1. Post

   Hallitus esittää varhaista saneerausmenettelyä ja uudistuksia yksityishenkilön velkajärjestelyyn

   Tavoitteena on parantaa yrittäjien ja yritysten asemaa helpottamalla velkajärjestelyyn ja yrityssaneeraukseen pääsyä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 17.7.2022. Esittelemme tässä artikkelissa tärkeimpiä uudistuksia. Uusi varhainen saneerausmenettely helpottaisi saneeraukseen pääsyä Esityksessä ehdotetaan uutta vaihtoehtoista varhaista saneerausmenettelyä voimassa olevan yrityssaneerausmenettelyn rinnalle. Velallinen voisi hakeutua varhaiseen saneerausmenettelyyn, kun velallinen ei ole vielä maksukyvytön vaan vasta maksukyvyttömyyden uhkaama. Esitys ei muuttaisi koko yrityssaneerauksen edellytyksiä tai menettelyyn oikeutettujen velallisten joukkoa, vaan hakemukset ja niiden johdosta aloitetut saneerausmenettelyt jakautuisivat kahteen eri menettelyväylään – varhaiseen ja perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn. Yrityssaneeraukseen hakeudutaan usein liian myöhään, eikä liiketoimintaa enää kyetä tervehdyttämään. Varhainen saneerausmenettely mahdollistaa hakeutumisen yrityssaneeraukseen jo maksukyvyttömyyden uhatessa, jolloin saneerauksen onnistumisen mahdollisuudet paranevat. Oikea-aikainen saneeraushakemus voi nopeuttaa saneerausmenettelyä, sillä yrityksen taloudellinen tilanne on tällöin usein helpommin selvitettävissä ja korjattavissa. Nykyään yksi merkittävä syy saneerausmenettelyn raukeamiseen on nimenomaan se, että saneerausmenettely aloitetaan liian myöhään, jopa vasta silloin, kun yritys on jo konkurssikypsä. Nykyistä yrityssaneerausmenettelyä kutsuttaisiin jatkossa perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi. Velkoja tai todennäköinen velkoja voisi ilman velallisen myötävaikutusta hakea ainoastaan perusmuotoista saneerausmenettelyä. Saneeraukseen hakeutuminen hallituksen päätökseksi Yrityssaneerauslakiin tehtäisiin myös eräitä muita merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi päätöksen yrityksen saneeraukseen hakeutumisesta tekisi jatkossa osakeyhtiössä ja osuuskunnassa hallitus. Nykyään tarvittava yhtiökokouksen päätös on prosessina usein liian jäykkä ja johtaa käytännössä saneerauksen aloittamisen viivästymiseen.   Lisäksi maksukieltoon tehtäisiin poikkeus ns. cash pooling -järjestelyiden osalta siten, että cash pooling -järjestelyssä mukana oleva velallisyhtiö voisi jatkaa konsernitilin käyttöä sen aikaa, että järjestely saadaan purettua ja korvaava järjestely luotua. Näin saataisiin turvattua riittävä käyttöpääoma myös konsernitiliä käyttävissä yrityksissä. Saneerauksen varalta tehdyt ehdot ja muut sitoumukset lain mukaan pätemättömiä Nykytilaa selkeytettäisiin myös säätämällä, että saneerauksen varalta laaditut sopimusehdot sekä muut sen varalta sovitut sitoumukset, toimenpiteet ja järjestelyt olisivat lain mukaan pätemättömiä. Sopimusten irtisanomiseen ja purkamiseen oikeuttavien sopimusehtojen lisäksi pätemättömyys kattaisi muun muassa myös sellaiset sitoumukset, jotka oikeuttavat velallisen sopimuskumppanin yksipuolisesti muuttamaan sopimusta esimerkiksi velallisen sopimusvelvoitteita lisäämällä tai omia sopimukseen perustuvia velvoitteitaan vähentämällä. Yrityssaneerauksen on jatkossakin keskityttävä liiketoiminnan tervehdyttämiseen Nähtäväksi jää, hakeutuvatko yritykset aiempaa herkemmin varhaiseen yrityssaneeraukseen. Myös yksityishenkilöiden velkajärjestelystä annettuun lakiin tehtäisiin useita muutoksia nopeuttamaan ja helpottamaan yritystoiminnassa velkaantuneiden pääsyä velkajärjestelyyn. Toivottavasti näemme myös ajatusmallien muuttuvan, ja yrityssaneerausta pidettäisiin enemminkin mahdollisuutena kuin uhkana, tai yrittäjien silmissä häpeänä. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että yrityssaneeraus on jatkossakin muutakin kuin velkasaneeraus ja että saneerausohjelmissa keskitytään myös liiketoiminnan tervehdyttämiseen.

   Published: 8.2.2022

2. Post

   Kiristyvä valvonta tekee yrityskaupoista yhä haastavampia

   Niin Suomessa kuin muualla maailmalla selvänä trendinä on sääntelyn ja valvonnan lisääntyminen. KKV ehdotti viime vuonna, että yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuuden kynnysarvoja laskettaisiin ja rinnalle tuotaisiin otto-oikeus. Myös monissa muissa maissa viranomaisten toimivaltaa on uudistettu määrätietoisesti laajentamalla kynnysarvoja tai tulkintakäytäntöä. Keskeisenä yhteisenä nimittäjänä on kasvava huoli kuluttajahaitoista ja konsolidaatiokehityksestä tietyillä toimialoilla viranomaisvalvonnan ulottumattomissa. Kansalliset intressit ovat vahvistumassa ja monissa maissa on uudistettu ulkomaisten yritysostojen seurantaa koskevaa lainsäädäntöä. Tämä tuo mukanaan uudenlaisen teollisuus- ja geopoliittisen jännitteen. Samaan aikaan viranomaisprosesseissa vaaditun datan määrä lisääntyy ja tutkinnat ovat selvitysten ja käytettävissä olevien työkalujen vuoksi koko ajan monimutkaisempia. Hallinnollinen taakka on massiivinen niin viranomaisille kuin yrityskaupan osapuolillekin. Monimutkaisessa sääntely-ympäristössä on välttämätöntä kiinnittää huomiota viranomaisprosessien läpivientiin heti alusta alkaen. Diilitiimeiltä vaaditaan joustavuutta, tinkimätöntä valmistautumista sekä realismia viranomaisvaatimusten täyttämiseen. Nämä vaatimukset kannattaa pyrkiä hyödyntämään lisäarvotekijänä – ei pelkästään uhkana ja hidasteena kaupalle. Riskien lisäksi perusteellinen ennakkoanalyysi voi parhaimmillaan auttaa ymmärtämään entistä paremmin kohteen synergiapotentiaalia ja valuaatiota. Yrityskaupoissa tieto ei aina lisää tuskaa vaan voi auttaa parempiin päätöksiin.

   Published: 26.1.2022

3. Post

   Kohti vihreämpää valtiontukisääntelyä – mikä muuttuu vuonna 2022?

   Vihreät arvot tukipäätösten perusteina Lähtökohtana on, että valtiontuet eivät ole sallittuja, jos ne vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttavalla tavalla (SEUT 107(1)). Valtiontuki voi kuitenkin olla sallittu, jos se edistää tiettyä taloudellista toimintaa eikä muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla (SEUT 107(3)(c)). Esimerkiksi ympäristönsuojeluun tähtäävät projektit ja energiatehokkuus ovat olleet jo pitkään sallittuja tietyin reunaehdoin. Reunaehtoja on haettu ryhmäpoikkeusasetuksesta sekä ympäristönsuojelun ja energia-alan suuntaviivoista ja tarvittaessa myös primäärisäännöksistä, jos suuntaviivat eivät ole tarjonneet ratkaisua. Euroopan komissio on korostanut päätöksissään positiivisten ympäristö- ja ilmastovaikutusten merkitystä valtiontukien arvioinnissa. Kyse on pitkälti tasapainon löytämisestä terveen kilpailun ja myönteisten ympäristövaikutusten välille. Viimeaikainen oikeuskäytäntö on tuonut esiin myös haasteita valtiontuki- ja energiasääntelyn välillä, kuten Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu Hinkley Point vuodelta 2020 osoittaa.  Asiassa ympäristöperiaatteet eivät muodostuneet esteeksi ydinvoimalan rakentamiseen myönnetylle valtiontuelle.  Tapaus tuo esiin sen, miten primäärioikeudessa vahvistettu jäsenvaltioiden oikeus päättää omista energialähteistään saattaa olla osin ristiriidassa EU:n ympäristöpolitiikan päämäärien kanssa. Kyseinen ratkaisu oli erityisen mielenkiintoinen siitä syystä, että komission päätöksestä hyväksyä kyseinen valtiontuki valitti eteenpäin Itävalta, jossa ydinvoima on jo aikaa sitten kielletty. Tuen myöntäjä, Yhdistynyt kuningaskunta, taas väitti ydinvoimaa koskevan tuen palvelevan yhtä lailla unionin yhteisiä tavoitteita: päästöttömyyttä, huoltovarmuutta ja sähköntuotannon eriyttämistä. Prosessia jatkettiin siten molempien osapuolten osalta osin ympäristönsuojeluun vedoten.  Kiistakysymys korosti tarvetta pelisäännöille ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, mikä näkyy osin myös uusien, vuoden 2022 suuntaviivojen muotoilussa. Mikä muuttuu vuonna 2022? Edelliset, vuoden 2014 suuntaviivat sekä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännökset pyrkivät luomaan vakaat ja asianmukaiset puitteet julkisille investoinneille, jotta jäsenvaltiot voisivat saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteensa. Vuonna 2019 käynnistynyt valtiontukisääntöjen arviointimenettely kuitenkin osoitti tarpeen laajentaa suuntaviivoja uusille aloille ja ottaa käyttöön uusia instrumentteja sekä lisätä sääntöjen joustavuutta EU:n yhä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet huomioiden. Suuntaviivojen luonnoksesta kuultiin laajaa joukkoa eri sidosryhmiä ennen niiden käyttöönottoa. Uudet suuntaviivat julkaistiin 21.12.2021, ja ne astuvat voimaan tammikuussa 2022. Jäsenvaltioiden tulee mukauttaa olemassa olevat tukiohjelmat vastaamaan uusia suuntaviivoja vuoteen 2024 mennessä. Uusissa suuntaviivoissa tukimahdollisuuksia ulotetaan uusille aloille, kuten puhtaaseen liikenteeseen, rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen entisestään, kiertotalouteen ja biologiseen monimuotoisuuteen. Suuntaviivojen uudet aluevaltaukset kuvastavat entistä paremmin EU:n vihreän sopimuksen ilmasto-, ympäristö- ja energiaprioriteetteja, ja niissä asetetaan edellytykset valtiontukien hyväksymiselle.  Myös puhdas vety on ensimmäistä kertaa nostettu esiin. Uusiutuvalla energialla tuotettu vety onkin jo pitkään ollut yksi komission silmäteristä tulevaisuuden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, yhdessä puhtaamman liikenteen ja energiatehokkuuden kanssa. Vetykysymys saattaa jakaa mielipiteitä, sillä suuntaviivat mahdollistavat myös ydinvoimalla tuotetun vedyn (jatkossa Green Deal -tavoitteisiin pyrkiminen on teknologiasta riippumatonta), vaikka ydinenergian suora tukeminen on edelleen jätetty suuntaviivojen ulkopuolelle. Voidaan nähdä, että suuntaviivat antavat – mahdollistaessaan puhtaan vedyn tuotannon ydinvoiman avulla – tietynlaista tasapainoa myös tähän jäsenvaltioidenkin välejä viilentäneeseen kysymykseen. Vaikka suuntaviivat mahdollistavat jatkossa tuen monille uusille aloille, fossiilisten polttoaineiden tilanne vaikeutuu – suuntaviivat mahdollistavat tuen vain hiilen, turpeen ja öljyliuskeen tuotantolaitosten sulkemiseen. Maakaasun suhteen komissiossa ei olla näin ehdottomia: kilpailukomissaari Margarethe Vestagerin sanojen mukaan suuntaviivoihin on lisätty ”hitunen pragmaattisuutta”. Vestagerin mukaan maakaasu toimii siltana kohti uusiutuvaa energiantuotantoa, vaikka myös sen lopettamiseen on tarkoitus tähdätä. Voidaan arvioida, että kaasu on – suuntaviivojen luonnokseen kohdistuneesta kritiikistä huolimatta – otettu mukaan pitäen silmällä maita ja tahoja, joiden ei nähdä vapaaehtoisesti lähtevän uudistamaan energiantuotantolaitoksiaan. Valtiontukien myöntäminen Green Deal -tavoitteita tukeville hankkeille helpottuu Käytännössä valtiontukien myöntäminen Green Deal -tavoitteita palveleville hankkeille on suuntaviivojen voimaan astuttua helpompaa. Suuntaviivoissa on toisaalta korostettu vahvasti myös muun muassa kilpailuttamisen tarvetta, jotta kilpailun vääristymiltä jatkossa vältyttäisiin. Suuntaviivojen soveltamisalan laajentuessa jäsenvaltiot, tuensaajat ja heidän kilpailijansa saattavat kuitenkin jatkossa löytää itsensä kommunikoimasta entistä useammin komission kanssa tukiin liittyvissä kysymyksissä. Päämäärä on kuitenkin selkeä: yksityistä sektoria kannustetaan vihreään siirtymään, ja jatkossa ilmasto- ja ympäristöasioihin keskittyneet yritykset voivat saada julkista tukea ympäristö- ja ilmastomyönteisiin investointeihinsa aiempaa laajemmin ja helpommin.

   Published: 24.1.2022

4. Post

   Miten arvioit, kannattaako julkiseen tarjouskilpailuun lähteä yhdessä vai erikseen?

   Yhdistämällä voimavarat kilpailijan kanssa tarjoaminen voisi kuitenkin onnistua. Joskus yhteistyö kilpailijan kanssa voi myös tuoda merkittäviä kustannussäästöjä asiakkaalle verrattuna tilanteeseen, jossa hankinta toteutettaisiin yksin. Kilpailuoikeus rajoittaa kilpailijoiden välistä yhteystyötä Yhteistarjoukset eivät kuitenkaan ole aina kilpailusäännösten näkökulmasta sallittuja, ja ryhmittymän muodostaminen voi johtaa vakaviin kilpailuoikeudellisiin seuraamuksiin. Jos yritysten välisen yhteistyön tarkoituksena tai seurauksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua, se on kiellettyä. Tarjouskartellit ja muut menettelyt, joilla markkinoita jaetaan kilpailijoiden kesken, ovat siis kiellettyjä. Kun hankintalain säännökset suhtautuvat ryhmittymiin sallivasti samalla kun kilpailulain lähtökohta kilpailijayhteistyöhön on torjuva, mitä kilpailevien yritysten pitää sitten käytännössä huomioida, jos ryhmittymänä tarjoamista harkitaan?  Yhteistarjoukset herättävät mielenkiintoa Kilpailuoikeuden näkökulmasta lähtökohtana on, että kilpailijat voivat tehdä yhteistyötä vain, jos tarjoajalla ei ole muuten kykyä osallistua hankintamenettelyyn. Kilpailulain vastaiset yhteistarjoukset julkisissa hankinnoissa ovat nousseet tapetille viime aikoina niin Suomessa kuin laajemminkin. Esittelemme kaksi tuoretta ratkaisua, joissa oikeus totesi yhteistarjouksen estäneen kilpailun. 1. KKV:n mukaan yhteistarjous jakoi markkinan ennalta sovitulla tavalla Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) jätti syyskuussa 2021 markkinaoikeudelle seuraamusmaksuesityksen , jossa esitetään 1,9 miljoonan euron seuraamusmaksuja kuu­del­le Tu­run seu­dun jouk­ko­lii­ken­tees­sä toi­mi­val­le yh­tiöl­le ja nii­den yh­teis­yri­tyk­sel­le. Yritykset tekivät useita yhteistarjouksia yhteisyritystensä kautta. KKV:n arvion mukaan yritykset poistivat yhteistarjouksilla kaiken keskinäisen kilpailun kyseisissä tarjouskilpailuissa ja jakoivat markkinat ennalta sopimallaan tavalla. Seuraamusmaksuesityksessä todetaankin, että kokonaisuutena arvioiden rikkomuksessa on kyse laadultaan vakavasta kilpailunrajoituksesta. Yritykset olivat esittäneet, että todellisuudessa yhteistyö olisi ollut tilaajan ja kuluttajien hyödyksi, mutta KKV:n arvion mukaan näitä hyötyjä tai niiden välittymistä kuluttajille ei pystytty osoittamaan. 2. Tanskan korkein oikeus tulkitsi yhteistarjouksen kilpailun rajoittamiseksi Myös Tanskassa on arvioitu yhteistarjousten sallittavuutta. Paikallinen tiehallinto (Vejdirektoratet) pyysi tarjouksia tiemerkintöjen uudelleen maalaamisesta kolmella eri maantieteellisellä alueella. Tiemerkintäurakka oli jaettu osiin maantieteellisten alueiden mukaan. Kaksi suurta tiemerkintöjen markkinoilla toimivaa yritystä muodosti ryhmittymän, joka jätti tarjouksen kaikille kolmelle alueelle.  Ryhmittymä voitti tarjouskilpailun kaikilla alueilla. Yksi hävinneistä tarjoajista valitti päätöksestä, ja asia eteni aina Tanskan korkeimman oikeuden arvioitavaksi ( Hoejesteret 191/2018 ). Ryhmittymä todettiin Tanskan kilpailulain ja SEUT 101 artiklan vastaiseksi. Tanskan korkein oikeus totesi, että kyseessä oli ollut kilpailurajoitus, jonka tarkoituksena oli ollut kilpailun rajoittaminen. Ryhmittymä ei myöskään ollut tuonut esiin sellaisia tehokkuushyötyjä, jotka olisivat oikeuttaneet yhteistyön. Ryhmittymän muodostaneet yritykset olisivat kyenneet molemmat itsenäisestikin jättämään tarjouksen ainakin joillakin alueilla. Asian ajankohtaisuuden ja sen saaman huomion vuoksi on suositeltavaa, että yritykset kiinnittävät erityistä huomiota kilpailusääntöihin ryhmittymän perustamista ja yhteistarjouksen jättämistä harkitessaan. Yllä kerrotut esimerkit ovat tilanteita, joissa tässä etukäteisarvioinnissa ei ole onnistuttu. Milloin yhteistyö on sitten sallittua ja milloin ei? Jos ryhmittymän jäsenet eivät ole kilpailijoita tai potentiaalisia kilpailijoita, yhteistyö on lähtökohtaisesti sallittu. Jos taas ryhmittymän osapuolet ovat kilpailijoita, lähtökohta on päinvastainen, ja tällöin on joka kerta erikseen arvioitava, onko yhteistyö sallittua. Arvio pitää tehdä tapauskohtaisesti ottaen huomioon yhteistyön todellinen sisältö, sen konkreettiset yksityiskohdat ja tarjouskilpailun ehdot. Yhteisen tarjouksen jättäminen saattaa olla sallittua, jos ryhmittymän osapuolet eivät yksin pystyisi lainkaan jättämään tarjousta taikka jos yhteistyö on perusteltavissa tehokkuushyödyillä. On tärkeää muistaa, että kynnys tehokkuuspuolustuksen soveltumiselle on korkea, ja tehokkuushyötyjen tulee myös tosiasiassa välittyä kuluttajille asti. Arviota laadittaessa on hyvä keskustella kilpailujuristin kanssa erityisesti, jos yhteistyötä perustellaan tehokkuushyödyillä. Kilpailua vääristävien sopimusten tekijä mahdollista sulkea hankinnoista Lisäksi hankintalain mukaan hankintayksiköllä on mahdollisuus sulkea tarjouskilpailusta tarjoaja, joka on tehnyt muiden toimittajien kanssa kilpailun vääristämiseen tähtääviä sopimuksia, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen. Kilpailulain vastaisilla yhteistarjouksilla yritys siten riskeeraa myös mahdollisuutensa osallistua tuleviin julkisiin tarjouskilpailuihin. Arvio yhteistyön sallittavuudesta tulee tehdä etukäteen Tarjoajan kannalta on siis olennaista arvioida aina etukäteen yhteistyön sallittavuus. Jos yhteistyöhön ryhdytään ilman selvitystä, on riskinä kartellikiellon rikkominen ja sen mukaiset seuraamukset sakkoineen. Yritys voi myös jatkossa menettää liiketoimintamahdollisuuksia julkisissa tarjouskilpailuissa.

   Published: 21.1.2022

5. Post

   ESMAlta uudet ohjeet pilvipalveluiden ulkoistamisesta finanssialalle – tarkista yrityksesi ohjeet tämän vuoden aikana

   Uudet ohjeet auttavat yrityksiä yksilöimään, käsittelemään ja seuraamaan yhä yleistyvistä pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyistä aiheutuvia riskejä ja haasteita. Ohjeita sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten lisäksi finanssialan toimijoihin, joihin lukeutuvat muun muassa yhteissijoituspalveluyritykset, keskusvastapuolet, sijoituspalveluyritykset ja luottolaitokset sijoituspalveluiden ja -toimien suorittamisen yhteydessä sekä luottoluokituslaitokset. Ohjeet täydentävät aiempia Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIPOA) ulkoistamisia koskevia ohjeistuksia. ESMA on todennut, että uudet suuntaviivat ovat yhdenmukaisia näiden ohjeistusten kanssa. Vaikka ohjeistusten yhdenmukaisuus on hyödyllistä soveltamisalan piiriin kuuluville yrityksille, kaikkia pilvipalvelujen ulkoistamiseen liittyviä ohjeita on kuitenkin tarkasteltava erikseen ja huomioitava kunkin oma soveltamisala. Mitä yritysten on uusien ohjeiden mukaan huomioitava? Ohjeissa on asetettu näille toimijoille yhdeksän suuntaviivaa, jotka niiden tulee ottaa huomioon pilvipalvelujen ulkoistuksessa. 1. Yrityksellä on oltava määritelty ja ajantasainen pilven ulkoistamisstrategia, joka on yhdenmukainen yrityksen strategioiden, sisäisten toimintatapojen ja menettelyiden kanssa. Vastuu pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyjen dokumentoinnista, hallinnasta ja valvonnasta on määriteltävä selkeästi omassa organisaatiossa. Sisäinen valvonta on järjestettävä ottaen huomioon liiketoiminnan luonne ja laajuus. Vähimmäisvaatimuksena on hallinnoinnin ja valvonnan selkeä tehtävän- ja vastuunjaon varmistaminen. Muiden kuin pienten yritysten on perustettava valvontatoimi tai nimettävä johtoasemassa olevat työntekijät, jotka ovat vastuussa riskien hallinnoinnista ja valvonnasta. Valvonnan on oltava riskiperusteista ja siinä on painotettava ensisijaisesti ulkoistettuja kriittisiä tai tärkeitä toimintoja. Kaikista ulkoistamisjärjestelyjä koskevista tiedoista on ylläpidettävä ajantasaista rekisteriä. Säännöllisin väliajoin on arvioitava koskevatko pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyt kriittistä tai tärkeää toimintoa ja rekisterissä on eroteltava kriittisten tai tärkeiden toimintojen ulkoistaminen muista ulkoistamisjärjestelyistä. 2. Ennen pilvipalveluja koskevan ulkoistamisjärjestelyn tekemistä yrityksen on suoritettava analyysi ja asianmukainen huolellisuusvelvollisuuden tarkastus oikeassa suhteessa kyseisen sopimuksen luonteeseen. Yrityksen on arvioitava, koskeeko pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestely kriittistä tai tärkeää toimintoa, tunnistettava ja arvioitava oleelliset riskit ja mahdolliset eturistiriidat. Analyysiin on sisällyttävä arviointi pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyn mahdollisista vaikutuksista yrityksen operatiivisiin ja oikeudellisiin riskeihin sekä vaatimustenmukaisuuteen ja maineeseen liittyviin riskeihin. Erona EPV:n ulkoistamista koskeviin ohjeisiin tulee ESMAn ohjeiden mukaan pilvipalveluiden tarjoajaa koskevassa huolellisuusvelvollisuuden tarkastuksessa huomioida esimerkiksi palvelun tuki, mukaan luettuina tukisuunnitelmat ja yhteyspisteet, sekä häiriötilanteiden hallintamenettelyt. 3. Vähimmäisvaatimuksena on kirjallisessa sopimuksessa selkeästi määritellyt osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Kirjallisessa sopimuksessa on oltava muun muassa ulkoistettavan toiminnon selkeä kuvaus, sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen, sekä maininta yrityksen mahdollisuudesta päättää sopimus, osapuolten taloudelliset velvoitteet, tietoturvaa ja henkilötietojen suojausta koskevat säännöt, käyttö- ja tarkastusoikeudet sekä pilvipalvelun tarjoajalle asetetut vähimmäisvelvoitteet. 4. Tietoturvavaatimukset on sisällytettävä ulkoistussopimukseen. Yrityksen on määritettävä tietoturvavaatimukset sisäisissä toimintatavoissaan ja menettelyissään sekä ulkoistussopimuksessa ja seurattava näiden vaatimusten noudattamista myös luottamuksellisten tietojen, henkilötietojen tai muutoin arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi. Kriittisten tai tärkeiden toimintojen ulkoistamisen yhteydessä yrityksen on muun muassa Vaikka EPV:n ohjeet sisältävät samansuuntaisia ehtoja, ovat ESMAn ohjeistuksen ehdot vahvoista tunnistusmekanismeista ja riskiperusteisesta lähestymistavasta erilaisia tai kokonaan uusia verrattuna niihin. 5. Sopimuksessa on oltava irtautumisstrategioita, jotka eivät häiritse liiketoimintaa ja/tai palveluita. Jos kyseessä on kriittisten tai tärkeiden toimintojen ulkoistaminen, yrityksen on varmistettava, että se voi irtautua pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelystä ilman, että sen liiketoiminnassa tai asiakkailleen toimittamissa palveluissa esiintyy kohtuuttomia häiriöitä, ja siten, että irtautuminen ei vaaranna yrityksen sovellettavan lainsäädännön mukaisten velvoitteiden noudattamista tai sen tietojen luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta. Yrityksen on laadittava irtautumisstrategia sekä tunnistettava vaihtoehtoisia strategioita. Yrityksen on myös määriteltävä siirtymän onnistumista koskevat kriteerit ja osoitettava tehtävät ja vastuut irtautumisstrategian hallinnointia varten. 6. Sopimus ei saa rajoittaa käyttö- ja tarkastusoikeuksia. Yrityksen on varmistettava, että kirjallisella sopimuksella ei rajoiteta toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuutta käyttää tehokkaasti pilvipalvelun tarjoajaa koskevia käyttö- ja tarkastusoikeuksia ja valvontavaihtoehtoja. Yritykset voivat tehostaa tarkastusresurssien käyttöä ja pienentää pilvipalvelujen tarjoajan ja asiakkaiden organisatorista taakkaa vaatimalla saataville kolmannen osapuolen sertifioinnit ja ulkoiset tai sisäiset tarkastuskertomukset sekä yhteisillä tarkastuksilla ilman, että yritysten lopullista vastuuta pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyistä rajoitetaan. 7. Mikäli sovitaan edelleen ulkoistamisen mahdollisuudesta, sopimuksessa on täsmennettävä selkeät velvoitteet ja vaatimukset. Jos kriittisten tai tärkeiden toimintojen (tai olennaisten osien) ulkoistaminen edelleen on sallittua, yrityksen ja pilvipalvelujen tarjoajan tekemässä kirjallisessa sopimuksessa on sovittava tietyistä ehdoista ja varmistettava, että pilvipalvelun tarjoaja valvoo alihankkijaa asianmukaisesti. 8. Yrityksen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen kirjallisesti ja ajoissa suunnitteilla olevista pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyistä, jotka koskevat kriittistä tai tärkeää toimintoa. Myös sellaisista pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyistä, jotka koskevat aiemmin muuksi kuin kriittiseksi tai tärkeäksi luokiteltua toimintoa, josta on sittemmin tullut kriittinen tai tärkeä, on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille. 9. Toimivaltaisten viranomaisten valvonta keskittyy kriittisiin ulkoistusjärjestelyihin. Toimivaltaiset viranomaiset arvioivat pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyistä aiheutuvat riskit osana valvontamenettelyään ja keskittyvät arvioinnissa erityisesti kriittisten tai tärkeiden toimintojen ulkoistamiseen sekä arvioivat tämän perusteella Seurauksia ja tulevaisuuden näkymiä Yritysten on arvioitava ja muutettava nykyiset pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyt ohjeita vastaaviksi 31.12.2022 mennessä. Painetta arvioinnille ja mahdollisille muutoksille lisää se, että mikäli kriittisiä tai tärkeitä toimintoja koskevia pilvipalvelujen ulkoistamisjärjestelyjä ei ole arvioitu vuoden 2022 loppuun mennessä, yritysten on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle viranomaiselle ja sisällytettävä ilmoitukseen suunnitellut toimenpiteet, joilla arviointi saatetaan päätökseen, tai vaihtoehtoisesti ilmoitettava mahdollinen irtautumisstrategia.   Pia Ek Miika Junttila Lauri Laatunen Ida Laakkonen

   Published: 12.1.2022

6. Post

   Osaava omistaja johtaa muutosta

   On jopa yllättävää, kuinka kunnianhimoisesti yksityinen sektori on ryhtynyt ratkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia. Useat suomalaisyritykset sijoittuivat ilmastotyön tasoa seuraavan järjestön CDP:n luokitteluissa tänäkin vuonna hyvin. Yhtenä esimerkkinä voi mainita Nesteen, jonka innovaatiot muun muassa vedyn ja hiilidioksidin talteenotossa tarjoavat käytännön ratkaisuja maailman polttaviin ongelmiin. Samalla asialla oli BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink, joka omisti vuotuisen kirjeensä maailman toimitusjohtajille ilmastonmuutokselle. Nämä ovat merkittäviä asioita, mutta silti vasta alku. Julistuksille pitää saada katetta. Muuttuva maailma ja etenkin kasvava ymmärrys yritysten sidosryhmistä sanelevat jatkossa yritysten toimintamahdollisuuksia. Eri sidosryhmien merkitys muuttuu jatkuvasti ja vaikuttaa yhä enemmän myös yritysten arvonmuodostukseen. Paraikaa 145 instituutiojäsenen muodostama sijoittajaryhmittymä Cure syyttää Exxonin hallitusta liian hitaista ilmastotoimista ja vaatii yrityksen johtoon muutoksia. Vihreä siirtymä on kenties vasta aluillaan, mutta sen alkusoitto on lupaava. Siihen tarvitaan kaikkien panos ja vuoropuhelua yrityksen, sen sidosryhmien ja eri yritysten välille. Yritysten kannattaa jakaa kokemuksiaan, näkemystään ja parhaita käytäntöjään. On myös selvää, että markkinamekanismi on osoittanut voimansa muutoksen ajurina, kunhan sääntelyn raamit ovat paikallaan ja päästöjen hinnoittelu toimii oikein. Aktiivinen ja osaava omistaja ymmärtää ja kunnioittaa yrityksen erilaisia sidosryhmiä. Menestyvän omistajastrategian ytimessä on jatkuva dialogi. Kuten jo tapahtuneista muutoksista huomaa, yritykset eivät toimi erillään yhteiskunnasta. Niillä on mahdollisuus olla mukana tekemässä valintoja, joilla koko yhteiskunta ja planeetta toimii ja voi paremmin. Samalla syntyy huikea mahdollisuus tehdä hyvää liiketoimintaa. Uskallan toivoa, että vuosi 2022 tulee olemaan vähemmän vaiheikas kuin kulunut vuosi. En kuitenkaan löisi tästä vetoa. Haluamme olla rakentamassa kanssanne kestäviä menestystarinoita ja sen vaatimaa vuoropuhelua myös ensi vuonna. Kiitos kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme luottamuksesta ja yhteistyöstä kuluneena vuonna!  

   Published: 17.12.2021

7. Post

   Näin onnistut ulkoistuksessa

   Miten valmistaudut ulkoistusprojektiin? Ulkoistusprojekteihin liittyy paljon suunnittelua, koordinointia ja valmistelua vaativia toimenpiteitä. Siksi projektin suunnittelu ja neuvotteluihin valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Organisaation sisällä on hyvä suunnitella ja pohtia tarkasti muun muassa projektin tavoitteita, priorisointeja, resursointia, aikataulua, nykyisten toimittajien irtauttamista ja ulkoistuskumppanin valintakriteerejä. 1.     Kartoita ulkoistuksiin liittyvä lainsäädäntö. Ota valmistautumisvaiheessa selvää ulkoistukseen soveltuvasta lainsäädännöstä. Jos ulkoistamisen yhteydessä siirtyy työntekijöitä, mahdollinen liikkeenluovutusriski on tunnistettava hyvissä ajoin. Se voi vaikuttaa paitsi projektiaikatauluun myös neuvottelujen sisältöön. Liikkeenluovutuksesta aiheutuvien kustannusten jako nousee usein neuvotteluissa yhdeksi tärkeäksi kysymykseksi. Ota juristit ja HR mukaan hyvissä ajoin. Yrityksen on tärkeää olla selvillä myös mahdollisista toimialakohtaisista säännöksistä. Julkisen sektorin ulkoistukset tulee aina kilpailuttaa hankintalainsäädännön mukaisesti. Pankki- ja vakuutussektorin ulkoistuksiin puolestaan sovelletaan muun muassa Euroopan pankkiviranomaisen (EBA), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja Finanssivalvonnan erittäin tarkkaa sääntelyä. Pankki- ja vakuutusalan toimijoiden täytyy ulottaa kyseisten säännösten velvoitteet myös toimittajiin. Ulkoistuksissa on muistettava myös tietosuojalainsäädäntö, joka vaikuttaa lähes kaikkeen yritystoimintaan. Tietosuojakysymykset tulevat esille erityisesti silloin, kun yritys siirtyy käyttämään pilvi- tai SaaS-pohjaisia ratkaisuja. Tietosuojan osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä palvelinten sijaintiin. Palvelinten sijainnista ja niiden mahdollisesta siirrosta olisi syytä nimenomaisesti sopia. 2.     Irtauta nykyiset toimittajat häiriöttömästi. Käy valmistautumisvaiheessa läpi mahdollisten irtautettavien toimittajien kanssa tehdyt sopimukset. Tarkasta erityisesti avustamisvelvollisuutta koskevat ehdot, joiden tarkoituksena on turvata se, ettei palvelun siirtämisestä aiheudu asiakkaalle sopimuksen päättyessä häiriöitä. Varmista, että nykyiset toimittajat sitoutuvat yhteistyössä uuden palveluntarjoajan kanssa irtautumaan ja siirtämään palvelut siirtymäajan puitteissa suunnitellusti uudelle palveluntarjoajalle. Tästä on tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos avustamisvelvollisuudesta ei ole sovittu. Kannustimien tarjoamista nykyisille toimittajille on hyvä harkita, jotta palvelutasot eivät laske siirtymäaikana. Suunnittele nykyisten toimittajien häiriötön irtauttaminen etukäteen: nämä ovat tunnetusti konfliktiherkkiä tilanteita, jotka pahimmassa tapauksessa vaikuttavat merkittävästi palvelutasoon ja projektiaikatauluun. Mitä ulkoistussopimuksessa tulisi erityisesti huomioida? Ulkoistussopimuksessa osapuolten tulisi pyrkiä sopimaan selkeästi osapuolten välisten vastuiden ja velvollisuuksien jaosta palvelujen tuottamisessa. Kun IT-ympäristöt ovat yhä useammin useiden toimijoiden tuottamia kokonaisuuksia, kaikissa ulkoistus- ja alihankintasopimuksissa kannattaisi kiinnittää huomiota toimittajien velvollisuuteen toimia hyvässä yhteistyössä keskenään. Muutoin asiakas voi helposti joutua keskelle toimittajariitoja, jotka vievät aikaa ja resursseja. Kiinnitä ulkoistamissopimuksissa huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin:   Vinkkejä ulkoistuksen toteuttamiseen ja projektinhallintaan Ulkoistusprojektien toteuttamisessa hyödynnetään usein ketteriä menetelmiä , jolloin projektinhallinta vaatii myös asiakkailta aktiivista otetta ja resursointia. Ketterissä projekteissa kannattaa kiinnittää huomiota projektin ja iteraatioiden (sprint) hyväksyntää ja takuuaikaa koskevien ehtojen laadintaan, erityisesti siihen, milloin koko projekti katsotaan hyväksytyksi ja milloin projektin ja sen iteraatioiden takuuajat alkavat. Kiinnitä huomiota immateriaalioikeuksien omistajuuteen ja siirtymiseen .Tämä on erityisen tärkeää iteraatioiden ja hyväksymättömien iteraatioiden osalta sekä miten omistus- ja käyttöoikeudet näissä tapauksissa jakautuvat.   Huolehdi projektin toteutuksessa myös mahdollisten muutosten sopimuksenmukaisesta ja asiallisesta dokumentoinnista . Näin projektitasolla tehdyt ja sovitut muutokset on toteutettu sopimuksen ehtojen mukaisesti eikä tosiasiallisella tekemisellä ole mahdollisesti muutettu sopimuksen sisältöä epäedullisesti. Ota juristi mukaan muutosten neuvotteluun ja dokumentointiin jo hyvissä ajoin. Muutosten hallintaan ja niihin varautumiseen liittyy läheisesti myös sopimuksen hallintaa koskevista prosesseista sopiminen . Kokemuksemme mukaan säännölliset teknisten, operatiivisten ja strategisten johtoryhmien tapaamiset sekä ennalta sovitut eskalaatioprosessit vähentävät sopimusriitojen määrää.

   Published: 7.12.2021

8. Post

   Korona rajoittaa jälleen tulevaa yhtiökokouskautta

   Yhtiökokouksia suunnittelevat hallitukset, juristit ja viestinnän ammattilaiset joutuvat jälleen punnitsemaan vaihtoehtojaan. Onko tärkeintä saada yhtiökokous pidettyä ilmoitetussa aikataulussa, vaikka se tarkoittaisi sitä, etteivät osakkeenomistajat nytkään pääse paikalle? Vai onko paine osakkeenomistajien fyysiseen osallistumiseen niin suuri, että terveysturvallisuutta koskeva riski uskalletaan ottaa? Jo aikataulutettuja yhtiökokouksia kukaan ei varmasti halua enää siirtää eteenpäin. Päätöksenteko ei ole helppoa. Viime päivien muutokset ovat kuitenkin ohjanneet yhtiöiden ajatukset siihen suuntaan, että ensi keväänäkin turvaudutaan väliaikaislakiin ja kokous järjestetään ilman osakkaiden läsnäoloa. Osakkeenomistajat ovat jo tottuneet käyttämään osakasoikeuksiaan ennakkoon. Sekavat koronapassiohjeet eivät taida yhtiökokouksien järjestämistä auttaa. Vaikka AVI onkin ensimmäisen kevään alkuhässäkän jälkeen luokitellut yhtiökokoukset yksityistilaisuuksiksi, yhtiö ei voi karsia rokottamattomia pois yhtiökokouksen osallistujista. Osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu on vahva periaate. Jos osakkeenomistajille voitaisiin tarjota kokous täysin osallistujaoikeuksin myös etänä, osallistujien jakaminen etä- ja läsnäosallistujiin saattaisi kenties ollakin mahdollista. Koronavitsaus on kuitenkin opettanut meille, että mitä tahansa yllättävää voi tapahtua. Yhtiöiden kannattaakin pohtia toimintatapojensa muuttamista mahdollisimman joustavaksi myös yhtiökokousten osalta heti, kun se on  uudistuvan sääntelyn perusteella mahdollista . Silloin yhtiöt eivät ole pelkästään mahdollisten poikkeuslakien varassa.

   Published: 1.12.2021

9. Post

   Yhtiökokousten etäosallistuminen tuli jäädäkseen

     Etäosallistumista ehdotetaan pysyväksi järjestämisvaihtoehdoksi Mietinnössä ehdotetun mukaan tulevaisuudessa kaikilla osakeyhtiöillä olisi mahdollisuus järjestää yhtiökokouksensa kokonaan etänä, siis täysin ilman fyysistä kokouspaikkaa. Etäkokouksen edellytyksenä olisi, että kaikilla kokoukseen osallistuvilla osakkeenomistajilla olisi täysimääräiset osallistumisoikeudet ja että etäkokouksen mahdollisuus sallittaisiin tai siihen velvoitettaisiin yhtiöjärjestyksessä. Täysimääräisillä osallistumisoikeuksilla tarkoitetaan niin puheoikeutta, äänioikeutta kuin kaikkia muitakin osakkeenomistajalla yhtiökokouksessa olevia oikeuksia. Jatkossa jokainen osakeyhtiö voisi siis valita tilanteeseensa sopivan kokouksen järjestämistavan entistä laajemmasta valikoimasta. Käytettävissä olisi koko asteikko pelkästä kokouspaikalla osallistumisesta pelkkään etäosallistumiseen – ja tukku erilaisia vaihtoehtoja näiden väliltä. Hybridikokousten järjestämistä halutaan helpottaa ja käytäntöjä selkiyttää Vaikka nykyinen lainsäädäntö mahdollistaakin jo niin sanottujen hybridikokousten järjestämisen, ehdottaa työryhmä sääntelyyn tiettyjä selvennyksiä ja muita muutoksia, joilla hybridikokousten käyttämistä pyritään edistämään. Hybridikokouksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista kokousta, jossa osakkeenomistajalla on mahdollisuus osallistua kokoukseen joko kokouspaikalla tai etänä. Jo nyt keskustelua on herättänyt se, minkälaisia rajoituksia hybridikokoukseen etäosallistuvan osakkeenomistajan oikeuksille mietinnön mukaan voitaisiin asettaa, sekä se, tuleeko hybridikokouksessa aina tarjota myös etäosallistuville osakkeenomistajalle mahdollisuus käyttää kaikkia osakkeenomistajan oikeuksia. Tältä osin mietintö ei vaikuta täysin yksiselitteiseltä, ja siihen liittyykin muun muassa työryhmän jäsenen eriävä mielipide, jossa ehdotetaan etäosallistumisen sisällön täsmentämistä. Hybridikokousten järjestämistä pyritään ehdotuksessa edistämään muun muassa helpottamalla yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevia päätöksentekovaatimuksia tilanteessa, jossa yhtiöjärjestykseen lisätään velvollisuus järjestää kokous hybridimuotoisena. Tällaisesta yhtiöjärjestysmuutoksesta olisi mahdollista päättää tavallisena enemmistöpäätöksenä, kun yhtiöjärjestyksen muuttaminen muuten edellyttää määräenemmistöä eli kahta kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Lisäksi työryhmä ehdottaa yhtenä vaihtoehtona mallia, jossa listayhtiöissä osakkeenomistajien määrävähemmistö voisi ainakin tietyn siirtymäajan edellyttää hybridikokouksen järjestämistä tai ennakkoäänestysmahdollisuuden tarjoamista, vaikka yhtiöjärjestykseen ei olisi otettu näitä koskevia määräyksiä. Ellei yhtiöjärjestyksestä tai ehdotetusta siirtymäsäännöksestä toisin johtuisi, hybridikokouksen järjestämisestä tai ennakkoäänestysmahdollisuuden tarjoamista päättäisi nykyiseen tapaan yhtiön hallitus. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan tiettyjä tarkennuksia ja muutoksia voimassa olevaan sääntelyyn koskien muun muassa tietoliikennehäiriöiden vaikutusta etä- tai hybridikokouksen kulkuun, osallistumistapaa koskevaa ennakkoilmoittautumisvelvollisuutta sekä osakkeenomistajien kyselyoikeuden toteuttamista tilanteessa, jossa kysymykset esitetään kirjallisesti esimerkiksi chat-palvelun kautta. Ehdotukseen voi antaa lausunnon 23.1.2022 asti Lausuntopalvelussa . Tavoitteena on, että sääntely tulisi voimaan 1.7.2022, jolloin tämänhetkisen väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.

   Published: 29.11.2021

10. Post

    Poikkeusolot jatkuvat yhtiökokousrintamalla

    Viime viikkojen koronatilanteen kehityksen perusteella vaikuttaa siltä, että moiset suunnitelmat on syytä vähintäänkin varautua panemaan pöytälaatikkoon odottamaan taas seuraavaa vuotta. Vaikka aluehallintovirasto linjasikin maaliskuussa, että kokoontumisrajoitukset eivät lähtökohtaisesti koske yhtiökokouksia, on selvää, että kokousten järjestäminen terveysturvallisesti on yhtiöiden prioriteettilistalla korkealla. Pörssi- ja First North -yhtiöillä on myös ensi kevään aikana mahdollisuus järjestää yhtiökokouksensa väliaikaisen lain turvin siten, että osakkeenomistajilla ei ole oikeutta osallistua kokoukseen kokouspaikalla. Osallistuminen tapahtuu tällöin joko asiamiehen välityksellä tai postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Yli puolet yhtiöistä hyödynsi kokouksen järjestämisessä ennakko-osallistumista Kahden edellisen yhtiökokouskauden aikana väliaikaisen lain suomia mahdollisuuksia on käytetty ahkerasti. Tämänvuotinen yhtiökokouskausi oli ensimmäinen, jolloin väliaikainen laki oli voimassa koko kauden ajan, mikä näkyi selvästi lakiin perustuvien menettelyjen suosiossa. Oikeusministeriön selvityksen mukaan hieman yli puolet listayhtiöistä järjesti yhtiökokouksen, joka perustui pelkkään ennakko-osallistumiseen, ja noin kolmasosa järjesti yhtiökokouksen, joka perustui ennakko-osallistumiseen mutta jota oli mahdollista seurata suoralla videoyhteydellä. Yksi pörssiyhtiö järjesti kokouksen, johon oli mahdollista osallistua etänä reaaliaikaisesti. Yhteyttä osakkeenomistajiin pyrittiin pitämään yllä muun muassa yhtiökokouksesta erillisillä, vapaamuotoisilla keskustelutilaisuuksilla. Kokemukset väliaikaisen lain mukaisista kokouksista ovat monelta osin positiivisia, ja odotettavissa lienee, että moni listayhtiö pitää edelleen pelkkään ennakko-osallistumiseen perustuvaa kokousta varmimpana vaihtoehtona viedä yhtiökokous läpi terveysturvallisesti ja ennakoitavasti. Ennakkoäänestäminen asettaa omat haasteensa Pelkkään ennakko-osallistumiseen perustuvan kokouksen yhteydessä joudutaan monesti pohtimaan omanlaisiaan kysymyksiä, jotka liittyvät usein nimenomaan ennakkoäänestämiseen. Mielenkiintoisia pohdintoja on herännyt esimerkiksi vähemmistöosinkoa koskevan äänestyksen toteuttamisesta tai siitä edellytyksestä, että kaikkia päätösehdotuksia – myös hallituksen valintaa koskevaa ehdotusta – on voitava vastustaa ilman vastaehdotusta. Vielä ei ole kuitenkaan tietääksemme jouduttu tilanteeseen, jossa esimerkiksi hallituksen valintaa koskeva ehdotus olisi äänestetty kumoon ilman vastaehdotusta. Järjestämistavasta huolimatta selkeä viestintä on tärkeää Yhtiökokouksen valmistelemisessa pätevät edelleen viimevuotiset neuvot. Erityisesti listayhtiöissä ei ole välttämättä järkevää lukittautua niin sanotun perinteisen kokouksen järjestämiseen ainakaan ainoana vaihtoehtona. Jos paikan päällä tapahtuvaa osallistumista halutaan harkita, koronatilanteen kehittymistä on hyvä seurata ja vaihtoehdot pitää avoinna niin pitkään kuin käytännössä mahdollista. Kun lopullinen valinta on tehty, osakkeenomistajille on viestittävä selkeästi, miten kokoukseen osallistuminen tai sen seuraaminen on mahdollista ja mitä muita vaihtoehtoja osakkeenomistajilla mahdollisesti on käytettävissään vuorovaikutukseen yhtiön johdon kanssa. Nähtäväksi jää, onko edessämme kolmas kausi yhtiökokouksia, joissa poikkeus muodostaa pääsäännön, ja toisaalta, miltä näyttää normaali, johon sen jälkeen mahdollisesti siirrytään. Jälkimmäisestä antaa viitteitä oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintö, jossa ehdotetaan helpotuksia etä- ja hybridikokousten järjestämiseen .

    Published: 29.11.2021