Sairaana töissä vai terveenä saikulla?

Sairauspoissaolojen vähentäminen on yksi keino lisätä tuottavuutta. Hallitus suunnittelee parhaillaan uudistusta, jonka toteutuessa sairausajan ensimmäiseltä poissaolopäivältä ei enää maksettaisi palkkaa. Ruotsissa vastaava muutos vähensi erityisesti lyhyitä sairauspoissaoloja.

Sama suunta olisi tervetullut myös meille. Sairauspoissaolojen ensimmäiset päivät ovat työnantajille kalleimpia, niistä kun työnantaja ei saa korvausta Kelalta. Uudistuksen ohella olisi tietysti hyvä, että hyödyntäisimme jo nykyistä järjestelmäämme täysimääräisesti.

Flunssa ei estä asiantuntijaa tekemästä etäpäivää

Työntekijällä on oikeus olla pois töistä, jos hän on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Tällä tarkoitetaan työkyvyttömyyttä työntekijän omiin työtehtäviin.

Ikävä kyllä työkyvyttömyys ymmärretään meillä usein kokonaisvaltaisena tilana, jonka sattuessa työntekijä on täysin kyvytön hoitamaan mitään työtehtäviä. Sormen murtuminen tarkoittaa kuitenkin eri asioita pianistille ja myyntipäällikölle. Flunssa voi estää asiakaspalvelutyön mutta ei välttämättä asiantuntijatyötä kotikonttorilta.

Työnantaja voi olla yhteydessä lääkäriin

Työntekijän työkyvyttömyyttä arvioivan lääkärin pitäisi tuntea työpaikan ja työntekijän työolosuhteet. Näin on etenkin silloin, jos kyse on työnantajan työterveyshuollon kylkiäisenä kustantamasta sairaanhoidosta.

Vaan mitä voi tehdä, jos työnantajan mielestä sairauspoissaolo on kohtuuttoman pitkä suhteessa lääkärintodistuksesta ilmenevään poissaolon syyhyn ja työntekijän työtehtäviin?

Suomalaiset työnantajat tuntuvat kunnioittavan lääkärintodistuksia joskus liikaa. Lainsäädäntö ei kiellä yhteydenottoa lääkäriin. Lääkäri ei tietenkään kerro eikä työnantaja utele työntekijän arkaluontoisia tietoja ilman suostumusta. Sen sijaan työnantaja voi hyvin kysyä, onko lääkäri tietoinen työntekijän työtehtävistä ja työpaikan olosuhteista. Jos ei ole, lääkäriä voi pyytää arvioimaan uudelleen työntekijän työkyvyttömyyden suhteessa työntekijän työtehtäviin.

Töitä voi tehdä myös sairauspoissaolon aikana

Sairauspoissaoloja voidaan vähentää tekemällä etätyötä ja korvaavia töitä. Nykyinen järjestelmämme mahdollistaa molemmat, ja ne ovat useissa työtehtävissä myös käytännössä hyvin toteutettavissa.

Ja jos työnantaja ja työntekijä ovat yksituumaisia sairauspoissaolon aikana työskentelystä, mahdollisuuksia on toki vieläkin enemmän. Syvään juurtuneen legendan mukaan tapaturmavakuutus ei kata työskentelyä lääkärin kirjoittaman sairauspoissaolon aikana, mutta tämä harhaluulo ei todellakaan pidä paikkaansa.

Lisää keskustelua sairauspoissaoloista työpaikoille

Jos työntekijä on aidosti työkyvytön, hän on ilman muuta pois töistä, kunnes on jälleen terve ja työkykyinen. Järjestelmän hyväksikäyttäjiä on silti vaikeaa ymmärtää.

Ääritapauksia on nyt ja tulevaisuudessa. Osa työntekijöistä on poissa maanantaisin, perjantaisin, loman loppuessa ja aurinkoisella säällä. Samaan aikaan osa tulee töihin työkyvyttömänä mihinkään työtehtävään. Moni meistä tietää jonkun tuttavan, joka on suutuspäissään hakenut ”kapinasaikkua” ilman aitoa työkyvyttömyyttä.

Sairauspoissaolot vähentyvät, jos työkyvyttömyys osataan arvioida oikein, siitä rohjetaan puhua työpaikalla ja asia uskalletaan ottaa esille tarvittaessa myös lääkäreiden kanssa. Nämä sinänsä pienet keinot saisivat aikaan ison tuottavuusloikan.