1. Post

   Pride muistuttaa meitä tarpeesta edistää sateenkaarivähemmistön asemaa

   Lait muuttuvat, työelämä seuraa perässä Yhdenvertaisuus on lakisääteinen oikeus, mutta työelämän toimintatavat ja kulttuuri laahaavat edelleen perässä. Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) toteutti kaksi vuotta sitten kyselytutkimuksen sateenkaari-ihmisille. Tutkimuksen mukaan peräti 92 prosenttia suomalaisista sateenkaari-ihmisistä on työpaikalla jossain määrin kaapissa seksuaali- tai sukupuoli-identiteettinsä suhteen. Työyhteisönä juristikunta ei ole poikkeus Suomi ei ole siis yhdenvertaisuuden mallimaa. Vaikka meillä ei ole omaa toimialaamme koskevaa tutkimustietoa, uskallamme väittää, että juristiyhteisönä emme ole myöskään mikään mallioppilas. Huolestuneet kertovat, että suuri osa sateenkaarinuorista palaa takaisin kaappiin siirtyessään opintojen jälkeen työelämään myös meidän toimialallamme. On surullista, että tilanne on tämä vuonna 2021. Toimialalta ei ole asiasta tutkittua tietoa, mutta olemme selvittäneet oman toimistomme tilannetta. Vuoden 2020 työtyytyväisyyskyselyssä 96 prosenttia henkilöstöstämme kertoi, että voi olla työpaikalla oma itsensä. Tämä on siis aika hyvä lähtökohta. Tilannekuva kuitenkin hieman muuttui, kun selvitimme sitä, miten työpaikan koetaan tukevan jonkin vähemmistöidentiteetin esiin tuomista. Kevättalvella 2021 toteutetussa yhdenvertaisuuskyselyssä vastaajista 76 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että työyhteisömme ilmapiiri tukee sitä, että cassulaiset voivat halutessaan yhdenvertaisesti ilmaista kuulumistaan erilaisiin vähemmistöihin. Käänteisesti neljäsosa vastaajista koki, ettei tämä toteudu. Luku on merkittävä 260 hengen työyhteisössä, joka pitää vastuullisuutta, hyvää työilmapiiriä ja henkilöstön hyvinvointia tärkeänä. Kommenteista pystyi päättelemään, että vaikka varsinaista estettä vähemmistöidentiteetin esiin tuomiseen ei ehkä työpaikan puolelta havaittu, niin esimerkiksi alan heteronormatiivisuus ei kannusta tuomaan esiin valtavirrasta poikkeavaa identiteettiä. Mikä siis avuksi? Olemme aloittaneet monimuotoisuushankkeen, keskustelemme yhteisönä ja kouluttaudumme, koska haluamme ymmärtää paremmin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä ja purkaa työyhteisömme heteronormatiivisuutta. Pyydämme tämän työn tueksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Teemme mielellämme yhteistyötä myös Asianajajaliiton ja muiden asianajotoimistojen kanssa tilanteen parantamiseksi. Tarvitaan myös rohkaisevia esimerkkejä ja kannustusta olla oma itsensä. Ja ensi vuonna kysymme taas henkilöstöltä samat kysymykset yhdenvertaisuuskyselyssä ja toivomme, että tuolloin vastaukset kertovat parantuneesta tilanteesta. Kulttuurimme parantaminen on satsaus ihmisten hyvinvointiin ja liiketoimintaan Jokainen päättää aina itse, paljonko yksityiselämäänsä avaa työpaikallaan. Suvaitsevassa ja avoimessa työnpaikassa työntekijät voivat kuitenkin halutessaan kertoa kuulumisiaan salaamatta kumppanin nimeä tai perhetapahtumia ja myös näyttää omalta itseltään. Monet sateenkaarivähemmistöön kuuluvat urheilijat ja taiteilijat ovat kertoneet merkittävästä suoritusten parantumisesta tultuaan ulos kaapista. Henkilö on saanut koko potentiaalinsa käyttöön, kun energiaa ei kulu identiteetin salaamiseen. Aidon yhdenvertaisuuden toteutuminen on inhimillisesti tärkeää, minkä lisäksi tästä on myös välillisiä hyötyjä jopa liiketoiminnalle. Vaativalla toimialalla tarvitsemme riveihimme parhaat kyvyt ja rohkeat toimijat.

   Published: 29.6.2021

2. Post

   Paluu tulevaisuuteen?

   Muitakin isoja muutoksia on ilmassa. Omistajien ja hallitusten rooli korostui pandemia-ajan kriisitilanteessa, mutta se on muuttunut viime aikoina muistakin syistä. Yritysten arvonluonti on voimakkaassa murroksessa. Yrityksen arvon ohjaaminen ei onnistu enää pelkästään perinteisillä lyhyen aikavälin taloudellisilla mittareilla vaan vaatii omistajilta yhä laajempaa osaamista ja näkemystä sekä ajan hengen ymmärrystä. Yrityksiltä edellytetään vastuullisuutta, ja menestys on yhä enemmän kytköksissä myös sidosryhmien huomioimiseen. Sidosryhmäajattelu ei sinänsä ole uusi asia. Yhdistettynä vastuullisuuteen se tarkoittaa kuitenkin uudenlaista suhtautumista yrityksen toiminnan perimmäiseen tarkoitukseen: jos sidosryhmäksi mielletään laajasti myös yhteiskunta, voi tuloksena olla kestävä ja vastuullinen liiketoiminta. Hyvä tuotto ei siis enää pelkästään riitä, kun sijoittajat, asiakkaat sekä lainsäätäjä ja jopa tuomioistuimet edellyttävät omistajilta vastuullisuutta. Jos yritys ei itse reagoi ajoissa, se voi joutua toimimaan ulkoisten voimien valitsemalla tavalla. Markkinatalous luo jälleen nahkansa ja ohjaa yritykset muutokseen. Yritysten onkin yhä paremmin ymmärrettävä omat sisäiset ja ulkoiset sidosryhmänsä ja pyrittävä täyttämään niiden tarpeet. Nyt kuitenkin vasta pieni osa yrityksistä osaa tunnistaa ja ennakoida vastuullisuusvaatimukset ja luoda lisäarvoa uusille sidosryhmille. Yksi asia kuitenkin pysyy. Omistajien tärkein tehtävä on jatkossakin huolehtia yrityksen arvon kehittämisestä. Siinä, miten tämä tehdään, ei ole enää paluuta entiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän keskustelua, uudenlaista osaamista, näkemystä sekä ennen kaikkea rohkeutta.

   Published: 22.6.2021

3. Post

   Vihreä vallankumous alkaa rakennuksista

   Tällä hetkellä Suomessa ei ole sääntelyä, joka ohjaisi rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin perusteella Suomi on laatinut strategian, jolla rakennuskantaa muutetaan energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. 2020-luvulla käyttöön tuleva ohjaus tarkoittaa konkreettisia ja mitattavia vaatimuksia kiinteistöille. Myös EU:n taksonomia-asetus  ajaa kohti ympäristöystävällisiä ratkaisuja . Rakentajien onneksi meillä on käytössä rahoitusinstrumentteja, jotka tukevat tehokkaasti tätä siirtymää. Vihreällä rahoituksella voidaan ohjata rakentamista vastuulliseksi. Vihreä laina on korvamerkitty ympäristölle hyödyllisiin hankkeisiin, ja esimerkiksi korkomarginaalit voidaan sitoa rakennuksen energiatehokkuuteen. Näemme jo nyt, kuinka vihreän rahoituksen käyttö ohjaa kiinteistönomistajia ja -kehittäjiä investoimaan ympäristölle hyödyllisiin hankkeisiin ja toimii keinona valmistautua tulevaan sääntelyyn. Vihreä rakentaminen on myös kestävä liiketoimintamalli yritykselle ja selkeä viesti sidosryhmille. Sillä vastataan vuokralaisten vaatimuksiin, ja se on keino erottautua toimitilojen vuokramarkkinoilla. Sijoittajat ja ostajat sekä kiinteistöjen käyttäjät katsovat herkällä silmällä nykyisen ja tulevan kiinteistökannan vihreyttä. Vihreät rakennukset voivat saada korkeamman valuaation kuin vastaavat muut rakennukset, mikä nostaa kohteen vakuusarvoa rahoittajien silmissä ja helpottaa rahoituksen saantia. Vihreiden ratkaisujen tekeminen ei ole vain vastuullista liiketoimintaa, vaan panostus parempaan tulevaisuuteen.

   Published: 25.5.2021

4. Post

   Tarkkana rahoitustransaktioissa – osakehuoneistorekisteri vielä välivaiheessa

   Vaikka sähköisen huoneistotietojärjestelmän tarkoituksena on ollut selkeyttää asuinhuoneistoihin liittyvien tietojen saatavuutta ja luotettavuutta, ei sen käyttöönotto ole ollut täysin ongelmatonta. Alkuperäisenä suunnitelmana oli velvoittaa ennen 1.1.2019 perustetut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt siirtämään osakeluettelonsa ylläpito Maanmittauslaitokselle vuoden 2022 loppuun mennessä, mutta siirtymäaikaa on nyt pidennetty 31.12.2023 asti. Tällä hetkellä elämme siis välivaiheessa, jossa on käytössä vanha ja uusi järjestelmä. Vaikutuksista osakkeiden panttaukseen Rahoitustransaktioissa huoneistotietojärjestelmän vaikutus tulee erityisesti huomioida osakkeiden panttauksen toteuttamisessa ja julkivarmistuksen eli panttauksen sivullissitovuuden aikaansaamiseksi vaadittavien toimenpiteiden valitsemisessa. Tätä varten osapuolten tulee erityisesti tarkastella, onko yhtiön osakeluettelo siirretty huoneistotietojärjestelmään ja onko vakuudeksi annettavien osakkeiden omistusoikeus kirjattu. Tyypillisesti epäselvyyksiä aiheuttavatkin keskeneräiset käsittelyt viranomaisissa, yhtiön laiminlyönti osaketietojen ilmoittamisessa sekä omistusoikeuden rekisteröimättä jättäminen. Jos sekä yhtiön osakeluettelo on siirretty että osakkeenomistajan omistusoikeus rekisteröity huoneistotietojärjestelmään, osakkeiden panttaus toteutetaan pantinsaajan hakemuksesta ja kirjataan osakehuoneistojärjestelmän osakehuoneistorekisteriin. Edellytyksenä panttauksen kirjaukselle on lisäksi pantinantajan suostumus. Kirjaamisen seurauksena panttioikeus kirjataan kullekin panttauksen kohteena olevan osakeryhmän osakehuoneistotulosteelle. Kirjaus ei siten tule näkyville osakeluetteloon, kuten perinteisesti on totuttu. Osakkeiden panttauksen rekisteröintiä voidaan hakea myös samassa yhteydessä kuin osakkeenomistaja hakee osakehuoneiston omistusoikeuden rekisteröintiä. Mikäli osakeluetteloa ei ole vielä siirretty huoneistotietojärjestelmään tai siirtoprosessi on vielä vireillä, panttaus toteutetaan fyysisten osakekirjojen siirrolla ja panttausilmoituksella yhtiölle, jonka osakkeita annetaan vakuudeksi. Tällöin panttauksesta tehdään myös merkintä yhtiön ylläpitämään osakeluetteloon. Näissä tapauksissa on lisäksi vaadittu panttauksen kirjaamista osakehuoneistorekisteriin, kun yhtiön osakeluettelo on siirretty ja omistusoikeus rekisteröity.  Huoneistotietojärjestelmästä väline sujuvampien transaktioiden toteuttamiseen Asunto-osakeyhtiöiden ja osittain myös kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeita koskeva julkinen rekisteri on askel kohti nykyaikaista kaupankäyntiä. Ainakin siirtymäaikana joudumme kuitenkin tottumaan välitilan aiheuttamiin epäselvyyksiin. Siten on aina selvitettävä tapauskohtaisesti, onko yhtiön osakeluettelo siirretty huoneistotietojärjestelmään ja onko osakkeenomistajan omistusoikeus rekisteröity. Kun yhtiöiden osakkeita koskevat tiedot saadaan lopulta siirrettyä huoneistotietojärjestelmään ja järjestelmän teknisiä ominaisuuksia saadaan kehitettyä, rekisteristä voi muodostua kätevästi ja luotettavasti toimiva väline eri transaktioiden jouhevaan toteuttamiseen ja sähköistämiseen.   Minna Korhonen Juhana Hyytinen Sampo Korpiola

   Published: 24.5.2021

5. Post

   Taksonomia-asetus vie kohti kestävien tavoitteiden saavuttamista

   Mistä asetuksessa on kyse? Taksonomia-asetuksen myötä saataville voidaan asettaa rahoitustuotteita, jotka edistävät kestävien tavoitteiden saavuttamista ja ohjaavat yksityisiä sijoituksia kestäviin toimintoihin. Käytännössä kyseessä on EU:n rahoitusjärjestelmän pelisäännöt uudistava muutos, jossa rahoitus ja EU:n ilmastotavoitteet kytketään yhteen. Taksonomia-asetus koskee muun muassa jäsenvaltioita, yli 500 henkeä työllistäviä pörssiyrityksiä sekä rahoitusmarkkinoiden toimijoita ja vakuutusyhtiöitä. Asetus kannustaa yrityksiä tekemään liiketoiminnastaan ympäristön kannalta kestävämpää. Millainen taloudellinen toiminta on sitten kestävää? Asetuksessa on kuusi ympäristötavoitetta: Asetus tulee ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien tavoitteiden osalta voimaan vuoden 2022 alussa ja muiden ympäristötavoitteiden osalta 1.1.2023. Taloudellinen toiminta on asetuksen mukaisesti kestävää, jos se edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitteista eikä aiheuta merkittävää haittaa tavoitteille. Kullekin tavoitteelle on asetuksessa nimetyt tunnusmerkit siitä, milloin sen katsotaan aiheuttavan kyseiselle tavoitteelle merkittävää haittaa. Esimerkiksi toiminnan katsotaan aiheuttavan haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos se aiheuttaa merkittäviä kasvihuonepäästöjä. Toiminta edistää ympäristötavoitteita merkittävästi myös silloin, kun se mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai useampaa kyseisistä tavoitteista. Tällöin on otettava huomioon myös elinkaarinäkökohdat. Taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää, kun se toteutetaan tiettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti. Sen pitää myös täyttää kullekin ympäristötavoitteelle asetetut, komission vahvistamat tekniset arviointikriteerit. Miten asetus vaikuttaa tiedoksiantovelvoitteisiin? Ympäristötavoitteiden lisäksi taksonomia-asetus asettaa yrityksille tiedoksiantovelvoitteita liittyen muun muassa rahoitustuotteisiin, jotka on jaettu kolmeen luokkaan: Yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävien sijoitusten tai ympäristöominaisuuksia edistävien rahoitustuotteiden yhteydessä tiedot niistä ympäristötavoitteista, joita rahoitustuotteen perustana oleva sijoitus edistää, sekä kuvaus siitä, missä määrin kyseiset sijoitukset kohdistuvat toimintaan, jota voidaan pitää taksonomian mukaisesti ympäristön kannalta kestävänä. Jos rahoitustuote ei täytä edellä mainittuja kriteerejä, siitä annettavissa tiedoissa on ilmaistava, ettei rahoitustuote ota huomioon ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä. Miten sijoittaja hyötyy asetuksesta? Taksonomia-asetus yhdenmukaistaa kestävän taloudellisen toiminnan määritelmän unionin laajuisesti. Yhdenmukainen luokitusjärjestelmä vahvistaa sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta rahoitustuotteiden ympäristövaikutuksista sekä vähentää viherpesusta aiheutuvia ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan tuotteiden markkinoimista ympäristöystävällisenä, vaikka tosiasiassa väitetyt ympäristövaatimukset eivät täyty. Yhdenmukainen järjestelmä auttaa sijoittajia myös vertailemaan sijoitusmahdollisuuksia yli rajojen. Taksonomia ja vihreän rahoituksen viitekehykset Tiedoksiantovelvoitteiden lisäksi taksonomia-asetus luo yhtiöille uudenlaisia paineita viedä ympäristön kannalta kestävä toiminta suoraan käytäntöihin, joita yhtiöt toteuttavat vihreän rahoituksen viitekehityksen ( Green Finance Framework ) kautta. Vihreän rahoituksen viitekehys on suunniteltu tukemaan viitekehyksen mukaisten kestävän kehityksen hankkeiden tai projektien rahoittamista tai jälleenrahoittamista. Viitekehyksen mukaisesta varojen kohdentamisesta ja rahoitettujen hankkeiden ympäristövaikutuksista raportoidaan vuosittain. Viitekehykset ja niiden laatu ovat aina riippumattoman ulkopuolisen arvioitsijan (kuten CICERO Shades of Greenin) vahvistamia.

   Published: 24.5.2021

6. Post

   Tiukat kaavamääräykset hätistävät rakennushankkeiden sijoittajia

   Tehdyn selvityksen mukaan kustannuksia lisäsivät kaikkein eniten vaatimukset, jotka koskivat autopaikkoja, ja seuraavaksi eniten vaatimukset, jotka koskivat yhteis- ja liiketiloja ja pyöräpaikkoja. Sijoittajan näkökulmasta eri kaavamääräysten kustannusvaikutuksia on kuitenkin yksittäisten tekijöiden sijasta arvioitava kokonaisuutena, koska myös päätös rakennushankkeeseen ryhtymisestä perustuu kokonaisarvioon hankkeesta. Kaavamääräysten kauaskantoiset vaikutukset Koska kaavamääräysten kokonaisvaikutus rakentamisen kustannuksiin on merkittävä, rakennettavien kohteiden kustannustaso on joissakin tapauksissa sinetöity jo kaavassa. Sijoittajanäkökulmasta katsottuna liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, jotka kaavan tavoitteiden edistämisen lisäksi keskittyvät toteuttamistapojen sääntelyyn, saattavat kaventaa toimintamahdollisuuksia jopa siinä määrin, ettei hankkeen käynnistäminen ole kannattavaa. Sijoittajan päätöksestä joko ryhtyä hankkeeseen tai jättää se toteuttamatta kaavamääräysten kustannusvaikutusten perusteella käynnistyy ketjureaktio, joka vaikuttaa Joustava kaavoitus luo mahdollisuuksia Asuntorakentamisen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Siksi kaavamääräyksistä päätettäessä on tärkeää ajatella kokonaisuutta. Seuratessamme läheltä asiakkaidemme projekteja olemme havainneet, että kokonaisvaikutuksiltaan parhaaseen lopputulokseen on päästy projekteissa, joissa kaavoittaja on kuunnellut sijoittajan näkemyksiä herkällä korvalla jo suunnitteluvaiheessa ja sijoittajat ovat aktiivisesti vieneet kaavoitusta eteenpäin. Tämä on vähentänyt poikkeamislupien tarvetta, kun kaavamääräykset eivät ole ohjanneet hankkeiden toteuttamista liian yksityiskohtaisesti. Hankkeiden toteuttamismahdollisuudet ovat parantuneet ja toteuttamisprosessit ovat nopeutuneet. Sijoittajille erityisenä etuna on lisäksi se, että kaavan joustavuus mahdollistaa tarvittaessa myös käyttötarkoituksen jouston tulevaisuudessa.

   Published: 20.5.2021

7. Post

   Rakennusurakat: lakimuutos ei takaa laadukkaampaa rakentamista – lopputuloksen ratkaisee yhteistyö

   Viime vuosikymmenellä rakentamismääräyskokoelman uudistaminen ja nyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen eteneminen pitävät aiheen pinnalla myös juridisesti. Kokonaisuudistuksessa tavoitteena on saada lakiesitys eduskuntakäsittelyyn kevään 2022 aikana. Yhtenä keskeisimpänä kannustimena maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa on rakentamisen laadun parantaminen. Tässä blogissa tarkastelemme laatukysymyksiä perinteisen talonrakennusteollisuuden kautta, missä tilaajina ovat ammattimaiset rakennuttajat ja rakennusurakasta sopiminen perustuu pääosin Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998. Infra- ja laitosrakentaminen ansaitsevat saada myöhemmin omat tarkemmat huomionsa tulevasta lakiesityksestä, mutta tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että laajoissa ja vaativissa rakennushankkeissa voidaan käyttää YSE-ehtojen sijasta esimerkiksi FIDIC-mallisopimuksia . Tuoko vastuuaikojen pidennys toivottuja tuloksia? Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on tämänhetkisen tiedon mukaan tarkoitus kirjata lakiin erinäisiä vastuuaikoja rakennushankkeen eri osapuolille. Erityisesti hankkeen päävastuulliselle toteuttajalle tulisi laajempi kokonaisvastuu, kun taas nykytilanteessa laaja vastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvällä rakennuttajalla. Uudistuksessa esitetään, että päävastuullisen toteuttajan vastuuajaksi tulisi viisi vuotta kohteen käyttöönottotarkastuksesta. Tämä eroaa Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaisesta kahden vuoden takuuajasta. Lisäksi vastaavia pakottavia vastuuaikoja esitetään suunnittelijoille, sivu-urakoitsijalle ja valvojalle. Saadaanko uuden, pakottavia vastuuaikoja sisältävän lainsäädännön kautta toivottuja tuloksia rakentamisen laadun parantumiseen? Nykykäytäntöön nähden poikkeavat pakottavat vastuuajat eivät välttämättä ole kustannustehokkain ratkaisu laadun parantamiseksi. Ne olisivat sellaisenaan merkittävä sopimusvapauden rajoitus. Vapaasti sovittavat rajoitetut vastuuajat ovat olleet olennainen osa rakentamiseen liittyvää vaihdantaa, ja pakottavuus voi aiheuttaa tähän merkittäviä muutoksia. Laajemmat vastuut heijastuisivat koko alihankintaketjuun aina tavarantoimittajiin saakka, varsinkin suurissa ja monimutkaisissa rakennushankkeissa. Lainsäätäjän ehdottama ratkaisu vaikuttaakin osaksi unohtavan rakennuttajien, urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja muiden sidosryhmien ammattitaidon sopimusvaiheessa ja toteutuksessa. Laatuun voi vaikuttaa jo nyt sopimalla Nykytilanteessakin rakennuttajat vaativat laatua. Esimerkkeinä laatuun ja vastuuseen liittyvistä vaikuttamisen keinoista ovat urakkasopimukseen kirjatut laatu- ja vastuullisuusvaatimukset, erillistakuut, vakuudet, valvonta- ja muutosmenettelyt sekä erilaiset ympäristösertifiointijärjestelmien mukaiset luokitukset. Rakennuttajat vaativat pidempiä, 5–10 vuoden, erillistakuita usein esimerkiksi vesikaton vedenpitävyydelle, vesieristeille, lasitukselle, julkisivuille ja lämmönvaihtimille. Tällaiset YSE 1998 -ehtojen mukaista kahden vuoden takuuaikaa pidemmät erillistakuut toimivat osaltaan lisäkannustimena urakoitsijalle katsoa varsinkin nämä erikseen yksilöidyt, esimerkiksi edellä mainitut, asiat laadukkaasti kuntoon urakan aikana. Rakennushankkeen osapuolilta on vastaavasti mahdollista edellyttää vakuuksia joko YSE 1998 -ehtojen mukaisesti tai kattavammin, mikä luo turvaa taloudellisten ongelmien varalta, jos laatutavoitteet jäävät saavuttamatta. Yhteistyö ratkaisee lopputuloksen Uudelle lainsäädännölle tulee tarvetta monestakin syystä, mutta lainsäädäntö yksin ei ratko rakentamisen laatuhaasteita tai poista inhimillisiä virheitä rakentamisesta. Viime kädessä yksittäinen hanketiimi, työmaa ja yhteistyö siellä toimivien osapuolten kesken aina hankkeen alusta lukien ratkaisevat lopputuloksen laadukkuuden – nyt ja lakiuudistuksen jälkeen. Hankekohtaisella hyvällä valmistautumisella, relevanteilla laatu- ja muilla vaatimuksilla sekä tiedonkululla on mahdollista vaikuttaa positiivisesti rakentamisen laatuun. Hyvin toteutettuna myös urakanaikainen koordinoitu vaatimustenhallinta parantaa laatua ja ehkäisee urakan jälkeisiä selvittelyjä. Toivottavasti laadun suhteen uusi lainsäädäntö ja siihen liittyvä keskustelu yhtenäistävät ymmärrystä rakennushankkeen eri osapuolien vastuusta sekä lisäävät näin entisestään kunnianhimoa rakentaa nykyistä kestävämpiä ja laadukkaampia rakennuksia.

   Published: 11.5.2021

8. Post

   Data ja innovaatiot ovat menestystekijöitä – miten huolehditte niistä?

   McKinseyn selvityksen  mukaan parhaiten suoriutuvat yritykset, jotka hyödyntävät digitaalisia ekosysteemejä ja innovoivat uusia digitaalisia tuotteita ja liiketoimintamalleja yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Valtioneuvoston maaliskuussa julkaisema selvitys  aineettomien oikeuksien tilanteesta Suomessa  piirtää kuvaa tästä hetkestä: kasvu- ja suuryritykset katsovat aineettoman omaisuuden olevan keskeinen menestyksen tae ja suojaavat aineetonta omaisuuttaan kiitettävästi. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä joka kolmas jättää tämän tekemättä. Digitalisaatio tuottaa dataa, joka on yrityksille strategisesti yhä tärkeämpää. Datataloudessa elinehto onkin huolehtia datan vastuullisesta käytöstä, tietosuojasta ja muun sääntelyn noudattamisesta. Datan hallinta ja käsittely voivat muodostua monimutkaisiksi kysymyksiksi toimijoiden ketjuuntuessa. Datan keräämisen ja hallinnoinnin välineiksi ovat nousseet erilaiset IoT- (internet of things) ja tekoälyratkaisut. Näiden sääntely on vielä alkutaipaleellaan, joten sopimukset muodostavat toistaiseksi keskeisen riskienhallintatyökalun. Huolellinen sopiminen voi pelastaa monelta karikolta.  Miten yrityksenne vastaa seuraaviin kysymyksiin: Jos vastauksenne on kyllä, olette oikealla tiellä.

   Published: 27.4.2021

9. Post

   SAP lopettaa toiminnanohjausjärjestelmän tuen 2030 – Aloita uuteen järjestelmään siirtyminen ajoissa

   SAP on ilmoittanut, että nykyisen ERP-järjestelmän tuki ja ylläpito päättyy vuoden 2030 loppuun mennessä. Järjestelmän päivitys tai vaihtaminen toiseen järjestelmään tulee ajankohtaiseksi monelle yritykselle. Järjestelmämuutos mahdollistaa IT-arkkitehtuurin yksinkertaistamisen Ennen muutosta yrityksessä olisi hyvä hahmottaa sekä nykyiset että tulevat tarpeet. Järjestelmäpäivitys on monelle yhtiölle liiketoimintakriittinen muutos, mutta oikein tehtynä se voi myös tarjota merkittäviä kustannussäästöjä. Uuteen järjestelmään siirtyminen antaa yrityksille myös mahdollisuuden tarkastella yhtiön toimintoja ja arvioida uudelleen esimerkiksi räätälöintien tarvetta. Siirtyminen uudelle alustalle voi niin ikään mahdollisesti auttaa IT-arkkitehtuurin yksinkertaistamisessa ja pilvipalvelujen käyttöön siirtymisessä. Useasti tullaankin siihen tulokseen, että omaa toimintaa muokkaamalla voidaan ottaa käyttöön standardiratkaisuja toiminnan tehostamiseksi ja sitä kautta myös säästöjen saavuttamiseksi. SAP tarjoaa tilalle SAP S/4HANA -järjestelmää SAP tarjoaa uudeksi ERP-järjestelmäksi SAP S/4HANA -järjestelmää, joka hyödyntää SAP:n omaa HANA-tietokantaa. SAP:n aiemmat ohjelmistoratkaisut ovat käyttäneet mm. Oraclen ja muiden toimittajien tietokantoja. Muutoksessa siis myös tietokannat on siirrettävä osaksi uutta S/4HANA-toiminnanohjausjärjestelmää. Siirtyminen S/4HANA-järjestelmään vaatii yrityksiltä merkittävästi työtä ja suunnittelua. Siirtyminen edellyttää uuden järjestelmän käyttöönottoa, konvertointeja ja datasiirtoja. Koska yleisesti käytössä oleva SAP ECC ‑versio ja S/4HANA ovat arkkitehtuuriltaan täysin erilaiset järjestelmät, päivitys ja konvertointi voivat osoittautua yllättävänkin työläiksi. Kyse ei siis ole pelkästä versiopäivityksestä, vaan aidosti uuden järjestelmän käyttöönotosta. Uusi järjestelmä vaatii uudet sopimukset Siirtyminen uuteen järjestelmään edellyttää myös sopimusneuvotteluja SAP:n kanssa käyttöehdoista, hinnoista ja mahdollisesta tuesta ja ylläpidosta. Neuvottelut vaativat aikaa ja resursseja.   Asiakkaalta vaaditaan ymmärrystä niin omasta järjestelmiin liittyvästä tahtotilasta kuin transformaatioprosessista. Osaajista pulaa h-hetkellä SAP-osaajia ei ole Suomessa jonoksi asti. Jos useat yhtiöt jättävät muutoksen viime tippaan, osaajista tulee pulaa. Tämä voi nostaa muutoksen kustannuksia ja lisätä epäonnistumisen riskiä. Taitavien osaajien kysyntä kasvaa sitä mukaa kuin useampi asiakas päättää päivittää järjestelmänsä. Viisas aloittaa valmistelut jo nyt Vaikka 2030 tuntuukin olevan vielä kaukana, viisas yritys aloittaa suunnittelun ja valmistelut jo nyt. Neuvotteluvaraakin SAP:n kanssa on varmasti enemmän nyt, kuin silloin, kun lähestymme nykyisen järjestelmän tuen ja ylläpidon päättymistä. Onnistumisen avaimet löytyvät hyvästä valmistelusta ja suunnittelusta. Neuvotteluja joudutaan käymään kahdella rintamalla, koska järjestelmähankkeen lisäksi tarvitaan myös kumppani toteuttamaan järjestelmän implementointi, konvertointi ja datamigraatiot. Matka voi olla pitkä ja kivinen, ja sitä helpottamaan on hyvä valita kumppaneita, jotka voivat keventää omaa taakkaa ja auttaa parhaan lopputuloksen saavuttamisessa.

   Published: 26.4.2021

10. Post

    Toiminimien kevätsiivous

    Toiminimiin on jo ennen lakimuutosta pätenyt sama use it or lose it -periaate kuin tavaramerkkeihinkin. Tavaramerkin ja toiminimen on voinut menettää, jos merkkiä tai toiminimeä ei ole käytetty ja jos käyttämättömyydelle ei ole ollut osoittaa mitään hyväksyttävää syytä. Ennen nyt voimaan astuvaa lakimuutosta toiminimen kumoaminen on kuitenkin edellyttänyt asian viemistä tuomioistuimen ratkaistavaksi, mikä on vaatinut enemmän resursseja, jolloin asian intressin on pitänyt myös olla erityisen merkittävä. Toukokuun alusta alkaen käyttämättömästä toiminimestä tai toiminimen aiheettoman laajasta toimialaluokituksesta kärsivä taho voi vaatia toiminimen menettämistä tuomioistuinprosessia kevyemmässä ja edullisemmassa menettelyssä PRH:ssa. Lakimuutoksen myötä myös toiminimen osittainen kumoaminen tulee mahdolliseksi. Toiminimien ”yleistoimialat” usein esteeksi tavaramerkkirekisteröinneille Käyttämättömät toiminimet ovat muodostuneet ongelmaksi erityisesti rekisteröitäessä uusia tavaramerkkejä, mutta ne estävät myös niihin sekoitettavissa olevien uusien toiminimien ja aputoiminimien rekisteröimisen. Kaupparekisteriin merkityt toiminimet ja aputoiminimet tulevat tavaramerkin rekisteröinnin esteeksi, mikäli toiminimi on sama tai samankaltainen kuin tavaramerkki ja mikäli toiminimen toimialaluokitus on sama tai samankaltainen kuin tavaramerkin tavara- ja/tai palveluluokitus. Toiminimille on mahdollista rekisteröidä niin kutsuttu yleistoimiala eli ”kaikki laillinen liiketoiminta”, jolloin toiminimirekisteröinti kattaa kaiken kuviteltavissa olevan toiminnan. Yhtiö on voinut tosiasiassa toimia esimerkiksi vain ja ainoastaan autonkorjausalalla, mutta rekisteröidyn yleistoimialan vuoksi sen toiminimi on voinut muodostua esteeksi täysin toisella toimialalla toimivan, tietokonepelejä suunnittelevan yrityksen tavaramerkin rekisteröinnille. Kyseessä olevat palvelut tuskin ovat aidosti sekaannusvaarassa, vaikka toiminimet ja tavaramerkit olisivat jopa täysin identtiset. Vain aidosti käytössä olevat toiminimet ansaitsevat oikeussuojaa. Hallinnollinen menettely PRH:ssa vai oikeudenkäynti markkinaoikeudessa? Toiminimen kumoamiskanteen nostaminen markkinaoikeudessa edellyttää oikeudenkäyntimaksun maksamista. Oikeudenkäyntimaksu on tällä hetkellä 2 050,00 euroa. PRH:ssa toiminimen menettämishakemuksen maksua ei ole vielä vahvistettu, mutta se tulee oletettavasti olemaan linjassa tavaramerkkien menettämis- ja mitätöintihakemuksia koskevan virallisen maksun kanssa, joka on 400,00 euroa. Kustannuksiltaan PRH:n menettely on siten edullisempi. PRH:n menettelyssä molemmat osapuolet kuitenkin vastaavat loppuun saakka omista kuluistaan, eikä asian voittanut osapuoli saa mitään korvausta itselleen aiheutuneista kuluista tai virallisesta maksusta. Markkinaoikeudessa käytävässä prosessissa puolestaan hävinnyt osapuoli määrätään pääsääntöisesti maksamaan voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut, joihin sisällytetään vaatimuksesta myös edellä mainittu runsaan kahden tuhannen euron oikeudenkäyntimaksu. Toiminimen kumoamiskanteen ajamiseen tuomioistuimessa sisältyy kuitenkin kuluriski siinä missä mihin tahansa muuhunkin oikeudenkäyntiin, joten jos on lainkaan epävarmaa, onko toiminimeä tosiasiassa käytetty vai ei, tuomioistuinprosessia kannattaa harkita tarkkaan. Menettelyiden kestossa tuskin on suuria eroja, ainakaan jos toiminimen haltija pysyttelee passiivisena. Toivottavaa on, että PRH:n menettely on kohtuullisen nopea, jotta se muodostuu houkuttelevaksi vaihtoehdoksi tuomioistuinprosessille. Mitä nyt pitäisi tehdä? Toiminimistä kuten tavaramerkeistäkin tulee pitää huolta ja niitä koskevat rekisteritiedot pitää ajan tasalla. Monelle tulee yllätyksenä, etteivät PRH:n kaupparekisteriin tulevat tiedot päivity automaattisesti PRH:n ylläpitämiin yhtiön patentti-, mallioikeus- ja tavaramerkkirekisteröinteihin tai toisinpäin. Omaa IPR-salkkua kannattaa myös tarkastella kriittisesti: kattavatko rekisteröinnit oman toiminnan kannalta olennaiset tavarat ja palvelut siten, ettei suojauksessa ole toisaalta aukkoja eikä toisaalta myöskään tarpeettomia rönsyjä, jotka aiheuttavat turhia ylläpitokustannuksia ja tekevät rekisteröinnit alttiiksi (osa)kumoamiselle? Nyt on hyvä aika käydä omat toiminimirekisteröinnit läpi. Jos toiminimi on 1.5.2021 mennessä ollut rekisterissä yli viisi vuotta ja sen toimialakuvaus on huomattavasti laajempi kuin yhtiön toiminimellä tai aputoiminimellä tosiasiallisesti harjoitettava toiminta (esimerkiksi ”kaikki muu laillinen liiketoiminta”), toimialaluokituksiin on nyt hyvä tehdä tarvittavat täsmennykset. Ellei yhtiö tee muutosta oma-aloitteisesti, se luovuttaa osin päätösvallan toiminimensä mahdollisesta toimialakuvauksen täsmentämisestä viranomaiselle, joka ratkaisee asian. Vaikka kuluja muutoksen tekemisestä haluttaisiinkin etupainotteisesti välttää, syntyy mahdollisesta kumoamisprosessistakin kuluja, mikäli yhtiöllä on intressi toiminimen ylläpitämiseen edes osittain. Näin ollen suosittelemme proaktiivisesti määrittelemään toimialat ja ilmoittamaan tarvittavista täsmennyksistä itse kaupparekisteriin. Toimialan täsmentäminen on tietyin edellytyksin maksutonta 30.4.2021 saakka. Tämän jälkeen muutoksesta peritään virallinen maksu. Jos puolestaan aiemmin on käynyt niin, ettei omaa suunniteltua tavaramerkkiä tai toiminimeä ole saanut rekisteröityä kaupparekisterissä olevan aiemman toiminimen vuoksi, kannattaa nyt ryhtyä tutkimaan, onko toiminimeä käytetty vai olisiko se kumottavissa kokonaan tai osittain PRH:n uudessa menettelyssä.

    Published: 6.4.2021