29.6.2016

EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus MAR: Suomessa takapakkia

EU siirtyi finanssikriisin vanavedessä sääntelemään finanssialaa sellaisenaan kaikissa EU-maissa sovellettavilla asetuksilla paikallisesti toteutettavien direktiivien sijaan. Ajatuksena oli varmistaa nopea ja yhtäläinen sääntely rajattomilla sisämarkkinoilla, ja taustalla vaikutti epäluulo jäsenmaita kohtaan.

Yhden koon ratkaisut sopivat kuitenkin huonosti jäsenmaiden erilaisiin tilanteisiin. Aina ne eivät myöskään tarkoita edistystä. Yksi esimerkeistä on tänä vuonna pörssiyhtiöitä ja listattujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita kiusannut EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus (596/2014) eli tuttavallisemmin ”MAR”.

MAR tulee velvoittavaksi 3.7.2016 alkaen. Se korvaa suurimmaksi osaksi arvopaperimarkkinalain nykyisen jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta, sisäpiiriasioita ja markkinoiden väärinkäyttöä koskevan sääntelyn. Muutos on otettava vakavasti: MAR-asetusta tehostetaan ankaroittamalla myös seuraamuksia.

 

Siirtymä julkisista sisäpiirirekistereistä jatkuvaan tiedottamiseen

MAR-asetuksessa nykyiset julkiset ja yrityskohtaiset sisäpiirirekisterit korvataan ei-julkisilla sisäpiiriluetteloilla, joita avataan hanke- tai tapahtumakohtaisesti yhtiöllä olevasta sisäpiiritiedosta. Heinäkuusta alkaen sisäpiiritieto on julkistettava mahdollisimman pian: jatkossa johdon kaupankäynnin julkisuus toteutetaan julkisen ja arvo-osuusjärjestelmästä automaattisesti muodostettavan rekisterin sijaan pörssitiedotteilla.

Käytännössä tämä johtaa siihen, että aina kun yhtiön X ”johtotehtävissä toimiva henkilö” tai hänen lähipiirinsä tekee kauppaa yhtiön X osakkeilla kalenterivuoden aikana yli 5 000 euron arvosta, tulee kyseisen henkilön kirjallisesti tiedottaa kaupoista sekä yhtiölle X että Finanssivalvonnalle kolmen työpäivän kuluessa. Yhtiön itse täytyy puolestaan, samaisessa kolmen päivän aikaikkunassa, julkaista kaupoista pörssitiedote. Ylläkuvattu pätee jatkossa myös JVK-lainojen liikkeellelaskijoihin.  

Kärjistetysti johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä kauppojen tiedotusvaatimus saattaa pahimmillaan moninkertaistaa yhtiön pörssitiedotteiden määrän. Samalla käyttökelpoinen julkinen tieto johdon omistuksista uhkaa vähentyä, kun internetissä saatavilla oleva rekisteri omistustilanteesta ja sen muutoksista korvautuu yksittäisistä kaupoista annettaviin pörssitiedotteisiin.

Merkittäviä eroja MAR-asetuksen kieliversioissa

EU:n asetuksen kukin kieliversio on sellaisenaan sitova. MAR-asetuksen kieliversiot eivät kuitenkaan ole sisällöiltään yhteneviä. Yksi ilmeisimmistä eroista liittyy siihen, lasketaanko johtohenkilön lähipiiriin myös johtohenkilön tai tämän puolison, lapsen tai muun lähipiiriin kuuluvan henkilön vaikutusvaltayhteisöt (3 artiklan 1 kohdan 26 alakohta).  

Englanninkielisessä MAR-tekstissä lähipiiriyhteisöltä edellytetään omistuksellista tai muuta taloudellista yhteisyyttä henkilön kanssa. Suomen- ja ruotsinkielisessä tekstissä sen sijaan lähipiiriin kuuluvat myös kaikki yhteisöt, joissa henkilö tai tämän lähipiiriin kuuluva henkilö on johtavassa asemassa, kuten hallituksessa. Yhteisöihin luettaisiin yhtiöiden lisäksi myös säätiöt, rekisteröidyt yhdistykset ja muut oikeushenkilöt. Pörssitiedotettavien kauppojen määrä laajenisi siten olennaisesti.

Kieliversioerot ovat parhaillaan neuvoston ja Euroopan parlamentin arvioitavina niin sanotussa korjausmenettelyssä, ja Finanssivalvonta on perustellusti ottanut aikalisän tilanteen selkiintymiseen saakka. Finanssivalvonta on jämäkästi ilmoittanut, että se ei edellytä vaikutusvaltayhteisöjen kauppojen ilmoittamista ennen kuin korjaus on tehty.

Tämän lisäksi olemme itse havainneet asetustekstin kieliversioiden tarkassa arvioinnissa muitakin selkeitä eroja:

Huolimaton asetus voi tulla kalliiksi

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaiset yritykset ovat hoitaneet sisäpiiriasioita mallikkaasti. Myös toimintaympäristö ohjaa tarkkuuteen: Suomessa media ja yleisö tuomitsevat yritykset herkästi julkisuudessa pienemmistäkin puutteista sisäpiiriasioissa. Tuntuu siltä, että julkisuuspaineen takia MAR joudutaan ottamaan meillä paljon vakavammin kuin muissa EU-maissa. Ristiriitaisuudet ja tulkinnanvaraisuudet asetuksen sisällössä ovat tällaisessa tilanteessa kestämättömiä varsinkin, kun niitä ei voida korjata direktiivien tavoin omin voimin kansallisen voimaan saattamisen yhteydessä. Suomessa siirtymä julkisesta ja automaattisesti päivittyvästä sisäpiirirekisteristä tulkinnanvaraiseen ja ristiriitaiseen MAR-maailmaan on siksi erityisen dramaattinen.

Uusimmat referenssit

Avustimme NoHo Partners Oyj:tä 50 miljoonan euron senioriehtoisen vakuudellisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainan laina-aika on neljä vuotta ja se erääntyy 10.9.2030. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan kolmen kuukauden EURIBOR-korkoa lisättynä 4,375 prosenttiyksikön vuotuisella marginaalilla. Joukkovelkakirjat allokoitiin kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Avustimme NoHo Partnersia myös yhtiön uuden senioriehtoisen vakuudellisen lainasopimuksen neuvottelussa. Lainasopimus käsittää 60 000 000 euron määräaikaislainajärjestelyn (term loan facility), 10 000 000 euron investointilainajärjestelyn (capex facility) ja 27 000 000 euron luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility). ”Olemme ilahtuneita sijoittajien osoittamasta mielenkiinnosta joukkovelkakirjalainaa kohtaan, mikä kertoo luottamuksesta yhtiön strategiaan. Joukkovelkakirjalainan onnistunut liikkeeseenlasku yhdessä uuden lainasopimuksen kanssa pidentää rahoituksemme maturiteettia ja mahdollistaa yhtiön kasvustrategian toteuttamisen myös jatkossa. Haluan kiittää kaikkia sijoittajia osallistumisesta sekä yhteistyöpankkia joukkovelkakirjalainan hyvästä toteutuksesta” , sanoo NoHo Partnersin toimitusjohtaja Jarno Suominen. OP Yrityspankki Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjänä. NoHo Partners on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ravintolatoimija.
Julkaistu 4.9.2026
Avustimme Suominen Oyj:tä merkintäetuoikeusannissa. Anti ylimerkittiin, ja yhtiö keräsi annissa noin 28 miljoonan euron bruttovarat. Avustimme Suomista myös yhtiön kolmivuotisen 100 miljoonan euron arvoisen syndikoidun lainajärjestelyn ehtojen uudelleenneuvottelussa, jossa laina-aikaa pidennettiin ja kovenanttiehtoihin lisättiin liikkumavaraa. ”Haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajia tuesta ja luottamuksesta Suomisen tulevaisuutta kohtaan. Toteutettu osakeanti vauhdittaa Full Potential -ohjelman toimeenpanoa ja vahvistaa samalla pääomarakennettamme. Muutosohjelma keskittyy erityisesti tuotantomme ja toimitusketjumme luotettavuuden ja tehokkuuden sekä kaupallisten kyvykkyyksiemme parantamiseen. Näin kykenemme entistä paremmin vastaamaan asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme odotuksiin”, toteaa Suomisen toimitusjohtaja Charles Héaulmé. Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Suominen luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita yhtiön asiakkaat jatkojalostavat tuotteiksi sekä kuluttajille että ammattikäyttöön. Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen liikevaihto vuonna 2025 oli 412,4 milj. euroa ja yhtiö työllistää lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. 
Julkaistu 6.7.2026
Toimimme Suomen Kulttuurirahaston ja järjestelyn pääjärjestäjänä toimineen Nordean neuvonantajana Suomen Kulttuurirahaston omistamien 3 miljoonan Huhtamäki Oyj:n osakkeen myynnissä nopeutetussa tarjousmenettelyssä.  Osakkeet edustivat noin 2,8 prosenttia Huhtamäki Oyj:n kaikista osakkeista. Osakkeiden kokonaismyyntihinta oli yhteensä noin 76 miljoonaa euroa. 
Julkaistu 15.6.2026
Neuvoimme Huhtamäki Oyj:tä sen laskiessa liikkeeseen 300 miljoonan euron 6 vuoden senior-ehtoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan EMTN-ohjelman alla sekä sen ostaessa takaisin vuonna 2027 erääntyvää 500 miljoonan euron senior-ehtoista vakuudetonta joukkovelkakirjalainaansa. Uudella joukkovelkakirjalainalla on 3,875 prosentin suuruinen vuosittainen korko. Huhtamäki käytti uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta saatuja varoja vuonna 2027 erääntyvien joukkovelkakirjalainojensa osittaiseen takaisinostoon sekä muihin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Julkaistu 21.5.2026