1. Post

   Mitä verotuksessa tapahtuu vuonna 2023?

   Kotitaloudet saavat tukea sähkölaskuihin Kotitalouksien on mahdollista saada väliaikainen sähkövähennys suuriin sähkölaskuihin. Sähkövähennyksen voi saada 1.1.–30.4.2023 kulutetusta sähköenergiasta. Vähennykseen ovat oikeutettuja sellaiset yksityishenkilöt, joiden sähköenergiakulut neljältä kuukaudelta ovat yli 2 000 euroa. Sähkövähennyksen ohella jotkin yksityishenkilöt ovat oikeutettuja erilliseen Kelan myöntämään sähkötukeen. Sähkövähennystä ja Kelan myöntämää sähkötukea ei voi saada samanaikaisesti. Lue lisää hallituksen korkeisiin sähkökuluihin kohdistamista tukitoimista tammikuussa julkaisemastamme artikkelista täältä .  Sähkön arvonlisäverokantaa on alennettu väliaikaisesti Sähkön myyntiin sovelletaan väliaikaisesti alennettua 10 prosentin arvonlisäverokantaa yleisen 24 arvonlisäverokannan sijasta. Alennettua arvonlisäverokantaa sovelletaan 1.12.2022–30.4.2023. Alennettu arvonlisäverokanta soveltuu vain sähkön myyntiin, eikä sitä sovelleta sähkön siirtoon. Lue lisää hallituksen korkeisiin sähkökuluihin kohdistamista tukitoimista tammikuussa julkaisemastamme artikkelista täältä .  Henkilökuljetukset vapautetaan väliaikaisesti arvonlisäverosta Kotimaan henkilökuljetukset on vapautettu väliaikaisesti arvonlisäverosta. Normaalisti henkilökuljetusten myyntiin on sovellettu 10 prosentin arvonlisäverokantaa. Muutos on voimassa 1.1.–30.4.2023, ja se koskee tänä aikana suoritettuja henkilökuljetuspalveluja. Vapautukseen sisältyy myös oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Luontoisetujen arvot nousevat Verohallinto on antanut vuosittaisen päätöksen luontoisetujen arvoista. Asuntolainan korkovähennys poistuu Asuntolainan korkoja ei saa vähentää verotuksessa lainkaan vuodesta 2023 alkaen. Myöskään ensiasunnon velan korkoja ei saa jatkossa vähentää verotuksessa. Yli 60-vuotiaiden työtulovähennys kasvaa Vuodesta 2023 alkaen palkka- ja yrittäjätulojen perusteella tehtävää työtulovähennystä korotetaan porrastetusti 60 vuotta täyttäneillä. Työtulovähennyksen korotuksen määrä on 200 euroa 60–61-vuotiailla, 400 euroa 62–64-vuotiailla ja 600 euroa 65 vuotta täyttäneillä. Työtulovähennys tehdään verosta. Yritykset saavat uuden kannustimen tutkimus- ja kehitystoimintaan Vuoden 2023 alusta alkaen yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan uudella verokannustimella. Yritykset voivat jatkossa tehdä tutkimus- ja kehitystoiminnastaan uuden yhdistelmävähennyksen, joka koostuu tutkimusmenojen määrään perustuvasta yleisestä lisävähennyksestä ja menojen määrän kasvuun perustuvasta ylimääräisestä lisävähennyksestä. Yleistä lisävähennystä sovelletaan verovuodesta 2023 alkaen ja ylimääräistä lisävähennystä verovuodesta 2024 alkaen. Irtaimen käyttöomaisuuden korotettuja poistoja jatketaan Yritykset ovat voineet tehdä vuosina 2020–2023 kaksinkertaiset poistot irtaimesta käyttöomaisuudesta verrattuna säännönmukaisiin poistoihin. Laki oli alun perin tarkoitettu määräaikaiseksi laiksi vuosille 2020–2023, mutta lain voimassaoloa on nyt päätetty pidentää siten, että irtaimen käyttöomaisuuden kaksinkertaisia poistoja voidaan tehdä myös vuosien 2024 ja 2025 verotuksessa. Lailla halutaan tukea yritysten investointeja.   Korkovähennysrajoitukset muuttuvat – muutoksia tasevapautukseen ja infrastruktuurihankkeita koskevaan poikkeukseen Korkovähennysrajoituksia muutettiin vuoden 2023 alusta alkaen. Lakimuutoksella kiristetään voimassa olevan lain tasevertailuun perustuvan tasevapautuksen saamisen edellytyksiä ja laajennetaan infrastruktuurihankkeita koskevan poikkeuksen soveltamisalaa. Jatkossa tasevapautusta ei sovelleta, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille maksettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle maksetuista koroista. Lisäksi korkorajoitussäännöstä muutettiin siten, että julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta toteuttava yksityisomisteinen yhteisö saa jatkossa vähentää intressipiiriin kuulumattomille tahoille maksettuja muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja. Lue lisää hallituksen korkovähennysrajoitusten muutoksista tammikuussa julkaisemastamme artikkelista täältä .   DAC7 – Alustatalouden toimijoille tiedonantovelvollisuus Digitaalisen alustatalouden toimijoiden eli alustaoperaattoreiden on jatkossa ilmoitettava Verohallinnolle tietoja alustan kautta toteutuneista myynneistä ja vuokrauksista sekä alustan kautta tuloja saaneista henkilöistä ja yrityksistä. Alustaoperaattoreiden on kerättävä tietoja 1.1.2023 alkaen, ja tiedot pitää ilmoittaa Verohallinnolle ensimmäiseltä raportointikaudelta tammikuun 2024 loppuun mennessä. Tiedot annetaan Verohallinnolle vuosittain.  Tiedonantovelvollisia ovat käytännössä yritykset, jotka tarjoavat sähköisen alustan tavaroiden ja palvelujen välittämiseen. Alustaoperaattorin on ilmoitettava tiedot henkilökohtaisista palveluista, kuten kuljetuspalveluista, tavaroiden myynnistä sekä asuin- ja liikehuoneistojen, pysäköintipaikkojen ja kiinteän omaisuuden sekä liikennevälineen vuokraamisesta. Vuosi-ilmoitus on annettava, vaikka kalenterivuodelta ei olisi ilmoitettavia tietoja. Peitelty osinko kokonaan veronalaiseksi Peiteltyä osinkoa koskevia säännöksiä on muutettu vuoden 2023 alusta alkaen siten, että jatkossa peitelty osinko on saajalleen kokonaan veronalaista tuloa. Muutos on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, jossa yhtenä kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisena toimenpiteenä on todettu, että peitelty osinko on syytä katsoa kokonaan veronalaiseksi tuloksi. Hallituksen suunnittelemia veromuutoksia pantu jäihin Hallitus suunnitteli aiemmin muutoksia arvonnousuveroon, taloudellisen työnantajan käsitteeseen ja ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoitusten verottamiseen, mutta sopi viime syksynä, että kyseisten lakimuutosten valmistelua ei jatketa tällä hallituskaudella. Kuopatut lakimuutosehdotukset saivat valmistelunsa aikana osakseen runsaasti kritiikkiä. Yksityishenkilöiden arvonnousuvero (exit-vero) Hallitus julkaisi viime syksynä yksityishenkilöiden arvonnousuveroa koskevan esitysluonnoksen, jolla oli tarkoitus laajentaa Suomen oikeutta verottaa Suomessa asumisen aikana kertyneen omaisuuden myyntivoittoja sellaisissa tilanteissa, joissa omaisuus luovutetaan ulkomailla asuttaessa. Hanke herätti lain valmistelutyön aikana runsaasti julkista keskustelua ja kritiikkiä. Taloudellinen työnantaja Hallitus suunnitteli taloudellisen työnantajan käsitteen tuomista tuloverolainsäädäntöön. Muutoksella oli tarkoitus laajentaa Suomen verotusoikeutta ulkomailta Suomeen työskentelemään tulevalle työntekijälle maksettavaan palkkaan, kun työntekijä työskentelee täällä sijaitsevalle taloudelliselle työnantajalle. Ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoitukset Hallituksen tavoitteena oli kiristää ulkomaisten kiinteistösijoitusten verotusta Suomessa. Hallitus tiedotti aiemmin hallituskaudellaan, että kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verotusta haluttiin muuttaa. Tarkoituksena oli, että tuloverolakiin lisättäisiin säännökset kiinteistövarallisuuteen sijoittaviin erikoissijoitusrahastoihin sovellettavasta läpivirtausmallista vuodelta 2024 toimitettavasta verotuksesta lähtien. Läpivirtausmallissa osuudenomistajan katsottaisiin saavan tulon suoraan sijoituskohteesta, jolloin välissä oleva erikoissijoitusrahasto jäisi verotuksessa huomioon ottamatta.

   Published: 19.1.2023

2. Post

   Sisäpiirihallinto kuntoon – neljä vinkkiä listaamattomalle yhtiölle

   Vastaavien väärinkäytösten estämiseksi on keskeistä, että sisäpiirihallinto ja siihen liittyvät käytännöt ovat listayhtiöiden lisäksi kunnossa myös kaikissa muissa organisaatioissa, joissa työskentelevät henkilöt voivat saada pääsyn sisäpiiritietoon osana työn, ammatin tai tehtäviensä hoitamista. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi taloudelliset ja juridiset neuvonantajat, investointipankit, sijoitusyhtiöt, konsultit sekä tietyt viranomaiset. Listayhtiöitä koskeva sisäpiiritieto voi olla hyvin moninaista, joten siihen voi olla pääsy yhtä hyvin listayhtiöitä tietovuodossa ja tietosuoja-asioissa neuvovalla IT-konsultilla kuin yritysjärjestelyn valmistelussa avustavalla neuvonantajallakin. Olemme listanneet alle neljä vinkkiä, joilla organisaatiot voivat parantaa sisäpiirihallintoaan ja pyrkiä estämään väärinkäytöksiä. 1. Laadi oman organisaatiosi tarpeet huomioiva sisäpiiriohje Kaikkien sisäpiiritiedon kanssa operoivien organisaatioiden on suositeltavaa laatia sisäpiiriohje, jossa määritellään organisaation toimintaan nähden riittävän kattava sisäpiiriasioiden hallinto ja valvonta. Ohjeistuksen ja käytäntöjen määritteleminen on tärkeää, jotta organisaatiossa tunnistetaan sisäpiiritieto ja osataan noudattaa sisäpiiritietoon liittyviä velvollisuuksia ja kieltoja. Jotta sisäpiiriohje ja sisäpiirihallintoon liittyvät käytänteet omaksuttaisiin ja niitä myös noudatettaisiin, on ohje saatettava kaikkien niiden henkilöiden saataville, joilla voi olla pääsy sisäpiiritietoon. Tämä henkilöpiiri voi vaihdella erilaisissa organisaatioissa. Sijoitusyhtiöissä pääsy sisäpiiritietoon on tavanomaisesti sijoituksesta vastaavalla sijoitustiimillä ja sijoituspäätöksen tekevillä sijoituskomitean jäsenillä. Investointipankeissa ja neuvonantajaorganisaatioissa pääsy sisäpiiritietoon on tyypillisesti neuvonantoon osallistuvan asiantuntijatiimin jäsenillä sekä organisaation tukihenkilöstöllä, kuten IT-asiantuntijoilla, joilla on laajat pääsyoikeudet organisaation IT-ympäristössä, sekä tiimiassistenteilla ja laskutuksesta vastaavilla henkilöillä. Sisäpiiriohjeen laatimisessa keskeistä on, että 2. Perusta sisäpiiriluettelo ja pidä se ajan tasalla Velvollisuus ylläpitää sisäpiiriluetteloa henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon, koskee liikkeeseenlaskijaa ja liikkeeseenlaskijan puolesta ja lukuun toimivia, kuten liikkeeseenlaskijan käyttämiä neuvonantajia ja konsultteja. Sisäpiiriluettelon ylläpitäminen torjuu tehokkaasti sisäpiiritiedon väärinkäyttöä, koska luetteloon merkittäessä sisäpiiritietoa saava henkilö tulee tietoiseksi saamansa tiedon luonteesta sisäpiiritietona. Kun henkilö merkitään sisäpiiriluetteloon, hänelle tulee ilmoittaa sisäpiiritietoon liittyvistä velvoitteista sekä sisäpiirikaupankäyntiin ja sisäpiiritiedon laittomaan ilmaisemiseen liittyvistä seuraamuksista. Merkinnän yhteydessä on myös pyrittävä varmistamaan, että henkilö vahvistaa kirjallisesti saaneensa tiedon sisäpiiritietoon liittyvistä velvoitteista ja seuraamuksista. Jotta sisäpiiriluettelo estäisi sisäpiiritiedon leviämistä (myös tahatonta) ja väärinkäyttöä mahdollisimman tehokkaasti, on organisaatiossa oltava selkeät menettelytavat sisäpiiritiedon ja sisäpiiriluetteloiden hallinnalle. Sisäpiiriluetteloihin liittyen keskeistä on, että 3. Huolehdi riittävistä toimista sisäpiiritiedon tahattoman leviämisen estämiseksi Sisäpiiritietoon liittyvien väärinkäytösten ja tietovuotojen estämiseksi sisäpiiritietoa on käsiteltävä ja säilytettävä luotettavalla tavalla niin, ettei sisäpiiriluetteloon merkitsemättömillä henkilöillä ole pääsyä sisäpiiritietoon. Tämä edellyttää sitä, että organisaatiossa on otettu käyttöön riittävät toimet, joilla estetään ulkopuolisten pääsy sisäpiiritietoon ja sisäpiiritiedon leviäminen vahingossa. Hyvä ja luotettava sisäpiiritiedon hallinnointi voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, sillä sisäpiirihallinon järjestämisessä on mahdollista hyödyntää useita eri IT-ratkaisuja. Sisäpiiritiedon hallinnoinnissa on suositeltavaa hyödyntää ja tehdä ainakin seuraavia toimia: Väärinkäytösten estämisen lisäksi tiedon luottamuksellisuuden turvaaminen on keskeistä sen vuoksi, että liikkeeseenlaskijan on sallittua lykätä sisäpiiritiedon julkistamista ainoastaan niin kauan kuin tiedon säilyminen luottamuksellisena voidaan turvata. Mikäli julkisuuteen ilmaantuu sisäpiiritietoa vastaavia täsmällisiä huhuja tai spekulaatiota, on sisäpiiritiedon luottamuksellisuuden katsottava vaarantuneen, ja liikkeeseenlaskijalle syntyy velvollisuus julkistaa sisäpiiritieto. Tiedon ennenaikainen julkitulo on liikkeeseenlaskijan kannalta useimmiten haitallista, sillä sisäpiiritiedon julkistamisella pyritään aina turvaamaan liikkeeseenlaskijan oikeutettua etua, kuten neuvotteluasemaa, joka saattaa vaarantua tiedon tullessa julkiseksi. 4. Järjestä kattavaa perehdytystä ja säännöllistä koulutusta Sisäpiirisääntelyn noudattamisen kannalta on keskeistä, että kaikki organisaatiossa sisäpiiritietoon käsiksi pääsevät henkilöt ymmärtävät sisäpiiritietoon liittyvät velvollisuudet ja rajoitukset. Velvoitteiden noudattamista voidaan pyrkiä myös tehostamaan sisällyttämällä organisaation työ- tai toimisuhteen ehtoihin velvoite noudattaa organisaation sisäpiiriohjeistusta ja osallistua säännöllisesti koulutuksiin. Koska sisäpiirisääntely ei välttämättä ole kaikille kovinkaan tuttua ja sääntelyssä ja siihen liittyvissä tulkinnoissa tapahtuu aika ajoin muutoksia, on organisaation huolehdittava siitä, että sisäpiirisääntelyyn liittyvistä velvollisuuksista ja rajoituksista järjestetään riittävä perehdytys ja että sisäpiirisääntelyyn liittyvää koulutusta järjestetään riittävän usein. Perehdytystä ja koulutusta on luontevaa järjestää Sisäpiirisääntelyssä ja siihen liittyvissä tulkinnoissa tapahtuvien muutosten johdosta on tärkeää, että organisaatiossa on vähintään yksi nimetty henkilö, joka seuraa sääntelyssä sekä viranomaisten (ESMA ja Finanssivalvonta) ja Nasdaq Helsingin säännöissä ja tulkinnoissa tapahtuvia muutoksia ja sisäpiirisääntelyyn liittyvää ratkaisukäytäntöä (EUT, suomalaiset tuomioistuimet, Finanssivalvonnan päätökset ja hallinnolliset seuraamukset sekä Nasdaq Helsingin kuripitolautakunnan ratkaisut). Muutoksista on syytä tiedottaa organisaatiossa riittävästi. Merkittävien sääntelyssä tapahtuvien muutosten yhteydessä voi olla myös suositeltavaa varmistaa organisaation tulkinta uudesta sääntelystä pyrkimällä selvittämään viranomaisen tulkinta tai konsultoimalla ulkopuolista neuvonantajaa, sillä usein myös muille organisaatioille on saattanut herätä samoja kysymyksiä uudesta sääntelystä.

   Published: 18.1.2023

3. Post

   Kiinteistön luovutusvoittovero, korkovähennysrajoitukset ja tuki kotitalouksien sähkölaskuihin – verotuksessa tapahtuu nyt paljon

   Valtiovarainministeriö julkaisi 17.11.2022 hallituksen esityksen (HE 279/2022), jossa tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös kiinteän omaisuuden välillisestä luovutuksesta saatua tuloa pidettäisiin jatkossa Suomesta saatuna tulona. Muutoksen jälkeen muun muassa tulo, joka on saatu Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta toisen yhtiön kautta omistavan ulkomaisen yhtiön osakkeiden luovutuksesta, olisi Suomessa veronalaista. Muutos mahdollistaisi uusimmissa verosopimuksissa Suomelle kiinteistön sijaintivaltiona kuuluvan verotusoikeuden käyttämisen kiinteistöjen välillisissä luovutuksissa. Hallitus esittää, että tuloverolain 10 §:ää muutetaan siten, että Suomesta saatuna tulona pidetään myös kiinteän omaisuuden välillisestä luovutuksesta saatua voittoa. Muutoksen jälkeen Suomesta saatuna tulona pidettäisiin myös ulkomaisen kiinteistöholdingyhtiön osakkeiden sekä kiinteistöihin sijoittavan kommandiittiyhtiön osuuksien luovutuksista saatua voittoa. Myös toisen henkilön hyväksi hallitun varallisuuskokonaisuuden luovutuksista saatu voitto olisi jatkossa Suomesta saatua tuloa. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että muutoksen vaikutukset verotuottoihin ovat satunnaisia ja riippuvat siitä, myydäänkö Suomessa välillisesti omistettua kiinteää omaisuutta ja mitä verosopimusta luovutukseen sovelletaan. Noin puolet Suomen solmimista verosopimuksista ovat niin sanotun vanhan mallin mukaisia eivätkä mahdollista välillisen kiinteistöluovutuksen verotusta. Tällaisia verosopimusvaltioita ovat muun muassa Alankomaat, Belgia, Itävalta, Luxemburg ja Ranska. Lisäksi verotusoikeuden soveltaminen edellyttää, ettei myyjää voida rinnastaa Suomessa verosta vapautettuun toimijaan. Muutoksen yhteydessä on lisäksi tarkoitus peruuttaa monenväliseen yleissopimukseen tehty varauma. Varauman peruuttaminen mahdollistaisi sen, että eräisiin vanhoihin verosopimuksiin voidaan saada nykyistä OECD:n mallia vastaava kiinteistön välillisestä luovutuksesta saadun tulon verotusoikeus ilman kahdenvälisiä verosopimusneuvotteluja. Hallituksen esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä ja lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2023. Korkovähennysrajoituksia muutettiin jälleen – muutoksia tasevapautukseen ja infrastruktuurihankkeita koskevaan poikkeukseen Korkovähennysrajoituksia muutettiin vuoden 2023 alusta alkaen. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa hallituksen esityksen (HE 202/2022) korkovähennysrajoitusten muuttamisesta. Lakimuutoksella kiristetään voimassa olevan lain tasevertailuun perustuvan tasevapautuksen saamisen edellytyksiä ja laajennetaan infrastruktuurihankkeita koskevan poikkeuksen soveltamisalaa. Jatkossa poikkeuksen soveltamiseen vaikuttaa tasevertailuun perustuvan tasevapautuksen soveltamisedellytysten lisäksi maksettujen korkojen määrä. Tasevapautusta ei jatkossa sovelleta, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille maksettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle maksetuista koroista. Lisäksi korkorajoitussäännöstä muutettiin siten, että julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta toteuttava yksityisomisteinen yhteisö saa jatkossa vähentää intressipiiriin kuulumattomille tahoille maksettuja vähennyskelvottomia nettokorkomenoja. Muutosten tavoitteena on rajoittaa mahdollisuuksia siirtää tuloa Suomen verotusvallan ulkopuolelle hyödyntämällä korkorajoitussääntelyn tasevertailuun perustuvaa poikkeusta pääomasijoitusrakenteissa ja muissa vastaavissa rakenteissa. Muutokset toteuttavat hallitusohjelman kirjausta sen arvioimisesta, onko nykyinen korkorajoitus- ja veronkiertosäännöstö riittävän tehokas keino estämään verotettavan tulon siirtämistä Suomen verotusvallan ulkopuolelle esimerkiksi pääomasijoitusrakenteissa. Pitkän aikavälin julkisten infrastruktuurihankkeiden osalta esityksen tavoitteena on, että yleistä korkovähennysrajoitussäännöstä ei jatkossa sovellettaisi julkisyhteisöjen tilaamiin infrastruktuurihankkeisiin, joita toteuttavat osittain tai kokonaan yksityisomistuksessa olevat yhteisöt. Tarkoituksena on, että korkorajoituksen soveltumisesta mahdollisesti aiheutuva verorasitus ei kohdistuisi yhteiskunnallisesti tärkeiden verovaroin rahoitettujen infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen. Muutokset eivät vaikuta tällaisten yhteisöjen omille etuyhteysyrityksilleen suorittamien korkojen vähennysrajoituksiin, vaan tällaiset korot ovat yhä korkovähennysrajoitusten piirissä. Pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita koskeva poikkeus koskee vain kolmansille osapuolille ja mahdollisten julkisyhteisöomistajien etuyhteysyrityksille suoritettuja korkoja.  Tasevertailuun perustuvaa poikkeusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Julkisia infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta sovelletaan takautuvasti vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta alkaen. Valtio tukee kotitalouksien sähkölaskuja Hallitus ilmoitti syksyllä toteuttavansa tukitoimia, joilla helpotetaan suuria sähkölaskuja saaneiden kotitalouksien asemaa. Tukitoimia toteutetaan alentamalla väliaikaisesti sähköstä perittyä arvonlisäveroprosenttia, myöntämällä kotitalouksille sähköenergian kotitalousvähennys ja ottamalla käyttöön pienituloisille tarkoitettu sähkötuki. Kaikki kolme toimea ovat väliaikaisia. Sähköstä peritty arvonlisäveroprosentti alennetaan väliaikaisesti yleisestä 24 prosentin arvonlisäverokannasta alennettuun 10 prosentin arvonlisäverokantaan. Väliaikainen arvonlisäverokannan alennus on voimassa 1.12.2022–30.4.2023. Alennus ei koske sähkön siirtohintaa eikä sähköveroon kohdistuvaa arvonlisäveroa. Vuoden 2023 alusta tulee lisäksi voimaan väliaikainen sähköenergian kotitalousvähennys (sähkövähennys). Käytännössä sähkövähennys tarkoittaa, että vakituisen asunnon sähköenergiakulut oikeuttavat väliaikaisesti 60 prosentin kotitalousvähennykseen siltä osin kuin maksettu määrä ylittää 1.1.2023 ja 30.4.2023 väliseltä ajalta 2 000 euroa ja on enintään 6 000 euroa. Vähennys on korkeintaan 2 400 euroa yhtä vakituista asuntoa kohden.  Sähkövähennys ei vaikuta muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen määrään. Vähennykseen oikeuttaa sähköenergiasta maksettu verollinen määrä sekä siihen liittyvä perusmaksu. Sähkönsiirrosta maksettu määrä ei oikeuta vähennykseen. Hallitus ei ole ehdottanut muita muutoksia kotitalousvähennykseen. Koska sähkön hinta on noussut voimakkaasti ja nousee arvioiden mukaan edelleen, myös sellaisia pienituloisia kotitalouksia, jotka eivät pysty hyödyntämään verottajan myöntämää sähkövähennystä, on päätetty tukea erikseen. Tukea voi saada vuonna 2023 tammi–huhtikuun ajalta. Tukea maksetaan vakinaisen asunnon sähköenergiasta aiheutuneista kustannuksista siten, että tuki on 60 prosenttia kuukausittaisen sähkölaskun 400 euron ylittävältä osalta. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon enintään 1 500 euron sähkölasku kuukaudessa. Tukea myönnetään 1.1.2023 ja 30.4.2023 väliseltä ajalta. Hallitus linjasi lisäksi joulukuun lopussa lisätoimista, joilla tuetaan kansalaisia suurissa talvikuukausien sähkölaskuissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että tuen kokonaismäärä on alustavan arvion mukaan enintään noin 400 miljoonaa euroa. Tuki maksetaan kertakorvauksena siten, että se on tarkoitettu helpottamaan neljän talvikuukauden sähkölaskujen maksamista ja sen laskentaperusteena käytetään marras–joulukuun toteutunutta kulutusta. Korvauksen laskennallinen kuukausittainen enimmäismäärä on 700 euroa ja kuukausittainen omavastuu 100 euroa. Valmistelun kuluessa arvioidaan tarkemmin, miten tuki voidaan eri tilanteissa kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

   Published: 17.1.2023

4. Post

   Listayhtiöiden neuvottelukunnan laatimat kutsumallit valmiina yhtiökokouskauteen

   Samanaikaisesti uuden kutsumallin kanssa LYNK julkaisi etä- ja hybridikokouksia koskevat yhtiöjärjestyksen mallilausekkeet ja lisäksi päivitetyn ohjeen eräistä pörssiyhtiöiden yhtiökokouksiin liittyvistä menettelytavoista. Päivitetty pöytäkirjamalli on tarkoitus julkaista myöhemmin. Kutsumallin päivityksen myötä mallista pitää oikeastaan puhua yksikön sijaan monikossa: entinen kutsumalli on korvattu kolmella uudella, joista yksi on laadittu perinteistä yhtiökokousta (OYL 5:16.1), toinen hybridikokousta (OYL 5:16.2) ja kolmas etäkokousta (OYL 5:16.3) silmällä pitäen. Päivitetyissä malleissa on huomioitu myös Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 20.10.2021 julkaisema kannanotto hallituksen jäsenten valintamenettelystä. Vaikka kutsumallit onkin ensisijaisesti tarkoitettu suomalaisille pörssiyhtiöille, niitä on LYNK:n mukaan usein perusteltua käyttää soveltuvin osin myös Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalla listatuissa yhtiöissä. Tällöin tulee toki huomioida, että soveltuvassa sääntelyssä saattaa olla eroja, koska tietyt osakeyhtiölain säännökset koskevat vain pörssiyhtiöitä, eikä First North -markkinapaikalla listatuilla yhtiöillä ole myöskään velvollisuutta noudattaa hallinnointikoodia. LYNK:n kutsumallit ovat arvokas apu erityisesti tulevana yhtiökokouskautena, kun osakeyhtiölain uusia etäosallistumista koskevia säännöksiä päästään soveltamaan ensimmäistä kertaa. Yhtiöiden näkökulmasta mallit tarjoavat valmiin lähtökohdan uudessa tilanteessa, eikä jokaisen yhtiön tarvitse lähteä keksimään pyörää uudelleen. Osakkeenomistajien näkökulmasta taas mallit edesauttavat yhtiökokouskutsujen yhtenäisyyttä, mikä on omiaan helpottamaan erityisesti niiden osakkeenomistajien elämää, jotka osallistuvat useiden yhtiöiden yhtiökokouksiin. Päivitettyjen kutsumallien perusteella on selvää, että jos kokous järjestetään täysin etänä tai jos osakeyhtiölain mukaisia etäosallistumiskeinoja otetaan muuten käyttöön, laajan yhteistyön merkitys kutsun ja muun ohjeistuksen valmistelussa korostuu entisestään. Kutsun ja muun ohjeistuksen valmistelu on syytä aloittaa mahdollisimman hyvissä ajoin ja laajalla kokoonpanolla siten, että mukana on paitsi juridiikan ja viestinnän myös teknisen toteutuksen asiantuntijoita. Etäosallistumista koskevan ohjeistuksen laatimisessa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota ohjeistuksen havainnollisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Teksti on julkaistu alun perin Directors’ Institute Finlandin verkkosivuilla .

   Published: 3.1.2023

5. Post

   Yrityskauppavalvonnan uudet liikevaihtorajat astuivat voimaan 1.1.2023

   Yrityskauppailmoitusvelvollisuuksien selvittämisessä tulee huomioida myös unionin tuomioistuimen kesällä vahvistaman komission tulkintalinjauksen muutos. Nykyään komission on mahdollista tutkia myös liikevaihtorajat alittavia järjestelyitä. Yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat laskivat Lainmuutoksen myötä vuoden 2023 alusta ilmoitettavaksi tulivat kaikki yrityskaupat, joissa: Aiemman kilpailulain (948/2011) 22 §:n mukaan yrityskauppa tuli ilmoittaa KKV:lle, jos yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu maailmanlaajuinenliikevaihto ylitti 350 miljoonaa euroa ja jos vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylitti kummankin osalta 20 miljoonaa euroa. Uuden lain mukaan osapuolten yhteenlasketun liikevaihdon osalta liikevaihtoraja määräytyy siis ainoastaan Suomesta kertyvän liikevaihdon perusteella, eikä maailmanlaajuisella liikevaihdolla ole enää merkitystä. Toinen liikevaihtoraja, joka koskee vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyttä liikevaihtoa, laski aiemmasta20 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon. Liikevaihtorajojen alentamisen taustalla on hallituksen esityksen mukaan se, että aiemmat yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat olivat liian korkeat Suomen kansantalouden kokoon nähden. Aiempienliikevaihtorajojen on katsottu rajaavan tiettyjä toimialoja yrityskauppavalvonnan ulkopuolelle. Uudet liikevaihtorajat soveltuvat sellaisiin yrityskauppoihin, joissa sopimus on tehty, määräysvalta hankittu tai julkinen ostotarjous julkistettu 1.1.2023 tai sen jälkeen. Edellä kuvattujen muutosten seurauksena Suomen yrityskauppavalvonta laajeni koskemaan useampia yritysjärjestelyitä ja pienempiä yrityksiä. Liikevaihtorajojen muutoksen on arvioitu tuovan vuodessa noin 30–40 yrityskauppaa lisää yrityskauppailmoitusvelvollisuuden piiriin. Näin ollen yrityskauppailmoitusten määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan nykyisestä. Vastoin KKV:n ehdotusta kilpailulakiin ei lainmuutoksen myötä sisällytetty KKV:lle otto-oikeutta eli KKV:n mahdollisuutta ottaa käsittelyynsä myös sellaisia yrityskauppoja, jotka jäävät liikevaihtorajojen alapuolelle. Myös yrityskauppoja koskeva ilmoituskaava on päivitetty muuttamalla valtioneuvoston asetusta yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta (1012/2011). Päivityksen tarkoituksena on keventää yrityskauppailmoituksen tietovaatimuksia etenkin yrityskaupoissa, joissa osapuolilla ei ole lainkaan tai on ainoastaan hyvin vähäisissä määrin päällekkäistä liiketoimintaa tai vertikaalisia yhteyksiä toisiinsa. Euroopan komissiolla mahdollisuus tutkia myös liikevaihtorajat alittavia järjestelyitä EU:n sulautuma-asetuksen 22 artiklan alla jäsenvaltio voi pyytää komissiota tutkimaan yritysjärjestelyn, joka ei muutoin kuuluisi komission tai kansallisen kilpailuviranomaisen toimivaltaan. Aiemmin komissio on ottanut tutkittavakseen yritysjärjestelyitä ainoastaan tilanteissa, joissa siirtoa pyytävän jäsenvaltion ilmoituskynnys on ylittynyt. Keväällä 2021 komissio julkaisi 22 artiklan käytöstä tiedonannon , jossa komissio, aiemmasta käytännöstään poiketen, kannustaa jäsenvaltioita käyttämään 22 artiklan siirtomekanismia myös eräissä tilanteissa, joissa kansallinen ilmoituskynnys ei ylity. Muutoksen taustalla on komission tavoite pystyä puuttumaan aiempaa paremmin järjestelyihin, joiden tavoitteena on ostaa uusi kilpailija pois markkinoilta. Unionin yleinen tuomioistuin on kesällä 2022 asiassa Illumina/GRAIL antamassaan ratkaisussaan vahvistanut, että komissio voi ottaa kansallisten kilpailuviranomaisten pyynnöstä tutkittavakseen myös sellaisia järjestelyitä, jotka eivät ylitä kansallisia ilmoituskynnyksiä. Komission tiedonannon ja yleisen tuomioistuimen tuomion myötä 22 artiklan mahdollistama siirtomekanismi tulee huomioida yritysjärjestelyissä myös tilanteissa, joissa kansallista ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Erityisesti digi- ja lääkemarkkinoita koskevissa yritysjärjestelyissä tulisi huomioida mahdollisuus siihen, että kansalliset kilpailuviranomaiset pyytävät komissiota tutkimaan järjestelyn.  

   Published: 29.12.2022

6. Post

   Sähkömarkkinoilla tapahtuu

   Tässä katsauksessa nostetaan esiin muutamia keskeisiä huomioita hallituksen esityksestä. Muitakin uusia lainsäädäntöehdotuksia on jo odotettavissa hallituksen linjattua viime keskiviikkona sähkön hintakaton ja sähkönkäyttäjien tukitoimien valmistelusta. Palaamme näihin erikseen vuoden 2023 aikana. Kohti joustavia sähköverkkoja ja verkonkäyttäjiä Tiistaina 20.12.2022 annetun hallituksen esityksen yhtenä tavoitteena on kulutusjoustojen ja hajautettujen resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Sähkömarkkinalakia (588/2013) koskevan muutosehdotuksen mukaan verkonhaltijoiden tulisi jatkossa huolehtia ” sähköverkkonsa varmasta, luotettavasta ja tehokkaasta käytöstä ” sekä siitä, että tähän tarvittavat lisäpalvelut ovat saatavilla. Erikseen säädettäisiin jakeluverkonhaltijan velvollisuudesta hankkia joustopalveluja jakeluverkon käytön ja kehittämisen tehostamiseksi. Joustopalveluita voitaisiin käyttää myös siirtorajoitusten hallitsemiseksi. Hallituksen esityksessä on tuotu esiin, että joustopalveluiden kysyntä on ollut tähän asti vähäistä, ja ehdotetulla hankintavelvoitteella pyritäänkin direktiivin mukaisesti luomaan markkinaa palveluille. Jatkossa sähkömarkkinalaissa säädettäisiin myös itsenäistä aggregaattoria koskevista säännöksistä. Aggregoinnilla tarkoitetaan, että useiden verkon käyttäjien tuottamaa sähköä tai niiden kulutuskuormia yhdistetään sähkömarkkinoilla myytäväksi tai ostettavaksi. Itsenäisyys tarkoittaa sitä, ettei aggegaattori ole sidoksissa asiakkaan avoimeen sähköntoimittajaan. Sen lisäksi, että sähkömarkkinalakiin lisättäisiin säännökset aggregointisopimuksista, sähkömarkkinalaissa säädettäisiin jatkossa myös aggregaattorin aiheuttamien kustannusten korvaamisesta asiakkaan avoimelle toimittajalle ja tasevastaavalle. Myös yksittäisen loppukäyttäjän tulisi korvata aiheuttamansa kustannukset avoimelle toimittajalleen tai tasevastaavalleen tarjotessaan kulutusjoustoa sähkömarkkinoille. Lakiehdotuksen mukaan järjestelmävastaava kantaverkonhaltija, eli Fingrid Oyj, määrittäisi menetelmän, jolla korvaus lasketaan. Lisäksi avoimen toimittajan ja tasevastaavan tasepoikkeama oikaistaisiin. Ehdotuksen mukaan tarkempia säännöksiä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella, ja sääntelyä on todennäköisesti vielä tarpeen tarkentaa. Sähkömarkkinalakiin on tarkoitus lisätä myös säännökset energiavarastojen osalta. Verkonhaltijat voisivat vain poikkeuksellisesti omistaa ja operoida varastoja. Ensimmäisen poikkeuksen muodostaisivat niin kutsutut kiinteät verkkokomponentit, joiden osalta Energiaviraston tulisi myöntää verkonhaltijalle poikkeuslupa. Toiseksi Energiavirasto voisi myöntää verkonhaltijalle luvan myös muun tyyppisten energiavarastojen omistamiselle ja operoinnille tietyissä tilanteissa, joissa markkinatoimijat eivät avoimen tarjouskilpailun jälkeen varastoa ryhdy operoimaan. Kantaverkonhaltijan tehtävät ja liittämisen erityissäännökset Kantaverkonhaltijan sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä koskevia säännöksiä nostettaisiin lain tasolle. Kantaverkonhaltijan oikeudet rajoittaa sähkönsiirtoa ja keskeyttää se sekä ohjata sähkön käyttöä, tuotantoa, tuontia ja vientiä käyttövarmuuden ollessa uhattuna vastaisivat pieniä tarkennuksia lukuun ottamatta voimassa olevaa sääntelyä. Fingrid Oyj on syksyn mittaan varoittanut sähköpulan mahdollisuudesta talven kovilla pakkasilla, joten säännökset ovat erittäin ajankohtaisia. Liittämisvelvollisuuden osalta kantaverkonhaltija ja suurjännitteisen jakeluverkon haltija voisivat jatkossa rajoittaa liittymisehdoissa voimalaitosten ja energiavarastojen liittymispisteen tehoa, jos liittymä edellyttäisi verkon vahvistamista. Kantaverkonhaltija ja suurjännitteisen jakeluverkon haltija voisivat tehdä näin tilanteissa, joissa liittymän toteuttamista voitaisiin nopeuttaa tai liitettävän yksikön taloudellinen tehokkuus varmistaa. Tehoa ei kuitenkaan voi rajoittaa, jos liittyjä korvaa siirtokapasiteetin lisäämisestä aiheutuvat kustannukset, jotka eivät kuulu verkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden piiriin. Tällä hetkellä suurjännitteiseen verkkoon liitetään kasvavalla vauhdilla erityisesti tuulivoimaa, ja liityntöjen valmistuminen tarvittavalla nopeudella onkin aiheuttanut haasteita. Lausuntokierroksen jälkeen sääntely ulotettiin koskemaan myös suurjännitteisiä jakeluverkkoja. Tavoitteena dynaamisemmat vähittäismarkkinat ja toimitusvelvollisuuden tarkennukset Myös asiakkaiden mahdollisuuksia hyötyä joustavasta sähkönkäytöstään pyritään esityksellä lisäämään siten, että asiakasmäärältään suurille vähittäismyyjille asetettaisiin velvollisuus tarjota dynaamisia sähkönmyyntisopimuksia, vaikka viime aikoina tähän joukkoon kuuluvien spot-hinnoiteltujen sopimusten tarjonnasta ei olekaan ollut pulaa. Myös toimitusvelvollisen vähittäismyyjän olisi jatkossa tarjottava dynaamisia sähkönmyyntisopimuksia loppukäyttäjille, jos loppukäyttäjän mittauslaitteiston mittaustarkkuus on riittävä. Dynaamisen sähkönmyyntisopimuksen tekeminen edellyttäisi jatkossa loppukäyttäjän nimenomaista tahdonilmaisua. Muutoksia ehdotetaan myös muihin vähittäismyyjän toimitusvelvollisuutta koskeviin säännöksiin. Lausuntokierroksen versiosta poiketen lopullisessa hallituksen esityksessä vaatimus toimitusvelvollisuustuotteen hinnoittelun ”kohtuullisuudesta” vastaa voimassa olevaa säännöstä. Esityksen yleisperusteluissa on todettu, että sähkömarkkinadirektiivin ”markkinapohjaisen hinnoittelun” vaatimus ei edellytä tältä osin muutoksia kansallisen säännöksen soveltamiskäytäntö huomioiden. Hallituksen esityksen säännöskohtaisten perusteluiden mukaan ”säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksessä todettaisiin yksiselitteisesti , että dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimus voisi olla myös toimitusvelvollisuustuote”. Ehdotetun sähkömarkkinalain 67 §:n 2 momentin mukaan ”vähittäismyyntihinnat tai niiden määräytymisperusteet on esitettävä helposti ja selkeästi verrattavalla tavalla”. (korostukset tässä) Säännöskohtaisten perusteluiden valossa tämän voisi tulkita olleen lainsäätäjän tarkoitus jo vuoden 2013 sähkömarkkinalakia annettaessa. Energiamarkkinariitalautakunta ja Energiavirasto ratkomaan sähkömarkkinariitoja Ehdotukseen kuuluu myös kokonaan uusi laki energiamarkkinariitalautakunnasta. Jatkossa energiamarkkinariitalautakunta voisi käsitellä sähköalan yritysten ja muiden kuin kuluttajaloppuasiakkaiden välisiä sähkömarkkinariitoja ja antaa ratkaisusuosituksia, kun Energiavirastolla ei ole toimivaltaa riita-asiassa. Energiavirasto puolestaan käsittelisi sähköverkkoon pääsyn epäämiseen liittyvät riita-asiat sekä sähkömarkkinaosapuolten erimielisyydet aggregointiin liittyen. Mitä seuraavaksi? Eduskunnassa hallituksen esityksen käsittely alkaa lähetekeskustelulla heti kevätistuntokauden alussa. Paketti ehditään toivottavasti käsitellä tällä hallituskaudella, sillä sähkömarkkinadirektiivin täytäntöönpanotoimet ovat myöhässä direktiivin implementointiaikataulusta. Esitys ei jää ainoaksi eduskuntaan keväällä vietäväksi sähkömarkkinaehdotukseksi. Aiemmin joulukuussa lausuntokierroksella oli windfall-veroa koskeva lakiluonnos. Tällä viikolla Suomen hallitus linjasi sähkönkäyttäjille maksettavasta korvauksesta talven sähkölaskujen kattamiseksi osittain. Lisäksi hallitus ehdotti joustoja sähkölaskujen maksuaikatauluihin. Valmisteltavaksi on linjattu myös ”joustoon ja säästöön kannustava” sähkön hintakatto, joka vaikuttaisi kohdistuvan vähittäishintoihin. Monet asiantuntijat ovat arvostelleet sähkön hintakattoa, joka voisi poistaa signaalin sähkön niukkuudesta ja kasvattaisi siten sähköpulan riskiä. Mediatietojen valossa työ- ja elinkeinoministeriön virkakunnassa katseita olisi käännetty ainakin Norjaan, missä valtio tietyn hinnan ylittyessä maksaa suhteellisen osuuden sähkölaskuista. Hintakatto ei ilmeisesti ehtisi käyttöön vielä tällä talvikaudella. Energiakriisin keskellä nurkan takana odottaa myös jo seuraava EU:n sähkömarkkinapaketti. Komission työohjelman mukaan sähkömarkkinamallin päivityksiin viittaava lainsäädäntöpaketti on tarkoitus antaa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, ja luonnosehdotusta odotetaan lausuntokierrokselle. Kansallisen sähkömarkkinalain kokonaisuudistus saattaa jo siintää horisontissa.

   Published: 27.12.2022

7. Post

   Uusi ilmoittajansuojelulaki hyväksytty – miten varautua ilmoitusten tutkimiseen?

   Laki perustuu EU:n niin sanottuun whistleblower-direktiiviin. Se velvoittaa suuret ja keskisuuret yritykset sekä julkisen sektorin toimijat perustamaan organisaation sisäisen ilmoituskanavan, jonka kautta muun muassa henkilöstö voi ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä. Lain taustoja, soveltamisalaa sekä ilmoituskanavan perustamista on käsitelty aiemmassa blogissamme .  Tässä blogissa keskitymme itse ilmoitusten käsittelyyn yrityksessä. Vastaanottoilmoituksen määräajat ja salassapito Organisaation tulee tehdä ilmoittajalle vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Tämän lisäksi ilmoittajalle on kerrottava kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, mitä toimenpiteitä ilmoituksen perusteella toteutetaan. Tätä ilmoitusta tehtäessä on tapauskohtaisesti harkittava, miten ja milloin toimenpiteistä ilmoitetaan ilmoituksen tekijälle. Salassapitovelvollisuuksien lisäksi on huomioitava muun muassa mahdolliset selvitys- ja tutkintatoimille aiheutuvat haitat unohtamatta myöskään esimerkiksi ilmoituksen kohteen oikeuksia.     Ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyys tai tieto, josta henkilöllisyys voidaan päätellä, on lähtökohtaisesti pidettävä salassa. Tästä voidaan kuitenkin poiketa lain mainitsemissa tilanteissa ja lain mainitsemalla tavalla. Organisaation tulee tuntea lain asettamat salassapitovelvollisuudet ja tietosuojavelvoitteet sekä niiden poikkeukset varmistaakseen, että ilmoitukset käsitellään ja selvitetään salassapito- ja tietosuojamääräysten mukaisesti. Ilmoituksen selvittäminen vaatii resursseja ja asiantuntemusta Yksinkertaisenkin ilmoituksen selvittäminen voi viedä selvityksestä vastuussa olevalta henkilöltä paljon aikaa: mitä monimutkaisempi ja laajempi ilmoitus on, sitä enemmän aikaa perusteellisen selvityksen tekemiseen kuluu. Organisaation tulisikin varata selvitystyöhön riittävästi resursseja ja arvioida etukäteen, milloin ja minkälaisissa tapauksissa on syytä käyttää ulkopuolisia voimavaroja, jotta pullonkauloja ei pääse syntymään. Riittämättömät selvitysresurssit voivat johtaa selvitystyön viivästymiseen. Pahimmassa tapauksessa ilmoittaja voi tällöin turhautua ja tehdä ilmoituksen viranomaiskanavaan tai jopa julkistaa tiedot, jolloin organisaatio menettää mahdollisuutensa selvittää asiaa ensin sisäisesti. Osana resursointiharkintaa tulisi huolehtia myös riittävästä asiantuntemuksesta. Selvitystyön tekijöiden tulee hallita sääntely-ympäristö, jota ilmoitus koskee. Sovellettavan lainsäädännön lisäksi yhtiön omat sisäiset ohjeistukset ovat keskeisessä asemassa. Vaikka asiantuntemukselle asetettavat vaatimukset vaihtelevat ja ovat riippuvaisia yksittäisen ilmoituksen sisällöstä, organisaatioiden on syytä pohtia etukäteen, minkälaista asiantuntemusta löytyy sisäisesti ja mistä mahdollisesti puuttuvaa asiantuntemusta voidaan yksittäistapauksessa hankkia. Tärkeintä tässäkin on miettiä asioita etukäteen ennen ilmoituskanavan käyttöönottoa. Tutkintaprosessi kannattaa suunnitella etukäteen Tehokas ja luotettava sisäinen selvitysprosessi edellyttää selkeitä pelisääntöjä. Yhtiöiden tulisi analysoida tutkintaprosessi sen päävaiheiden kautta, ja tutkinnalle tulisi laatia etukäteen selkeä toimintakuvaus esiselvitysvaiheesta raportointiin ja päätöksentekoon. Toimintakuvauksen tulisi olla riittävän joustava, jotta se mukautuu erilaisten asioiden tutkintaan mutta on samalla tarpeeksi yksityiskohtainen ja käytännönläheinen, jotta siitä on hyötyä selvityksen tekijöille. Tutkintaprosessia suunniteltaessa ei saa myöskään unohtaa selvityksen eri vaiheiden ja tutkintatoimenpiteiden dokumentointia, jotta mahdollisessa jälkitarkastelussa on selvää, mitä on tehty ja mihin tutkinnan tulokset perustuvat. Käytännönläheisyyttä lisää esimerkiksi työvaihekohtaisten tarkastuslistojen laatiminen osana suunnittelutyötä.  Selvityksen alussa ei välttämättä vielä pystytä arvioimaan, onko kyse laajasta vai suppeasta selvityksestä, jolloin alkuvaiheen käytännön toimenpiteet ovat usein varsin samanlaiset. Toisaalta tässä vaiheessa tehdyt virheet voivat vaikuttaa koko tutkinnan integriteettiin ja sen johtopäätösten uskottavuuteen, eikä niitä välttämättä pystytä enää korjaamaan tutkinnan myöhemmissä vaiheissa, jos kyse on esimerkiksi virheistä tutkinnan kohteena olevan aineiston turvaamisessa tai sen koskemattomuuden varmistamisessa. Tarkastuslistat vähentävät merkittävästi riskiä siitä, että keskeisiä toimenpiteitä ei suoriteta tai ne suoritetaan liian myöhään. 

   Published: 23.12.2022

8. Post

   Sytytä valot

   Tuntuu, että juuri nyt kollektiivisesti palaamme perusasioihin ja tunnemme huolta omasta – tuvasta, perheestä, yhteiskunnasta ja liiketoiminnasta. Kiitämme myös omaa lupaa: vapaan demokratian ansiot tuntuvat kirkkailta ja hiljaisetkin signaalit sen kestämisestä tiukoissa paikoissa huojentavat mieltä. Yritämme kukin tahoillamme ratkaista hankalia tilanteita haastavassa ajassa. Johdon asialistalla ovat ainakin uhkaava taantuma, inflaatio sekä energia- ja ilmastokriisi. Protektionismin lisääntyminen USA:ssa saa pohtimaan kansainvälisen kaupan tulevaisuutta erityisesti eurooppalaisesta näkökulmasta. Olisi helppo liittyä valittajien kuoroon. Silti kriisissäkin on aina mahdollisuus. Osa yrityksistä voi ja osaa hyödyntää sen. Osa uskaltaa ottaa hallittuja riskejä ja kiihdyttää sateisena päivänä muiden ohi. Inspiraatiota menestyksestä ja uskalluksesta voi etsiä vaikkapa suomalaisten yksisarvisten listalta. Hienoltahan se näyttää. Vain omaan tupaan ei kannata jäädä, sillä avarakatseisuus ja rohkeus johtavat kasvuun ja oppiin. Kumppanuutta kannattaa vaalia. Myös tarinan vanha nainen lähti. Ja palattuaan hän sytytti kotiinsa taas valot. Meidän tehtävämme Castrén & Snellmanilla on auttaa sinua pitämään huolta omastasi hyvinä ja pahoina päivinä. Haluamme auttaa sinua tekemään oikeita ratkaisuja ja menestymään. Ratkaistavien asioiden lista voi tuntua nyt pitkältä. Uskomme silti kaikkina aikoina kestäviin menestystarinoihin ja rakennamme niitä kanssanne myös ensi vuonna. Kiitos asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme yhteistyöstä ja luottamuksesta kuluneena vuonna!

   Published: 20.12.2022

9. Post

   Kiistelty luonnonsuojelulaki mutkien kautta voimaan

   Eduskunta hyväksyi 13.12.2022 uuden luonnonsuojelulain. Laki tulee voimaan 1.6.2023 ja korvaa nykyisen, vuodelta 1996 peräisin olevan luonnonsuojelulain (1096/1996). Uuden lain rakenne ja sisältö pysyvät pitkälti samana. Lain tavoitteita ajantasaistetaan lisäämällä yhdeksi tavoitteeksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Merkittäviä uudistuksia ovat muun muassa varovaisuusperiaatteen kirjaaminen lakiin, vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskevat säännökset (ks. ekologista kompensaatiota koskeva blogikirjoituksemme ) sekä uhanalaisten eliölajien suojelun vahvistaminen muun muassa niiden huomioon ottamista koskevalla säännöksellä. Uuden lain myötä Metsähallitus ei enää voisi myöntää lupaa malminetsintään kansallis- tai luonnonpuistoissa. Lakiin lisätään myös perinteisten saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin heikentämiskielto. Poliittisesti poikkeuksellinen eduskuntakäsittely   Luonnonsuojelulain uudistamisprosessi on ollut poliittisesti varsin poikkeuksellinen, ja lakiehdotuksen sisältö on muuttunut matkan varrella paljon. Lakiehdotus annettiin lausunnoille heinäkuussa 2021. Silloin lainsäädännön arviointineuvosto katsoi 23.12.2021 esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossaan, että yhtenä esitysluonnoksen keskeisimpänä puutteena ja kehittämiskohteena oli yrityksiin ja maanomistajiin kohdistuvien vaikutusten mittaluokan selventäminen sekä varovaisuusperiaatteen merkityksen tarkempi kuvaaminen esimerkkien avulla. Toukokuussa 2022 annettu hallituksen esitys HE 76/2022 vp sisälsikin tältä osin joitain tarkennuksia. Valiokuntakäsittelyssä hallituksen esitys joutui kuitenkin kiistelyn kohteeksi. Keskiössä oli erityisesti uhanalaisia luontotyyppejä koskeva sääntely, jonka nojalla tietyt uhanalaiset luontotyypit olisi voitu säätää uhanalaisiksi valtioneuvoston asetuksella. Nämä luontotyypit olisi tullut ottaa huomioon muun lain mukaisessa päätöksenteossa, esimerkiksi ympäristö- tai vesitalouslupaharkinnan yhteydessä. Valiokuntien huomautukset liittyivätkin erityisesti uhanalaisten luontotyyppien sääntelyn vaikutusten arviointiin ja ennakoitavuuteen. Perustuslakivaliokunta katsoi lakiehdotusta koskevassa lausunnossaan, että mainitun sääntelyn ennakoitavuutta tulisi parantaa ja sen vaikutuksia konkretisoida. Talousvaliokunta taas totesi, ettei sääntely saisi muodostua esteeksi esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeiden tai jo olemassa olevien laitosten ylläpidon kannalta. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon mukaan valmistelussa olisi laajemmin tullut arvioida ehdotusten välittömiä ja välillisiä vaikutuksia muun muassa omaisuudensuojaan ja elinkeinotoiminnan harjoittamisedellytyksiin, sillä uhanalaisia luontotyyppejä koskevalla sääntelyllä katsottiin olevan merkittäviä välillisiä vaikutuksia maanomistajan oikeusasemaan ja perustuslaissa turvattuun omaisuudensuojaan. Ympäristövaliokunnan mietinnössä esitettiin lopulta luontotyyppejä koskevan asetuksenantovaltuutuksen ja huomioonottamisvelvollisuuden poistamista kokonaan. Myös varovaisuusperiaatteen sanamuotoa muutettiin vähemmän velvoittavaan muotoon. Lisäksi kalat ja ravut jätettiin pois eliölajien suojelua koskevasta luvusta. Muutosten taustalla on poikkeuksellinen poliittinen tilanne, jossa keskusta hallituspuolueena päätyi äänestämään opposition mukana. Itse äänestystilannekaan ei sujunut ongelmitta – alkuperäiseen hallituksen esitykseen sisältynyt ehdotus kalkkilampien, purojen ja lähteikköjen sisällyttämisestä vesilain nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin äänestettiin epähuomiossa pois lakiehdotuksesta. Eduskunta hyväksyi kuitenkin jälkikäteen lausuman, joka velvoittaa hallituksen valmistelemaan lainsäädäntömuutosta vesiluontotyyppien soveltamisalan laajentamiseksi alkuperäisessä lakiehdotuksessa esitetyllä tavalla. Todelliset vaikutukset jäävät nähtäväksi Eduskunta hyväksyi lopulta lakiehdotuksen ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisena. Lainsäädännön arviointineuvoston ja valiokunnissa esitettyjen näkökohtien perusteella lain vaikutukset ovat jääneet epäselviksi. Eduskunnan hyväksymien muutosten voitaneenkin osittain nähdä olevan tämän seurausta. Uuden luonnonsuojelulain todelliset käytännön vaikutukset esimerkiksi yrityksiin jäävät nähtäväksi. Uusi luonnonsuojelulaki herättää jo nyt kysymyksiä varovaisuusperiaatteen käytännön merkityksestä. Varovaisuusperiaatteen soveltamiskäytännöstä ja sen hyväksyttävyydestä on viime aikoina käyty aktiivista keskustelua. Tulemme lähiaikoina julkaisemaan tätä koskevan blogikirjoituksen.

   Published: 16.12.2022

10. Post

    EU:n yritysvastuulaki harppasi eteenpäin: neuvosto yksimielisyyteen kestävän toiminnan huolellisuusvelvoitteesta

    Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuun alun kokouksessaan neuvottelukantansa eli yleisnäkemyksen unionin yritysvastuulaista. Viralliselta nimeltään säädöshanke on direktiiviehdotus yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Esittelimme komission ehdotusta keväällä blogissamme ja artikkelissamme . Neuvosto jätti kannassaan direktiivin soveltamisalan ennalleen. Toisin sanoen uusi kestävän liiketoiminnan huolellisuusvelvoite koskisi ”kotimaisia” eli Euroopan unionissa perustettuja yrityksiä, jos niillä on keskimäärin yli 500 työntekijää ja jos niiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa. Raja-arvot olisivat matalammat tekstiiliteollisuudessa, maa-, metsä- ja elintarviketeollisuudessa sekä kaivannaisteollisuudessa (yli 250 työntekijää ja 40 miljoonaa euroa). Ulkomaisten yritysten kohdalla huolellisuusvelvoitteeseen riittäisi, että niiden liikevaihto unionista ylittää raja-arvon. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä huolellisuusvelvoite koskisi edelleen vain epäsuorasti silloin, kun ne tekevät yhteistyötä direktiivin piiriin kuuluvan yrityksen kanssa. Huolellisuusvelvoite pätisi kaikenlaisiin liikesuhteisiin, painopiste tuotantoketjun alkupäässä Neuvosto ehdotti muutosta uuden huolellisuusvelvoitteen rajaukseen. Komission ehdotuksessa huolellisuusvelvoite koski ”vakiintuneita liikesuhteita”. Sanamuoto herätti kritiikkiä, koska vakiintuneisuutta olisi pitänyt arvioida erikseen. Lisäksi yritysvastuulakia kannattavat järjestöt pelkäsivät, että muotoilu avaisi oven huolellisuusvelvoitteen kiertämiselle. Neuvosto esittää nyt, että velvoite kattaisi yksinkertaisesti ”liikesuhteet”. Sanamuoto on sama kuin YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa sekä OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille. Ne kuuluvat tunnetuimpiin yritysvastuun vapaaehtoisiin normeihin. Toiselta puolen neuvosto kavensi huolellisuusvelvoitteen rajausta hieman. Komissio määritteli alun perin, että huolellisuusvelvoite ulottuisi ”arvoketjuun”.  Neuvosto luopuisi arvoketju-termistä, jota voi tulkita eri tavoin, ja korvaisi sen uudella termillä ”toimintaketju”. Toimintaketju sisältäisi yrityksen tuotantoketjun alkupään eli yrityksen käyttämät tuotantopanokset muttei tuotteiden käyttöä, joka komission ehdotuksessa kuului huolellisuusvelvoitteen piiriin. Toimintaketjuun luettaisiin kuitenkin tuotteen jakelu, kuljetus, varastointi ja hävittäminen.   Johdon huolellisuusvelvoite ja palkitseminen jäisivät yritysten päätettäväksi Yritysmaailmassa herättivät keskustelua komission direktiiviehdotuksen kohdat, jotka olisivat täsmentäneet johdon huolellisuusvelvoitetta ja tuoneet kestävän kehityksen kysymykset nimenomaisesti huolellisuusvelvoitteen piiriin. Neuvosto ehdottaa varsin odotetusti niiden poistamista. Se perustelee muutosta sillä, että yrityksille pitää jättää vapaus säännellä sisäisiä asioitaan. Neuvosto poisti ehdotuksesta myös kohdan, joka olisi kytkenyt johtajien palkkiot yrityksen ilmastosuunnitelmaan. Tämänkin muutoksen perusteena oli, että johdon palkitseminen kuuluu yrityksen ja sen omistajien toimivaltaan. Ilmastosuunnitelma eli suunnitelma siitä, miten yritys sovittaa liiketoimintamallinsa ja -strategiansa puolentoista asteen lämpenemistavoitteeseen, pysyy neuvoston ehdotuksessa mukana. Yrityksen on myös kerrottava, miten se toteuttaa suunnitelman, mitä investointeja se vaatii ja miten ne rahoitetaan. Säännös vastaa sanamuodoiltaan kestävyysraportointidirektiiviä, jonka neuvosto ja parlamentti hyväksyivät hiljattain. Ehdotuksessa on myös selkeytetty yritysten siviilioikeudellisen korvausvastuun synnyttävät tilanteet.  Komission alkuperäistä ehdotusta pidettiin tulkinnanvaraisena ja yleisen vahingonkorvausoikeuden näkökulmasta haasteellisena. Yritykset saisivat 3–5 vuotta siirtymäaikaa Direktiivi tulisi voimaan portaittain kestävyysraportointidirektiivin tapaan. Neuvoston neuvottelukanta on direktiiviehdotuksen käsittelyssä välivaihe. Sen perusteella unionin puheenjohtajamaa voi aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Puheenjohtajuus siirtyy vuodenvaihteessa Tšekiltä Ruotsille, joka jatkanee uuden huolellisuusvelvoitteen edistämistä puheenjohtajamaiden yhteisen ohjelman mukaisesti.

    Published: 15.12.2022