KHO muutti oikeustilaa – käyttöomaisuusosakkeiden verovapaan luovutuksen edellytykset tiukentuvat

Kaikki kolme julkaistua ennakkopäätöstä koskivat henkilöomisteisia perheyhtiöitä/-konserneja, mutta niillä on todennäköisesti vaikutusta käyttöomaisuusosakkeiden verovapaan luovutuksen arviointiin yleisemminkin. Kahdessa tapauksessa henkilöomistajien omistus oli muutettu välilliseksi osakevaihdolla, ja KHO arvioi päätöksissään myös sitä, oliko osakevaihdolle esitetty liiketoimintaan liittyviä syitä vai oliko konsernirakenne muodostettu perhevarallisuuden ja sijoitusten hallinnoimiseksi. Taustalla on lain esitöissä todettu lähtökohta, ettei EVL 6b §:n tarkoituksena ole mahdollistaa holdingyhtiöiden kautta harjoitetun sijoitustoiminnan verovapautta.

Emoyhtiön sijoitustoiminta ja konsernin sisäiset veloitukset päätösten keskiössä

Korkein hallinto-oikeus on aiemmassa käyttöomaisuusosakkeita koskevassa oikeuskäytännössään tarkastellut sitä, onko myyjäyhtiön ja myytävänä olevan yhtiön välillä vallinnut hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys. Tällä ei KHO:n mukaan ole enää merkitystä, vaan nyt osakkeiden käyttöomaisuusluonnetta ja luovutuksen verovapautta on arvioitava sen perusteella ovatko luovutettavat osakkeet palvelleet osakkaana olevan yhteisön elinkeinotoimintaa edistäviä tarkoituksia. Ratkaisevaksi seikaksi vaikuttaisi muodostuvan erityisesti emoyhtiön sijoitustoiminnan ja konsernin sisäisistä veloituksista kertyneen liikevaihdon välinen suhdeluku.

Esimerkiksi ratkaisussa KHO 2024:42 tytäryhtiön osakkeet eivät olleet verovapaasti luovutettavia käyttöomaisuusosakkeita, kun emoyhtiön vuotuisen liikevaihdon pääosa kertyi muista tuotoista kuin palveluveloituksista tytäryhtiöltä. Näin oli siitä huolimatta, että emoyhtiöllä oli osakaskunnan ulkopuolista henkilökuntaa, joka tarjosi konsernipalveluita. KHO katsoi, että konsernirakenne oli perustettu palvelemaan lähinnä osakkeenomistajien etuja ja emoyhtiön toiminnan tarkoituksena oli sen osakkeenomistajien sijoitusten hallinnointi.

Sen sijaan ratkaisussa KHO 2024:41 tytäryhtiön osakkeet katsottiin verovapaasti luovutettaviksi käyttöomaisuusosakkeiksi, kun emoyhtiö oli konsernipalveluiden lisäksi tarjonnut tytäryhtiölle lyhytaikaista korotonta lainarahoitusta. Emoyhtiön liikevaihto oli lähes kokonaan kertynyt palveluveloituksista tytäryhtiöltä. KHO katsoi, että konsernirakenteelle oli nähtävillä toiminnan johtamiseen, riskien hallintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyviä perusteita. Eri mieltä olleessa äänestyslausunnossa oli lisäksi todettu, ettei ennakkoratkaisuhakemukselta selvinnyt, mistä yhtiön taseen mukaiset varat koostuivat. Tästä huolimatta KHO:n enemmistö totesi, ettei ole aihetta katsoa, että konsernirakenne olisi palvellut vain osakkeenomistajien sijoitusten hallinnointia.

Kolmannessa julkaistussa ennakkopäätöksessä KHO 2024:43 KHO vahvisti jo aiemmin oikeuskäytännössä omaksuttua tulkintaa, että myös julkisesti noteeratun yhtiön osakkeet voivat olla luovutettavissa verovapaasti käyttöomaisuusosakkeina, kun muut konserniyhtiöt ovat myyneet sille sen ydinliiketoimintaan liittyviä materiaaleja ja konserni on pyrkinyt muutoinkin kasvattamaan liiketoiminta-aluetta, johon listatun yhtiön osakkeiden hankinta on liittynyt. Lisäksi KHO vahvisti, että osakkeiden myyminen alle kahden vuoden omistusajan jälkeen ei ole ratkaisevaa sen arvioinnissa, onko osakkeet hankittu elinkeinotoiminnan pysyvään käyttöön.

Linjanmuutoksen taustalla on tulolähdejaon poistaminen

Linjanvedon muutoksen perusteluna on KHO:n mukaan tulolähdejaon poistaminen vuodesta 2020 alkaen. Nyt julkaistut uudet päätökset koskevat kaikki tätä tuoreempia verovuosia. Tulolähdejaon poistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 257/2018 vp) todetaan, että yhteisöjen tulolähteiden yhdistäminen tai uusi muun omaisuuden omaisuuslaji ei vaikuttaisi vakiintuneisiin tulkintoihin elinkeinotulolähteen muiden omaisuuslajien sisällöstä. Lisäksi siinä todetaan, että aikaisempaa oikeuskäytäntöä sovellettaisiin edelleen ratkaistaessa sitä, kuuluvatko osakkeet käyttöomaisuuteen. Tätä taustaa vasten KHO:n tuoreet ratkaisut ovat yllättäviä ja asettavat perheomisteiset yhtiöt selvästi muita epäedullisempaan lähtöasetelmaan, jos luovutusvoiton verovapautta arvioidaan näiden yhtiöiden kohdalla lähtökohtaisesti tiukemmin edellytyksin. Ratkaisut vaikuttaisivat laajentavan muun omaisuuden soveltamisalaa myös mahdollisesti ennen tulolähdejaon poistamista elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluneisiin osakkeisiin, kun hallinnollisen ja toiminnallisen yhteyden merkitystä kavennetaan. Käyttöomaisuusosakkeita koskevat KHO:n ratkaisut ja muu viimeaikainen verotuskäytäntö antavat viitteitä perheyritysten verotuksen kiristymisestä ja ratkaisuilla voi olla merkitystä myös perintö- ja lahjaverolain nk. sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisalaan.

Osakkeiden verovapaan luovutuksen edellytyksiä on jatkossa arvioitava tarkemmin

Ratkaisuja ei voi suoraan soveltaa muihin kuin perheomisteisiin yhtiöihin. Esimerkiksi riippumattomien osapuolten välisen yrityskaupan hankintarakenteeseen perustetun yhtiön elinkeinotoiminta rahoitusta ja konsernipalveluita tarjoavana emoyhtiönä ei käsityksemme mukaan suoraan ole rinnastettavissa nyt ratkaistuihin tilanteisiin. Tällaisissa tapauksissa liiketoiminnalliset syyt omistusrakenteelle ovat jo lähtökohtaisesti vahvemmat. 

On kuitenkin selvää, että jatkossa kaikkien konsernien on entistäkin tarkemmin arvioitava verovapaan luovutuksen edellytysten täyttymistä sekä varauduttava mahdollisesti pitkiin oikeusprosesseihin, kun Verohallinto ja veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö testaavat harkintavaltansa uusia rajoja. Valmistelevat selvitykset on hyvä käynnistää ajoissa. Verotiimimme kokeneet asiantuntijat avustavat konsernirakenteen suunnittelussa ja mahdollisen exitin verovaikutusten arvioinnissa.