7.1.2021

Odottaako tänä keväänä konkurssipandemia?

Koronaviruspandemia iski viime keväällä rajusti Suomen reaalitalouteen. Pandemian vuoksi määrätyt rajoitustoimet ja annetut suositukset johtivat useilla aloilla yllättävään liikevaihdon ja kassavirran tyrehtymiseen. Hallitus pyrki ehkäisemään likviditeettiongelmien vaikutuksia muun muassa valmistelemalla nopeasti konkurssilakiin muutoksen, jolla poistettiin väliaikaisesti velkojan mahdollisuus hakea velallista konkurssiin silloin, kun velallinen ei ollut maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa viikon kuluessa velkojan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan. Muutoksen hyvää tarkoittava ja perusteltu syy oli estää sellaisten yritysten konkurssiin joutuminen, joiden maksukyvyttömyys oli tilapäistä ja koronavirustilanteesta johtuvaa. Muutos koski kuitenkin kaikkia yrityksiä.

Koronapandemian toisen aallon iskettyä väliaikaisen lakimuutoksen voimassaoloa on pidennetty tammikuun 2021 loppuun saakka. Tilastokeskuksen tietojen mukaan jo nyt tammi-marraskuun välisenä aikana konkurssihakemusten määrä on pudonnut lähes 17 prosenttia edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna.

 Alkukeväällä voi olla odotettavissa ennätysmäärä konkursseja. Monet pandemian talousvaikutusten torjuntatoimet ovat lähinnä lykänneet akuuttia kassakriisiä, eivätkä ne ole tuoneet huojennuksia yritysten vastuisiin. Konkurssiin joutuvien yritysten kassat saattavat siten olla täysin tyhjät ja niiden velkataakka kasvanut liian suureksi.

Tuomioistuimet uhkaavat ruuhkaantua

Jo tällä hetkellä tuomioistuimet ovat lykkääntyneiden asioiden käsittelyn vuoksi ylikuormittuneita. Asiantuntevia pesänhoitajia ei välttämättä riitä tarpeeksi patoutuneen konkurssimäärän hoitamiseen. Tämä puolestaan saattaa johtaa siihen, että väärinkäytöstilanteet jäävät selvittämättä, mikä lopulta koituu kunniallisen enemmistön ja yhteiskunnan kustannukseksi.

Koronakriisissäkin yrityksen hallituksen on syytä pysyä valppaana ja toimia huolellisesti. Velkojia ei tule suosia toisten kustannuksella ja oman pääoman menettäminen on ilmoitettava kaupparekisteriin. Liiketoiminnaltaan terveille yrityksille löytyy apua myös kriisitilanteessa, jos sitä uskalletaan hakea riittävän aikaisin.

Artikkeli on julkaistu ensin Kauppakamari-lehdessä 4/2020.

Uusimmat referenssit

Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
Castrén & Snellmanin asianajaja Christer Svartström toimi selvittäjänä 11.3.2024 alkaneessa Foodiq Oy:n yrityssaneerausmenettelyssä. Foodiq on uniikki tulevaisuuden ruokatuotantoon keskittynyt yhtiö, joka tarjoaa kasvi- ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja tuotekehitystä elintarviketoimialalla sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on elintarviketeknologiaan sijoittava ruotsalainen sijoitusyhtiö Nicoya AB. Velkojien enemmistö hyväksyi saneerausohjelman nopeutetussa menettelyssä hieman alle vuoden kestäneen saneerausmenettelyn päätteeksi. Helsingin käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman ja siihen sisältyvän yksipäiväisen maksuohjelman 10.3.2025 sekä nimitti Christer Svartströmin saneerausohjelman valvojaksi. Yhtiölle löydettiin yhteistyössä osapuolten kesken toimiva ja nopea saneerausratkaisu, jolla vältettiin pitkäkestoinen ohjelma ja mahdollistettiin yhtiön täysipainoinen liiketoimintaan keskittyminen. Saneerausohjelma rahoitettiin yhtiön rahoittajien tekemin sijoituksin. Samalla yhden päivän ohjelma tuotti velkojille paremman lopputuloksen verrattuna pidempään saneerausohjelmaan. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 28.3.2025.
Julkaistu 6.5.2025
Osakkaamme Pauliina Tenhunen toimii European Battery Technologies Oy:n konkurssipesän hoitajana. Konkurssipesä myi konkurssissa olevan yhtiön koko omaisuuden, joka koostui muun muassa akkutehdaslaitteistosta ja toimintaan liittyvistä IP-oikeuksista. Myyty laitteisto on ollut 2010-luvulla ensimmäinen laatuaan, ja tehdas on aikanaan tuottanut LFP-paristoja ensimmäisenä Euroopassa. Ostaja on Virossa ja Saksassa toimiva Skeleton Technologies, joka on globaali energian varastoinnin kehittäjä ja valmistaja. Ostaja jatkaa toimintaa konkurssiyhtiöllä vuokralla olleissa toimitiloissa Varkaudessa. Toimitilat omistaa Varkauden kaupungin omistama yhtiö Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Konkurssihallinto on tyytyväinen tähän lopputulokseen, sillä akkutehdastoiminnan jatko oli konkurssipesänkin ensisijaisena tavoitteena.
Julkaistu 26.5.2023
Toimimme ruotsalaisen pääomasijoitusyhtiö Litorina Capitalin neuvonantajana järjestelyssä, jossa Pohjoismaiden kaksi johtavaa sisäleikkipuistoketjua, Leo’s  Leikkimaa ja HopLop, yhdistyivät. Leo’s  Leikkimaan pääomistaja Litorina IV -rahasto ja HopLopin pääomistaja CapMan Special Situations I sopivat omistusjärjestelystä, jossa Leo’s  Leikkimaa ja HopLop yhdistyvät Euroopan johtavaksi sisäleikkipuistokonserniksi. Molemmat osapuolet jatkavat omistajina uudessa järjestelyn tuloksena syntyneessä konsernissa. HopLop-ketju jatkaa toimintaansa Suomessa HopLop-brändin alla. Uusi konserni on Euroopan suurin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Sillä on yhteensä 68 puistoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Leo’s  Leikkimaa on Pohjoismaiden suurin sisäleikkipuistoketju, jolla on yhteensä 50 puistoa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Saksassa. Puistoista 7 on Suomessa. HopLop on Suomen suurin lasten sisäliikunta- ja seikkailupuistoketju ja merkittävin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Suomessa on 17 HopLop-puistoa ja Saksassa 1. Litorina on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijaitsee Tukholmassa. Se on perustettu vuonna 1998. Se sijoittaa kapeiden erikoismarkkinoiden johtaviin yrityksiin, joilla on pääkonttori Pohjoismaissa. Tällä hetkellä sillä on 13 portfolioyhtiötä.
Julkaistu 2.2.2023