Kyky toteuttaa kompleksisia yritysjärjestelyjä tuo kilpailuetua

Yritysjärjestelyihin kohdistuva viranomaisvalvonta on kasvussa

Markkinaolosuhteiden ja geopoliittisen toimintaympäristön muutosten ohella myös yritysjärjestelyjä koskevassa kilpailuoikeudellisessa sääntelyssä nähtiin viime vuonna ja vuodenvaihteessa merkittäviä kehityskulkuja, jotka vaikuttavat yritysjärjestelyihin tulevaisuudessa.

Kilpailulain muutoksen myötä yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat laskivat Suomessa vuodenvaihteessa. Lakimuutoksen myötä yrityskauppavalvonta laajeni koskemaan useampia yritysjärjestelyitä ja pienempiä yrityksiä. Samaan aikaan viranomaisten tutkintamenetelmät ja haittateoriat kehittyvät.

Monissa maissa on myös ollut jo pidempään voimassa kansallista lainsäädäntöä, joka oikeuttaa kansallisen viranomaisen tutkimaan tietyin edellytyksin myös kansalliset kynnysarvot alittavia järjestelyjä. Lisäksi merkille pantavaa on EU:n yleisen tuomioistuimen ratkaisu asiassa Illumina/Grail, jossa vahvistettiin merkittäviä oikeusohjeita EU:n komission oikeudesta ottaa sulautuma-asetuksen 22 artiklan nojalla kansallisen kilpailuviranomaisen pyynnöstä yrityskauppa tutkittavakseen, vaikka EU:n tai kansallisen kilpailulainsäädännön mukaiset kynnysarvot eivät ylity. Illumina on ilmoittanut valittavansa tuomiosta, mutta tapaus korostaa silti tarvetta arvioida yritysjärjestelyjen kilpailuvaikutuksia ja mahdollista yrityskauppavalvontaa huolellisesti myös tilanteissa, joissa kynnysarviot eivät ylity ja viranomaisilla ei olisi toimivaltaa tutkia järjestelyä ilman siirtopyyntöä komissiolle.

Kuluvan vuoden tammikuussa astui voimaan myös uusi EU:n asetus, jolla pyritään puuttumaan EU:n ulkopuolisten maiden tukien aiheuttamiin kilpailunvääristymiin EU:n sisämarkkinoilla. Asetusta sovelletaan heinäkuun 12. päivä alkaen, ja se antaa komissiolle laajat tutkintavaltuudet sekä edellyttää komissiolle tehtävää ennakkoilmoitusta tietyistä liikevaihtorajat ylittävistä yritysostoista, jos yrityskaupan osapuolet ovat saaneet EU:n ulkopuolisista maista merkittäviä taloudellisia tukia. Asetus tulee vaikuttamaan lupaprosesseihin erityisesti suurissa yrityskaupoissa, joiden osapuolina on monikansallisia yhtiöitä.

Yrityskauppavalvontaan liittyviä kysymyksiä tullaan siis arvioimaan jatkossa yhä useammassa yritysjärjestelyssä. Monissa maissa prosessin kesto on pidentynyt ja yritysjärjestelyihin kohdistuva viranomaisvalvonta on tiukentumassa. Lisäksi viranomais- ja tuomioistuinkäytännön kehittyminen korostaa tarvetta varautua kilpailuviranomaisprosesseihin etenkin teknologia- ja lääketoimialan yritysjärjestelyissä kynnysarvoista riippumatta.

Myös ulkomaisia sijoituksia seurataan yhä aktiivisemmin

Kilpailulainsäädännön ohella myös ulkomaalaisten suorien sijoitusten seurantaan (FDI) liittyvien viranomaisprosessien merkitys on kasvanut merkittävästi Suomessa ja globaalisti. Tätä ilmentävät muun muassa ulkomaalaisten yritysostajien työ- ja elinkeinoministeriölle tekemien yrityskauppailmoitusten ja -hakemusten volyymin voimakas kasvu vuosina 2021–2022 sekä viranomaiskäytännössä yleistynyt lupien myöntäminen ehdollisena. Luvan myöntäminen ehdollisena tuli mahdolliseksi vuoden 2020 lopussa voimaan tulleella lainmuutoksella.

Sama trendi vallitsee myös muissa Euroopan maissa, joissa implementoidaan tai laajennetaan yritysostoja koskevaa sääntelyä. Yhä useammassa yritysjärjestelyssä joudutaan pohtimaan, vaikuttaako järjestely Suomen tai jonkin muun maan kansallisiin intresseihin ja edellyttääkö se siksi viranomaishyväksyntää yhdessä tai useammassa valtiossa. Samalla on todennäköistä, että yhä useammin järjestelyjä arvioidaan rinnakkaisissa viranomaisprosesseissa – yhtäältä yrityskauppavalvontaprosessissa ja toisaalta FDI-ilmoitusmenettelyssä.

Yritysjärjestelyjen toteuttaminen edellyttää viranomaisprosessien huolellista suunnittelua

Yritysjärjestelyn toteuttaminen aiempaa epävarmemmassa ja säännellymmässä toimintaympäristössä edellyttää yhä enemmän varautumista muuttuviin olosuhteisiin prosesseissa ja sopimuksissa. Yhtä lailla se edellyttää huolellista valmistautumista viranomaisprosesseihin.

Etenkin rajat ylittävät yritysjärjestelyt yhä useammin edellyttävät useampaa kuin yhtä viranomaismenettelyä. Haasteellisissa yritysjärjestelyissä voi pintautua yrityskauppaluville ehtovaatimuksia, jotka tulee sovittaa yhteen rinnakkaisissa viranomaisprosesseissa – myös silloin, kun viranomaisten huolenaiheet kohdistuvat eri markkinoihin tai liittyvät eri sääntelyobjekteihin.  

Viranomaislupia koskevat ennakkotutkimukset ja suunnittelu ovat tällöin keskeisessä roolissa sen varmistamiseksi, että osapuolilla on realistinen kuva järjestelyn toteutumisvarmuudesta ja aikataulusta sekä kyky huomioida niihin liittyvät riskit yrityskauppasopimuksissa. 

Kokenut kumppani auttaa välttämään yllätykset yrityskaupoissa

Aiempaa heikommasta näkyvyydestä ja lisääntyneestä varovaisuudesta huolimatta muuttunut toimintaympäristö tarjoaa monille yrityksille ja pääomasijoittajille uudenlaisia mahdollisuuksia. Suomen markkinalla nähtiin viime vuonna useita merkittäviä pörssiyhtiöiden yritysjärjestelyjä, jotka ovat osoitus yritysten kyvykkyydestä mukautua uuteen markkinatilanteeseen. Yritysjärjestelyille on edelleen kysyntää, ja yrityskauppamarkkinalla on taipumus toipua nopeasti kriiseistä.

Sääntely-ympäristön tiukentuminen edellyttää, etenkin rajat ylittävissä järjestelyissä, yhä laaja-alaisempaa viranomaisprosessien tuntemusta ja huolellista suunnittelua. Oikeanlaisella valmistelulla ja kokeneiden kumppaneiden avulla pystytään välttämään yllätykset viranomaisprosesseissa ja viemään myös hyvin haastavat yritysjärjestelyt onnistuneesti maaliin.

Kyvykkyys toteuttaa kompleksisia yrityskauppoja tehokkaasti voi tarjota merkittävää kilpailuetua pääomasijoittajille ja yritysostojen avulla toimintaansa kasvattaville yrityksille. Jo ennestään epävarmemmassa toimintaympäristössä sujuvan ja nopean lupaprosessin varmistaminen on yhä keskeisemmässä roolissa molemmille yrityskaupan osapuolille.