1. Post

   Englannin lain soveltaminen ja tuomioiden täytäntöönpano – mitä sopimuksissa on huomioitava Brexitin jälkeen?

   Käsittelemme tässä blogissa sitä, mitkä oikeudelliset instrumentit voivat korvata Ison-Britannian ja EU:n jäsenvaltioiden välillä aikaisemmin sovelletun Rooma I -asetuksen, jossa säädetään lainvalinnasta, sekä Bryssel I -asetuksen, jossa säädetään tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Annamme lisäksi vinkkejä siitä, mitä kannattaa huomioida, kun sovitaan sovellettavasta laista ja riidanratkaisulausekkeista Brexitin jälkeen. Brexit ei ole vielä aiheuttanut merkittäviä muutoksia lainvalintaan EU:n jäsenvaltioissa sopimuksiin sovellettava laki määräytyy niin sanotun Rooma I -asetuksen mukaan. Jäsenvaltioiden tuomioistuimet ovat velvollisia noudattamaan asetuksen lainvalintasäännöksiä, jolloin sovellettava laki määräytyy samalla tavalla riippumatta siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuimessa asia on ratkaistavana. Rooma I -asetuksen lähtökohtana on, että liikesopimusten osapuolet voivat myös vapaasti sopia, minkä valtion lakia ne haluavat sopimukseen soveltaa. Rooma I -asetuksen lainvalintasääntöjä ei ole rajattu siten, että niiden nojalla vain EU:n jäsenvaltion laki voisi soveltua. Esimerkiksi suomalaiset tuomioistuimet soveltavat edelleen samoja lainvalintasääntöjä Brexitistä riippumatta, ja nämä säännöt voivat johtaa myös Englannin lain soveltamiseen. Lainvalintaan ei siis vielä ole tullut merkittävää muutosta Brexitin myötä. Ison-Britannian EU-jäsenyyden päätyttyä Rooma I -asetuksen lainvalintasäännöt eivät sen sijaan ole enää suoraan sovellettavia Isossa-Britanniassa. Tällä hetkellä Ison-Britannian kansalliset lainvalintasäännöt ovat kuitenkin sisällöltään samankaltaiset kuin ne, joita sovelletaan EU:n jäsenvaltioissa Rooma I -asetuksen nojalla. Nämä säännöt voivat johtaa myös esimerkiksi Suomen lain soveltamiseen Ison-Britannian tuomioistuimissa samoin perustein kuin ennen. Isolla-Britannialla ei kuitenkaan enää ole estettä muuttaa kansallista lainvalintaa koskevaa sääntelyään tulevaisuudessa. Tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon merkittäviä muutoksia Merkittäviä muutoksia Brexit sen sijaan toi Ison-Britannian tuomioistuimissa annettujen tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon EU:n jäsenvaltioissa. Yritysten on syytä ottaa tämä huomioon neuvotellessaan sopimusten riidanratkaisulausekkeista isobritannialaisten yritysten kanssa. Ulkomaisten tuomioiden tunnustaminen Suomessa vaatii erillisen oikeusperustan. Ison-Britannian EU-jäsenyyden aikana sen tuomioistuimissa annetut ratkaisut olivat niin sanotun Bryssel I -asetuksen nojalla Suomessa laajasti täytäntöönpantavissa ilman erillistä tuomioistuinprosessia (eksekvatuuria). EU:n ja Ison-Britannian väliseen kauppa- ja yhteistyösopimukseen, joka tuli voimaan 1.1.2021, ei kuitenkaan sisälly asetusta vastaavaa tai korvaavaa sopimusta tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Iso-Britannia kaavailee Luganon yleissopimuksesta Bryssel I -asetuksen korvaajaa Iso-Britannia on kaavaillut Bryssel I -asetuksen korvaajaksi Luganon yleissopimusta tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Luganon yleissopimuksen ovat allekirjoittaneet EU:n ja EFTAn jäsenvaltiot, ja se vastaa pääosin Bryssel I -asetusta. Iso-Britannia on vasta hakenut liittymistä Luganon yleissopimukseen. Maan hyväksyminen yleissopimukseen edellyttää kaikkien muiden jäsenmaiden hyväksyntää, ja hyväksynnän saaminen yleissopimuksen osapuolena olevalta EU:lta on tällä hetkellä epävarmaa. Jos Iso-Britannia hyväksytään mukaan yleissopimukseen, sen perusteella annetun tuomion täytäntöönpano Suomessa edellyttää eksekvatuuria eli täytäntöönpanomääräystä käräjäoikeudelta. Myös soveltamisaltaan suppeampi Haagin yleissopimus mahdollistaa tietyin edellytyksin tuomioiden täytäntöönpanon Brexitin jälkeen Iso-Britannia liittyi syyskuussa 2020 soveltamisalaltaan ja sisällöltään suppeampaan Haagin yleissopimukseen oikeuspaikkasopimuksista. Haagin yleissopimus on Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin yleissopimus, joka on tällä hetkellä voimassa EU:n jäsenvaltioissa, Isossa-Britanniassa, Meksikossa, Singaporessa ja Montenegrossa. Haagin yleissopimuksen perusteella Suomessa tunnustetaan ja täytäntöönpannaan sen soveltamisalaan kuuluvat Iso-Britanniassa annetut tuomiot, joissa tuomioistuimen toimivalta perustuu yksinomaiseen ja kirjalliseen oikeuspaikkasopimukseen. Myös Haagin yleissopimuksen perusteella annetun tuomion täytäntöönpano Suomessa edellyttää täytäntöönpanomääräystä käräjäoikeudelta. Brexitin jälkeen yritysten tulee tehdä Ison-Britannian tuomioistuimen valitseminen toimivaltaiseksi tuomioistuimeksi harkiten ja vasta mahdollisen tuomion täytäntöönpano- ja tunnustamismahdollisuuksien varmistamisen jälkeen. Vinkit sovellettavasta laista tai toimivaltaisesta tuomioistuimesta sopimiseen Brexitin jälkeen Sopimusta sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista noudatetaan sekä EU:n että Ison-Britannian tuomioistuimissa samoin kuin ennen Brexitiä. Ilman sopimusta soveltuvat lainvalintasäännöt johtavat myös edelleen saman valtion lain soveltamiseen kuin ennen Brexitiä. Yritysten on kuitenkin syytä seurata Ison-Britannian lainsäädännön mahdollisia kansallisia muutoksia. Tuomion tunnustamisen ja täytäntöönpanon kannalta välimiesmenettelystä sopiminen on selvin ratkaisu. Suomalaiset tuomioistuimet tunnustavat ja täytäntöönpanevat Isossa-Britanniassa annetut välitystuomiot myös Brexitin jälkeen samoin edellytyksin kuin ennenkin. Brexitin jälkeen brittiyrityksen kanssa kannattaa nimenomaisesti sopia toimivaltaisesta tuomioistuimesta. Jos Ison-Britannian tuomioistuimet valitaan toimivaltaisiksi ratkaisemaan erimielisyydet, on hyvä varmistaa, että oikeuspaikkasopimuksen muotoilu täyttää Haagin yleissopimuksen edellytykset ja kuuluu sen soveltamisalaan.

   Published: 1.3.2021

2. Post

   Suomi tarvitsee paikallista sopimista – näillä keinoilla sitä voitaisiin lisätä

   Aihe on tärkeä. Jotta pääsisimme keskustelussa avauksia pidemmälle, on ymmärrettävä, mistä paikallisessa sopimisessa on kysymys ja millaiset mahdollisuudet Suomen tämänhetkinen työlainsäädäntö paikalliselle sopimiselle tarjoaa. Paikallisen sopimisen estää usein työehtosopimuksen vaatimus luottamusmiehestä Paikallisella sopimisella tarkoitetaan viime kädessä kaikkea työpaikalla tapahtuvaa sopimista. Paikallista sopimista koskevan julkisen keskustelun keskiössä on kuitenkin usein se, mitä työehtosopimuksissa sanotaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksista. Tämä on ymmärrettävää, koska käytännössä juuri työehtosopimus­ten ehdot usein estävät paikallisen sopimisen. Monien työehtosopimusten mukaan paikallinen sopiminen edellyttää, että työpaikalla on luottamusmies. Luottamusmiehen valinta perustuu työehtosopimuksen säännöksiin, jotka velvoittavat vain työnantajajärjestöön kuuluvia eli järjestäytyneitä työnantajia. Luottamusmies edustaa koko henkilöstöryhmää, vaikka luottamusmiehen valintaan osallistuvat vain ammattiliittoon kuuluvat työntekijät. Näin on siinäkin tilanteessa, että vain pieni osa työpaikan työntekijöistä on ammattiliiton jäseniä. Käytännössä paikallinen sopiminen ei siis ole mahdollista, jos työehtosopimus edellyttää luottamusmiehen olevan paikallisen sopimisen osapuoli, mutta työpaikalla ei ole syystä tai toisesta haluttu valita luottamusmiestä. Nykyisessä järjestelmässä ei turvata riittävällä tavalla sitä vaihtoehtoa, että työntekijöitä voisi edustaa myös luottamusvaltuutettu (joka on työsopimuslain mukaan järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden ensisijainen edustaja) tai muu työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja. Tällaisten edustajien puolesta puhuisi myös se, että ne edustavat aidommin työpaikan kaikkia työntekijöitä, koska heidän valintaansa voivat osallistua kaikki työntekijät ammattiliiton jäsenyydestä riippumatta. Toinen paikallisen sopimisen kummallisuus liittyy siihen, että työlainsäädännön puolipakottavista säädöksistä – kuten sairausajan palkasta, lomauttamisen perusteista ja takaisinottovelvollisuudesta - voidaan sopia työntekijän etua heikentävästi ainoastaan valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisellä työehtosopimuksella. Lainsäädännössä ei tunnusteta mahdollisuutta, että yrityskohtaiseen työehtosopimukseen sitoutunut työnantaja tai työnantaja, jolla ei ole lainkaan työehtosopimusta, voisivat sopia näistä säännöksistä henkilöstön kanssa toisin. Lisäksi järjestäytymätön työnantaja ei saa soveltaa lainkaan työehtosopimusten paikallista sopimista koskevia säännöksiä, jos niissä on kyse puolipakottavista säännöksistä. Paikallisen sopimisen reunaehdot päivitettävä Paikallisen sopimisen tulevaisuuden kannalta olisi olennaista päivittää paikallisen sopimisen reunaehdot vastaamaan tämän päivän työelämää. Tänä päivänä järjestön valtakunnallisuus itsessään ei merkitse sitä, että järjestöllä olisi paras käsitys kunkin työpaikan työntekijöiden tarvitsemasta minimitasosta ja työntekijöille parhaasta lopputuloksesta. Myöskään järjestäytymättömien työnantajien eriarvoiselle asemalle paikallisessa sopimisessa ei löydy kestäviä perusteita. Nykyisen työsopimuslain valmisteluasiakirjoissa vuonna 2000 järjestäytymättömien työnantajien eriarvoista asemaa paikallisessa sopimisessa on perusteltu työsuojeluviranomaisten rajallisilla voimavaroilla. Toisaalta jo tällöin on todettu, että työehtosopimusten paikallisen sopimisen kehitystä on tarpeen seurata ja ryhtyä tarvittaessa lainsäädäntötoimiin. Työehtosopimusten paikallista sopimista koskevat määräykset ovatkin kehittyneet, mikä on erinomainen asia. Esimerkiksi 20 vuotta sitten harvassa työehtosopimuksessa mahdollistettiin lomarahan vaihtaminen vapaaksi paikallisesti sopien, vaikka työntekijä olisi itse halunnut näin tehdä. Jos paikallisen sopimisen keinoja työpaikoilla lisätään, tarvitaan tehokkaita ja toimivia oikeusturvakeinoja sitä silmällä pitäen, ettei jompikumpi osapuolista noudattaisikaan sopimusta. Ravistelua kaipaisi kuitenkin kysymys siitä, onko valtakunnallinen järjestö tai vain osaa työpaikan työntekijöistä edustava henkilö kaikissa tilanteissa paras taho arvioimaan sen, onko paikallinen sopiminen työpaikalla tarpeen ja mikä on työntekijöiden edun mukaista kullakin työpaikalla. Paikallinen sopiminen tulisi laajentaa koskemaan kaikkia työnantajia. Tämä olisi paitsi tarkoituksenmukaista, myös Suomen perustuslaissa turvatun järjestäytymisvapauden näkökulmasta kestävämpi ratkaisu. Lisäksi paikallisen sopimisen osapuolena tulee voida olla muukin henkilöstön edustaja kuin tietyn ammattiyhdistysliikkeen jäsenten valitsema luottamusmies. Työntekijöiden suojelun tarve työpaikkojen arjessa ei aina käy yksiin niiden etujen kanssa, joita ammattiyhdistysliike haluaa suojella.

   Published: 25.2.2021

3. Post

   Pääomasijoittaminen vauhdittaa talouskasvua

   Vuosien varainkeruun ansiosta pääomasijoitusrahastoilla on käytössään suuret määrät sijoitettavaa pääomaa, jolle etsitään aktiivisesti sijoituskohteita. Tavanomaista hiljaisempi yrityskauppavuosi 2020 loi patoutunutta kysyntää. Myös matala korkotaso, velkarahoituksen hyvä saatavuus, valtioiden ja keskuspankkien voimakkaat elvytystoimet sekä koronavirusrokoteohjelmien käynnistyminen tukevat markkinoiden aktivoitumista. Kansainvälisten ja kotimaisten pääomasijoittajien kiinnostuksen kohteena ovat nyt suomalaiset kasvuyritykset. Startupit ovat viime vuosina onnistuneet kehittämään nopean kansainvälisen kasvun mahdollistavia teknologioita ja liiketoimintamalleja, joissa pääoman tarve on aikaisempaa suurempi. Kansainvälistymistrendi voimistui jo vuonna 2020, jolloin startupeihin virtasi ennätysmäärä ulkomaista pääomaa ja rahoituskierrokset olivat aiempaa merkittävästi suurempia. Perinteisemmillä sektoreilla puolestaan suosiossa ovat yhä sijoitushankkeet, joissa kasvua haetaan nopeiden peräkkäisten yritysostojen avulla. Vaikuttavuussijoittaminen on pääomasijoittamiseen voimakkaasti vaikuttava megatrendi. Markkinoille on tullut uusia innovatiivisia vaikuttavuusrahastoja, ja myös perinteisemmät rahastot integroivat vaikuttavuuden arvioinnin yhä kiinteämmin sijoitusstrategioidensa osaksi. Tässä kehityksessä institutionaalisilla rahastosijoittajilla on tärkeä rooli. Myös pääomarahasto-osuuksien jälkimarkkinat kiinnostavat nyt institutionaalisia sijoittajia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pääomasijoitusala vauhdittaa tehokkaasti talouskasvua, uusia innovaatioita ja työllisyyttä. Pääomasijoittajien rahoittamat kasvutarinat johtavat ennen pitkää myös pörssilistautumisiin ja merkittäviin yrityskauppoihin. Pääomasijoittajat ovatkin osaltaan edistämässä talouskasvua. Tämä on yhteinen etumme.

   Published: 4.2.2021

4. Post

   Mitä tulisi huomioida, kun ostat jälkimarkkinoilta osuuden pääomarahastosta?

   Kun rahasto-osuuksien kaupankäyntiaktiivisuus on kasvanut, sijoittajat ovat saaneet aikaisempaa paremman mahdollisuuden realisoida pääomarahastosijoituksiaan myös rahastojen toimikauden aikana. Tämä on tehnyt pääomarahastosijoituksista aikaisempaa likvidimmän eli helpommin ja nopeammin realisoitavan sijoituskohteen. Aktiiviset jälkimarkkinat tarjoavat mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia myös ostajille, kuten jälkimarkkinoihin erikoistuneille pääomarahastoille (ns. secondary -rahastot). Jos suunnittelet pääomarahasto-osuuden ostamista tai myymistä, kauppaprosessi ja -sopimukset kannattaa valmistella huolellisesti. Tähän blogiin on poimittu muutamia keskeisiä juridisia kysymyksiä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. 1. Mitä sopimuksia kaupan toteuttamiseen tarvitaan? Kaupan toteuttamiseen tarvittava dokumentaatio kannattaa selvittää heti prosessin alussa. Näin vältetään yllätykset ja viivästykset kriittisessä täytäntöönpanovaiheessa. Yleensä kaupan toteuttamiseksi tarvitaan ainakin kaksi sopimusta: Kauppasopimuksessa käsitellään kaupan osapuolten keskinäisiin oikeuksiin ja vastuisiin liittyviä asioita, jotka eivät liity suoraan rahastoon. Tämän vuoksi kohderahasto tai sen rahastonhoitaja eivät useimmiten tule kauppasopimuksen osapuoleksi. 2. Mitä suostumuksia tai prosesseja rahasto-osuuden siirtäminen edellyttää? Pääomarahastojen rahastosopimuksissa ja säännöissä rahasto-osuuksien siirrettävyyttä on useimmiten rajoitettu. On tavallista, että rahasto-osuuden siirtäminen edellyttää ainakin rahastonhoitajan tai hallinnointiyhtiön suostumusta. Joissakin tapauksissa siirrosta tulee ilmoittaa rahaston muille sijoittajille, ja toisinaan rahaston hallinnointiyhtiöllä tai muilla sijoittajilla on oikeus lunastaa siirron kohteena olevat rahasto-osuudet. Lisäksi siirto saattaa edellyttää rahaston lainanantajan suostumusta tai siihen voi liittyä vaatimuksia siirronsaajan luottokelpoisuudesta tai sääntelyllisestä asemasta. On myös tärkeää selvittää kaupan kohteena olevan rahaston oikeudellinen muoto ja se, mitä toimenpiteitä rahasto-osuuden siirto siihen soveltuvan lain mukaan edellyttää. Lisäksi ostajan on hyvä huomioida, että myyjä on saattanut sopia rahastosopimuksen ehtoja täydentävistä ehdoista ns. sivukirjeessä ( side letter ), joka ei yleensä ole siirrettävissä ostajalle, jollei siirto-oikeudesta ole nimenomaisesti sovittu. Kauppasopimuksissa sovitaan lähes poikkeuksetta, että kaupan toteutuminen on ehdollinen ilmoitus- ja hyväksymismenettelyjen ja muiden rahastosopimuksen edellyttämien menettelyjen loppuunsaattamiselle. Kaikki rahasto-osuuden siirrettävyyteen vaikuttavat rahastosopimusten ehdot sekä siirron edellyttämät rekisteröinnit ja muut toimenpiteet kannattaa selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin varmistetaan, että siirtorajoitukset voidaan ottaa huomioon prosessin aikataulussa ja kauppasopimuksen täytäntöönpanoehdoissa. 3. Miten kauppahinta määräytyy? Pääomarahastosijoitukset tehdään useimmiten niin sanotun sijoitussitoumuksen muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittaja ei rahastoon liittyessään maksa sijoittamaansa pääomaa rahastolle kerralla vaan useamman vuoden aikana erissä rahastonhoitajan esittämien varojenkutsujen mukaisesti. Rahasto käyttää sijoittajilta kutsutut varat sijoitustensa ja muiden pääomatarpeittensa rahoittamiseen. Vastaavasti rahasto jakaa sijoittajille varoja erissä sitä mukaa kuin rahastolle kertyy jakokelpoisia varoja. Rahastosopimuksissa on saatettu sopia myös ehdoista, joiden mukaan osa sijoittajille jaetuista rahoista voidaan tietyin edellytyksin kutsua takaisin rahastoon. Edellä kuvatun rakenteen vuoksi pääomarahasto-osuuden ostajan on tärkeää ymmärtää, mitkä ovat sijoitussitoumuksen taloudelliset ominaisuudet kaupanteon hetkellä eli Näiden erien taloudellinen vaikutus täytyy huomioida määritettäessä rahasto-osuuden kauppahintaa ja kauppahintamekanismia. Kauppahintaneuvottelujen perustana on tyypillisesti viimeisin rahaston (tyypillisesti neljännesvuosittain) raportoima arvonmääritys, johon saatetaan sopia tietty osapuolten kesken neuvoteltava prosenttimääräinen alennus ( haircut ) tai korotus ( premium). Rahasto-osuuden arvonmääritys ja mahdollinen haircut  tai premium  perustuvat osapuolten välisiin kaupallisiin neuvotteluihin. Tavallisesti kauppasopimuksessa sovitaan ehdoista, joiden mukaan kauppahintaa oikaistaan kaupan toteutuspäivänä, jos rahasto on tehnyt sijoittajille varojenjakoja tai varojenkutsuja rahaston viimeisimmän arvonmäärityspäivän ja kaupan toteutuspäivän välisenä aikana. 4. Miten vastuut jaetaan? Perusperiaate on, että kaupan yhteydessä ostaja saa oikeuden rahasto-osuuden mukaisiin varojenjakoihin ja ottaa vastatakseen rahasto-osuuteen liittyvistä maksuvelvollisuuksista. Tiettyjen velvoitteiden osalta on kuitenkin syytä pohtia tarkempaa vastuunjakoa. Tällaisia ovat esimerkiksi rahastosopimusten clawback-ehtoihin liittyvät vastuut. Clawback-ehtojen mukaan rahaston sijoittajat voivat joutua palauttamaan rahaston jakamia varoja rahastolle. Clawback-ehdoilla tarkoitetaan rahastosopimuksen ehtoja, joiden mukaan rahaston hallinnointiyhtiö tai rahaston sijoittajat voivat olla velvollisia palauttamaan rahastolle rahaston jakamia varoja. Sijoittajat saattavat olla velvollisia palauttamaan varoja rahastolle esimerkiksi rahastolle realisoituvien vastuiden kattamiseksi. Ostajan intressissä on välttyä tilanteelta, jossa varoja on jaettu ennen kauppaa myyjälle, mutta kyseisiin varoihin liittyvä palautusvastuu kohdistuukin kaupan jälkeen ostajaan. Lisäksi ostaja haluaa sopia, miten toimitaan myyjälle kuuluvien verovastuiden ja mahdollisten kauppaa edeltävien sopimusrikkomusten osalta. Vastuunrajoitusehdot ovat yleisesti kauppasopimusneuvottelujen keskiössä. Lopputulos määrittyy kunkin rahaston ominaispiirteiden ja osapuolten neuvotteluaseman perusteella. 5. Voidaanko markkinaolosuhteiden muutoksiin varautua kaupan täytäntöönpanoehdoissa? Kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä vaikutuksia ulkoisilla tekijöillä, kuten koronapandemian seurannaisvaikutuksilla, voi olla eri strategioiden mukaan toimivien pääomarahastojen tulevaisuudennäkymiin ja tuottoihin. Etenkin silloin, kun kauppakirjan allekirjoittamisen ja täytäntöönpanon välinen aika on pitkä, ostaja saattaa haluta varautua riskeihin kauppakirjan täytäntöönpanoehdoilla (ns. MAC-ehdot). Tällaiset ehdot oikeuttavat purkamaan kaupan, jos jokin kauppasopimuksessa määritelty olennaisen epäedullinen tapahtuma realisoituu kaupan allekirjoittamisen ja täytäntöönpanon välisenä aikana. Myyjät luonnollisesti karsastavat täytäntöönpanoehtoja, sillä ne vaikuttavat epäedullisesti kaupan toteutumisvarmuuteen. Myyjät usein korostavatkin, että markkinatilanteiden muutokset kuuluvat kiinteästi pääomarahastojen normaalin toimintaympäristöön ja niiden vaikutukset tasoittuvat rahastojen pitkän toimikauden kuluessa. Tässäkin lopullinen riskinjako riippuu kunkin kaupan ja sen osapuolten erityispiirteistä. Toistaiseksi emme ole havainneet koronapandemian johtaneen MAC-ehtojen merkittävään yleistymiseen pääomarahasto-osuuksien kauppasopimuksissa. 6. Lopuksi Edellä kuvattujen ydinseikkojen ohella huomioitavaksi tulee monta muutakin asiaa. Jokaisen kaupan ehtoihin vaikuttavat kaupan kohteena olevan rahaston ominaispiirteet, kuten rahaston rakenne, rahastosopimusten kaupalliset ja juridiset ehdot ja rahastosijoituksen verokohtelu, joita ostajan kannattaa selvittää due diligence -tarkastuksessaan. Kaikki ostajaa kiinnostavat asiat eivät välttämättä selviä rahastosopimuksista. Tällöin täydentävää tietoa voidaan hakea esimerkiksi rahastoa koskevista taloudellisista raporteista, veromuistioista tai suoraan rahastonhoitajalta. Tehokkaan kauppaprosessin varmistamiseksi on tärkeää, että myös myyjä käy huolellisesti läpi keskeisen rahastodokumentaation ja ymmärtää, millaiset reunaehdot se muodostaa prosessille ja kaupan ehdoille. 

   Published: 25.1.2021

5. Post

   Tekoäly: älä anna algoritmisen vinouman pilata bisnestäsi

   Tekoäly on puolueellista ja voi johtaa syrjintään Tekoäly on lähtökohtaisesti puolueellista, koska sen toiminta perustuu ihmisen syöttämään dataan ja ihmisen määrittämiin sääntöihin. Puolueellisuus voi johtua monesta eri syystä. Tekoälyn kouluttamiseen käytetty data voi esimerkiksi olla virheellistä, puutteellista tai muuten sellaista, että se saattaa aiheuttaa algoritmisia vinoumia. Tekoälyn hyödyntämä algoritmi on myös voitu kehittää niin, että se antaa merkitystä tietylle syrjintäperusteelle, kuten sukupuolelle tai kielelle. Vinoumilla on merkitystä etenkin silloin, kun henkilöt joutuvat tekoälysovellusten avulla automaattisesti tehdyn päätöksen kohteeksi. Jos vinoumia ei korjata ajoissa, päätökset voivat johtaa syrjintään. Tekoälyn syrjivyys voi johtua esimerkiksi siitä, että sovellus on koulutettu pääasiassa miehiltä saadulla datalla, jolloin tulokset eivät ole naisten kannalta optimaalisia. Monien tekoälyteknologioiden erityispiirteet, kuten läpinäkymättömyys, monimutkaisuus, ennakoimattomuus ja osittain autonominen käyttäytyminen, voivat olla ongelmallisia perusoikeuksien suojelun kannalta. Automatisoitu päätöksenteko ja siihen liittyvä syrjinnän riski ovat herättäneet paljon keskustelua. Tekoälyn avulla tehdyistä päätöksistä on jopa kanneltu yhdenvertaisuusvaltuutetulle.  Yksi tapaus eteni yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, joka antoi vuonna 2018 luottoyhtiölle uhkasakolla tehostetun kieltopäätöksen. Tapauksessa oli kyse siitä, että luottoyhtiö oli käyttänyt täysin automatisoitua päätöksentekojärjestelmää. Kuluttajaluoton hakija pisteytettiin vertailemalla hakijan tietoja vastaaviin tilastoihin luottokelpoisuuden selvittämiseksi. Menetelmän katsottiin syrjivän hakijoita muun muassa sukupuolen ja äidinkielen perusteella. On syytä huomata, että päätöksiksi voidaan lukea pienemmätkin tekoälyn tekemät ratkaisut, kuten ratkaisu ohjata tietynlainen hakija asiakaspalveluun. Tekoälyn toimintaa on seurattava ja sopimusten on oltava kunnossa Vinoumien ehkäisemiseksi tekoälysovellusten toimintaa on seurattava ja arvioitava säännöllisesti. Tämä koskee sekä itse kehitettyjä että muualta hankittuja sovelluksia. Koska tekoäly heijastaa sitä kehittävien ihmisten käsityksiä ja arvomaailmaa, tekoälysovellusten hankkimiseen ulkomailta liittyy omat tarkkaavaisuutta vaativat riskinsä. On nimittäin mahdollista, että tekoälyn puolueellisuus on seurausta sen kehittäjien kulttuuriin liittyvistä normeista. Koska tekoälyä koskevaa lainsäädäntöä ei vielä juurikaan ole, tekoälysovelluksiin liittyvät osapuolten oikeudet ja velvollisuudet perustuvat lähtökohtaisesti osapuolten tekemiin sopimuksiin. Sopimusten ehdoissa tulisi huomioida muun muassa virhevastuu ja auditointi. Virhevastuusta sopiminen on tärkeää esimerkiksi siltä varalta, että tekoälyn koulutukseen käytetty data on puutteellista tai hyödynnetty algoritmi toimii väärin. Auditointiehdoissa tulisi sopia esimerkiksi siitä, kuinka tekoälyn oikea toiminta varmistetaan, jos tekoälyn päätöksentekologiikka ei ole tarpeeksi läpinäkyvä. Lainsäädännön puutteesta huolimatta vastuullista tekoälyn käyttöä ohjaavat kuitenkin muun muassa EU:n tekoälyä koskevat eettiset ohjeet. 

   Published: 14.1.2021

6. Post

   Odottaako tänä keväänä konkurssipandemia?

   Koronapandemian toisen aallon iskettyä väliaikaisen lakimuutoksen voimassaoloa on pidennetty tammikuun 2021 loppuun saakka. Tilastokeskuksen tietojen mukaan jo nyt tammi-marraskuun välisenä aikana konkurssihakemusten määrä on pudonnut lähes 17 prosenttia edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna.   Alkukeväällä voi olla odotettavissa ennätysmäärä konkursseja. Monet pandemian talousvaikutusten torjuntatoimet ovat lähinnä lykänneet akuuttia kassakriisiä, eivätkä ne ole tuoneet huojennuksia yritysten vastuisiin. Konkurssiin joutuvien yritysten kassat saattavat siten olla täysin tyhjät ja niiden velkataakka kasvanut liian suureksi. Tuomioistuimet uhkaavat ruuhkaantua Jo tällä hetkellä tuomioistuimet ovat lykkääntyneiden asioiden käsittelyn vuoksi ylikuormittuneita. Asiantuntevia pesänhoitajia ei välttämättä riitä tarpeeksi patoutuneen konkurssimäärän hoitamiseen. Tämä puolestaan saattaa johtaa siihen, että väärinkäytöstilanteet jäävät selvittämättä, mikä lopulta koituu kunniallisen enemmistön ja yhteiskunnan kustannukseksi. Koronakriisissäkin yrityksen hallituksen on syytä pysyä valppaana ja toimia huolellisesti. Velkojia ei tule suosia toisten kustannuksella ja oman pääoman menettäminen on ilmoitettava kaupparekisteriin. Liiketoiminnaltaan terveille yrityksille löytyy apua myös kriisitilanteessa, jos sitä uskalletaan hakea riittävän aikaisin. Artikkeli on julkaistu ensin Kauppakamari-lehdessä 4/2020 .

   Published: 7.1.2021

7. Post

   Uuden edessä

   Kun katsomme eteenpäin, on kuitenkin monta syytä olla optimistinen. Vuosi 2021 tulee olemaan parempi. Pandemia saadaan kuriin rokotteilla, ja moni koronan kurittama toimiala kasvaa voimakkaasti. Kansainvälisessä politiikassa yhteistyön ja yhteisten sopimusten merkitys toivottavasti kasvaa ja transatlanttinen suhde voimistuu jälleen, kun johto vaihtuu Yhdysvalloissa. Olisi kuitenkin virhe ajatella, että voimme vetää henkeä. Päinvastoin. Tällä vuosikymmenellä ratkaistavanamme on massiivisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Suurin niistä ulottaa lopulta vaikutuksensa kaikkeen. Se on ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden häviäminen. Minut havahdutti hiljan luonnontieteiden popularisoija David Attenborough kirjassaan ”Yksi elämä, yksi planeetta”. Hän vyöryttää tyylikkäästi ja vastustamattomasti faktoja kestämättömästä trendistä ja vakavista uhista, jotka kohtaavat meitä, ellemme muutu. Hän kertoo hienon tarinan siitä, kun vuoden 1968 lopulla ihmiskunta ensimmäisen kerran yhdessä katsoi Apollo 8 -lennon miehistön avaruudesta ottamaa kuvaa maapallosta. Kuvassa näimme uskomattoman kauniin planeettamme, jonka koko ja voimavarat ovat äärelliset – eivät äärettömät. Emme ole vailla toivoa. Hiilen kulutuksen vähentämisessä on saatu Euroopassa ja Yhdysvalloissa jo kouriintuntuvia tuloksia ja tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Kiina julisti muuttuvansa hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Olemme kuitenkin vasta yhteisen matkamme alussa. Maapallomme pelastaminen edellyttää meiltä kaikilta vastuunkantoa ja ennen kaikkea tekoja. Haluammekin olla rakentamassa kanssanne kestäviä menestystarinoita myös ensi vuonna. Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta ja yhteistyöstä vuonna 2020!

   Published: 17.12.2020

8. Post

   Vastuullinen liiketoiminta edellyttää kehittyvää compliance-toimintoa

   Vastuullisilta yrityksiltä odotetaan sekä kansallisten lakien noudattamista että lainsäädännön ylittävän minitason ylittämistä liiketoiminnassaan. Yritystoiminnan vastuullisuutta säännellään muun muassa suositusluontoisissa soft law -instrumenteissa. Vaikka kyse ei ole oikeudellisesti sitovasta normistosta, yritys ottaa käytännössä toimintansa legitimiteettiin ja niin sanottuun sosiaaliseen toimilupaan liittyvän riskin poiketessaan näistä säännöistä. Kysymys on siitä, onko tietty toiminta yhteisön hyväksymää. Yhteisön hyväksynnän puuttuessa hanke voi ajautua ongelmiin ja yritys voi kärsiä merkittäviä maineriskejä. Myös yritysjohto voi joutua jättämään tehtävänsä, vaikka lakeja ja sitovia määräyksiä ei olisi rikottu. Riippumaton compliance-organisaatio tukee vastuullisuustavoitteita Yhtiön hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia myös siitä, että yrityksessä on riittävä sisäinen valvonta siitä, että yritys toimii sitä sitovien lakien ja määräysten mukaisesti. Yritysjohdolla tulisi olla ajantasainen tieto siitä, onko sääntelyn noudattamisessa puutteita ja yrityksellä tulisi olla compliance-organisaatio tämän tehtävän toteuttamiseksi. Yritysjohto tarvitsee vastuullisen liiketoiminnan johtamisen tueksi uskottavan ja liiketoiminnasta riippumattoman compliance-toiminnon, joka raportoi suoraan hallitukselle. Vastuullisuus edellyttää toiminnan vaikutusten arviointia Compliance-toiminnon, -ohjelmien ja -prosessien suunnittelussa tarvitaan strateginen ote ja vahva ymmärrys siitä, mitkä normit ovat juuri kyseisen yrityksen kannalta keskeisimpiä. Joillakin toimialoilla kuten rahoitus- ja vakuutusalalla compliance-toimintoa edellytetään laissa. Osa sitovasta lainsäädännöstä on keskeistä kaikille yrityksille: Osalle yrityksistä rahapesulakia ja pakotteita koskevan sääntelyn noudattaminen ja osaaminen on toiminnan perusedellytys. Toisille yrityksille taas ympäristönsuojelun lainsäädäntö, jätelaki tai kemikaalilaki ovat keskeisiä. Velvollisuus korruption ehkäisyyn eri muodoissaan on jokaisen yrityksen tehtävä. Jo tässä saattaa olla kompastuskivi, myös Suomessa. Tunnistetaanko esimerkiksi hyväveli-verkostot ja pienen maan intressikonfliktit ongelmallisiksi tilanteiksi korruption näkökulmasta? Vastuullisuusnäkökulmasta yritysten edellytetään täyttävän niin sanotun asianmukaisen huolellisuuden vaatimuksen (due diligence) varmistaessaan, ettei niiden toiminnassa loukata ihmisoikeuksia. Asianmukaisen huolellisuuden arviointiin taas vaikuttavat muun muassa yrityksen toimiala, maantieteellinen ulottuvuus, koko ja muut riskitekijät. Oman konsernin valvontaa vai myös toimitusketjujen vastuullisuuden varmistusta? Siinä, missä compliance-työssä tyypillisimmin tarkastellaan yrityksen oman toiminnan tai konserniyhtiöiden toiminnan säännösten mukaisuutta, vastuullisuusnäkökulma kääntää katseet vahvemmin myös toimitusketjuihin ja alihankintaan. Parhaillaan vireillä olevassa keskustelussa, joka koskee tarvetta sitovan yritysvastuulainsäädännön säätämisestä EU:ssa tai kansallisesti Suomessa, huomio kiinnittyy erityisesti vastuullisuuden toteutumiseen kansainvälisissä toimitusketjuissa: Kysymys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi tytäryhtiön toimintamaassa paikallinen lainsäädäntö ei vastaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia tai länsimaista käsitystä vastuullisesta liiketoiminnasta. Miksi compliancen kannattaa huomioida myös vastuullisuusnäkökulmat? Taloudelliset laskusuhdanteet ja yrityksen kannalta hankala taloudellinen tilanne korostavat toimivan compliancen merkitystä. Paine yritystoiminnan vastuullisuuden kehittämiseen kasvaa jatkuvasti, mikä luo painetta myös compliance-toiminnon kehittämiselle. Tuomion epäeettisestä tai vastuuttomasta toiminnasta antaa nykyisin usein lehdistö tai suuri yleisö. Tuomioistuimen mahdollinen ratkaisu saadaan tyypillisesti vasta vuosien päästä, jolloin vahinko yrityksen maineelle ja arvolle on jo tapahtunut. Laajempien vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen compliance-työssä auttaa yrityksiä näkemään riskien koko kuvan. Artikkeli on julkaistu ensimmäistä kertaa DIF – Directors’ Institute Finlandin sivuilla   26.11.2020.

   Published: 3.12.2020

9. Post

   Kestävää kehitystä pykälillä vai itsesääntelyllä?

   Lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa pitää kehittää muun maailman mukana. Yhtiöiden ja niiden omistajien, sijoittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet muuttuvat ja vaatimukset kiristyvät. Se kiihdyttää puolestaan lakien uudistussykliä. Kaikesta ei kuitenkaan tarvita pykälää osakeyhtiölakiin. Yhtiölainsäädäntöämme on muutettu joustavaksi, jotta se toimisi erilaisten yhtiöiden elämässä. Lakia täydentää itsesääntely, jonka ansiosta yritys voi valita oman tapansa toimia ja vastata ympäristön muutoksiin. Suomessa itsesääntely onkin toiminut pitkään tuloksellisesti. Yhtiöt ymmärtävät, että vastuullisuus merkitsee lain vaatimusten ylittämistä . Onko järkevää rikkoa ehjää ja muuttaa osakeyhtiölakia jähmeämmäksi? On ehdotettu, että kestävä kehitys pitäisi saada osaksi yhtiöiden tarkoitusta ja johdon tehtäviä eli kirjata osakeyhtiölakiin. Kestävä kehitys on kuitenkin jo yhtiöiden hallitusten agendalla, ja asiakkaat, yhteiskunta sekä muut sidosryhmät kannustavat yhtiöitä vastuullisiin valintoihin. Huolellinen, yhtiön etua vaaliva johto ei voi ummistaa siltä silmiään. Siksi pitää pohtia, kannattaako kestävä kehitys upottaa yhtiölainsäädännön yksityiskohdaksi vai mieluummin ohjata erityislainsäädännöllä ja itsesääntelyllä yrityksiä toimimaan yhä paremmin. Tarkoitus ei aina pyhitä keinoja.

   Published: 1.12.2020

10. Post

    Osakeyhtiön osingonjako – arvioi maksukykyä myös maksuhetkellä

    Osakeyhtiölain 13 luvun 2 pykälässä säädetään niin sanotusta maksukykytestistä. Sen mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Säännöksen perusteella on selvää, että maksukykyä tulee arvioida varojenjaosta päätettäessä. Eriäviä näkemyksiä on sen sijaan esitetty siitä, pitääkö maksukykytesti tehdä päätöksen täytäntöönpanohetkellä. Jos varojenjako ei olekaan mahdollista täytäntöönpanohetkellä tehdyn testin perusteella, pitäisikö johdon jättää yhtiökokouksen varojenjakopäätös toteuttamatta? Maksukykyä arvioitava myös täytäntöönpanohetkellä Yhtiökokouksen varojenjakopäätöksen ja päätöksen täytäntöönpanon eli varojen maksamisen välillä voi kulua useita kuukausia. Näin on esimerkiksi silloin, kun varsinainen yhtiökokous päättää osingonjaosta useassa erässä: maaliskuussa päätetty osinko voi tulla maksettavaksi syyskuussa. Päätöksen tekemisen ja sen täytäntöönpanon välisenä aikana yhtiön taloudellinen tilanne on voinut muuttua merkittävästi. Tämä huomattiin monissa yhtiöissä kouriintuntuvasti kuluvana vuonna, kun koronaviruspandemia pani toimintaympäristön uuteen uskoon. Vallitsevaksi näkemykseksi maksukyvyn arvioinnissa näyttää muodostuneen se, että johdolla on velvollisuus arvioida maksukykyä myös varojenjakopäätöksen täytäntöönpanohetkellä – ja tarvittaessa pidättäytyä yhtiökokouksessa päätetyn varojenjaon täytäntöönpanosta. Maksukyvyn arviointi on nostettu esiin myös Tampereen yliopiston ja Lapin yliopiston tutkimushankkeessa, jossa pohdittiin osakeyhtiön velkojiensuojan selventämistä ja suojamenettelyiden helpottamista. Hankkeen tuloksia esittelevässä loppuraportissa todetaan, että maksukyvyn arvioinnin ajankohdasta on tarkoituksenmukaista säätää nykyistä täsmällisemmin. Nähtäväksi jää, ryhtyykö lainsäätäjä toimiin raportin perusteella. Verotettavaa tuloa maksamattomista varoista? Jos yhtiön johto pidättäytyy varojenjaon täytäntöönpanemisesta maksukykytestin perusteella, osakkeenomistajalle voi syntyä verotettavaa tuloa sellaisista varoista, joita hän ei ole koskaan saanut. Verotuksessa varojenjakoa pidetään sen verovuoden tulona, jolloin varat ovat olleet nostettavissa. Osingon katsotaan olevan nostettavissa heti yhtiökokouksen jälkeen, ellei kokouksessa päätetä nostoajankohdasta toisin. Varojenjakopäätöksen peruuttamisesta ei ole erityissäännöksiä verolainsäädännössä. Verotuskäytännössä peruuttamista on yleensä pidetty mahdollisena siihen asti, kun varat ovat olleet osakkeenomistajan nostettavissa. Verohallinto on lisäksi katsonut peruutuksen mahdolliseksi, jos yhtiökokouksen päätös on osakeyhtiölain tai muun lain vastainen. Varojen jakaminen maksukykytestin vastaisesti on osakeyhtiölain vastaista. Kuten edellä on kuvattu, osakeyhtiölain perusteella on kuitenkin tulkinnanvaraista se, tuleeko maksukykytesti suorittaa myös varojenjaon täytäntöönpanohetkellä. Pelkkä yhtiön tuloksen ja maksuvalmiuden heikentyminen päätöksen jälkeen ei kuitenkaan ole riittänyt siihen, että varojenjakopäätös olisi voitu peruuttaa verotuksen näkökulmasta tehokkaasti. Yhtiökokous voi peruuttaa varojenjakopäätöksensä Jos varojenjakopäätöksen ja päätöksen täytäntöönpanon välisenä aikana alkaa näyttää siltä, että täytäntöönpanosta voidaan joutua pidättäytymään maksukykytestin perusteella, on syytä harkita, tulisiko varojenjakoa koskeva päätös peruuttaa yhtiökokouksessa, ennen kuin varat ovat nostettavissa. Jos peruutuksesta ei ole mahdollista päättää yhtiökokouksessa, on hyvä keskustella ennakkoon Verohallinnon kanssa siitä, katsotaanko osakkeenomistajille syntyvän verotettavaa tuloa siitä huolimatta, että varojenjakoa ei ole voitu panna täytäntöön maksukykytestin perusteella. Hallituksen valtuutuksesta joustavuutta Epävarmoina aikoina yhtiöt voivat saada tarpeellista joustavuutta valtuuttamalla hallituksen päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Verotuksessa nimittäin valtuutuksen perusteella jaettujen varojen katsotaan olevan saajansa nostettavissa vasta hallituksen tekemän päätöksen perusteella. Valtuutusta harkittaessa on muistettava, että osakkeenomistajilla, joilla on vähintään kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista, on oikeus vaatia osakeyhtiölain 13 luvun 7 pykälän mukaista vähemmistöosinkoa varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä. Vähemmistöosingon jakaminen ei luonnollisesti sekään saa vaarantaa yhtiön maksukykyisyyttä.

    Published: 26.11.2020