18.1.2024

Lunastuslupalakia koskeva muutos vaikuttaa aurinko- ja tuulivoimahankkeisiin

Eduskunta on hyväksynyt muutoksen lakiin eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta eli niin sanottuun lunastuslupalakiin (768/2004, jäljempänä ”lunastuslupalaki”). Helmikuun 2024 alussa voimaan tulevat muutokset vaikuttavat lunastuslupamenettelyyn muun muassa sellaisten maanpäällisten sähköjohtojen osalta, jotka sisältyvät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) edellyttäviin tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin.

Lakimuutosten tarkoitus on täydentää tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin (2011/92/EU, jäljempänä ”YVA-direktiivi”) täytäntöönpanoa.

Kaikkiin sähköjohtoihin ja siirtoputkiin, jotka sisältyvät YVA-menettelyä edellyttäviin hankkeisiin, tarvitaan jatkossa lunastuslupaa

Lakimuutoksen seurauksena kaikki maanpäälliset sähköjohdot sekä kaikentyyppiset kaasun, öljyn tai kemikaalien kuljettamiseen tarkoitetut siirtoputket edellyttävät lunastuslupaa, jos johto tai putki on osa hanketta, johon sovelletaan YVA-menettelyä. Lunastuslupaa edellytetään siis esimerkiksi tilanteessa, jossa tuuli- tai aurinkovoimapuistojen liityntäjohdot eivät itsenäisinä hankkeina kuuluisi YVA-menettelyn piiriin, mutta ne liittyvät kuitenkin olennaisesti YVA-menettelyn piiriin kuuluvaan tuuli- tai aurinkovoimahankkeeseen.

Aikaisemmin lunastuslupaa edellytettiin ainoastaan sellaisille sähköjohdoille ja siirtoputkille, joihin sovellettiin YVA-menettelyä YVA-direktiivin liitteen I perusteella, sekä vähintään 110 kilovoltin sähköjohdoille ja maan rajat ylittäville siirtoputkille, jos hankkeeseen sovellettiin YVA-menettelyä tapauskohtaisen YVA-menettelyn tarvetta koskevan päätöksen perusteella.

Aikaisemmin lunastuslupamenettelyä ei myöskään tarvinnut soveltaa, mikäli hankkeen toteuttaminen perustui kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa hankkeen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön oli selvitetty. Muutosten myötä kyseinen rajaus poistettiin, ja lunastuslupamenettelyä sovelletaan jatkossa myös oikeusvaikutteisiin kaavoihin perustuviin hankkeisiin.

Lakiin lisätään sähköjohtoa ja siirtoputkea koskevat lunastuslupaharkinnan erityiset edellytykset

Jatkossa lunastuslupalain 4 §:ssä tullaan säätämään sähköjohtoa ja siirtoputkea koskevan lunastuslupaharkinnan erityisistä edellytyksistä, jotka täydentävät olemassa olevaa lunastuslupaharkintaa koskevaa sääntelyä. Mikäli pykälässä säädetyt edellytykset eivät täyty, lunastuslupaa ei voida myöntää. Hallituksen esityksen mukaan tällainen tilanne olisi käsillä lähinnä sellaisessa tilanteessa, jossa jonkin toisen linjauksen paremmuus olisi ilmeinen.

Pykälän mukaan sähköjohto ja kaasun siirtoputki on rakennettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla siten, että ympäristölle ja alueiden käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakentamisesta ei saa aiheutua kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii.

Pykälässä säädetään myös saamelaiskulttuurin suojasta: ”Saamelaisten kotiseutualueelle tai koltta-alueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva hanke ei saa olennaisesti heikentää saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja kolttien elinolosuhteita tai mahdollisuuksia harjoittaa kolttalaissa (253/1995) tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, sähköjohdon tai siirtoputken rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä voimassa olevassa kaavassa osoitettuun tarkoitukseen.

Sähköjohtoa ja siirtoputkea rakennettaessa on otettava huomioon myös asemakaava. Hallituksen esitystä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, ettei sääntely saisi estää tai viivästyttää esimerkiksi puhtaan siirtymän kannalta merkittävää hanketta tilanteessa, jossa hankkeella olisi vain pieniä vaikutuksia asemakaavan toteuttamiseen. Mietinnön mukaan säännös mahdollistaa esimerkiksi voimajohtolinjan sijoittamisen asemakaavan aluevarausmerkinnästä ja kaavamääräyksestä riippumatta edellyttäen, että rakentaminen ei estä kaavan keskeisten periaatteiden ja tarkoituksen toteutumista.

Lunastuslupapäätöksessä on jatkossa annettava välttämättömät määräykset hankkeen merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi

YVA-direktiivi edellyttää, että YVA-menettelyn piiriin kuuluvissa hankkeissa on mahdollista antaa ympäristöä koskevia lupamääräyksiä.

Lakimuutoksen myötä lunastuslupapäätöksessä on annettava hankkeesta aiheutuvien merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi välttämättömät määräykset johdon tai putken reitistä, hankkeen toteuttamistavasta ja ajankohdasta sekä hankkeen vaikutusten tarkkailemisesta. Hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi johtoreitin kulkuun voidaan tehdä vähäisiä tarkistuksia, mutta johtoreitin siirtäminen kokonaan toiseen paikkaan ei kuitenkaan ole mahdollista.

Muutosten vaikutus puhtaan siirtymän hankkeisiin

Lakimuutosten myötä on mahdollista, että lunastuslupamenettelyssä käsiteltävien asioiden määrä lisääntyy ja että lunastuslupaprosessien kesto pitenee, mikäli niihin ei varata riittäviä henkilöresursseja. Lisäksi on mahdollista, että lunastuslupia koskevat valitukset lisääntyvät ja että valituksissa käsiteltävät oikeudelliset kysymykset laajentuvat.

Hankekehittäjien onkin suositeltavaa varautua siihen, että muutokset saattavat vaikuttaa yksittäisten hankkeiden aikatauluihin. Hallituksen esityksen mukaan muutosten ei kuitenkaan arvioida kokonaisuutena viivästyttävän puhtaan siirtymän edellyttämien sähkönsiirtoyhteyksien rakentamista.

Tulevaisuudessa on myös syytä varautua uusiin muutoksiin lunastuslupamenettelyssä, sillä eduskunta hyväksyi lakimuutoksen yhteydessä lausuman, jonka mukaan se edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi lunastuslain uudistuksen. Uudistuksella on tarkoitus vahvistaa omaisuudensuojaa muun muassa korottamalla lunastuskorvauksia, sillä puhdas siirtymä aiheuttaa merkittäviä energiaverkkoihin ja -infrastruktuuriin liittyviä maankäyttötarpeita.

Uusimmat referenssit

Toimimme KoBold Metalsin suomalaisena juridisena sekä verotuksellisena neuvonantajana sen earn-in-sopimuksessa Aurion Resourcesin kanssa. Sopimuksen mukaan KoBold (kokonaan omistetun tytäryhtiönsä KoBold Exploration Finland Oy:n kautta) voi ansaita jakamattoman 75 %:n osuuden löydetyistä hyödykkeistä (lukuun ottamatta pääasiassa kultaa tai hopeaa sisältäviä löytöjä) sijoittamalla 12 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria etsintä- ja tutkimuskuluihin viiden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoituksesta. Tutkimusalue kattaa noin 35 km² Aurionin kokonaan omistamasta 160 km² Ristin kiinteistöstä Sodankylässä. Järjestelyn myötä, edellyttäen earn-in -ehtojen täyttymistä, perustetaan yhteisyritys, jossa KoBold omistaa 75 % ja Aurion 25 %. KoBold Metals on yhdysvaltalainen tutkimus- ja kaivosyhtiö, jota tukevat korkean profiilin sijoittajat, kuten Breakthrough Energy Ventures, Andreessen Horowitz sekä Equinor. Se yhdistää geotieteiden asiantuntemuksen tekoälyyn, koneoppimiseen ja datatieteeseen parantaakseen ja nopeuttaakseen tutkimusprosessia kriittisten mineraalien löytämiseksi, jotka ovat välttämättömiä maailmanlaajuiselle energiasiirtymälle.
Julkaistu 26.3.2025
Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, Mäntsälään sijoitettavan datakeskuksen hankekehityksessä. Toimimme Vernen neuvonantajana syksyllä 2024 sen ostaessa hankealuetta hallinnoivan kiinteistöyhtiön sekä myöhemmin itse hankealueen. Kiinteistökehityksen ohella neuvonantomme kattaa luvituksen ja verotuksen. Lisäksi avustamme Verneä sähköverkkoliitäntä- ja verkkopalveluasioissa. Mäntsälän datakeskushanke on Vernen neljäs datakeskus Suomessa, mikä vahvistaa Vernen asemaa kestävien ja skaalautuvien datakeskusratkaisujen johtajana. Datakeskuksen kapasiteetti on aluksi 70 MW ja se sijoittuu kymmenen hehtaarin suuruiselle hankealueelle vain 40 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan kansainväliseltä lentokentältä. Laitos palvelee paljon dataa käyttäviä yrityksiä ja tekoälytoimijoita, jotka käyttävät HPC:tä, koneoppimista tai muutoin tarvitsevat suurta tiedonsiirtokapasiteettia. Laitos toimii yksinomaan uusiutuvalla energialla. Vernen uusi laitos noudattaa yhtiön parhaita suunnitteluperiaatteita toiminnan tehostamisesta ja ympäristövaikutusten minimoimisesta. Kampus toimii uusiutuvilla energialähteillä, ja datakeskuksen tuottama hukkalämpö hyödynnetään alueen lämmityksessä. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Mäntsälän kunnan kanssa varmistaakseen, että datakeskuksella on myönteisiä paikallisvaikutuksia, mukaan lukien suunnitelmat hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmityksessä. Vernen Mäntsälän datakeskuksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2025 aikana ja sen odotetaan valmistuvan kahdessa vuodessa. Laajennus on osa Vernen pitkän aikavälin suunnitelmaa rakentaa kestävällä energialla toimiva datakeskuksia. Verne on vuoden 2024 alusta lähtien ollut Ardianin, joka on maailman johtava yksityinen sijoitustalo, omistuksessa. Ardian on investoinut jo yli 1,6 miljardia euroa Pohjoismaihin, keskittyen energiasiirtymään ja digitaalisen infrastruktuurin projekteihin, ja työskentelee Vernen kanssa edistääkseen kestävää kasvua koko alueella.  Lue Verne Globalin lehdistötiedote.
Julkaistu 20.2.2025
Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, sen Helsingin alueella sijaitsevan datakeskuksen laajennushankkeessa. Syksyllä 2024 toimimme Vernen neuvonantajana sen hankkiessa maata olemassa olevalta Helsingin datakeskuskampukselta laajentumista varten. Neuvonantomme kattaa kiinteistökehityksen ohella muun muassa luvituksen ja rakentamisen. Helsingin seudun datakeskushankkeen laajennus merkitsee uutta virstanpylvästä Vernen kunnianhimoisessa kasvustrategiassa Pohjoismaissa, vastaavasti kuin Vernen datakeskushanke Mäntsälässä. Maa hankittiin perheomisteiselta Onvestilta, jolla on pitkä historia alueella. Alueen strateginen sijainti tarjoaa erinomaiset yhteydet sähkö- ja kuituverkkoihin, läheisyyden Helsinki-Vantaan lentokentälle ja helpon pääsyn kaupungin keskustaan. Datakeskus on ihanteellisen organisaatioille, jotka etsivät luotettavia ja helposti saavutettavia tiloja. Verne tulee kehittämään aluetta edelleen hyödyntäen sen 70 MW kapasiteettia. Hanke vastaa kestävän, suorituskykyisen laskentainfrastruktuurin kasvavaan kysyntään. Suunniteltu laajennus sisältää kaksi uutta rakennusta, jotka on suunniteltu vastaamaan tekoälyn, HPC:n ja muiden paljon laskentatehoa vaativien toimintojen teknisiin vaatimuksiin. Vernelle kestävyys on tärkeä arvo, ja Helsingin kampus toimii 100 % uusiutuvalla energialla. Datakeskuksen tuottama hukkalämpö syötetään suoraan paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Kaikki uudet tilat rakennetaan tukemaan nestekiertoa, mikä mahdollistaa tehokkaan hallinnan tekoälyn ja muiden intensiivisten laskentatyökuormien tuottamille korkeille lämpötiloille. Lisäksi Verne käyttää uusiutuvaa dieseliä varavoimageneraattoreissaan Suomessa, mikä vähentää generaattoreiden kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin 90 %. Lue Verne Globalin tiedote.
Julkaistu 20.2.2025
Castrén & Snellman toimii Porin kaupungin ja Pori Energia Oy:n oikeudellisena neuvonantajana 292 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä, jolla varmistetaan yhtiön olemassa olevien vastuiden jälleenrahoittaminen ja tulevien kasvua tukevien investointien rahoittaminen. Pori Energia ja sen rahoittajat allekirjoittivat Suomen lain alla olevan lainasopimuksen tätä varten 13.1.2025. Pori Energia on energiayhtiö, joka toimii useilla eri energiantuotannon osa-alueilla, kuten kaukolämmön, sähkönjakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden avulla tapahtuvan sähköntuotannon aloilla. Yhtiö tarjoaa myös tuulivoimapalveluja ja teollisuuden energiaratkaisuja Satakunnan alueella, jossa sillä on noin 60 000 asiakasta.
Julkaistu 6.2.2025