Suomessa otettiin vuonna 2019 käyttöön Maanmittauslaitoksen ylläpitämä sähköinen huoneistotietojärjestelmä, johon on tarkoitus kerätä kattavat tiedot osakehuoneistojen omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Tarkoituksena on poistaa fyysisten osakekirjojen käyttöön liittyviä riskejä sekä päivittää osakkeiden vaihdantaan ja vakuuskäyttöön liittyvät käytännöt nykyaikaisiksi.
Tarkkana rahoitustransaktioissa – osakehuoneistorekisteri vielä välivaiheessa
Minna Korhonen & Sampo Korpiola
Vaikka sähköisen huoneistotietojärjestelmän tarkoituksena on ollut selkeyttää asuinhuoneistoihin liittyvien tietojen saatavuutta ja luotettavuutta, ei sen käyttöönotto ole ollut täysin ongelmatonta. Alkuperäisenä suunnitelmana oli velvoittaa ennen 1.1.2019 perustetut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt siirtämään osakeluettelonsa ylläpito Maanmittauslaitokselle vuoden 2022 loppuun mennessä, mutta siirtymäaikaa on nyt pidennetty 31.12.2023 asti. Tällä hetkellä elämme siis välivaiheessa, jossa on käytössä vanha ja uusi järjestelmä.
Vaikutuksista osakkeiden panttaukseen
Rahoitustransaktioissa huoneistotietojärjestelmän vaikutus tulee erityisesti huomioida osakkeiden panttauksen toteuttamisessa ja julkivarmistuksen eli panttauksen sivullissitovuuden aikaansaamiseksi vaadittavien toimenpiteiden valitsemisessa. Tätä varten osapuolten tulee erityisesti tarkastella, onko yhtiön osakeluettelo siirretty huoneistotietojärjestelmään ja onko vakuudeksi annettavien osakkeiden omistusoikeus kirjattu. Tyypillisesti epäselvyyksiä aiheuttavatkin keskeneräiset käsittelyt viranomaisissa, yhtiön laiminlyönti osaketietojen ilmoittamisessa sekä omistusoikeuden rekisteröimättä jättäminen.
Jos sekä yhtiön osakeluettelo on siirretty että osakkeenomistajan omistusoikeus rekisteröity huoneistotietojärjestelmään, osakkeiden panttaus toteutetaan pantinsaajan hakemuksesta ja kirjataan osakehuoneistojärjestelmän osakehuoneistorekisteriin. Edellytyksenä panttauksen kirjaukselle on lisäksi pantinantajan suostumus. Kirjaamisen seurauksena panttioikeus kirjataan kullekin panttauksen kohteena olevan osakeryhmän osakehuoneistotulosteelle. Kirjaus ei siten tule näkyville osakeluetteloon, kuten perinteisesti on totuttu. Osakkeiden panttauksen rekisteröintiä voidaan hakea myös samassa yhteydessä kuin osakkeenomistaja hakee osakehuoneiston omistusoikeuden rekisteröintiä.
Mikäli osakeluetteloa ei ole vielä siirretty huoneistotietojärjestelmään tai siirtoprosessi on vielä vireillä, panttaus toteutetaan fyysisten osakekirjojen siirrolla ja panttausilmoituksella yhtiölle, jonka osakkeita annetaan vakuudeksi. Tällöin panttauksesta tehdään myös merkintä yhtiön ylläpitämään osakeluetteloon. Näissä tapauksissa on lisäksi vaadittu panttauksen kirjaamista osakehuoneistorekisteriin, kun yhtiön osakeluettelo on siirretty ja omistusoikeus rekisteröity.
Huoneistotietojärjestelmästä väline sujuvampien transaktioiden toteuttamiseen
Asunto-osakeyhtiöiden ja osittain myös kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeita koskeva julkinen rekisteri on askel kohti nykyaikaista kaupankäyntiä. Ainakin siirtymäaikana joudumme kuitenkin tottumaan välitilan aiheuttamiin epäselvyyksiin. Siten on aina selvitettävä tapauskohtaisesti, onko yhtiön osakeluettelo siirretty huoneistotietojärjestelmään ja onko osakkeenomistajan omistusoikeus rekisteröity.
Kun yhtiöiden osakkeita koskevat tiedot saadaan lopulta siirrettyä huoneistotietojärjestelmään ja järjestelmän teknisiä ominaisuuksia saadaan kehitettyä, rekisteristä voi muodostua kätevästi ja luotettavasti toimiva väline eri transaktioiden jouhevaan toteuttamiseen ja sähköistämiseen.