1. Post

   Onko hallituksen jäsenten valintatapa muuttumassa?

   Normaalitapauksessa eniten ääniä saaneet valitaan riippumatta siitä, paljonko ääniä on kertynyt. Yhtiökokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että hallitukseen valitaan vain henkilö, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Tällaisia päätöksiä ei käsityksemme mukaan ole juurikaan tehty. Periaatteessa lainsäädäntö siis antaa sekä listatuille että listaamattomille yhtiöille suhteellisen vapaat kädet hallituksen valintaan. Listayhtiöissä hallituksen jäsenistä äänestetään hyvin harvoin, ja totuttu tapa on se, että kokouskutsussa esitetty kokoonpano valitaan puheenjohtajan nuijan paukautuksella kerralla ilman äänestystä. Nyt tähän saattaa olla tulossa muutos. Hallituksen voi valita kokonaisuutena tai jäsen kerrallaan Arvopaperimarkkinayhdistys (AMY) antoi lokakuussa 2021 suosituksen , joka täydentää Hallinnointikoodia 2020. AMY toteaa, että Suomessa on edelleen hyvän arvopaperimarkkinatavan mukaista valita pörssiyhtiön hallitus yhtenä kokonaisuutena; vaihtoehtoisesti osakkeenomistajat voivat valita hallituksen jäsenet yksitellen. Yhtiö voi itse päättää, kumpi näistä tavoista soveltuu yhtiölle parhaiten. AMY painottaa, että jos yhtiökokouksessa on tarpeen toimittaa vaali, se tulisi järjestää siten, että mahdolliset ennakkoäänet ja hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien yhtiön tietoon toimittamat äänestysohjeet pystytään ottamaan vaalissa huomioon. Yhtiökokouksen puheenjohtajan tehtävänä on siis huolehtia, että äänestystilanteissa myös ennakkoäänet otetaan varmasti huomioon. Valintamenettelystä riippumatta yhtiön on noudatettava hallinnointikoodia ja esimerkiksi hallinnointikoodin kokoonpanoa koskevia ohjeita siitä, että hallituksen tulee olla monimuotoinen ja yhtiön toiminnan kannalta tarpeeksi laaja.   Mennäänkö Suomessa Ruotsin malliin? AMYn kannanoton taustalla on monissa maissa jo vakiintunut tapa valita hallituksen jäsenet yksitellen. Erityisesti kansainväliset institutionaaliset sijoittajat ja hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien valtakirjaneuvonantajat haluavat enenevässä määrin äänestää myös suomalaisten yhtiöiden hallituksen jäsenistä henkilötasolla. Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa käytäntö yleistyi jo noin viisi vuotta sitten, ja esimerkiksi Ruotsissa käytössä ovat yllä kuvatut kaksi vaihtoehtoista tapaa valita hallitus. Ruotsin kuulumisten perusteella muutos ei loppujen lopuksi ollut iso: äänestyksiä ei järjestetä, jos ehdokkaita on yhtä paljon kuin paikkoja, ja puheenjohtaja paukuttaa päätökset henkilöittäin, ei kokonaisuutena. Näiden kahden vaihtoehdon välisessä puntaroinnissa on tärkeää huomata, että ensimmäisen valinnan tekee jo yhtiön hallitus, kun se hyväksyy kokouskutsun. Kokouskutsusta selviää, valitaanko jäsenet yksitellen, ja ennakkoäänestyslomakkeella äänestys suoritetaan myös henkilöittäin. On suositeltavaa, että hallitus selvittää osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kannan valintatapaan. Päätökseen siitä, kummalla tavalla yhtiökokouksen päätöksenteko ja mahdollinen ennakkoäänestys järjestetään, voivat vaikuttaa muun muassa yhtiön merkittävimpien osakkeenomistajien tahtotila ja osakkeenomistajakunnan rakenne, hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelutapa sekä se, onko yhtiökokoukselle tehty useampia hallituksen kokoonpanoa koskevia ehdotuksia. Vaikka yhtiö olisi jo päättänyt, että hallitus valitaan kokonaisuutena, vaatimus henkilötason äänestyksestä tai uusista ehdokkaista voi tulla esille myös yhtiökokouksessa. Tällöin kokouksessa joudutaan äänestämään henkilötasolla, vaikka tämä ei ole ollut alkuperäinen suunnitelma. Äänestystä ei tarvita, jos paikkoja on yhtä paljon kuin ehdokkaita tai jos puheenjohtaja voi todeta tuloksen ilman varsinaista äänestystä. Oletettavasti tämä onkin tavallisin lopputulos kokouksissa myös jatkossa. Kumpikin tapa on hyvän markkinatavan mukainen Lopuksi on vielä hyvä vertailla näitä kahta tapaa keskenään. Erityisesti silloin, kun hallitus valitaan kokonaisuutena, voidaan varmistaa, että hallituksen kokoonpano on yhtiön tarpeiden mukainen ja noudattaa hallinnointikoodin suosituksia. Tapa on myös nopea ja sujuvoittaa yhtiökokouksen kulkua. Tässä vaihtoehdossa jäseniä on kuitenkin vaikea arvioida yksilötasolla, minkä lisäksi jäsen saattaa lupautua ehdolle vain tiettyyn hallituskokoonpanoon. Kun hallituksen jäseniä valitaan henkilötasolla, se mittaa erityisesti yksittäisten jäsenehdokkaiden kannatusta. Tapa myös korostaa jäsenten itsenäistä asemaa, ja osakkaat voivat ottaa kantaa yksittäisen jäsenen riippumattomuuteen tai ajankäyttöön. On oletettavaa, että yksilövaaleja järjestetään jo lähiaikoina niissä yhtiöissä, joissa osakkeenomistajien joukossa on merkittävissä määrin kansainvälisiä sijoittajia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että molemmat valintatavat ovat Suomessa jatkossakin hyvän markkinatavan mukaisia.

   Published: 29.11.2021

2. Post

   Tekoäly aisoihin yhteisillä pelisäännöillä

   Tekoälymallien neljä pääluokkaa Tekoälysääntelyllä erityislainsäädäntöön halutaan sisällyttää tekoälyn vastuullista käyttöä konkretisoivia velvoitteita. Vastuullisuudella tarkoitetaan tässä kontekstissa esimerkiksi avoimuutta, oikeudenmukaisuutta ja eettisyyttä: käsiteltävänä on usein tietoa, joka kertoo kuluttajien toiminnasta ja elämästä. Edellä mainittu tekoälyasetus , jota koskevan ehdotuksen komissio antoi huhtikuussa 2021, on esimerkki sääntelystä, jolla tekoälyn käyttöä pyritään osaltaan harmonisoimaan EU:ssa. Yhteisillä eurooppalaisilla pelisäännöillä halutaan lisätä luottamusta tekoälyn käyttöön ja vähentää EU:n perusoikeuksien vastaista tekoälyn hyödyntämistä, kuten poliisivaltiomaista massavalvontaa, kansalaisten pisteytystä tai muuta kansalaisille vaarallista tekoälyn käyttöä. Näitä uhkia torjutaan tekoälymallien luokittelulla: tekoälymallit jaetaan neljään pääluokkaan sen mukaan, aiheutuuko tekoälyn käytöstä riski, joka ei ole hyväksyttävissä, suuri riski vai vähäinen tai minimaalinen riski. Pääluokat määräytyvät käyttötarkoituksen perusteella, eivätkä ne perustu itse teknologiaan. Tekoälyä hyödynnetäänkin mitä erilaisimpiin tarkoituksiin, aina chattiboteista kasvojen tunnistukseen ja lääketeollisuudesta robottiaseisiin. Vastaavasti asetusehdotuksessa kaavailluilla velvoitteilla on tarkoitus edistää läpinäkyvyyttä ja kuluttajien luottamusta. Avoimuus ja läpinäkyvyys lisäävät luottamusta Tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen ja tiedon käsittely edellyttävät avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Siksi se voi olla oiva kilpailuetu itse liiketoiminnan lisäksi esimerkiksi asiakkaiden tai henkilöstön näkökulmasta. Liiketoiminnassa uusimman teknologian kehityksen seuraaminen ja sen käyttöön ottaminen voi avata innovatiivisia mahdollisuuksia ja uudenlaisia näkökulmia. Toisaalta selkeä kommunikointi kuluttajille sekä luo käsitystä yrityksen toiminnasta että lisää niin kuluttajan, työntekijän kuin muidenkin sidosryhmien luottamusta ja sen myötä sitoutuneisuutta. On kuitenkin huomattava, että monen kuluttajan ymmärrys ei välttämättä riitä tekoälyn toiminnan hahmottamiseen. Tekoälyn vastuullinen käyttö voidaan nähdä osana yritysvastuuta. Soft law -tyyliseen yhteis- tai itsesääntelyyn perustuva vastuullisuutta konkretisoiva sääntelymalli voidaan nähdä ongelmallisena, koska se ei välttämättä herätä luottamusta kuluttajissa eikä eri sidosryhmillä olisi juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Valvonnasta ja seuraamusten määräämisestä vastaavia tahoja ei myöskään ole tällaisessa sääntelymallissa pyritty erottamaan toisistaan. Tietosuoja-asetuksen tavoin tekoälyasetusluonnoksessa edellytetään muun muassa tietoon ja tiedon hallinnointiin liittyvää täsmällisyyttä, riittävää tietoturvan tasoa ja sekä läpinäkyvyyden että informointivelvoitteen toteuttamista asianmukaisella dokumentaatiolla. Valvonta- ja sanktioimisvallan eriyttäminen on ratkaistu komission asetusehdotuksessa siten, että jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaiset yhdessä Euroopan tekoälyneuvoston kanssa vastaisivat valvonnasta, kun taas jäsenvaltioiden olisi huolehdittava hallinnollisten sakkojen ja muiden seuraamusten täytäntöönpanosta. Tällainen ratkaisu omaksuttiin myös EU:n tietosuoja-asetuksessa. Asetusehdotukseen liittyvää kritiikkiä Tekoälyasetus on merkittävä lainsäädäntöhanke, mutta ehdotus itsessään ei ole täysin kattava eikä vedenpitävä. Siinä esimerkiksi esitetään hyvin vähän käytännön ratkaisuja algoritmisen vinouman ehkäisemiseen, vaikka se oli yksi suurimmista lainsäädäntöhankkeen aloittamiseen vaikuttaneista huolista. Lisäksi tekoälyn määritelmää asetusluonnoksessa on kritisoitu turhan laveaksi. Toisaalta tekoälyn määritelmästä on pyritty tekemään mahdollisimman teknologianeutraali ja kestävä, jottei se vanhentuisi teknologisen kehityksen myötä. Soveltamisalan tulisi olla selkeä ja vaatimusten oikeasuhtaiset – tarkkarajaisuutta voidaan perustella esimerkiksi oikeusvarmuuden periaatteella. Myös korkean riskin käyttötarkoitukset on kuvattu asetusluonnoksen liitteessä jokseenkin epäselvästi, mikä voi aiheuttaa epävarmuutta asetuksen soveltuvuudesta markkinoilla. Asetusehdotusta on myös kritisoitu sen monimutkaisuudesta sekä siitä, että se jättää suoraan sovellettavana asetuksena jäsenvaltioille hyvin vähän liikkumavaraa ja näyttäisi pyrkivän pitkälle menevään harmonisointiin. Lisääntyvän byrokratian pelätään myös jarruttavan tekoälyinnovaatioita. Mitä seuraavaksi? Komission ehdotuksesta keskustelevat tällä hetkellä lainsäätäjät, Euroopan parlamentti ja Euroopan neuvosto. Vaikka ehdotus onkin herättänyt kysymyksiä ja epäilyjä, jäsenvaltiot pääosin kannattavat ehdotuksen tavoitteita ja ovatkin alkaneet löytää yhteistä kantaa neuvotteluissaan. Puheenjohtajavaltio Slovenian on tarkoitus esittää asetuksesta kompromissiehdotus marraskuussa 2021 . Tekoälyä hyödyntävien tai hyödyntämistä suunnittelevien yhtiöiden kannattaa nyt seurata uusimpia kehityssuuntia jo lainsäädäntöhankkeen vireilläoloaikana pysyäkseen kyydissä näillä liikkuvilla kärryillä.

   Published: 15.11.2021

3. Post

   Ulkomailla perustetun yhtiön verovelvollisuus muuttuu, jos päätökset tehdään Suomessa

   Suomi ei ole tässä sääntelyssä poikkeus, sillä muun muassa Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa vastaavaa sääntelyä on jo voimassa. Mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan Suomea sitovien verosopimusten mukaan. Tosiasiallisen johtopaikan määritelmä on laaja: se sijaitsee paikassa, jossa yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset. Arvioinnissa otetaan kuitenkin huomioon myös muut organisaatioon ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet. Miten tosiasiallinen johtopaikka määräytyy? Jos hallituksen kokoukset järjestetään etäyhteydellä, johtopaikkaa arvioidaan sen mukaan, mistä kokoukseen liitytään. Jos siis ulkomailla rekisteröidyn yhtiön hallitus osallistuu kokoukseen Suomessa, päätöksenteko tapahtuu Suomessa. Jos kokoukseen osallistutaan useasta eri paikasta, tosiasiallista johtopaikkaa arvioidaan yhtiön pääkonttorin tai muun toimeenpanevan johdon sijainnin mukaan. Toisaalta tosiasialliselta johtopaikalta edellytetään riittävää pysyvyyttä. Siten esimerkiksi pandemian vuoksi tehdyt tilapäiset järjestelyt ja videon välityksellä hoidetut kokoukset eivät muodosta Suomeen tosiasiallista johtopaikkaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että hyväksikin havaittu toimintamalli jää väliaikaiseksi. Ulkomailla sijaitsevien konserniyhtiöiden osalta on hyvä erottaa toisistaan konsernin ylin strateginen johtaminen ja ulkomaisen konserniyhtiön päivittäisen toiminnan johtaminen. Esimerkiksi konsernin holding-yhtiön tosiasiallinen johtopaikka voi olla suomalaisessa emoyhtiössä. Verohallinnon ohjeista huolimatta arviointi on aina tapauskohtaista Verohallinto on päivittänyt ohjeistustaan uuden sääntelyn myötä. Ohjeissa on annettu esimerkkejä tietyistä soveltamistilanteista, mutta arviointi tulee aina tehdä tapauskohtaisesti. Mahdollisen riskin kartoittamiseksi yrityksen toimintaa on hyvä käydä läpi uuden sääntelyn näkökulmasta. Avustamme mielellämme tilanteenne kartoittamisessa.

   Published: 12.11.2021

4. Post

   Teetkö jatkossa osittain etätöitä? Huomioi ainakin nämä asiat verotuksessa ja työsuhteessasi!

   Kokosimme alle yhteenvedon asioista, joita kotimaan hybridityössä on syytä ottaa huomioon verotuksen ja työoikeuden näkökulmasta. Työntekijän muistilista verotusta varten Automaattinen 750 euron tulonhankkimisvähennys: Kaikki palkansaajat saavat automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennyksen (verovuodelta 2021). Jos kulusi ovat tätä suuremmat, voit ilmoittaa ne veroilmoituksessa tulonhankkimismenoina. Työhuonevähennys: Jos teet etätöitä, olet oikeutettu työhuonevähennykseen. Työhuonevähennyksen voi tehdä joko kaavamaisena vähennyksenä tai todellisten kulujen mukaan. Kaavamainen työhuonevähennys määräytyy etätyöpäivien mukaan ja on suuruudeltaan 225–900 euroa vuoden 2020 verotuksessa.  Vähennys todellisten kulujen mukaan kannattaa tehdä, jos teet paljon töitä kotona. Tällöin voit vähentää verotuksessa esimerkiksi kalusteet sekä työhuoneesta aiheutuneet vuokra-, valaistus- ja lämmityskulut. Todellisista kuluista on pyynnöstä esitettävä Verohallinnolle selvitys ja tositteet. Työvälineet: Hankittujen työvälineiden verokohtelu riippuu siitä, ostitko välineet itse, hankkiko työnantaja ne ja lahjoitti ne omistukseesi vai lainaatko niitä työnantajaltasi. Voit vähentää itse hankkimiesi työvälineiden hankinta-, huolto- ja korjausmenot tulonhankkimiskuluina, jos välineet ovat pääasiassa työkäytössä. Voit vähentää kulut työvälineen hankintavuonna yhdellä kertaa, jos työvälineen hankintahinta on enintään 1 200 euroa/työväline (verovuosi 2021), tai vuosittain tehtävinä 25 prosentin suuruisina poistoina, jos työvälineen hankintahinta ylittää 1 200 euroa.   Jos lainaat työnantajalta työvälineet käyttöösi eli työvälineet säilyvät työnantajasi omistuksessa, sinulle ei synny niistä veronalaista etua. Jos työnantaja hankkii työvälineitä henkilökohtaiseen omistukseesi , työvälineiden käypä arvo on palkkaa ja työnantaja ilmoittaa edun tulorekisteriin. Matkakustannusten korvaukset: Jos työskentelet osittain etänä, voit vähentää matkakuluina asunnon ja työpaikan väliset kustannukset niiltä päiviltä, joina käyt työpaikalla. Asunnon ja työpaikan välisissä matkakuluissa on 750 euron omavastuu. Matkakulut voi ilmoittaa veroilmoituksessa vain, mikäli ne ylittävät 750 euroa. Muista vähentää matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan. Nettiyhteys: Nettiyhteyden verovähennysoikeus riippuu siitä, hankitko yhteyden itse vai hankkiko sen työnantaja. Jos olet hankkinut nettiyhteyden itse , sinulla on oikeus vähentää sen kustannuksia tulonhankkimismenoina. Jos yhteys on osittain työkäytössä, voit vähentää sen kustannuksista 50 prosenttia, ja jos yhteyttä käytetään pääasiassa työntekoon, kustannukset voi vähentää kokonaan. Jos työnantaja korvaa hankkimasi verkkoyhteyden kustannukset, korvaus on veronalaista tuloa sekä työkäytön että yksityiskäytön osalta. Tällöin työnantaja pidättää korvauksesta ennakonpidätyksen. Jos työnantaja hankkii nettiyhteyden , etu on sinulle verovapaata sekä työkäytön että yksityiskäytön osalta. Työntekijän muistilista työoikeudesta Hybridityöstä sopiminen työnantajan kanssa: Hybridityötä koskevat samat säännöt kuin työpaikalla tehtyä työtä. Vapaaehtoisesta hybridityöskentelystä ei yleensä tarvitse tehdä erillistä työsopimusta. Noudata aina työnantajan hybridityöhön antamaa ohjeistusta. Hybridityöhön velvoittaminen: Lähtökohtaisesti työsopimuksessa sovittu työpaikka sitoo työnantajaa myös hybriditöiden suhteen. Työnantaja ei siis voi yksipuolisesti velvoittaa työntekijää normaalioloissa hybriditöihin, jos siitä ei ole työsopimuksessa sovittu. Hybridityö ja tasapuolinen kohtelu: Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioiden perusteltua. Hybridityötä koskevat ohjeistukset voivat siis olla eri tehtävissä erilaisia, kunhan tähän on olemassa selkeä syy. Syitä voivat olla esimerkiksi työtehtävien sisältö ja luonne sekä työn laatu.  Hybridityön tekemiselle voidaan myös asettaa rajoituksia. Työnantajasi voi esimerkiksi edellyttää, että työpaikalla on oltava aina tietty määrä työntekijöitä, tai kieltää hybridityön, jos työntekijä ei noudata ohjeistusta. Työskentely ulkomailla: Ulkomailla työskentelystä kannattaa aina neuvotella ja sopia kirjallisesti työnantajan kanssa. Sinun ja työnantajan kannalta on tärkeää varmistaa etukäteen, millä tavoin sosiaaliturva määräytyy ulkomailla työskentelyn aikana eli minkä maan sosiaaliturvaa koskevat säännökset soveltuvat etätöihin. Työturvallisuus ja jaksaminen: Hybridityöskentelyssä korostuu työntekijän oma vastuu esimerkiksi riittävistä lepoajoista. Työnantajan on hyvä muistuttaa työntekijöitä jaksamisesta huolehtimisesta esimerkiksi keskusteluin. Työnantajan ottama tapaturmavakuutus koskee myös muualla kuin työpaikalla tehtyä työtä, mutta etätyössä se on sidotumpi työtilaan kuin työpaikalla. Tarpeen tullen työnantajan tai työntekijän kannattaa täydentää tapaturmavakuutusta vapaaehtoisella vakuutuksella.

   Published: 12.11.2021

5. Post

   SPAC-yhtiöt vauhdittavat yritysjärjestelyitä ja vastuullisuutta

   SPAC-yhtiöt ovat tähän saakka keskittyneet Yhdysvaltoihin, mutta nyt moni yhtiö tähyää Euroopan markkinoille. Globaalisti sopivaa ostokohdetta etsivän pääoman määrä on mullistava: yrityskauppojen kokonaisarvo on keskimäärin 500–550 miljardia dollaria vuodessa. Jo perustettujen SPAC-yhtiöiden odotetaan julkistavan kahden seuraavan vuoden aikana yli 700–800 miljardin arvosta kauppoja. Lupaavan alun siivittämänä SPAC-yhtiöillä onkin varmasti tärkeä rooli myös Suomessa. Kehitystä vauhdittaisi se, että Verohallinto poistaisi verokohteluun liittyvää epävarmuutta ottamalla kantaa SPAC-sijoitusten verokohteluun. Toistaiseksi SPAC-mallia koskevaa oikeuskäytäntöä tai vakiintunutta verotuskäytäntöä ei vielä ole. Vauhtia tarvitaan, koska SPAC-yhtiöt voivat olla ratkaisevassa asemassa myös kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Kasvuyhtiöille sulautuminen SPAC-yhtiöön tarjoaisi uuden tavan hankkia merkittävää uutta pääomaa nopeasti, koska SPAC-yhtiön kasvuyhtiöstä tekemä arvonmääritys voi perustua tulevaisuuden tuottoennusteisiin, mikä mahdollistaa myös alkuvaiheen investoinnit. ESG-suuntautuneet SPAC-yhtiöt tarjoavat institutionaalisille ja yksityissijoittajille mahdollisuuden sijoittaa omia arvojaan vastaaviin yrityksiin. Arvositoutuneet sijoittajat tavoittelevat mieluummin pitkän aikavälin arvonluontia kuin kvartaalivoittoja. Julkisina yhtiöinä SPAC-yhtiöt ovat yksityisiä yrityksiä läpinäkyvämpiä ja paremmin hallinnoituja. Nasdaqin uusien vaatimusten myötä myös yhtiöiden hallituksista tulee aiempaa monimuotoisempia. Käynnissä on radikaali murros siinä, kuinka yhteiskuntamme liikkuu, rakentaa ja syö. Se edellyttää kestävien teknologioiden skaalaamista, joka puolestaan vaatii ennennäkemättömän määrän pääomaa. SPAC-yhtiöt ovat ajankohtainen innovaatio, joka voi auttaa saavuttamaan nämä tavoitteet.

   Published: 4.11.2021

6. Post

   ESG-tekijöiden merkitys kasvaa yrityskaupoissa

   Vastuullinen toiminta luo yrityksille kilpailuetua ainoastaan läpinäkyvyyden kautta. Asiakkaiden ja osakkeenomistajien on tärkeää nähdä, miten yrityksen vastuullinen toiminta eroaa kilpailijoiden vastaavasta toiminnasta. Siksi onkin tärkeää, että yhtiö itse tarjoaa riittävästi ajantasaista ja olennaista tietoa vastuullisesta toiminnastaan. Panostukset vastuullisuustyöhön näyttäytyvät yritykselle ainoastaan kuluina, ellei niitä voida siirtää yrityksen brändiin ja maineeseen positiivisesti vaikuttaviin tekijöihin. Vastuullisuusraportoinnissa sidosryhmille luo arvoa ennen kaikkea yritysten tapa harjoittaa toimintaansa. Raportointi luo yrityksille positiivista painetta parantaa toimintaansa vastuullisuuden eri alueilla: kun ne ilmoittavat kantavansa vastuuta ja olevansa sitoutuneita vastuullisuustyöhön, asetetut tavoitteet on saavutettava ja lupaukset lunastettava. Vastuullisuusraportointi on keskeisessä roolissa siinä, että vastuullisuuteen tehdyt sijoitukset nähdään oikeina sijoituksina eikä pelkkänä kulueränä. Vastuullisuuteen sitoutumisesta raportoiminen onkin yrityksiltä luonnollinen tapa vastata yhteiskunnassa syntyneisiin odotuksiin. Millaisia ESG-riskejä yrityskaupoissa voi tulla vastaan? Samalla, kun yritysvastuunäkökohdat ovat vakiinnuttaneet paikkansa itsestään selvänä aiheena yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä, ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa koskevien ESG-kysymysten ( environmental, social, governance ) huomioimisesta on tullut entistä tärkeämpää myös yrityskauppoja suunniteltaessa, sillä yrityskauppaan liittyy aina uusien mahdollisuuksien lisäksi riski uusista vastuista. ESG-kysymykset laajenevat jatkuvasti yhteiskunnallisen kehityksen myötä, ja nykyään ne kattavat monia seikkoja, joita on perinteisesti pidetty puhtaasti juridisina tai kaupallisina. Esimerkkinä voidaan mainita vastuullinen tietojenkäsittely, jonka katsotaan nykyään olevan vahvasti yhteydessä yritysten vastuulliseen toimintaan, vaikka sitä säännelläänkin EU:n kaltaisten suurempien instituutioiden lainsäädännöllä kansallisen sääntelyn lisäksi. Merkittävimmät ESG-riskit yrityskaupoissa voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: 1. Taloudelliset riskit Yritykset altistavat itsensä merkittäville taloudellisille riskeille, jos heikko suoriutuminen ESG-kysymyksissä ei heijastu yrityskaupan kauppahintaan. Esimerkkinä tästä voidaan mainita ympäristövastuiden realisoituminen tai korruption vastaisten sääntöjen puutteellinen noudattaminen, mikä voi johtaa sekä sakkoihin että suurten kauppojen menettämiseen ja vaikuttaa siten negatiivisesti yrityksen arvostukseen ja siihen odotettuun tuottoon, joka yritysostolla odotettiin saatavan. ESG:n suorituskyvyn kasvulla on myös myönteistä vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen. Tulevaisuudessa ESG-kysymykset ohjaavat investointipäätöksiä yhä enemmän, mikä tarkoittaa sitä, että yritysten on pidettävä vastuullisuuskysymykset keskiössä, jotta niillä on mahdollisuus saada uutta pääomaa. Valistunut sijoittaja ottaakin perinteisten talouslukujen lisäksi sijoituspäätöksissään huomioon yhtiön vastuullisuustekijät. 2. Oikeudelliset riskit ESG-vaatimusten puutteellinen noudattaminen voi aiheuttaa myös suoran oikeudellisen riskin. Yrityksen ostaja voi joutua vastuuseen ostokohteen aiemmista rikkomuksista, mikä voi aiheuttaa ostajalle korvausvastuun. Jos riskialtista käyttäytymistä ei ole tunnistettu kaupan kohteen tarkastamisen yhteydessä eikä ostajalla ole tällaisen riskin käsittelemiseen asianmukaisia toimintatapoja, on hyvin mahdollista, että arveluttavia tai lainvastaisia prosesseja jatketaan yrityksen luovutuksen jälkeenkin. ESG-tekijöiden huomioiminen yrityskaupassa turvaa myös kaupan jälkeistä aikaa.  Vastuullisuussitoumuksiin liittyvät ESG-riidat yleistyvät maailmalla, mikä näkyy jo oikeudenkäynneissä ja yritysten riidanratkaisussa . 3. Maineriski ESG-kysymysten laiminlyönti voi lisäksi aiheuttaa yritykselle maineriskin. On odotettavissa, että ESG-tekijät vaikuttavat jatkossa yhä enemmän siihen, mitkä ostokohteet ja liikekumppanit yritys valitsee. Mikäli yritys on työskennellyt aktiivisesti vakiinnuttaakseen vastuullisuuskulttuurin ja -strategiat toimintaansa, voivat vaikutukset olla kauaskantoisia, jos ostokohteena oleva yritys ei täytäkään näitä standardeja. Jos ostokohteen epäillään saastuttavan vakavasti ympäristöä tai jos sen on havaittu loukanneen ihmisoikeuksia, se mitä todennäköisimmin vaikuttaa negatiivisesti ostavaan yritykseen. Vastuullisuustoimilla onkin suuri vaikutus yritysten maineeseen ja sitä kautta kasvavassa määrin myös yrityksen arvoon. Miten ESG-riskejä voidaan hallita? Riskien hallinnointi edellyttää, että yritys tunnistaa toimintaansa liittyvät potentiaaliset riskit ja tosiasialliset vaikutukset huolellisuusvelvoiteprosessin (due diligence) avulla. Asianmukaisella due diligence -prosessilla pyritään tunnistamaan ostokohteen riskit ja puutteet ja antamaan vastaanottavalle yritykselle mahdollisuus vakuuttua kohdeyrityksen arvosta. Vastuullisuusasioiden sisällyttäminen due diligence -arviointiin antaa osapuolille paremman käsityksen ostokohteeseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista ja tarjoaa ostajalle perusteet valistuneen sijoituspäätöksen tekemiseen. ESG-näkökulmien sisällyttäminen yrityskauppaprosessiin onkin tapa parantaa tuotto-riskisuhdetta sekä identifioida taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia, joita ei välttämättä muuten osattaisi ottaa huomioon. Oikeudellisten riskien tunnistaminen ja hallinta on tärkeä työkalu myös taloudellisten riskien ja maineriskin hallintaan. Oikeudelliset riskit kasvavat, kun haetaan uusia maantieteellisiä markkinoita, laajennutaan uudelle toimialalle tai haetaan nopeaa kasvua yritysostojen kautta. Yrityskauppojen kautta nopeasti laajentumaan pyrkivä yritys joutuu varmistamaan, että oma organisaatio pystyy tosiasiassa ottamaan vastaan ja integroimaan kaikki uudet hankinnat. Kun due diligence -tarkastuksiin käytetään paljon resursseja, niitä on syytä hyödyntää täysimääräisesti integraatiovaiheessa. Oikeudellisen sääntelyn määrä on kasvanut jo pitkään. Suuntaus todennäköisesti vain vahvistuu, kun lainsäätäjä pyrkii luomaan pelisääntöjä alati monimutkaistuvassa maailmassa. ESG-riskit ovat tämän kehityssuuntauksen keskiössä. ESG-riskeihin keskittyvä due diligence haastaa toden teolla tekijänsä: tuloksien saaminen edellyttää toimialan ja sen erityissääntelyn tuntemusta. Lisäksi pitäisi pystyä arvioimaan tulevaa kehitystä, jotta suositusten ja ratkaisuvaihtoehtojen perustelut kestävät aikaa eivätkä jälkikäteen päädy otsikoihin. ESG-selvitykset ovatkin lisänneet senioriteettia due diligence -tiimeissä ja siirtäneet painopistettä ostokohteen sähköiseen datahuoneeseen kootun asiakirja-aineistun tutkimisesta sen edustajien haastatteluihin. Lopuksi On nähtävissä selkeä trendi, miten ESG-profiililtaan vahvat yritykset pyrkivät tiivistämään keskinäistä yhteistyötään. Esimerkiksi uudistuviin energialähteisiin keskittyneet yritykset tai yritykset, joilla on vahva innovaatiohistoria, pystyvät yhdessä tuottamaan pitkäaikaista vastuullisuusarvoa sidosryhmilleen. Esimerkkinä yritysmarkkinoilta voidaan mainita suomalaisten yritysten Konecranesin ja Cargotecin yhdistyminen. Osapuolten mukaan kestävä kehitys oli yksi fuusion toteutumiseen vaikuttaneista taustatekijöistä, ja yhdistymisen avulla yhtiö pyrkii kestävien materiaalivirtojen maailmanlaajuiseksi johtajaksi esimerkiksi maksimoimalla asiakkailleen tarjoamiensa varusteiden ja ratkaisujen eliniän. Lyhyellä aikavälillä onkin odotettavissa, että vastuullisuudesta tulee yhä olennaisempi osa yritysten arvoja ja riskiarviointeja. Myös yrityskaupan osapuolten odotetaan ottavan vastuullisuuskysymykset huomioon, kun ne arvioivat mahdollisten yrityskauppojen vaikutuksia. Yritykset ovat havahtuneet huomaamaan vastuullisuusteoissa piilevän arvon, ja ne omaksuvat vastuullisuuden osa-alueita yhä enemmän osaksi liiketoimintaansa. ESG-tekijät ovatkin nykyään tärkeitä riski- ja arvotekijöitä yrityskauppamarkkinoilla. Markkinoilla toimivien onkin yhä haastavampaa löytää tasapaino yhteiskunnan ja osakkeenomistajien kilpailevien paineiden välillä sekä hallita tuleva sääntely-ympäristö, joka pyrkii pysymään yleisön vastuullisuutta koskevien läpinäkyvyysvaatimusten tasalla.

   Published: 1.11.2021

7. Post

   Kestävä yritystoiminta ja oikeudelliset riskit – mistä ESG-oikeudenkäynneissä on kyse?

   Yritystoiminnan sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä hyvä hallintotapa ovat nousseet viime vuosina yritysjohdon agendalle niin Suomessa kuin maailmallakin. Näiden niin sanottujen ESG-tekijöiden rinnalla puhutaan usein myös yritystoiminnan kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Kestävyysteemojen ajankohtaisuus juontaa juurensa maailmanlaajuisista kestävän kehityksen haasteista. Erityisesti ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat ovat saaneet yhä enemmän huomiota viime vuosina. Kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa ja huomattavaa vähentämistä on esimerkiksi peräänkuuluttanut hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC elokuussa 2021 julkaistussa raportissaan. COVID-19-pandemia puolestaan on tuonut kestävyyden sosiaaliset ulottuvuudet aikaisempaa näkyvämmin esille. Parhaillaan maailman valtiot neuvottelevat Glasgow’ssa YK:n ilmastokokouksessa ilmastotavoitteista ja niihin sitoutumisesta. Yleishyödylliset järjestöt sekä yhä vahvemmin myös sijoittajat ja rahoittajat arvioivat toiminnassaan yritystoiminnan ESG-vaikutuksia taloudellisten tekijöiden rinnalla. Myös asiakkaat vaativat yrityksiä sitoutumaan vastuulliseen liiketoimintaan. ESG-tekijöiden painoarvon kasvaessa myös lainsäätäjät Suomessa ja EU:ssa ovat heränneet tarpeeseen luoda kestävyystavoitteita edistävää sääntelyä. Tältä osin voidaan havaita trendinomaista siirtymää kohti velvoittavampaa sääntelyä verrattuna nykyisiin oikeudellisesti ei-sitoviin oikeuslähteisiin, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin . Euroopan unioni on julkaissut tänä vuonna ehdotuksen yritysvastuuraportointia koskevaksi direktiiviksi . Lisäksi Euroopan komission tarkoituksena on antaa vielä vuoden lopussa direktiiviehdotukset asianmukaiseen huolellisuuteen perustuvaa yritysvastuuta koskevaksi sääntelyksi   ja yritysten kestävää hallintotapaa koskevaksi sääntelyksi . Voimaan tullessaan tällä sääntelyllä on merkittävä vaikutus yritysten toimintaan. Samaan aikaan Suomessa on valmisteilla ilmastolain uudistus, jonka avulla pyritään saavuttamaan Suomen tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä sekä muut sitovat kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet. Lausuntokierroksella ollut luonnos hallituksen esitykseksi sisälsi säännöksiä, joiden myötä myös Suomessa voisi tulevaisuudessa mahdollisesti käynnistää oikeusprosessin sillä perusteella, että hallituksen ilmastosuunnitelmat ovat riittämättömiä Suomen kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lakiehdotusta on tarkoitus käsitellä eduskunnassa vuoden 2022 alussa. Mistä ESG-oikeudenkäynneissä on kyse? Kestävän yritystoiminnan valtavirtaistuessa myös ESG-tekijöihin kytkeytyvät oikeuskysymykset yleistyvät. Yritystoiminnan kestävyyteen voi siis liittyä oikeudellinen riski. Voimme puhua ESG-riidoista, joiden yhteisenä nimittäjänä on asiakysymysten perustuminen toiminnan muihin kuin taloudellisiin vaikutuksiin. Oikeudenkäyntien ensimmäiset aallot ovat jo lyöneet Eurooppaan. Esimerkiksi toukokuussa 2021 hollantilainen tuomioistuin velvoitti Shell-konsernin leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjään yhtiön suunnittelemaa nopeammin vuoteen 2030 mennessä. Tuomio ei ole vielä lopullinen, koska Shell valittaa ratkaisusta. Valtioihin kohdistuneet kanteet, joissa on vaadittu tiukempaa ilmastopolitiikkaa, ovat jo aiemmin menestyneet esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa. Tarkempia tietoja merkittävimmistä ilmasto-oikeudenkäynneistä on käsitelty YK:n ympäristöohjelman (UNEP) alkuvuodesta 2021 julkaisemassa kansainvälisessä raportissa . Oikeudellisen riskin osa-alueita ESG-riidat voidaan luonteensa perusteella luokitella neljään ryhmään: 1) strategisiin ESG-riitoihin, 2) yhtiön tai sen arvoketjujen toiminnan kielteisiin ESG-vaikutuksiin kytkeytyviin vahingonkorvausoikeudenkäynteihin, 3) viherpesutapauksiin ja 4) investointisuojasopimuksiin liittyviin riitoihin. Strategiset ESG-riidat Strategisissa ESG-oikeudenkäynneissä kantajien tavoitteena on valtion tai yrityksen toiminnan muuttaminen esimerkiksi ympäristön kannalta kestävämmäksi. Strategisissa riidoissa kantajana on yleensä yksityishenkilö tai heidän ryhmittymänsä, esimerkiksi kansalaisjärjestö. Kanteet kohdistuvat tyypillisesti toiminnan muihin kuin taloudellisiin vaikutuksiin. Yksi ensimmäisistä tämän tyyppisistä, laajempaa julkisuutta saaneista jutuista oli joulukuussa 2019 ratkaistu ns. Urgenda-tapaus, jossa Hollannin korkein oikeus linjasi, että Hollannin valtiolla on oikeudellinen velvollisuus leikata kasvihuonepäästöjään. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä ilmasto-oikeudenkäynti EU-valtioita, mukaan lukien Suomea, vastaan. Vahingonkorvausvastuu yrityksen ja sen arvoketjujen kielteisistä ESG-vaikutuksista Toisena ESG-riitojen tyyppitapauksena voidaan pitää oikeudenkäyntejä, joilla yhtiö pyritään saattamaan oikeudelliseen vastuuseen yhtiön oman toiminnan taikka sen tytäryhtiöiden tai alihankintaketjujen toiminnan jo syntyneistä negatiivisista ESG-vaikutuksista. Esimerkiksi saksalaista vaateyhtiötä pyrittiin saksalaisessa tuomioistuimessa saamaan vastuuseen sen alihankintaketjussa toimineen, Pakistanissa sijaitsevan vaatevalmistustehtaan työoloista. Tehtaassa syttyi tulipalo, jossa kuoli riittämättömien paloturvallisuusjärjestelyjen vuoksi yli 250 ihmistä ja useita loukkaantui. Tällaisista tilanteista nousee esiin vaikeita kysymyksiä siitä, mikä on kansainvälisen yrityksen vastuu alihankintaketjunsa tai kehittyvissä maissa toimivien konserniyritystensä työoloista tai ympäristöä turmelevasta toiminnasta. Viherpesutapaukset Niin sanotuissa viherpesutapauksissa on kyse siitä, että yritys on antanut virheellisen tai harhaanjohtavan kuvan toimintansa ESG-vaikutuksista suhteessa toimintansa tosiasiallisiin vaikutuksiin. Kanne voi perustua yrityksen esimerkiksi raportoinnissaan tai markkinoinnissaan antamiin tietoihin. Esimerkiksi Italian kilpailuviranomainen on määrännyt 5 miljoonan euron sakon energiayhtiö Enille yhtiön dieseltuotteen ympäristövaikutusten harhaanjohtavasta markkinoinnista. Investointisuojasopimuksiin perustuvat oikeudenkäynnit Investointisuojasopimuksiin perustuvissa oikeudenkäynneissä asetelma on hieman erilainen kuin muissa yllä mainituissa ESG-oikeudenkäynneissä. Investointisuojasopimuksiin perustuvissa riita-asioissa yksityisillä yhtiöillä voi olla oikeuksia ja ne voivat toimia kantajina valtioita vastaan tietyin edellytyksin esimerkiksi silloin, jos valtiot ovat nopeasti muuttaneet energiapolitiikkaansa energiayhtiöiden vahingoksi. Energia-alan yritykset ovat nostaneet tällaisia kanteita kansainväliseen ECT-sopimuksen (Energy Charter Treaty) nojalla muun muassa Saksaa ja Hollantia vastaan sen jälkeen, kun Saksassa luovuttiin ydinvoimasta ja Hollannissa kivihiilen energiapoltosta. Kanteet liittyvät muun muassa siihen, että yrityksen omistaman voimalan suunniteltu elinkaari on lyhentynyt valtion suhteellisen nopeiden energiapolitiikan muutosten vuoksi. Mitä tämä tarkoittaa yrityksille? Oikeudenkäyntien taloudellinen vaikutus ja niihin liittyvä maineriski ovat yrityksille usein merkittäviä. Vaikka ulkomailla annetut tuomiot eivät ole sitovia ennakkotapauksia Suomessa, ne tarjoavat yrityksille mielenkiintoisia vertailukohtia siitä, mitä toiminnan ESG-vaikutusten osalta on kulloinkin katsottu riittäväksi. Tulevien kuukausien aikana tarkastelemme blogisarjassamme laajemmin ESG-riitoja ja niiden keskeisiä oppeja yritysten oikeudellisten riskien minimoimiseksi. Tervetuloa mukaan seuraamaan!

   Published: 1.11.2021

8. Post

   Miten teet pääomarahastosijoitukselle tehokkaan oikeudellisen due diligence -tarkastuksen?

   Sijoitusvolyymien kasvaessa ja toimintaympäristön monimutkaistuessa pääomarahastosijoituksia koskevat oikeudelliset due diligence- eli dd-tarkastukset edellyttävät yhä laaja-alaisempaa asiantuntemusta ja tehokkaita prosesseja. Tässä blogissa käsittelemme pääomarahastosijoituksiin liittyviä oikeudellisia dd-tarkastuksia ja sitä, millaisin keinoin tarkastukset saadaan vietyä maaliin tehokkaasti. Mitkä ovat due diligence -tarkastuksen tavoitteet? Pääomarahastosijoitukset ovat hyvin pitkiä, joten sijoittajan on huolellisesti arvioitava, millaisiin ehtoihin se voi sitoutua vuosiksi eteenpäin. Rahaston ehtoja voidaan verrata avioliittoon: kummankin on toimittava niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Etenkin ulkomaisissa pääomarahastoissa ilmenneiden väärinkäytösten ja niihin liittyvien riitojen lisääntymisen vuoksi sijoittajien kannattaa kiinnittää dd-prosessiin entistäkin enemmän huomiota. Erityisesti institutionaalisia sijoittajia koskeva sääntely ja sijoittajien sisäiset sijoituspolitiikat edellyttävät sijoittajilta sijoitusprosessin yhteydessä rahastojen juridisten ehtojen tarkastelua ja dd-raportointia. Kansainväliset rahastot pyrkivät rahastosopimuksissaan huomioimaan eri sijoittajaryhmien, kuten rahastojen rahastojen, tyypillisimpiä vaatimuksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä huomioi esimerkiksi suomalaisiin työeläke- ja vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa sääntelyä. Dd-tarkastuksella sijoittajat varmistavat, että rahastosijoitus täyttää kansallisen sääntelyn ja sijoittajan oman sijoituspolitiikan asettamat reunaehdot. Lisäksi dd-tarkastuksessa on tärkeää varmistaa, että rahaston kaupalliset ja hallinnolliset ehdot ovat sijoittajan näkökulmasta reilut ja vastaavat tavanomaista markkinakäytäntöä. Myös vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen on useimmille rahastosijoittajille tärkeää.  Sijoittaja voi reagoida dd-tarkastuksessa havaittuihin ongelmakohtiin esittämällä muutoksia rahastosopimukseen tai neuvottelemalla sijoitusdokumentaatioon sijoittajakohtaisia erityisehtoja. Lopputuloksena syntyy sijoittajan ja rahastonhoitajan välinen kompromissi, jonka lopputulosta määrittää keskeisesti sijoittajan neuvottelupositio. Erityisesti dd-prosessin tehokkaalla ja ammattimaisella toteuttamisella on tärkeä merkitys onnistuneen lopputuloksen saavuttamiselle. Toisinaan dd-tarkastuksessa löydetyt riskit voivat johtaa siihen, että sijoitus päätetään jättää tekemättä. Tällaisia deal killer -tilanteita voi kokemustemme mukaan aiheutua esimerkiksi sijoituskohtaisesta varojenjakomallista tai avainhenkilöehtojen puuttumisesta. Toisaalta jotkut rahastot eivät omien sääntelyvelvoitteidensa vuoksi välttämättä pysty tarjoamaan sijoittajan sääntelyvelvoitteiden edellyttämiä ehtoja. Oikeudellisen due diligence -tarkastuksen fokusalueet Dd-prosessi räätälöidään aina sijoittajan ja kohderahaston ominaispiirteiden mukaan. Tarkastuksen sisältö vaihtelee, ja siihen vaikuttavat muun muassa sijoittajaan soveltuva sääntely, sijoittajan sijoituspolitiikka, rahaston sijoitusstrategia ja rakenne ja rahaston palveluntarjoajien kokoonpano delegointijärjestelyineen. Joitakin tekijöitä pidetään prosessin ”vähimmäistarkastuskohteina”, joita tulisi aina arvioida. Näitä ovat esimerkiksi Edellä mainittujen lisäksi dd-tarkastuksessa on yleensä tärkeää huomioida sijoittajakohtaiset sääntelylliset vaatimukset sekä sijoituksen vastuullisuuteen ja sijoittajan sijoituspolitiikkaan liittyvät seikat. Due diligence -prosessiin tyypillisesti liittyviä haasteita Sijoittajan näkökulmasta dd-prosessin tyypillinen haaste liittyy rahastojen rakenteiden ja ehtojen erilaisuuteen sekä aikaan ja resursseihin, joita niiden tarkastaminen vaatii. Varsinkin kansainvälisiin pääomarahastosijoituksiin liittyvät dokumentit ovat laajoja ja monimutkaisia. Eri sijoitusstrategioilla ja eri maantieteellisillä alueilla toimivilla rahastoilla on omat markkinakäytänteensä, ja kunkin rahaston ehdot ovat uniikki kokonaisuus. Kansainvälinen rahastosääntely kehittyy ja uudenlaisia rahastorakenteita lanseerataan säännöllisesti. Sijoittajalle keskeisten juridisten ja kaupallisten ongelmakohtien tunnistaminen tällaisista kokonaisuuksista edellyttää syvällistä osaamista ja kokemusta erilaisista rahastorakenteista. Rahastosijoituksia tehdään useimmiten pienissä ja dynaamisissa tiimeissä, eikä kaikilla sijoittajilla ole sisäisiä juristiresursseja dd-tarkastusten tekemiseen. Silloinkin, kun tarkastuksiin on käytettävissä sisäisiä resursseja, niitä joudutaan usein jakamaan liiketoiminnan muiden funktioiden kanssa. Haasteena on tällöin, että liiketoiminnalle tärkeisiin tehtäviin ei jää riittävästi aikaa. Miten voit tehostaa oikeudellista due diligence -prosessia? Dd-tarkastuksia on mahdollista tehostaa kehittämällä siihen vakiintuneita prosesseja ja työkaluja. Alle olemme poimineet muutaman vinkin hyvistä käytännöistä. Tee itsellesi tarkastuslista Kirjaa ylös tarkastuksen keskeisimmät tavoitteet, sijoittajaan soveltuvan sääntelyn ja sijoituspolitiikan asettamat vaatimukset sekä kaupalliset, hallinnolliset ja operatiiviset ehdot, jotka halutaan tarkastaa kaikissa rahastosijoituksissa. Prosessin tehostamiseksi voidaan määrittää myös sisäiset reunaehdot ja raja-arvot, joiden puitteissa dd-tarkastuksen löydösten on pysyttävä. Kun nämä seikat on koottu tarkastuslistaan, sen johdonmukaisella soveltamisella voidaan nopeuttaa rahastomateriaalin tarkastusta ja helpottaa mahdollisiin ongelmakohtiin puuttumista prosessin aikaisessa vaiheessa. Aloita prosessi ajoissa Oikeudelliset dd-tarkastukset vievät aikaa, tyypillisesti useita viikkoja, joten tarkastus kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sijoitusprosessia. Näin varmistat, että sijoituksen kannalta ongelmallisimmat kysymykset saadaan tunnistettua hyvissä ajoin ja niihin voidaan etsiä ratkaisua rahastonhoitajan kanssa ennen kuin rahaston ehdot on jo lukittu. Käy aktiivista dialogia rahastonhoitajan ja sen neuvonantajien kanssa Rahastonhoitajan ja sen juridisen neuvonantajan kanssa käytävä aktiivinen dialogi on tärkeää tehokkaan sijoitusprosessin varmistamiseksi. Etenkin taloudellisiin ja hallinnollisiin ehtoihin liittyvät periaatteelliset kysymykset on hyvä käydä läpi heti dd-prosessin alkuvaiheessa.  Kokemuksemme mukaan sijoittajaa tyydyttävän ratkaisun löytäminen mahdollisiin ongelmakohtiin on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin niitä koskevat keskustelut on aloitettu rahastonhoitajan kanssa. Pohdi, saavuttaisitko tehokkuusetuja ulkoistamalla Moni sijoittaja on viime aikoina ulkoistanut dd-tarkastusten tekemisen ulkopuoliselle neuvonantajalle. Tämä vapauttaa sijoittajan omia resursseja muihin liiketoiminnan kannalta suurempaa lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. Ulkoistus ei välttämättä koske kaikkia rahastosijoituksia, vaan se voi kattaa esimerkiksi monimutkaisemmat tai sijoittajalle entuudestaan tuntemattomat rahastotyypit. Yksi keskeinen syy ulkoistamiselle on, että monet sijoittajat eivät tee rahastosijoituksia niin säännöllisesti, että niille muodostuisi kattava kuva uusimmista rahastorakenteista ja markkinakäytännöistä. Tämä voi johtaa siihen, että ennestään tuntemattomaan rahastosijoitukseen liittyvät oppimiskustannukset saattavat nousta korkeiksi. Tällöin pääomarahastoihin erikoistuneen neuvonantajan käyttäminen tuo tehokkuushyötyjä ja kustannussäästöjä.   Lue myös Karlon edellinen blogi: Mitä tulisi huomioida, kun ostat jälkimarkkinoilta osuuden pääomarahastosta?

   Published: 29.10.2021

9. Post

   Esitutkintavaihe määrittää rikosprosessin kulun – näin valmistaudut tutkintaan

   Toimintaohjeet esitutkintavaiheeseen – asianajaja avuksi alusta alkaen Tulevan rikosprosessin kulkua määrittelee pitkälti se, miten esitutkintavaihe hoidetaan. Parhaassa tapauksessa yhteisö tai yritys voi välttää virheet, joiden korjaaminen myöhemmin oikeusprosessissa olisi hyvin vaikeaa. Rikosprosessin linjaukset lukitaan nimittäin jo esitutkintavaiheessa. Jos puolustautumista ryhdytään suunnittelemaan vasta sitten, kun syyttäjä on nostanut syytteet, lähdetään rikosoikeudenkäyntiin väistämättä takamatkalta. Rikosprosessiin erikoistunut asianajaja osaa ennakoida ja ohjata suunnittelua. Esitutkinta voi liittyä esimerkiksi työpaikalla tapahtuneeseen työtapaturmaan, epäiltyyn ympäristörikokseen, sisäpiiritiedon väärinkäyttöepäilyyn, liikesalaisuuksien väärinkäyttöepäilyihin, erilaisiin talousrikosepäilyihin tai muihin liike-elämän rikosnimikkeisiin. Tietyt toimintaohjeet soveltuvat esitutkintavaiheeseen kaikissa tilanteissa rikosepäilyn luonteesta riippumatta: Ammattitaitoinen loppulausunto voi säästää syytteeltä Kun poliisi on suorittanut työnsä, esitutkintamateriaali eli poliisikuulustelukertomukset ja muu esitutkinnassa kertynyt aineisto lähetetään asianosaisille loppulausuntoa varten. Tämä on samalla ensimmäinen kerta, kun epäilty pystyy tutustumaan esitutkinta-aineistoon kokonaisuudessaan ja muiden asianosaisten poliisikuulustelukertomuksiin. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää ottaa kantaa esitutkintamateriaaliin ja antaa loppulausunto. Syyttäjälle suunnatussa loppulausunnossa asianajaja ottaa kantaa erityisesti asiassa kertyneeseen näyttöön ja juridiikkaan sekä perustelee, miksi asiassa tulisi jättää syyte nostamatta. Parhaassa tapauksessa syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta, eli tekee niin sanotun sjp:n , jolloin yhtiö ja sen henkilövastaajat välttyvät oikeusprosessilta. Vaikka syyttäjä päättäisi nostaa syytteen, ammattitaitoinen loppulausunto parantaa asian menestymisen mahdollisuuksia tulevassa oikeusprosessissa. Yhteisösakot ja sakkomäärät kasvussa Vaikka rikos olisi tapahtunut yhtiön toiminnassa, epäily kohdistuu yhtiön puolesta ja/tai tietyssä asemassa toimineisiin henkilövastaajiin. Silti myös yhtiöön voidaan kohdistaa yhteisösakkovaatimus. Selkeä viimevuosien trendi on ollut se, että syyttäjät vaativat yhteisösakkoja useammin ja sakkomäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Tästäkään näkökulmasta ei ole merkityksetöntä, kuinka esitutkintavaihe hoidetaan. Castrén & Snellmanilla toimii rikosoikeuspraktiikka, jossa hoidetaan erilaisia liike-elämän rikosasioita esitutkinnasta rikosoikeudenkäynteihin.

   Published: 25.10.2021

10. Post

    Mitä työehtosopimuksista irtautuminen voi tuoda tullessaan?

    Näiden muutosten ensimmäiset vaikutukset konkretisoituvat viimeistään vuodenvaihteessa 2021–2022, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät. Yksi merkittävä muutos voi olla työehtosopimuksen yleissitovuuden päättyminen joillakin toimialoilla. Tällöin uusi työehtosopimus sitoisi ainoastaan työehtosopimuksen suoraan solmineita työnantajia ja työnantajaliiton jäseniä. Jatkossa voidaan myös nähdä tilanteita, joissa osa perinteisesti työehtosopimusten piiriin kuuluneista työnantajista jää ilman sitovia työehtosopimusten ehtoja, kun työehtosopimus päättyy eikä sitä uusita. On mielenkiintoista nähdä, neuvottelevatko työnantajat tässä tilanteessa kokonaan uuden työehtosopimuksen vai eteneekö osa ilman. Lopulliset vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa. Jokaisen työnantajan kannattaa nyt arvioida, miten muutokset vaikuttavat omaan toimintaan, mihin kaikkeen työnantaja on velvoitettu ja mistä työsuhteiden ehdoista uudessa tilanteessa pystytään laillisesti sopimaan. On selvää, että työnantajat ymmärtävät työntekijöiden arvon työpaikkojen tärkeimpänä voimavarana ja haluavat pitää kiinni parhaista osaajista. Siitä seuraa, että työnantajat haluavat tarjota kilpailukykyiset ehdot, jotka kestävät aikaa ja edistävät työpaikkojen säilymistä – myös siinä tilanteessa, etteivät työsuhteen ehdot jatkossa määräytyisi työehtosopimuksen perusteella.

    Published: 28.9.2021