1. Post

   Mikä puhuttaa juridiikassa juuri nyt? – Asianajajat ympäri maailman kohtaavat Washingtonissa

   Viikon aikana on yhteensä yli 200 esitystä, työpajaa ja paneelikeskustelua. Konferenssi tarjoaa myös erinomaisen tilaisuuden verkostoitua, tavata ystäviä ja yhteistyökumppaneita sekä solmia uusia kontakteja.  Kiinnostavaa ohjelmaa laidasta laitaan  Tämänvuotisen konferenssin paikan ja ajankohdan ansiosta meille tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla amerikkalaisia huippuvirkamiehiä. Puhujien joukosta löytyy eläkkeellä oleva kenraali Colin Powell ja Yhdysvaltain oikeusministeri Loretta Lynch.  Pääsemme myös aitiopaikalle seuraamaan tunteita herättävää Yhdysvaltain presidentinkampanjaa ja arvuuttelemaan, kumpi ehdokkaista – Clinton vai Trump – lopulta vetää pidemmän korren. Konferenssin pääesityksistä tulee mitä ilmeisimmin erittäin suosittuja. Niiden aiheet käsittelevät muun muassa asianajotoimistojen johtamiseen ja asianajotoiminnan tulevaisuuteen liittyviä haasteita. Salit tulevat epäilemättä olemaan ääriään myöten täynnä myös uusissa showcase-esityksissä, joissa maailman johtaviin oikeustieteilijöihin kuuluvat asiantuntijat tarkastelevat asianajajien roolia nyky-yhteiskunnassa. Ohjelma tarjoaa valtavasti erilaisia esityksiä, joista jokainen voi valita itseään eniten kiinnostavia aiheita.           Carola: ”Yrityskauppajuristina odotan innolla esityksiä, joissa käsitellään yrityskauppojen projektinhallintaa ja ihmisoikeuksien huomioimista due diligence -selvityksissä. Molemmat aiheet ovat lähellä sydäntäni. Uskon saavani näistä esityksistä uusia ajatuksia, joita pääsen kertomaan omalle tiimilleni.”  Pauliina: ”Minua kiinnostavat eniten asianajotoimiston johtamista käsittelevät kysymykset. Erityisen hyödyllisinä ja ajatuksia herättävinä pidän esityksiä, joissa asiakkaat pohtivat tulevaisuutta ja jakavat näkemyksiään siitä, miten heidän mielestään juristien pitäisi muuttaa toimintaansa voidakseen paremmin tukea asiakkaitaan.” Yhteisen asian puolesta: IBA:n tarkoitus IBA sai alkunsa joitakin vuosia toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien visiosta tukea oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa koko maailmassa.  IBA:n tavoitteena on edistää oikeudellisia uudistuksia kansainvälisellä tasolla ja vaikuttaa asianajajan ammatin muotoutumiseen koko maailmassa. IBA:n keskeisimpiä tavoitteita on IBA:n tehtävänä on siis tukea oikeusturvan toteutumista koko maailmassa. IBA suojelee perusperiaatetta, jonka mukaan yksikään ihminen tai hallitus ei ole lain yläpuolella. IBA on meidän yhteinen turvamme mielivaltaista hallintoa, diktatuuria ja anarkiaa vastaan. Carola: ”Kun aikoinaan osallistuin Vancouverin-konferenssiin, vuokrasin yhtenä iltana muutamaksi tunniksi polkupyörän ja ajoin Stanley Parkin puistoon. Katselin Tyynenmeren ylle kaartuvaa upeaa auringonlaskua, ja sillä hetkellä ymmärsin, miksi minusta on niin tärkeää olla mukana IBA:n toiminnassa. Työssämme on loppujen lopuksi kyse siitä, että rakennamme rauhaa tähän maailmaan: Olemme etuoikeutettuja, kun saamme olla mukana tässä työssä.” Monet osakkaamme ovat vuosien mittaan osallistuneet aktiivisesti IBA:n ja sen eri jaostojen toimintaan. Carola: ”Muistan selvästi, kun olin ensimmäistä kertaa mukana IBA:n konferenssissa Vancouverissa vuonna 2010. Olin todella vaikuttunut siitä, kuinka aidosti globaalia asianajajien toiminta on, vaikka valtaosa meistä saakin opintojen päätyttyä tarjota juridista neuvontaa vain omassa maassaan." Pauliina: ”Minä puolestani liityin toimistomme IBA-delegaatioon Dubaissa vuonna 2011. Kaikki tämä oli minulle jo hyvinkin tuttua, sillä olin tuolloin toiminut jo lähes 20 vuoden ajan aktiivisesti nuorten lakimiesten yhdistyksessä International Association of Young Lawyersissa eli AIJAssa. AIJA on monellakin tavalla IBA:n pikkusisko.” Yli rajojen Washingtonin konferenssiviikon aikana tapaamme myös maailman johtavissa asianajotoimistoissa työskenteleviä vanhoja ja uusia ystäviämme, joiden kanssa teemme jatkuvasti töitä yhdessä. Olemme jo vuosia tarjonneet heidän kanssaan asiakkaillemme saumatonta palvelua riippumatta siitä, missä päin maailmaa asiakkaamme palveluita tarvitsevat. Otimme jokin aika sitten verkkosivustollamme käyttöön interaktiivisen kartan, josta käy ilmi, kuinka kattava kansainvälinen verkostomme on. Kannattaa käydä vilkaisemassa, miltä verkostomme näyttää! Kuulisimme mielellämme myös mielipiteesi siitä, mitä ajatuksia karttamme sinussa herättää. *** IBA:n konferenssin tapahtumia voi seurata Twitterissä tunnisteella #IBAwashington. Myös me aiomme twiitata tilaisuudessa ahkerasti käyttäjätunnuksillamme @P_Tenhunen and @CarolaLindholm .

   Published: 19.9.2016

2. Post

   Kiistelty direktiivi puuttuu yleisiin veronkiertotilanteisiin

   Kansainvälisiä suuntaviivoja valmistellaan OECD:ssä aggressiivisen verosuunnittelun estämistä koskevassa BEPS-hankkeessa (Base Erosion and Profit Shifting) . Hankkeen vieminen maaliin on kuitenkin hidasta, ja sen vuoksi EU:n komissio valmisteli ennätysajassa veronkierron torjuntaa koskevan direktiivin (ns. Anti-Tax Avoidance-direktiivi) , josta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys kesäkuussa. Komission alkuperäisenä tavoitteena oli kitkeä veronkierto tiukin linjauksin direktiivillä. Lopputulos jäi kuitenkin suunniteltua kevyemmäksi, ja direktiiviä onkin kritisoitu kompromissiratkaisuksi. Näkemykseni mukaan kritiikki on kuitenkin ennenaikaista – direktiivin voimaan saattaminen jäsenvaltioissa on vasta alkanut, eikä vielä voi tietää, kuinka tiukaksi vaatimukset eri maissa asettuvat. Verotustilanteet, joihin direktiivillä puututaan Myös Suomessa on aloitettu kansalliset toimet direktiivin voimaan saattamiseksi, ja uusi lainsäädäntö on parhaillaan valmisteltavana. Komission direktiivi käsittelee viittä ongelma-aluetta, jotka yleisesti liitetään veronkiertoon: Valtiontukisääntelyllä nopeampia tuloksia? Direktiivi on ns. minimisääntelyä, joten jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön myös tiukempia säännöksiä. Jäsenvaltioiden tavoitteena on yhtäältä turvata verokertymäänsä ja toisaalta säilyä houkuttelevana kohteena sijoittajille, joten on mielenkiintoista nähdä, miten direktiivi saatetaan eri valtioissa voimaan. Direktiivin sijaan komission näyttäisikin olevan helpompaa puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun valtiontukisäännösten avulla. Komissio on ottanut käyttöön järeät toimet monikansallisiin yrityksiin kohdistuvissa, kiellettyä valtiontukea koskevissa tapauksissa. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa komission Applelle Irlannissa määräämät noin 13 miljardin euron veroseuraamukset. Takaisinperittävät määrät ovat suuria tilanteessa, joissa yritykset ovat noudattaneet kunkin maan verottajan kanssa tehtyä sopimusta tai lainsäädäntöä.    Blogiteksti julkaistiin alunperin FINSIF:in blogissa 14.9.2016 .

   Published: 14.9.2016

3. Post

   Näin huomioit tietosuojan yrityskaupassa – 6 vinkkiä

   Yrityskauppatilanteessa on tarkoin harkittava, millä hetkellä ja millä perusteilla henkilötietojen luovuttaminen on sallittua. Ostajan kannalta on tärkeää saada tarpeelliset tiedot kaupan kohteesta, kun taas myyjän täytyy huolehtia, että henkilötietoja luovutetaan vain lain sallimissa rajoissa. Koostimme alle kuusi vinkkiä, joiden avulla huomioit tietosuojan yrityskaupan jokaisessa vaiheessa. 1)     Sovi tietosuojasta jo salassapitosopimuksessa Yrityskaupan osapuolet solmivat usein salassapitosopimuksen, jossa määritellään muun muassa se, miten kaupan kohteesta prosessin aikana luovutettavia luottamuksellisia tietoja saa käsitellä. Jo tässä yhteydessä kannattaa harkita, miten ostajalle voidaan toimittaa tarvittavat tiedot kaupan kohteesta ilman, että henkilötietoja luovutetaan lain vastaisesti. Kun tietosuoja-asioista sovitaan jo yrityskauppaprojektin alkuvaiheessa, osapuolten on helppo jälkikäteen osoittaa toimineensa asianmukaisesti lain puitteissa. 2)    Huomioi henkilötietojen luovuttamisen rajoitukset Pääsääntönä henkilötietojen käsittelyssä on, että rekisterinpitäjä eli henkilötietojen käsittelystä vastaava taho ei saa luovuttaa henkilötietoja kolmannelle osapuolelle. Säännön mukaan myyjä ei siis saisi luovuttaa henkilötietoja yrityskaupan yhteydessä ostajalle ennen kaupan toteutumista. Kohdeyhtiön työntekijöiden tai asiakkaiden henkilötietoja voi luovuttaa ostajalle ainoastaan henkilön suostumuksella tai mikäli henkilön voidaan olettaa olevan tietoinen asiasta. Koska yrityskaupat ovat luonteeltaan usein korostetun luottamuksellisia, ei suostumus tai luovutuksesta tiedottaminen usein tule kyseeseen. Poikkeuksena ovat esimerkiksi tilanteet, joissa myydään erityisesti avainhenkilöiden osaamista ja avainhenkilöt ovat tietoisia kaupasta. Lisäksi julkisesti saatavilla olevat henkilötiedot, kuten yrityksen johdon henkilötiedot, voidaan luovuttaa. 3)    Mieti vaihtoehtoja henkilötietojen luovuttamiselle Myyjä voi välttää jakamasta tietoja lainvastaisesti anonymisoimalla henkilötiedot esimerkiksi mustaamalla ne ostajalle toimitettavista asiakirjoista tai toimittamalla ostajalle oikeiden työ- ja asiakassopimusten sijaan ainoastaan mallisopimuksia. Myös erilaiset yhteenvedot, tilastot ja profiilit ovat sallittuja, mikäli niiden sisällöstä ei voi tunnistaa yksittäistä henkilöä. Tietojen luovuttamisessa tulee muistaa tarpeellisuusvaatimus: vain yrityskaupan toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja saa luovuttaa, ja niitäkin pääsääntöisesti vasta yrityskaupan toteutuksen yhteydessä. Ostaja harvoin tarvitsee arvonmääritystään tai riskien identifioimista varten yksilötason tietoa, jolloin vaihtoehto on yleensä löydettävissä. 4)    Huolehdi tietoturvasta kokonaisvaltaisesti Kun kaupan kohteen tietoja luovutetaan ostajalle osana ns. due diligence ‑tarkastusta, myyjän on huomioitava tietoturva myös suhteessa yrityskaupan muihin osapuoliin. Jos myyjä esimerkiksi käyttää virtuaalisia datahuonepalveluita, on hyvä sopia salassapidosta, tietoturvasta ja tietojen palauttamisesta myös palveluntarjoajan kanssa. On tärkeää, että yrityskaupan päättymisen jälkeen luottamukselliset tiedot saadaan palautettua eikä niitä jää vääriin käsiin. Älä siis lähetä yrityskaupan kannalta salassa pidettäviä tietoja tai henkilötietoja sisältäviä materiaaleja esimerkiksi sähköpostilla. 5)    Hallitse tietosuojariskit kauppakirjassa Se, miten kohdeyhtiö on käsitellyt henkilötietoja ja dokumentoinut henkilötietojen käsittelyvaiheet, on ostajalle arvokasta tietoa. Due diligence ‑vaihe tarjoaa ostajalle mahdollisuuden havaita mahdolliset tietoturvauhat tai puutteet tietojen käsittelyssä. Havaintojensa pohjalta ostaja pystyy varautumaan mahdollisiin jälkikäteisiin sanktioihin sopimalla vastuista myyjän kanssa kirjallisesti. Myös myyjän näkökulmasta hyvin hoidettu henkilötietojen käsittely kannattaa, sillä se saattaa nostaa myytävän kohteen arvoa. Tämä korostuu terveydenhuolto- ja hyvinvointipalveluiden sekä digitaalisten kuluttajapalveluiden kaltaisilla toimialoilla, joilla henkilötietoja käsitellään hyvin laajasti. 6)    Muista yrityskaupan toteutumisen jälkeiset velvoitteet Kun yrityskauppa toteutuu, esimerkiksi työntekijöiden henkilötiedot saa vihdoinkin luovuttaa ostajalle. Liiketoimintakaupassa ostajasta tulee lisäksi henkilötietojen osalta uusi vastuullinen osapuoli, eikä myyjällä ole enää oikeutta käsitellä työntekijä- tai asiakastietoja. Ostajan tulee huolehtia henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä ja päivittää muun muassa rekisteriselosteet. Todellisuudessa myyjällä saattaa kuitenkin olla yhä pääsy ostajan hallussa oleviin henkilötietoihin vielä kaupan toteutumisen jälkeen. Näin voi olla, jos myyjä tarjoaa kohdeyhtiölle esimerkiksi palkka- tai henkilöstöhallintoon liittyviä palveluita. Tällaisia palveluita tarjotaan usein tietyn siirtymäajan kaupan toteutuksen jälkeen siihen saakka, että ostaja itse voi tai ehtii näitä palveluita järjestää. Silloin ostajan tai kohdeyhtiön tulee kuitenkin sopia myyjän kanssa kirjallisesti henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä vastuista siltä ajalta, kun myyjä toimii henkilötietojen käsittelijänä ostajan tai kohdeyhtiön lukuun. Y ritysjärjestelyn aikajana tietosuojan näkökulmasta

   Published: 8.9.2016

4. Post

   Uusi tietosuoja-asetus: sopimustekstit pidentyvät

   Rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisterinpitäjä on yritys tai muu yhteisö, joka pitää listaa henkilöistä ja rekisteröi heidän tietojaan. Käytännössä lähes kaikki yritykset ovat siis rekisterinpitäjiä jo pelkästään sillä perusteella, että heillä on omaa henkilökuntaa.  Jos yrityksesi tarjoaa vaikkapa palkkahallinnon palveluja yrityksille tai yrityksesi pilvipalvelussa säilytetään ja käsitellään toisen yrityksen asiakastietoja, yrityksesi on asetuksen mukaan henkilötietojen käsittelijä . Päivitä kaikki henkilötietojen käsittelyä koskevat sopimuksesi Nykyinen normisto, tietosuojadirektiivi ja henkilötietolaki, asettavat henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita lähinnä rekisterinpitäjälle: rekisterinpitäjä on vastannut siitä, että se käsittelee henkilötietoja lain vaatimalla tavalla.   Rekisterinpitäjä ja käsittelijä ovat puolestaan voineet vaikkapa palvelusopimuksessa sopia keskinäiset vastuunsa henkilötietojen käsittelystä. Osapuolet ovat saattaneet sopia esimerkiksi siitä, mitä tietoturvatoimia he noudattavat henkilötietojen käsittelyn suhteen ja onko käsittelijällä oikeus siirtää henkilötietoja EU/ETA-alueen ulkopuolelle. Jatkossa asetus tuo vaatimuksia myös henkilötietojen käsittelijälle ja ne täytyy kirjata mukaan sopimukseen, elleivät ne siellä jo ennestään ole. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että edustitpa sitten rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää, kaikki yrityksienne väliset henkilötietojen käsittelyä koskevat sopimukset täytyy päivittää, mikäli ne ovat voimassa asetuksen voimaantulon jälkeen. Sovi vähintään näistä asioista Mikäli edustat henkilötietojen käsittelijää, tietosuoja-asetus velvoittaa yritystäsi sopimaan siitä, että Riippumatta siitä, teetkö sopimusta rekisterinpitäjän vai käsittelijän roolissa, kirjaa sopimukseen henkilötietojen käsittelyn kohde, kesto, luonne ja tarkoitus, henkilötietojen tyyppi ja rekisteröityjen ryhmät (esimerkiksi loppuasiakkaat) sekä rekisterinpitäjän oikeudet ja velvollisuudet. Sopimuksessa on syytä huomioida myös seuraavat asiat: Uskon, että henkilötietojen käsittelyä koskevien sopimusehtojen painoarvo kasvaa entisestään ja osapuolet sopivat jatkossa yksityiskohtaisempia ehtoja. Vastaavasti sopimuksen osapuolet antavat henkilötietojen käsittelyä koskeville asioille suurempaa painoarvoa myös muissa sopimusehdoissa, kuten takuu- ja vastuunrajoitusehdoissa. Lisääntyneet vastuut näkyvät usein myös palveluiden hinnoittelussa. 

   Published: 6.9.2016

5. Post

   Vastuullisen liiketoiminnan viimeisimmät trendit

   Vastuullinen liiketoiminta eli yritysvastuu ei ole uusi ilmiö – esimerkiksi OECD:n jäsenvaltioiden laatimat toimintaohjeet monikansallisille yrityksille hyväksyttiin jo 40 vuotta sitten. Nieuwenkampin mukaan vastuullisessa liiketoiminnassa on kuitenkin viime aikoina tapahtunut olennaisia muutoksia: Nieuwenkampin mainitsemat viimeisimmät trendit on helppo allekirjoittaa ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ovat päivittäin esillä myös Castrén & Snellmanilla neuvoessamme asiakkaitamme rahoitusjärjestelyissä ja yrityskaupoissa ja tehdessämme asiakkaillemme vastuullisuusselvityksiä. Jatkamme tätä keskustelua syyskuussa järjestettävässä seminaarissamme, jossa esittelemme kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten vastuullista liiketoimintaa voi toteuttaa käytännössä.

   Published: 1.9.2016

6. Post

   Hallitusammattilaisen 5 keskeistä brexit-kysymystä

   1 Päätösten lykkääminen Ensimmäinen mieleesi tuleva kysymys saattaa olla, pitäisikö jotain tiettyä toimenpidettä, kuten jo suunniteltua yrityskauppaa, brexitin takia lykätä tai pitäisikö se jopa jättää tekemättä. Hyvä yleisohje tähän kysymykseen on: jos toimenpide oli strategisesti järkevä ennen brexit-päätöstä, se on sitä todennäköisesti myös brexit-päätöksen jälkeen. 2 Kahden vuoden sääntö Milloin brexitillä sitten voi ylipäänsä olla juridista merkitystä yhtiösi suunnittelemaan projektiin tai sen solmimaan sopimukseen? Brexit-prosessi alkaa, kun Britannian hallitus tekee virallisen eroilmoituksen Eurooppa-neuvostolle. Ilmoituksesta alkaa kahden vuoden irtisanomisaika, jonka päätteeksi erosta tulee lopullinen, jollei toisin päätetä. Koska brexit-prosessi vie todennäköisesti vielä kaksi vuotta, ei brexitillä lähtökohtaisesti ole juridista merkitystä alle kahden vuoden sopimuksissa tai projekteissa. EU-maat voivat määräenemmistöllä päättää lyhemmästäkin ajasta, jos sellaiseen sopimukseen päästäisiin. Irtisanomisajan pidentäminen kuitenkin edellyttää kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suostumusta. Lisäksi brexitin taloudelliset vaikutukset ovat moninaiset, ja niiltä suojautumiseen on toki kiinnitettävä huomiota myös kahden vuoden aikana. 3 Toimiala ja maantieteellinen sijainti Jos mielessäsi herää kysymyksiä, jotka liittyvät konserniyhtiön sijoittautumiseen ja konsernin organisaatiomuutoksiin, keskeistä on lähteä liikkeelle toimialasta, jolla yhtiösi toimii. Jos yritys, jonka hallituksessa istut, toimii vahvasti säännellyllä toimialalla, sen maantieteellisellä sijainnilla Euroopassa on taas merkitystä brexitin jälkeen. Tällöin on syytä pohtia erityisesti sitä, saako fyysisesti Britanniassa sijaitsevan organisaation jäsen harjoittaa yhtiön liiketoimintaa toisessa EU-maassa Britanniasta käsin, esimerkiksi olemalla yhteydessä asiakkaaseen. Tai toisin päin, miten tulee toimia, kun liiketoiminta suuntautuu EU-maasta Britanniaan. 4 Viittaukset EU:hun sopimuksissa ja sisäisissä ohjesäännöissä Sopimuksissa ja ohjesäännöissä on tavallisesti sallittu tietynasteinen, usein lievempi, suhtautuminen EU-maissa tai niiden lain alla tapahtuviin asioihin. Esimerkiksi lainasopimuksessa on saatettu sallia yrityskaupat tai liiketoiminnan harjoittaminen Suomen ulkopuolella, mikäli hankinta tai liiketoiminta on suuntautunut EU-maahan. Yhtiön antamien takausten osalta taas on saatettu suostua muun kuin Suomen lain soveltumiseen, mikäli laki on ollut jonkin EU-maan laki. Jatkossa yhtiösi olisi hyvä tarkistaa sekä sisäiset ohjeistuksensa että ulkoiset sopimuksensa siitä näkökulmasta, onko niissä oleva EU-maininta asianmukainen myös siinä vaiheessa, kun Britannia ei enää ole osa EU:ta.   5 Sovellettava laki Näkemyksemme mukaan suomalaisten yritysten tulisi nyt välttää Englannin lain alaisten sopimusten tekemistä. Keskipitkän ja pitkän aikavälin riskien pienentämiseksi on järkevämpää valita sovellettavaksi laiksi Suomen tai jonkin muun EU-maan laki, sillä Englannin lakiin on odotettavissa muutoksia. Lisäksi EU-asetukset eivät brexitin jälkeen ole enää ilman erillistä sopimusta Britanniassa soveltuvaa oikeutta. Blogi julkaistiin alunperin Directors' Institute of Finlandin (DIF) kumppaniblogissa 15.8.2016  

   Published: 17.8.2016

7. Post

   Ammattilaisen vinkit juristin tiedonhakuun

   Hyvä tiedonhakija on tarkka ja nopea Tietopalveluita perustettiin Suomen isoihin asianajotoimistoihin 1990-luvun lopulla, 2000-luvulla näitä yksiköitä ryhdyttiin kutsumaan KM- eli knowledge management -tiimeiksi. Minä aloitin työni näissä tehtävissä vuonna 2007. Suomessa me KM-asiantuntijat olemme hyvin pieni ammattiryhmä, tunnemme toisemme ja vaihdamme säännöllisesti ajatuksia esimerkiksi markkinoilla olevista uusista tietokannoista ja alan kehitystrendeistä. Työssäni olen huomannut, että hyödyllisiä taitoja tiedonhaussa ovat tarkkuus, nopeus sekä ongelmanratkaisukyky. Jokaisen tiedonhaun yhteydessä on erikseen harkittava käytettävissä oleva aika versus mahdollisimman hyvä ja kattava lopputulos. Luotettavat ja ajantasaiset lähteet tärkeitä Omassa työssäni tiedonhakupyyntöjen kirjo on laaja aina liito-oravien suojelualueista yhtiö-oikeudellisiin selvityksiin. Lisämausteensa työhön tuo se, että selvitykset saattavat liittyä toisinaan kotimaiseen oikeuteen, toisinaan taas EU-oikeuteen tai kansainväliseen oikeuteen. Usein asiakkaalle on nopeampaa ja halvempaa se, että juridisen perustiedonhaun hoitaa siihen rutinoitunut tiedonhaun ammattilainen. Tiedonhaun onnistuminen edellyttää, että haettava tieto on ajantasaista, luotettavaa ja helposti haettavissa. Etenkin hovioikeuden ratkaisujen osalta tiedon heikko saatavuus on selkeä haaste. Toimistomme KM-tiimin käytössä on oma laaja juridinen kirjasto, sähköistä kirjallisuutta sekä useita oikeudellisia ja yritystietokantoja, kuten Suomenlaki.com , Edilex , Lexisnexis ja ruotsalainen Karnov . Karnov on jonkin verran edellä Suomen vastaavia oikeudellisia tietokantoja, sillä tietokannan kommentaareista, oikeuskäytännöstä, EU-asiakirjoista ja lakien esitöistä saa muutamalla klikkauksella laadittua suoraan muistion sisällysluetteloineen. Näin tietoa ei tarvitse itse erikseen koostaa käsin. Myös kaikki tuoreimmat Ruotsin käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset löytyvät Karnovista. Tiimini tehtävät ovat varsin monipuolisia. Saatamme esimerkiksi laatia laki- ja oikeustapausseurantaa toimistomme työoikeusryhmälle tai oikolukea asiantuntijamuistion niin, että varmistamme, että kaikki viittaukset EU:n direktiiviehdotuksiin ovat ajan tasalla. Varsinaisten tiedonhakujen aiheet ovat nekin hyvin vaihtelevia. Vuosien varrella olemme hakeneet tietoa esimerkiksi seuraavista aiheista: Vinkkejä EU-tiedonhakuun EU-tiedonhaku voi olla tiedon määrän ja laajuuden vuoksi haastavaa. Hakusanojen valinta on onnistuneen lopputuloksen kannalta aivan oleellista. Esimerkiksi EUR-Lex-tietokannassa hakusanan kirjoitusasua hieman muuttamalla hakutulos kasvoi 200:sta 2000:een. EUR-Lexissä monta ongelmaa ratkeaa jo sillä, että menee suoraan tarkennettuun hakutoimintoon ja valitsee kokoelman, josta tietoa haetaan. Jos esimerkiksi haluat hakea EU:n tietosuoja-asetuksen, valitse suoraan ”tarkennettu haku” ja aseta kokoelmaksi ”lainsäädäntö”. Haku kannattaa lisäksi kohdentaa pelkkään otsikkoon. Tällöin hakutuloksena ei tule mitään ylimääräistä vaan ainoastaan yksi hakuosuma. Vertauksena: jos kirjoitat hakusanan ”tietosuoja-asetus” suoraan hakulaatikkoon, tuloksia on 105.  Kun tarkastelet EU-lainsäädäntöä, hae tuorein konsolidoitu versio eli ajantasainen säädös. Konsolidointi tarkoittaa sitä, että säädökseen sen antamisen jälkeen tehdyt muutokset ja oikaisut yhdistetään yhdeksi tekstiksi. Koonnos on saatavilla EUR-Lexissä noin 2–3 viikon kuluessa siitä, kun muutossäädös on tullut voimaan. Oman haasteensa EU-tiedonhakuun tuo se, että EU-normeista ei ole olemassa samanlaista esityömateriaalia kuin kotimaisista säädöksistä annetut hallituksen esitykset. Toisaalta tulkinta-apua voi usein saada EU-normien muista kieliversioista. Säädöksen sisällön tulkitseminen on viime kädessä unionin tuomioistuimen tehtävä. EU:n säädösvalmistelua voi kuitenkin seurata EUR-Lexin valmisteluasiakirjoista. Etenkin komission COM-asiakirjat ovat tässä hyödyllisiä. Myös Euroopan parlamentin OEIL-tietokannasta voi hakea tietoa EU-lainsäädäntötyön vaiheista. EUR-Lex-palvelu sisältää myös runsaasti hyödyllisiä tiivistelmiä EU:n lainsäädännöstä. Ne antavat nopeasti yleiskäsityksen aihealueesta ja sisältävät myös asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä. Ajankohtainen esimerkki EU-lainsäädännön tiivistelmästä on Oikeus tulla unohdetuksi internetissä . Tekoäly, tiedonhaku ja tulevaisuus Tekoälyn ennustetaan olevan arkipäivää asianajotoimistoissa vuoteen 2020 mennessä. Uskon, että näin myös käy. Jatkossa tekoäly voi hoitaa tiedon prosessointia, tiedonhakuja, tuomioiden ennustamista, sopimusten analysointia ja dokumenttien hallintaa. Useat kansainväliset asianajotoimistot, kuten Linklaters, Berwin Leighton Paisner ja Clifford Chance, käyttävät jo nyt tekoälyä massatiedonhakuun. Kuuluisa esimerkki on IBM:n kehittämään tekoälyyn pohjautuva ”asianajaja” Ross , joka avustaa juridisessa tiedonhaussa ainakin amerikkalaisessa Baker & Hostetler -asianajotoimistossa. Ross kykenee käymään nopeasti läpi tuhansia oikeustapauksia ja lakeja ja tuottamaan niistä vastauksen luonnollisella kielellä. Ross myös tarkkailee väsymättä merkityksellisiä uusia oikeustapauksia ja lakeja kellon ympäri tekemättä yhtään inhimillistä virhettä. Myös kansainvälinen asianajotoimisto Clifford Chance käyttää tekoälyä sopimusten läpikäyntiin sekä kyberturvallisuuden varmistamiseen. Tälläkin saralla on siis edessä mielenkiintoinen tulevaisuus!

   Published: 9.8.2016

8. Post

   Brexit ja riitojen ratkaiseminen – miten voit varautua jo nyt?

   Toistaiseksi eropäätöksen suurin vaikutus on ollut epävarmuuden lisääntyminen. Kukaan ei tiedä, millaiseksi Ison-Britannian ja EU:n suhde muodostuu tulevien, todennäköisesti vuosia kestävien neuvottelujen tuloksena. Liiketoiminta ei kuitenkaan pysähdy odottelemaan neuvottelujen lopputulosta, joten Britannian EU-eroon on tärkeää varautua mahdollisuuksien mukaan jo nyt. Yhteiset pelisäännöt vaakalaudalla EU:n lainsäädännöllä on monin paikoin helpotettu jäsenvaltioiden tuomioistuinten välistä yhteistyötä. EU-asetuksilla on säädetty kaikkia jäsenvaltioita sitovat raamit muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Ison-Britannian erotessa EU:sta edellä mainitut säädökset eivät välttämättä enää sovellu Isoon-Britanniaan. Lisäksi EU-eron myötä Ison-Britannian kansalliseen lainsäädäntöön on joka tapauksessa odotettavissa joitakin muutoksia. Ei ole myöskään selvää, minkä merkityksen EU-jäsenyyden aikana annettu oikeuskäytäntö saa tuomioistuinten ratkaisuihin perustuvaa common law -järjestelmää soveltavassa Isossa-Britanniassa EU-eron jälkeen. Vallitseva epävarmuus luo haasteita riitojen ratkaisemiselle, sillä sopimuksen laatimisen ja riidan syntymisen välillä voi kulua vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Näkemyksemme mukaan brexitiin liittyviä riskejä voidaan toistaiseksi pyrkiä välttämään lähinnä suosimalla välimiesmenettelyä sekä valitsemalla sopimukseen sovellettavaksi laiksi jonkin muun EU-jäsenvaltion laki. Kaksi sopimuslauseketta, joilla voit vähentää brexitiin liittyviä riskejä

   Published: 1.8.2016

9. Post

   EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus MAR: Suomessa takapakkia

   Yhden koon ratkaisut sopivat kuitenkin huonosti jäsenmaiden erilaisiin tilanteisiin. Aina ne eivät myöskään tarkoita edistystä. Yksi esimerkeistä on tänä vuonna pörssiyhtiöitä ja listattujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita kiusannut EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus (596/2014) eli tuttavallisemmin ”MAR”. MAR tulee velvoittavaksi 3.7.2016 alkaen. Se korvaa suurimmaksi osaksi arvopaperimarkkinalain nykyisen jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta, sisäpiiriasioita ja markkinoiden väärinkäyttöä koskevan sääntelyn. Muutos on otettava vakavasti: MAR-asetusta tehostetaan ankaroittamalla myös seuraamuksia.   Siirtymä julkisista sisäpiirirekistereistä jatkuvaan tiedottamiseen MAR-asetuksessa nykyiset julkiset ja yrityskohtaiset sisäpiirirekisterit korvataan ei-julkisilla sisäpiiriluetteloilla, joita avataan hanke- tai tapahtumakohtaisesti yhtiöllä olevasta sisäpiiritiedosta. Heinäkuusta alkaen sisäpiiritieto on julkistettava mahdollisimman pian: jatkossa johdon kaupankäynnin julkisuus toteutetaan julkisen ja arvo-osuusjärjestelmästä automaattisesti muodostettavan rekisterin sijaan pörssitiedotteilla. Käytännössä tämä johtaa siihen, että aina kun yhtiön X ”johtotehtävissä toimiva henkilö” tai hänen lähipiirinsä tekee kauppaa yhtiön X osakkeilla kalenterivuoden aikana yli 5 000 euron arvosta, tulee kyseisen henkilön kirjallisesti tiedottaa kaupoista sekä yhtiölle X että Finanssivalvonnalle kolmen työpäivän kuluessa. Yhtiön itse täytyy puolestaan, samaisessa kolmen päivän aikaikkunassa, julkaista kaupoista pörssitiedote. Ylläkuvattu pätee jatkossa myös JVK-lainojen liikkeellelaskijoihin.   Kärjistetysti johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä kauppojen tiedotusvaatimus saattaa pahimmillaan moninkertaistaa yhtiön pörssitiedotteiden määrän. Samalla käyttökelpoinen julkinen tieto johdon omistuksista uhkaa vähentyä, kun internetissä saatavilla oleva rekisteri omistustilanteesta ja sen muutoksista korvautuu yksittäisistä kaupoista annettaviin pörssitiedotteisiin. Merkittäviä eroja MAR-asetuksen kieliversioissa EU:n asetuksen kukin kieliversio on sellaisenaan sitova. MAR-asetuksen kieliversiot eivät kuitenkaan ole sisällöiltään yhteneviä. Yksi ilmeisimmistä eroista liittyy siihen, lasketaanko johtohenkilön lähipiiriin myös johtohenkilön tai tämän puolison, lapsen tai muun lähipiiriin kuuluvan henkilön vaikutusvaltayhteisöt (3 artiklan 1 kohdan 26 alakohta).   Englanninkielisessä MAR-tekstissä lähipiiriyhteisöltä edellytetään omistuksellista tai muuta taloudellista yhteisyyttä henkilön kanssa. Suomen- ja ruotsinkielisessä tekstissä sen sijaan lähipiiriin kuuluvat myös kaikki yhteisöt, joissa henkilö tai tämän lähipiiriin kuuluva henkilö on johtavassa asemassa, kuten hallituksessa. Yhteisöihin luettaisiin yhtiöiden lisäksi myös säätiöt, rekisteröidyt yhdistykset ja muut oikeushenkilöt. Pörssitiedotettavien kauppojen määrä laajenisi siten olennaisesti. Kieliversioerot ovat parhaillaan neuvoston ja Euroopan parlamentin arvioitavina niin sanotussa korjausmenettelyssä, ja Finanssivalvonta on perustellusti ottanut aikalisän tilanteen selkiintymiseen saakka. Finanssivalvonta on jämäkästi ilmoittanut , että se ei edellytä vaikutusvaltayhteisöjen kauppojen ilmoittamista ennen kuin korjaus on tehty. Tämän lisäksi olemme itse havainneet asetustekstin kieliversioiden tarkassa arvioinnissa muitakin selkeitä eroja: Huolimaton asetus voi tulla kalliiksi Moniin muihin maihin verrattuna suomalaiset yritykset ovat hoitaneet sisäpiiriasioita mallikkaasti. Myös toimintaympäristö ohjaa tarkkuuteen: Suomessa media ja yleisö tuomitsevat yritykset herkästi julkisuudessa pienemmistäkin puutteista sisäpiiriasioissa. Tuntuu siltä, että julkisuuspaineen takia MAR joudutaan ottamaan meillä paljon vakavammin kuin muissa EU-maissa. Ristiriitaisuudet ja tulkinnanvaraisuudet asetuksen sisällössä ovat tällaisessa tilanteessa kestämättömiä varsinkin, kun niitä ei voida korjata direktiivien tavoin omin voimin kansallisen voimaan saattamisen yhteydessä. Suomessa siirtymä julkisesta ja automaattisesti päivittyvästä sisäpiirirekisteristä tulkinnanvaraiseen ja ristiriitaiseen MAR-maailmaan on siksi erityisen dramaattinen.

   Published: 29.6.2016

10. Post

    Juristin loikka digikaudelle!

    Mielestäni aina välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, mistä on tulossa, jotta ymmärtäisi, mihin on menossa. Itse tarkastelen maailmaa muutosta rakastavan asianajotoimiston osakkaana, ja voin todeta, että muutos on ollut nopeaa. Sain ensimmäisen kännykkäni vuoden 1997 loppupuolella, kun valmistuin Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Tuohon aikaan kännykät olivat pelkkiä puhelimia, eikä minun uudella Nokia 6160 ‑kännykälläni ollut juridiikan kanssa mitään muuta tekemistä kuin se, että se oli täydellinen valmistujaislahja. Nykyään koko elämämme on kännykässä. Jopa voimassa olevat lait, keskeiset oikeustapaukset ja oikeudelliset artikkelit ovat vain muutaman klikkauksen päässä. Vievätkö robotit lakimiesten työn?                                                    Mitä seuraavaksi? Korvaako tekoäly kenties kokonaan juristit, kuten välillä väitetään? Frey ja Osborne selvittivät vuonna 2013 , paljonko tietotekniikan lisääntyminen vaikuttaa eri ammattikuntien toimintaan. Tutkimuksen mukaan 3,5 prosenttia asianajajien työtehtävistä, 40,1 prosenttia tuomareiden työtehtävistä ja 94,5 prosenttia asianajosihteerien työtehtävistä on automatisoitavissa. Mistä nämä luvut sitten kertovat? Niistä nähdään, missä toimintaa voidaan eniten tehostaa ja missä tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa eniten mahdollisuuksia. Tutkimuksissa on myös todettu , että oikeudellisia palveluita tarvitsevista 70 prosenttia ei saa palvelua oikeaan aikaan tai kohtuulliseen hintaan. Tämä on uudelle diginatiivien sukupolvelle täysin käsittämätöntä. Toisissa tutkimuksissa on puolestaan todettu, että vielä nykyäänkin noin 30 prosenttia juristien ajasta kuluu tiedonhakuun. Tätäkään ei voida näinä kustannustietoisuuden ja tehokkuusvaatimusten aikoina hyväksyä. Uudentyyppistä tehoa tiedonhakuun Monissa maissa muiden kuin erillisen tutkinnon suorittaneiden lakimiesten oikeutta tarjota oikeudellista neuvontaa rajoitetaan edelleen. Edellä mainitsemani kehityssuuntaukset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että markkinoille on tullut uusia kehittyneitä työkaluja, joita hyödynnetään oikeudellisessa tiedonhaussa. Tällaisia ovat esimerkiksi ROSS  ja KELSEN . Niiden tehtävänä on etsiä olennaiset vastaukset oikeudellisiin kysymyksiin yhdistämällä massadataa ja koneoppimista sekä parantamalla jokaisella haulla hakutulosten tarkkuutta käyttäjän antamien arviointien perusteella. Toisentyyppinen hakukone on teollis- ja tekijänoikeudellisia oikeudenkäyntiaineistoja louhiva LEX MACHINA , joka poimii miljoonien asiakirjojen joukosta olennaista tietoa tuomareista, lakimiehistä, eri osapuolista ja patenteista. Ei aikaakaan, kun näistä kaikista varmaan tulee markkinoille oma kännykkäsovelluksensa. Uusi aika vaatii uudet työkalut Tietotekniikkaa voidaan hyödyntää myös muualla kuin tiedonhaussa. Esimerkiksi sopimusten laatiminen automatisoituu jatkuvasti. Yhä useammat käyttäjät voivat itse laatia sopimuksensa automaatio-ohjelmiston tekemän esihaastattelun perusteella. Automaatiosta saatavat tehokkuusedut eivät koske pelkästään sopimusten laatimisvaihetta, vaan ne vaikuttavat tulevaisuudessa koko sopimuskauden ajan. Sopimuksen elinkaaren aikana tietotekniikka voidaan kohta hyödyntää sopimuksen velvoitteiden suorittamisessa ja ehtojen uudelleenneuvottelemisessa. Ohjelmisto voi muuntaa sopimustekstin oikeudellisen muodon sellaiseen tekstiin, jonka tavallisen ihmisen on helppo ymmärtää tai koneelliseen muotoon, jonka yhtiöiden omat toiminnanohjausjärjestelmät osaavat lukea ja huomioida, jolloin esim. sopimusrikkomuksen tai liikasuorituksen riski pienenee. Digitoidut asiakirjat on helppo tallentaa ja hakea silloin, kun oikeudellisessa ympäristössä tai liiketoimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vaativat alkuperäisen sopimuksen tarkistamista tai muuttamista. Tallennetuista asiakirjoista voidaan myös poimia tietoja, joiden avulla yrityksen sopimussalkkuun sisältyviä toistuvia malleja ja riskejä on mahdollista havaita. Standardoiduista ja modulaarisista sopimuksista on myös se hyöty, että ne pienentävät erimielisyyksien tai kalliiden ja epävarmojen oikeudenkäyntien todennäköisyyttä. Jo lähitulevaisuudessa voi hyvinkin jopa olla, että sopimukset laaditaan koneluettavassa muodossa, mikä mahdollistaa jonkinlaisen automatisoidun riitojenratkaisun ja sen lopputuloksen täytäntöönpanon. Visiona voisi olla esimerkiksi, että virtuaalipalvelin lähettää yrityksen lakimiehen kännykkään päivittäin ilmoituksen, jossa kerrotaan, mitkä sopimukset ovat päättymässä tai mitä sopimuksia on päivitettävä yrityksen tuotannossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Vaateet voidaan puolestaan viedä automaattisesti riitojenratkaisumenettelyyn tai perintään, ja tuomiot voidaan välittää automaattisesti täytäntöönpanoon. Mahdollisuuksia on monia. Katse kohti huomista Digitalisaatio on uudistumisen väline. Toimistomme on parhaillaan ottamassa käyttöön työkalua, jonka avulla voimme automatisoida asiakirjojen laatimisen ja hallinnan. Tavoitteenamme on mahdollisimman laadukas ja tehokas prosessi, josta kaikki hukka on poistettu. Automatisoitu asiakirjanhallinta muuntaa usein käytetyt monimutkaiset asiakirjat älykkäiksi malliasiakirjoiksi. Tämä vähentää manuaalisen työn määrää ja minimoi laatimisvaiheen riskejä. Tuloksena on kattava tietopankki, joka sisältää muun muassa vaihtoehtoisia lausekkeita. Näin voimme laatia ja neuvotella asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyt asiakirjat entistä nopeammin.  Automatisoitu asiakirjanhallinta tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, ja vain aika näyttää, mihin suuntaan kehitys vie. Jos haluat kuulla lisää siitä, miten hyödynnämme asianajoalan uusimpia työkaluja, soita minulle: vaikka maailma muuttuu, niin kännykkäni toimii silti oikein hyvin myös puhelimena!

    Published: 16.6.2016