Kiinteistön luovutusvoittovero, korkovähennysrajoitukset ja tuki kotitalouksien sähkölaskuihin – verotuksessa tapahtuu nyt paljon

Valtiovarainministeriö julkaisi 17.11.2022 hallituksen esityksen (HE 279/2022), jossa tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös kiinteän omaisuuden välillisestä luovutuksesta saatua tuloa pidettäisiin jatkossa Suomesta saatuna tulona. Muutoksen jälkeen muun muassa tulo, joka on saatu Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta toisen yhtiön kautta omistavan ulkomaisen yhtiön osakkeiden luovutuksesta, olisi Suomessa veronalaista. Muutos mahdollistaisi uusimmissa verosopimuksissa Suomelle kiinteistön sijaintivaltiona kuuluvan verotusoikeuden käyttämisen kiinteistöjen välillisissä luovutuksissa.

Hallitus esittää, että tuloverolain 10 §:ää muutetaan siten, että Suomesta saatuna tulona pidetään myös kiinteän omaisuuden välillisestä luovutuksesta saatua voittoa. Muutoksen jälkeen Suomesta saatuna tulona pidettäisiin myös ulkomaisen kiinteistöholdingyhtiön osakkeiden sekä kiinteistöihin sijoittavan kommandiittiyhtiön osuuksien luovutuksista saatua voittoa. Myös toisen henkilön hyväksi hallitun varallisuuskokonaisuuden luovutuksista saatu voitto olisi jatkossa Suomesta saatua tuloa.

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että muutoksen vaikutukset verotuottoihin ovat satunnaisia ja riippuvat siitä, myydäänkö Suomessa välillisesti omistettua kiinteää omaisuutta ja mitä verosopimusta luovutukseen sovelletaan. Noin puolet Suomen solmimista verosopimuksista ovat niin sanotun vanhan mallin mukaisia eivätkä mahdollista välillisen kiinteistöluovutuksen verotusta. Tällaisia verosopimusvaltioita ovat muun muassa Alankomaat, Belgia, Itävalta, Luxemburg ja Ranska. Lisäksi verotusoikeuden soveltaminen edellyttää, ettei myyjää voida rinnastaa Suomessa verosta vapautettuun toimijaan.

Muutoksen yhteydessä on lisäksi tarkoitus peruuttaa monenväliseen yleissopimukseen tehty varauma. Varauman peruuttaminen mahdollistaisi sen, että eräisiin vanhoihin verosopimuksiin voidaan saada nykyistä OECD:n mallia vastaava kiinteistön välillisestä luovutuksesta saadun tulon verotusoikeus ilman kahdenvälisiä verosopimusneuvotteluja.

Hallituksen esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä ja lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2023.

Korkovähennysrajoituksia muutettiin jälleen – muutoksia tasevapautukseen ja infrastruktuurihankkeita koskevaan poikkeukseen

Korkovähennysrajoituksia muutettiin vuoden 2023 alusta alkaen. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa hallituksen esityksen (HE 202/2022) korkovähennysrajoitusten muuttamisesta. Lakimuutoksella kiristetään voimassa olevan lain tasevertailuun perustuvan tasevapautuksen saamisen edellytyksiä ja laajennetaan infrastruktuurihankkeita koskevan poikkeuksen soveltamisalaa.

Jatkossa poikkeuksen soveltamiseen vaikuttaa tasevertailuun perustuvan tasevapautuksen soveltamisedellytysten lisäksi maksettujen korkojen määrä. Tasevapautusta ei jatkossa sovelleta, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille maksettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle maksetuista koroista.

Lisäksi korkorajoitussäännöstä muutettiin siten, että julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta toteuttava yksityisomisteinen yhteisö saa jatkossa vähentää intressipiiriin kuulumattomille tahoille maksettuja vähennyskelvottomia nettokorkomenoja.

Muutosten tavoitteena on rajoittaa mahdollisuuksia siirtää tuloa Suomen verotusvallan ulkopuolelle hyödyntämällä korkorajoitussääntelyn tasevertailuun perustuvaa poikkeusta pääomasijoitusrakenteissa ja muissa vastaavissa rakenteissa. Muutokset toteuttavat hallitusohjelman kirjausta sen arvioimisesta, onko nykyinen korkorajoitus- ja veronkiertosäännöstö riittävän tehokas keino estämään verotettavan tulon siirtämistä Suomen verotusvallan ulkopuolelle esimerkiksi pääomasijoitusrakenteissa.

Pitkän aikavälin julkisten infrastruktuurihankkeiden osalta esityksen tavoitteena on, että yleistä korkovähennysrajoitussäännöstä ei jatkossa sovellettaisi julkisyhteisöjen tilaamiin infrastruktuurihankkeisiin, joita toteuttavat osittain tai kokonaan yksityisomistuksessa olevat yhteisöt. Tarkoituksena on, että korkorajoituksen soveltumisesta mahdollisesti aiheutuva verorasitus ei kohdistuisi yhteiskunnallisesti tärkeiden verovaroin rahoitettujen infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen. Muutokset eivät vaikuta tällaisten yhteisöjen omille etuyhteysyrityksilleen suorittamien korkojen vähennysrajoituksiin, vaan tällaiset korot ovat yhä korkovähennysrajoitusten piirissä. Pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita koskeva poikkeus koskee vain kolmansille osapuolille ja mahdollisten julkisyhteisöomistajien etuyhteysyrityksille suoritettuja korkoja. 

Tasevertailuun perustuvaa poikkeusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Julkisia infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta sovelletaan takautuvasti vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta alkaen.

Valtio tukee kotitalouksien sähkölaskuja

Hallitus ilmoitti syksyllä toteuttavansa tukitoimia, joilla helpotetaan suuria sähkölaskuja saaneiden kotitalouksien asemaa. Tukitoimia toteutetaan alentamalla väliaikaisesti sähköstä perittyä arvonlisäveroprosenttia, myöntämällä kotitalouksille sähköenergian kotitalousvähennys ja ottamalla käyttöön pienituloisille tarkoitettu sähkötuki. Kaikki kolme toimea ovat väliaikaisia.

Sähköstä peritty arvonlisäveroprosentti alennetaan väliaikaisesti yleisestä 24 prosentin arvonlisäverokannasta alennettuun 10 prosentin arvonlisäverokantaan. Väliaikainen arvonlisäverokannan alennus on voimassa 1.12.2022–30.4.2023. Alennus ei koske sähkön siirtohintaa eikä sähköveroon kohdistuvaa arvonlisäveroa.

Vuoden 2023 alusta tulee lisäksi voimaan väliaikainen sähköenergian kotitalousvähennys (sähkövähennys). Käytännössä sähkövähennys tarkoittaa, että vakituisen asunnon sähköenergiakulut oikeuttavat väliaikaisesti 60 prosentin kotitalousvähennykseen siltä osin kuin maksettu määrä ylittää 1.1.2023 ja 30.4.2023 väliseltä ajalta 2 000 euroa ja on enintään 6 000 euroa. Vähennys on korkeintaan 2 400 euroa yhtä vakituista asuntoa kohden. Sähkövähennys ei vaikuta muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen määrään. Vähennykseen oikeuttaa sähköenergiasta maksettu verollinen määrä sekä siihen liittyvä perusmaksu. Sähkönsiirrosta maksettu määrä ei oikeuta vähennykseen. Hallitus ei ole ehdottanut muita muutoksia kotitalousvähennykseen.

Koska sähkön hinta on noussut voimakkaasti ja nousee arvioiden mukaan edelleen, myös sellaisia pienituloisia kotitalouksia, jotka eivät pysty hyödyntämään verottajan myöntämää sähkövähennystä, on päätetty tukea erikseen. Tukea voi saada vuonna 2023 tammi–huhtikuun ajalta. Tukea maksetaan vakinaisen asunnon sähköenergiasta aiheutuneista kustannuksista siten, että tuki on 60 prosenttia kuukausittaisen sähkölaskun 400 euron ylittävältä osalta. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon enintään 1 500 euron sähkölasku kuukaudessa. Tukea myönnetään 1.1.2023 ja 30.4.2023 väliseltä ajalta.

Hallitus linjasi lisäksi joulukuun lopussa lisätoimista, joilla tuetaan kansalaisia suurissa talvikuukausien sähkölaskuissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että tuen kokonaismäärä on alustavan arvion mukaan enintään noin 400 miljoonaa euroa. Tuki maksetaan kertakorvauksena siten, että se on tarkoitettu helpottamaan neljän talvikuukauden sähkölaskujen maksamista ja sen laskentaperusteena käytetään marras–joulukuun toteutunutta kulutusta. Korvauksen laskennallinen kuukausittainen enimmäismäärä on 700 euroa ja kuukausittainen omavastuu 100 euroa. Valmistelun kuluessa arvioidaan tarkemmin, miten tuki voidaan eri tilanteissa kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.