Hallitus esittää varhaista saneerausmenettelyä ja uudistuksia yksityishenkilön velkajärjestelyyn

Tavoitteena on parantaa yrittäjien ja yritysten asemaa helpottamalla velkajärjestelyyn ja yrityssaneeraukseen pääsyä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 17.7.2022. Esittelemme tässä artikkelissa tärkeimpiä uudistuksia.

Uusi varhainen saneerausmenettely helpottaisi saneeraukseen pääsyä

Esityksessä ehdotetaan uutta vaihtoehtoista varhaista saneerausmenettelyä voimassa olevan yrityssaneerausmenettelyn rinnalle. Velallinen voisi hakeutua varhaiseen saneerausmenettelyyn, kun velallinen ei ole vielä maksukyvytön vaan vasta maksukyvyttömyyden uhkaama.

Esitys ei muuttaisi koko yrityssaneerauksen edellytyksiä tai menettelyyn oikeutettujen velallisten joukkoa, vaan hakemukset ja niiden johdosta aloitetut saneerausmenettelyt jakautuisivat kahteen eri menettelyväylään – varhaiseen ja perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn.

Yrityssaneeraukseen hakeudutaan usein liian myöhään, eikä liiketoimintaa enää kyetä tervehdyttämään. Varhainen saneerausmenettely mahdollistaa hakeutumisen yrityssaneeraukseen jo maksukyvyttömyyden uhatessa, jolloin saneerauksen onnistumisen mahdollisuudet paranevat.

Oikea-aikainen saneeraushakemus voi nopeuttaa saneerausmenettelyä, sillä yrityksen taloudellinen tilanne on tällöin usein helpommin selvitettävissä ja korjattavissa. Nykyään yksi merkittävä syy saneerausmenettelyn raukeamiseen on nimenomaan se, että saneerausmenettely aloitetaan liian myöhään, jopa vasta silloin, kun yritys on jo konkurssikypsä.

Nykyistä yrityssaneerausmenettelyä kutsuttaisiin jatkossa perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi. Velkoja tai todennäköinen velkoja voisi ilman velallisen myötävaikutusta hakea ainoastaan perusmuotoista saneerausmenettelyä.

Saneeraukseen hakeutuminen hallituksen päätökseksi

Yrityssaneerauslakiin tehtäisiin myös eräitä muita merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi päätöksen yrityksen saneeraukseen hakeutumisesta tekisi jatkossa osakeyhtiössä ja osuuskunnassa hallitus. Nykyään tarvittava yhtiökokouksen päätös on prosessina usein liian jäykkä ja johtaa käytännössä saneerauksen aloittamisen viivästymiseen.  

Lisäksi maksukieltoon tehtäisiin poikkeus ns. cash pooling -järjestelyiden osalta siten, että cash pooling -järjestelyssä mukana oleva velallisyhtiö voisi jatkaa konsernitilin käyttöä sen aikaa, että järjestely saadaan purettua ja korvaava järjestely luotua. Näin saataisiin turvattua riittävä käyttöpääoma myös konsernitiliä käyttävissä yrityksissä.

Saneerauksen varalta tehdyt ehdot ja muut sitoumukset lain mukaan pätemättömiä

Nykytilaa selkeytettäisiin myös säätämällä, että saneerauksen varalta laaditut sopimusehdot sekä muut sen varalta sovitut sitoumukset, toimenpiteet ja järjestelyt olisivat lain mukaan pätemättömiä.

Sopimusten irtisanomiseen ja purkamiseen oikeuttavien sopimusehtojen lisäksi pätemättömyys kattaisi muun muassa myös sellaiset sitoumukset, jotka oikeuttavat velallisen sopimuskumppanin yksipuolisesti muuttamaan sopimusta esimerkiksi velallisen sopimusvelvoitteita lisäämällä tai omia sopimukseen perustuvia velvoitteitaan vähentämällä.

Yrityssaneerauksen on jatkossakin keskityttävä liiketoiminnan tervehdyttämiseen

Nähtäväksi jää, hakeutuvatko yritykset aiempaa herkemmin varhaiseen yrityssaneeraukseen. Myös yksityishenkilöiden velkajärjestelystä annettuun lakiin tehtäisiin useita muutoksia nopeuttamaan ja helpottamaan yritystoiminnassa velkaantuneiden pääsyä velkajärjestelyyn.

Toivottavasti näemme myös ajatusmallien muuttuvan, ja yrityssaneerausta pidettäisiin enemminkin mahdollisuutena kuin uhkana, tai yrittäjien silmissä häpeänä. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että yrityssaneeraus on jatkossakin muutakin kuin velkasaneeraus ja että saneerausohjelmissa keskitytään myös liiketoiminnan tervehdyttämiseen.