otsikot alkusyksystä. Kysymystä ei mielestäni pidä esittää irrallaan. Ensin tulisi kysyä: ”Estääkö sairautesi työnteon?”

Sairauspoissaolojen vähentäminen on yksi keino lisätä tuottavuutta. Hallitus suunnittelee parhaillaan uudistusta, jonka toteutuessa sairausajan ensimmäiseltä poissaolopäivältä ei enää maksettaisi palkkaa. Ruotsissa vastaava muutos vähensi erityisesti lyhyitä sairauspoissaoloja.

Sama suunta olisi tervetullut myös meille. Sairauspoissaolojen ensimmäiset päivät ovat työnantajille kalleimpia, niistä kun työnantaja ei saa korvausta Kelalta. Uudistuksen ohella olisi tietysti hyvä, että hyödyntäisimme jo nykyistä järjestelmäämme täysimääräisesti.


Flunssa ei estä asiantuntijaa tekemästä etäpäivää

Työntekijällä on oikeus olla pois töistä, jos hän on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Tällä tarkoitetaan työkyvyttömyyttä työntekijän omiin työtehtäviin.

Ikävä kyllä työkyvyttömyys ymmärretään meillä usein kokonaisvaltaisena tilana, jonka sattuessa työntekijä on täysin kyvytön hoitamaan mitään työtehtäviä. Sormen murtuminen tarkoittaa kuitenkin eri asioita pianistille ja myyntipäällikölle. Flunssa voi estää asiakaspalvelutyön mutta ei välttämättä asiantuntijatyötä kotikonttorilta.

Työnantaja voi olla yhteydessä lääkäriin

Työntekijän työkyvyttömyyttä arvioivan lääkärin pitäisi tuntea työpaikan ja työntekijän työolosuhteet. Näin on etenkin silloin, jos kyse on työnantajan työterveyshuollon kylkiäisenä kustantamasta sairaanhoidosta.

Vaan mitä voi tehdä, jos työnantajan mielestä sairauspoissaolo on kohtuuttoman pitkä suhteessa lääkärintodistuksesta ilmenevään poissaolon syyhyn ja työntekijän työtehtäviin?

Suomalaiset työnantajat tuntuvat kunnioittavan lääkärintodistuksia joskus liikaa. Lainsäädäntö ei kiellä yhteydenottoa lääkäriin. Lääkäri ei tietenkään kerro eikä työnantaja utele työntekijän arkaluontoisia tietoja ilman suostumusta. Sen sijaan työnantaja voi hyvin kysyä, onko lääkäri tietoinen työntekijän työtehtävistä ja työpaikan olosuhteista. Jos ei ole, lääkäriä voi pyytää arvioimaan uudelleen työntekijän työkyvyttömyyden suhteessa työntekijän työtehtäviin.

 

Töitä voi tehdä myös sairauspoissaolon aikana

Sairauspoissaoloja voidaan vähentää tekemällä etätyötä ja korvaavia töitä. Nykyinen järjestelmämme mahdollistaa molemmat, ja ne ovat useissa työtehtävissä myös käytännössä hyvin toteutettavissa.

Ja jos työnantaja ja työntekijä ovat yksituumaisia sairauspoissaolon aikana työskentelystä, mahdollisuuksia on toki vieläkin enemmän. Syvään juurtuneen legendan mukaan tapaturmavakuutus ei kata työskentelyä lääkärin kirjoittaman sairauspoissaolon aikana, mutta tämä harhaluulo ei todellakaan pidä paikkaansa.


Lisää keskustelua sairauspoissaoloista työpaikoille

Jos työntekijä on aidosti työkyvytön, hän on ilman muuta pois töistä, kunnes on jälleen terve ja työkykyinen. Järjestelmän hyväksikäyttäjiä on silti vaikeaa ymmärtää.

Ääritapauksia on nyt ja tulevaisuudessa. Osa työntekijöistä on poissa maanantaisin, perjantaisin, loman loppuessa ja aurinkoisella säällä. Samaan aikaan osa tulee töihin työkyvyttömänä mihinkään työtehtävään. Moni meistä tietää jonkun tuttavan, joka on suutuspäissään hakenut ”kapinasaikkua” ilman aitoa työkyvyttömyyttä.

Sairauspoissaolot vähentyvät, jos työkyvyttömyys osataan arvioida oikein, siitä rohjetaan puhua työpaikalla ja asia uskalletaan ottaa esille tarvittaessa myös lääkäreiden kanssa. Nämä sinänsä pienet keinot saisivat aikaan ison tuottavuusloikan.

Uusimmat referenssit

Toimimme Pernod Ricardin suomalaisena neuvonantajana, kun se myi Turussa valmistettavat tuotemerkkinsä ja niiden tuotannon Oy Hartwall Ab:lle. Tunnetuin Hartwallille kaupan jälkeen siirtyvä tuotemerkki on Minttu-likööri. Hartwall on osa tanskalaista Royal Unibrew -konsernia. Pernod Ricard on yksi maailman suurimpia alkoholiyhtiöitä. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
Julkaistu 21.10.2024
Toimimme Fortumin pääneuvonantajana rajat ylittävässä yritysjärjestelyssä, jossa Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa. Liiketoiminnot myydään temaattiseen vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvälle Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta ja velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Fortumin myytävät kierrätys- ja jäteliiketoiminnot (Recycling & Waste) tarjoavat teollisille ja kuntasektorin asiakkaille jätehuoltopalveluja sekä kokonaisvaltaisia muovien, metallien, tuhkan, kuonan ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyspalveluja. Liiketoiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja työllistävät noin 900 työntekijää. 
Julkaistu 18.7.2024
Neuvoimme ANDRITZ-konserniin kuuluvaa Andritz Oy:tä sen ostaessa koko Procemex Oy:n osakekannan. Kauppa vahvistaa entisestään ANDRITZin automaatio- ja digitalisointiratkaisujen valikoimaa. Procemex on yksi maailman johtavista integroituja radanvalvonta- ja vianilmaisuratkaisuja sellu- ja paperiteollisuudelle tarjoavista yrityksistä. Se työllistää yli 100 konenäköjärjestelmien asiantuntijaa, ja sillä on tytäryhtiöitä Saksassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. ANDRITZ tarjoaa laajan valikoiman innovatiivisia laitoksia, välineitä, järjestelmiä, palveluita ja digitaalisia ratkaisuja monille eri toimialoille ja loppumarkkinoille. ANDRITZilla on johtava asema maailmanmarkkinoilla kaikilla neljällä liiketoiminta-alueellaan: sellu ja paperi, metallit, vesivoima sekä ympäristö ja energia. Se on julkisesti noteerattu konserni, jolla noin 30 000 työntekijää ja yli 280 toimipistettä yli 80 maassa.
Julkaistu 18.7.2024
Neuvoimme Exsitec Holding AB:tä järjestelyssä, jossa se hankki M-flow Finland Oy:n koko osakekannan. M-flow Finland Oy on suomalainen ohjelmistoyritys, joka tarjoaa Medius B2B-standardin mukaisia S2P-ohjelmistoratkaisuja Suomessa. Exsitec Holding AB on ruotsalainen yritys, joka kuuluu pohjoismaiseen Exsitec-konserniin. Konsernilla on yli 20 toimipistettä Pohjoismaissa. Exsitec toimittaa digitaalisia ratkaisuja asiakkaiden liiketoiminnan tueksi.
Julkaistu 4.7.2024