Jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa, EU:ssa tarvitaan arviolta 180 miljardia euroa yksityisiä sijoituksia kestävään liiketoimintaan. Tämän kehityksen vauhdittamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat kesällä 2020 niin kutsutun taksonomia-asetuksen eli asetuksen kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä.
Taksonomia-asetus vie kohti kestävien tavoitteiden saavuttamista
Minna Korhonen & Elias Tuomainen
Palvelut
Mistä asetuksessa on kyse?
Taksonomia-asetuksen myötä saataville voidaan asettaa rahoitustuotteita, jotka edistävät kestävien tavoitteiden saavuttamista ja ohjaavat yksityisiä sijoituksia kestäviin toimintoihin. Käytännössä kyseessä on EU:n rahoitusjärjestelmän pelisäännöt uudistava muutos, jossa rahoitus ja EU:n ilmastotavoitteet kytketään yhteen.
Taksonomia-asetus koskee muun muassa jäsenvaltioita, yli 500 henkeä työllistäviä pörssiyrityksiä sekä rahoitusmarkkinoiden toimijoita ja vakuutusyhtiöitä. Asetus kannustaa yrityksiä tekemään liiketoiminnastaan ympäristön kannalta kestävämpää.
Millainen taloudellinen toiminta on sitten kestävää?
Asetuksessa on kuusi ympäristötavoitetta:
Asetus tulee ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien tavoitteiden osalta voimaan vuoden 2022 alussa ja muiden ympäristötavoitteiden osalta 1.1.2023.
Taloudellinen toiminta on asetuksen mukaisesti kestävää, jos se edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitteista eikä aiheuta merkittävää haittaa tavoitteille. Kullekin tavoitteelle on asetuksessa nimetyt tunnusmerkit siitä, milloin sen katsotaan aiheuttavan kyseiselle tavoitteelle merkittävää haittaa. Esimerkiksi toiminnan katsotaan aiheuttavan haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos se aiheuttaa merkittäviä kasvihuonepäästöjä.
Toiminta edistää ympäristötavoitteita merkittävästi myös silloin, kun se mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai useampaa kyseisistä tavoitteista. Tällöin on otettava huomioon myös elinkaarinäkökohdat.
Taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää, kun se toteutetaan tiettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti. Sen pitää myös täyttää kullekin ympäristötavoitteelle asetetut, komission vahvistamat tekniset arviointikriteerit.
Miten asetus vaikuttaa tiedoksiantovelvoitteisiin?
Ympäristötavoitteiden lisäksi taksonomia-asetus asettaa yrityksille tiedoksiantovelvoitteita liittyen muun muassa rahoitustuotteisiin, jotka on jaettu kolmeen luokkaan:
Yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävien sijoitusten tai ympäristöominaisuuksia edistävien rahoitustuotteiden yhteydessä tiedot niistä ympäristötavoitteista, joita rahoitustuotteen perustana oleva sijoitus edistää, sekä kuvaus siitä, missä määrin kyseiset sijoitukset kohdistuvat toimintaan, jota voidaan pitää taksonomian mukaisesti ympäristön kannalta kestävänä. Jos rahoitustuote ei täytä edellä mainittuja kriteerejä, siitä annettavissa tiedoissa on ilmaistava, ettei rahoitustuote ota huomioon ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä.
Miten sijoittaja hyötyy asetuksesta?
Taksonomia-asetus yhdenmukaistaa kestävän taloudellisen toiminnan määritelmän unionin laajuisesti. Yhdenmukainen luokitusjärjestelmä vahvistaa sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta rahoitustuotteiden ympäristövaikutuksista sekä vähentää viherpesusta aiheutuvia ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan tuotteiden markkinoimista ympäristöystävällisenä, vaikka tosiasiassa väitetyt ympäristövaatimukset eivät täyty.
Yhdenmukainen järjestelmä auttaa sijoittajia myös vertailemaan sijoitusmahdollisuuksia yli rajojen.
Taksonomia ja vihreän rahoituksen viitekehykset
Tiedoksiantovelvoitteiden lisäksi taksonomia-asetus luo yhtiöille uudenlaisia paineita viedä ympäristön kannalta kestävä toiminta suoraan käytäntöihin, joita yhtiöt toteuttavat vihreän rahoituksen viitekehityksen (Green Finance Framework) kautta.
Vihreän rahoituksen viitekehys on suunniteltu tukemaan viitekehyksen mukaisten kestävän kehityksen hankkeiden tai projektien rahoittamista tai jälleenrahoittamista. Viitekehyksen mukaisesta varojen kohdentamisesta ja rahoitettujen hankkeiden ympäristövaikutuksista raportoidaan vuosittain.
Viitekehykset ja niiden laatu ovat aina riippumattoman ulkopuolisen arvioitsijan (kuten CICERO Shades of Greenin) vahvistamia.