18.1.2024

Lunastuslupalakia koskeva muutos vaikuttaa aurinko- ja tuulivoimahankkeisiin

Eduskunta on hyväksynyt muutoksen lakiin eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta eli niin sanottuun lunastuslupalakiin (768/2004, jäljempänä ”lunastuslupalaki”). Helmikuun 2024 alussa voimaan tulevat muutokset vaikuttavat lunastuslupamenettelyyn muun muassa sellaisten maanpäällisten sähköjohtojen osalta, jotka sisältyvät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) edellyttäviin tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin.

Lakimuutosten tarkoitus on täydentää tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin (2011/92/EU, jäljempänä ”YVA-direktiivi”) täytäntöönpanoa.

Kaikkiin sähköjohtoihin ja siirtoputkiin, jotka sisältyvät YVA-menettelyä edellyttäviin hankkeisiin, tarvitaan jatkossa lunastuslupaa

Lakimuutoksen seurauksena kaikki maanpäälliset sähköjohdot sekä kaikentyyppiset kaasun, öljyn tai kemikaalien kuljettamiseen tarkoitetut siirtoputket edellyttävät lunastuslupaa, jos johto tai putki on osa hanketta, johon sovelletaan YVA-menettelyä. Lunastuslupaa edellytetään siis esimerkiksi tilanteessa, jossa tuuli- tai aurinkovoimapuistojen liityntäjohdot eivät itsenäisinä hankkeina kuuluisi YVA-menettelyn piiriin, mutta ne liittyvät kuitenkin olennaisesti YVA-menettelyn piiriin kuuluvaan tuuli- tai aurinkovoimahankkeeseen.

Aikaisemmin lunastuslupaa edellytettiin ainoastaan sellaisille sähköjohdoille ja siirtoputkille, joihin sovellettiin YVA-menettelyä YVA-direktiivin liitteen I perusteella, sekä vähintään 110 kilovoltin sähköjohdoille ja maan rajat ylittäville siirtoputkille, jos hankkeeseen sovellettiin YVA-menettelyä tapauskohtaisen YVA-menettelyn tarvetta koskevan päätöksen perusteella.

Aikaisemmin lunastuslupamenettelyä ei myöskään tarvinnut soveltaa, mikäli hankkeen toteuttaminen perustui kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa hankkeen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön oli selvitetty. Muutosten myötä kyseinen rajaus poistettiin, ja lunastuslupamenettelyä sovelletaan jatkossa myös oikeusvaikutteisiin kaavoihin perustuviin hankkeisiin.

Lakiin lisätään sähköjohtoa ja siirtoputkea koskevat lunastuslupaharkinnan erityiset edellytykset

Jatkossa lunastuslupalain 4 §:ssä tullaan säätämään sähköjohtoa ja siirtoputkea koskevan lunastuslupaharkinnan erityisistä edellytyksistä, jotka täydentävät olemassa olevaa lunastuslupaharkintaa koskevaa sääntelyä. Mikäli pykälässä säädetyt edellytykset eivät täyty, lunastuslupaa ei voida myöntää. Hallituksen esityksen mukaan tällainen tilanne olisi käsillä lähinnä sellaisessa tilanteessa, jossa jonkin toisen linjauksen paremmuus olisi ilmeinen.

Pykälän mukaan sähköjohto ja kaasun siirtoputki on rakennettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla siten, että ympäristölle ja alueiden käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakentamisesta ei saa aiheutua kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii.

Pykälässä säädetään myös saamelaiskulttuurin suojasta: ”Saamelaisten kotiseutualueelle tai koltta-alueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva hanke ei saa olennaisesti heikentää saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja kolttien elinolosuhteita tai mahdollisuuksia harjoittaa kolttalaissa (253/1995) tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, sähköjohdon tai siirtoputken rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä voimassa olevassa kaavassa osoitettuun tarkoitukseen.

Sähköjohtoa ja siirtoputkea rakennettaessa on otettava huomioon myös asemakaava. Hallituksen esitystä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, ettei sääntely saisi estää tai viivästyttää esimerkiksi puhtaan siirtymän kannalta merkittävää hanketta tilanteessa, jossa hankkeella olisi vain pieniä vaikutuksia asemakaavan toteuttamiseen. Mietinnön mukaan säännös mahdollistaa esimerkiksi voimajohtolinjan sijoittamisen asemakaavan aluevarausmerkinnästä ja kaavamääräyksestä riippumatta edellyttäen, että rakentaminen ei estä kaavan keskeisten periaatteiden ja tarkoituksen toteutumista.

Lunastuslupapäätöksessä on jatkossa annettava välttämättömät määräykset hankkeen merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi

YVA-direktiivi edellyttää, että YVA-menettelyn piiriin kuuluvissa hankkeissa on mahdollista antaa ympäristöä koskevia lupamääräyksiä.

Lakimuutoksen myötä lunastuslupapäätöksessä on annettava hankkeesta aiheutuvien merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi välttämättömät määräykset johdon tai putken reitistä, hankkeen toteuttamistavasta ja ajankohdasta sekä hankkeen vaikutusten tarkkailemisesta. Hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi johtoreitin kulkuun voidaan tehdä vähäisiä tarkistuksia, mutta johtoreitin siirtäminen kokonaan toiseen paikkaan ei kuitenkaan ole mahdollista.

Muutosten vaikutus puhtaan siirtymän hankkeisiin

Lakimuutosten myötä on mahdollista, että lunastuslupamenettelyssä käsiteltävien asioiden määrä lisääntyy ja että lunastuslupaprosessien kesto pitenee, mikäli niihin ei varata riittäviä henkilöresursseja. Lisäksi on mahdollista, että lunastuslupia koskevat valitukset lisääntyvät ja että valituksissa käsiteltävät oikeudelliset kysymykset laajentuvat.

Hankekehittäjien onkin suositeltavaa varautua siihen, että muutokset saattavat vaikuttaa yksittäisten hankkeiden aikatauluihin. Hallituksen esityksen mukaan muutosten ei kuitenkaan arvioida kokonaisuutena viivästyttävän puhtaan siirtymän edellyttämien sähkönsiirtoyhteyksien rakentamista.

Tulevaisuudessa on myös syytä varautua uusiin muutoksiin lunastuslupamenettelyssä, sillä eduskunta hyväksyi lakimuutoksen yhteydessä lausuman, jonka mukaan se edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi lunastuslain uudistuksen. Uudistuksella on tarkoitus vahvistaa omaisuudensuojaa muun muassa korottamalla lunastuskorvauksia, sillä puhdas siirtymä aiheuttaa merkittäviä energiaverkkoihin ja -infrastruktuuriin liittyviä maankäyttötarpeita.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi Vaasan Sähkö Oy:tä markkinaoikeudellisessa riita-asiassa, jossa kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemien sähkön kuluttajahintojen muutosten arvioimiseksi kuluttajasuojalain kannalta. Kuluttaja-asiamiehen hakemuksen mukaan sähkön myyntiyhtiöiden hinnankorotusten menettelytapojen lainmukaisuuteen oli tarpeen saada ratkaisu, koska useat sähköyhtiöt olivat korottaneet kuluttajien sähkösopimusten hintoja merkittävästi syksyn 2022 aikana. Kuluttaja-asiamiehen hakemus kohdistui Vaasan Sähkö Oy:n toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinnankorotusmenettelyyn 15.10.2022 voimaan tulleen muutoksen osalta. Kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua Vaasan Sähkön lisäksi myös toisen sähkön myyntiyhtiön hinnankorotuksiin. Vaasan Sähkön osalta kuluttaja-asiamiehen hakemus sisälsi kolme sakkouhkaista kieltovaatimusta. Vaatimukset koskivat sitä, mitä hinnanmuutokseen oikeuttavaa, alan yleisiin sopimusehtoihin sisältyvää ehtokohtaa voitiin käyttää hinnankorotuksen perusteena ja oliko yhtiön sähkönhankintakustannusten tullut nousta hinnankorotusta vastaavalla määrällä. Kolmas vaatimus liittyi siihen, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi sopimusehtojen nojalla yksipuolisesti tehdä kuluttajasopimuksissa. Markkinaoikeus järjesti asiassa suullisen käsittelyn kesäkuussa 2024. Markkinaoikeus hylkäsi 25.10.2024 päivätyllä ratkaisullaan kuluttaja-asiamiehen vaatimukset kokonaisuudessaan. Markkinaoikeuden mukaan Vaasan Sähkö Oy:llä oli ollut sähkömarkkinalain ja alan yleisten sopimusehtojen mukainen peruste tehdä toistaiseksi voimassa oleviin kuluttajasopimuksiin hinnankorotus syksyllä 2022 toteutetulla tavalla. Yhtiön menettelylle oli ollut olosuhteiden olennaisen muutoksen johdosta erityinen syy, eikä sitä ollut pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. Myös kuluttaja-asiamiehen toiseen sähkön myyntiyhtiöön kohdistama hakemus hylättiin. Markkinaoikeuden ratkaisu on merkittävä yleisesti sähkön vähittäismyyjille, sillä se poikkeaa kuluttajariitalautakunnan julkaisemien suositusten mukaisesta tulkintalinjasta ja osaltaan vahvistaa sähkön vähittäismyyjien oikeuden tehdä olennaisiakin muutoksia toistaiseksi voimassa olevien kuluttajasopimusten hintaehtoihin tiettyjen laissa ja sopimusehdoissa määriteltyjen reunaehtojen täyttyessä. Markkinaoikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, vaan siihen voidaan hakea muutosta, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. 
Julkaistu 12.12.2024
Toimimme Fortumin pääneuvonantajana rajat ylittävässä yritysjärjestelyssä, jossa Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa. Liiketoiminnot myydään temaattiseen vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvälle Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta ja velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Fortumin myytävät kierrätys- ja jäteliiketoiminnot (Recycling & Waste) tarjoavat teollisille ja kuntasektorin asiakkaille jätehuoltopalveluja sekä kokonaisvaltaisia muovien, metallien, tuhkan, kuonan ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyspalveluja. Liiketoiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja työllistävät noin 900 työntekijää. 
Julkaistu 18.7.2024
Toimimme BHP:n suomalaisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa BHP teki malminetsintää koskevan yhteistyösopimuksen Kingsrose Mining Limitedin kanssa. Sopimuksen myötä BHP rahoittaa täysin omistamansa tytäryhtiön kautta mineraalien etsintää kohdealueilla Suomessa. BHP ja Kingsrose allekirjoittivat 22.5.2024 julkistetun järjestelyn yhteydessä kaksi malminetsintää koskevaa yhteistyösopimusta nikkeli- ja kuparimalmien etsinnästä tietyillä alueilla Suomessa ja Norjassa. Suomea koskeva yhteistyösopimus käsittää Kingsrosen neljä varausilmoitusta Kotalahden nikkelivyöhykkeellä, joka on Keski-Suomessa sijaitseva 400 kilometriä pitkä geologinen muodostuma. Alueella ovat aiemmin toimineet Hituran, Kotalahden ja Enonkosken nikkelikaivokset. Sopimusjärjestelyjen taustalla on Kingsrosen osallistuminen BHP:n maailmanlaajuiseen Xplor-ohjelmaan, jonka kohteena ovat innovatiiviset varhaisen vaiheen mineraalietsintää harjoittavat yhtiöt. Ohjelman tavoitteena on löytää energiasiirtymään vaadittavia kriittisiä resursseja. BHP on markkina-arvolla mitattuna maailman suurin kaivosyhtiö. Yhtiö tuottaa rautamalmia, metallurgista kivihiiltä, kuparia ja nikkeliä, ja se on laajentamassa tuotantoaan myös potaskaan.
Julkaistu 4.7.2024
Toimimme OP Suomi Infra -rahaston oikeudellisena neuvonantajana rahaston sijoittaessa valokuituoperaattori Louneaan. Yhteensä 50 miljoonan euron suuruinen rahoitus annettiin Lounean operatiiviselle tytäryhtiölle Lounea Net Oy:lle vaihtovelkakirjalainana Lounean strategista kasvua tukevia investointeja varten. Investointien tavoitteena on lisätä valtakunnallisen valokuituverkon kattavuutta ja kehittää suomalaista digitaalista infrastruktuuria. Lounea on kotimainen valokuituoperaattori, jonka liiketoiminta koostuu tietoliikenneinfrastruktuurista ja ICT-ratkaisuista. OP Suomi Infra Ky on OP Ryhmän hallinnoima eräpäivätön rahasto, joka sijoittaa suomalaiseen infrastruktuuriin.
Julkaistu 25.1.2024