Eduskunta on hyväksynyt muutoksen lakiin eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta eli niin sanottuun lunastuslupalakiin (768/2004, jäljempänä ”lunastuslupalaki”). Helmikuun 2024 alussa voimaan tulevat muutokset vaikuttavat lunastuslupamenettelyyn muun muassa sellaisten maanpäällisten sähköjohtojen osalta, jotka sisältyvät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) edellyttäviin tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin.
Lunastuslupalakia koskeva muutos vaikuttaa aurinko- ja tuulivoimahankkeisiin
Sonja Leinonen
Palvelut
Tags
Lakimuutosten tarkoitus on täydentää tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin (2011/92/EU, jäljempänä ”YVA-direktiivi”) täytäntöönpanoa.
Kaikkiin sähköjohtoihin ja siirtoputkiin, jotka sisältyvät YVA-menettelyä edellyttäviin hankkeisiin, tarvitaan jatkossa lunastuslupaa
Lakimuutoksen seurauksena kaikki maanpäälliset sähköjohdot sekä kaikentyyppiset kaasun, öljyn tai kemikaalien kuljettamiseen tarkoitetut siirtoputket edellyttävät lunastuslupaa, jos johto tai putki on osa hanketta, johon sovelletaan YVA-menettelyä. Lunastuslupaa edellytetään siis esimerkiksi tilanteessa, jossa tuuli- tai aurinkovoimapuistojen liityntäjohdot eivät itsenäisinä hankkeina kuuluisi YVA-menettelyn piiriin, mutta ne liittyvät kuitenkin olennaisesti YVA-menettelyn piiriin kuuluvaan tuuli- tai aurinkovoimahankkeeseen.
Aikaisemmin lunastuslupaa edellytettiin ainoastaan sellaisille sähköjohdoille ja siirtoputkille, joihin sovellettiin YVA-menettelyä YVA-direktiivin liitteen I perusteella, sekä vähintään 110 kilovoltin sähköjohdoille ja maan rajat ylittäville siirtoputkille, jos hankkeeseen sovellettiin YVA-menettelyä tapauskohtaisen YVA-menettelyn tarvetta koskevan päätöksen perusteella.
Aikaisemmin lunastuslupamenettelyä ei myöskään tarvinnut soveltaa, mikäli hankkeen toteuttaminen perustui kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa hankkeen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön oli selvitetty. Muutosten myötä kyseinen rajaus poistettiin, ja lunastuslupamenettelyä sovelletaan jatkossa myös oikeusvaikutteisiin kaavoihin perustuviin hankkeisiin.
Lakiin lisätään sähköjohtoa ja siirtoputkea koskevat lunastuslupaharkinnan erityiset edellytykset
Jatkossa lunastuslupalain 4 §:ssä tullaan säätämään sähköjohtoa ja siirtoputkea koskevan lunastuslupaharkinnan erityisistä edellytyksistä, jotka täydentävät olemassa olevaa lunastuslupaharkintaa koskevaa sääntelyä. Mikäli pykälässä säädetyt edellytykset eivät täyty, lunastuslupaa ei voida myöntää. Hallituksen esityksen mukaan tällainen tilanne olisi käsillä lähinnä sellaisessa tilanteessa, jossa jonkin toisen linjauksen paremmuus olisi ilmeinen.
Pykälän mukaan sähköjohto ja kaasun siirtoputki on rakennettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla siten, että ympäristölle ja alueiden käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakentamisesta ei saa aiheutua kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii.
Pykälässä säädetään myös saamelaiskulttuurin suojasta: ”Saamelaisten kotiseutualueelle tai koltta-alueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva hanke ei saa olennaisesti heikentää saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja kolttien elinolosuhteita tai mahdollisuuksia harjoittaa kolttalaissa (253/1995) tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.”
Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, sähköjohdon tai siirtoputken rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä voimassa olevassa kaavassa osoitettuun tarkoitukseen.
Sähköjohtoa ja siirtoputkea rakennettaessa on otettava huomioon myös asemakaava. Hallituksen esitystä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, ettei sääntely saisi estää tai viivästyttää esimerkiksi puhtaan siirtymän kannalta merkittävää hanketta tilanteessa, jossa hankkeella olisi vain pieniä vaikutuksia asemakaavan toteuttamiseen. Mietinnön mukaan säännös mahdollistaa esimerkiksi voimajohtolinjan sijoittamisen asemakaavan aluevarausmerkinnästä ja kaavamääräyksestä riippumatta edellyttäen, että rakentaminen ei estä kaavan keskeisten periaatteiden ja tarkoituksen toteutumista.
Lunastuslupapäätöksessä on jatkossa annettava välttämättömät määräykset hankkeen merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi
YVA-direktiivi edellyttää, että YVA-menettelyn piiriin kuuluvissa hankkeissa on mahdollista antaa ympäristöä koskevia lupamääräyksiä.
Lakimuutoksen myötä lunastuslupapäätöksessä on annettava hankkeesta aiheutuvien merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi välttämättömät määräykset johdon tai putken reitistä, hankkeen toteuttamistavasta ja ajankohdasta sekä hankkeen vaikutusten tarkkailemisesta. Hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi johtoreitin kulkuun voidaan tehdä vähäisiä tarkistuksia, mutta johtoreitin siirtäminen kokonaan toiseen paikkaan ei kuitenkaan ole mahdollista.
Muutosten vaikutus puhtaan siirtymän hankkeisiin
Lakimuutosten myötä on mahdollista, että lunastuslupamenettelyssä käsiteltävien asioiden määrä lisääntyy ja että lunastuslupaprosessien kesto pitenee, mikäli niihin ei varata riittäviä henkilöresursseja. Lisäksi on mahdollista, että lunastuslupia koskevat valitukset lisääntyvät ja että valituksissa käsiteltävät oikeudelliset kysymykset laajentuvat.
Hankekehittäjien onkin suositeltavaa varautua siihen, että muutokset saattavat vaikuttaa yksittäisten hankkeiden aikatauluihin. Hallituksen esityksen mukaan muutosten ei kuitenkaan arvioida kokonaisuutena viivästyttävän puhtaan siirtymän edellyttämien sähkönsiirtoyhteyksien rakentamista.
Tulevaisuudessa on myös syytä varautua uusiin muutoksiin lunastuslupamenettelyssä, sillä eduskunta hyväksyi lakimuutoksen yhteydessä lausuman, jonka mukaan se edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi lunastuslain uudistuksen. Uudistuksella on tarkoitus vahvistaa omaisuudensuojaa muun muassa korottamalla lunastuskorvauksia, sillä puhdas siirtymä aiheuttaa merkittäviä energiaverkkoihin ja -infrastruktuuriin liittyviä maankäyttötarpeita.