Juristin loikka digikaudelle!

Mielestäni aina välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, mistä on tulossa, jotta ymmärtäisi, mihin on menossa. Itse tarkastelen maailmaa muutosta rakastavan asianajotoimiston osakkaana, ja voin todeta, että muutos on ollut nopeaa.

Sain ensimmäisen kännykkäni vuoden 1997 loppupuolella, kun valmistuin Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Tuohon aikaan kännykät olivat pelkkiä puhelimia, eikä minun uudella Nokia 6160 ‑kännykälläni ollut juridiikan kanssa mitään muuta tekemistä kuin se, että se oli täydellinen valmistujaislahja.

Nykyään koko elämämme on kännykässä. Jopa voimassa olevat lait, keskeiset oikeustapaukset ja oikeudelliset artikkelit ovat vain muutaman klikkauksen päässä.

Vievätkö robotit lakimiesten työn?                                                   

Mitä seuraavaksi? Korvaako tekoäly kenties kokonaan juristit, kuten välillä väitetään?

Frey ja Osborne selvittivät vuonna 2013, paljonko tietotekniikan lisääntyminen vaikuttaa eri ammattikuntien toimintaan. Tutkimuksen mukaan 3,5 prosenttia asianajajien työtehtävistä, 40,1 prosenttia tuomareiden työtehtävistä ja 94,5 prosenttia asianajosihteerien työtehtävistä on automatisoitavissa.

Mistä nämä luvut sitten kertovat? Niistä nähdään, missä toimintaa voidaan eniten tehostaa ja missä tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa eniten mahdollisuuksia.

Tutkimuksissa on myös todettu, että oikeudellisia palveluita tarvitsevista 70 prosenttia ei saa palvelua oikeaan aikaan tai kohtuulliseen hintaan. Tämä on uudelle diginatiivien sukupolvelle täysin käsittämätöntä.

Toisissa tutkimuksissa on puolestaan todettu, että vielä nykyäänkin noin 30 prosenttia juristien ajasta kuluu tiedonhakuun. Tätäkään ei voida näinä kustannustietoisuuden ja tehokkuusvaatimusten aikoina hyväksyä.

Uudentyyppistä tehoa tiedonhakuun

Monissa maissa muiden kuin erillisen tutkinnon suorittaneiden lakimiesten oikeutta tarjota oikeudellista neuvontaa rajoitetaan edelleen. Edellä mainitsemani kehityssuuntaukset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että markkinoille on tullut uusia kehittyneitä työkaluja, joita hyödynnetään oikeudellisessa tiedonhaussa. Tällaisia ovat esimerkiksi ROSS ja KELSEN. Niiden tehtävänä on etsiä olennaiset vastaukset oikeudellisiin kysymyksiin yhdistämällä massadataa ja koneoppimista sekä parantamalla jokaisella haulla hakutulosten tarkkuutta käyttäjän antamien arviointien perusteella.

Toisentyyppinen hakukone on teollis- ja tekijänoikeudellisia oikeudenkäyntiaineistoja louhiva LEX MACHINA, joka poimii miljoonien asiakirjojen joukosta olennaista tietoa tuomareista, lakimiehistä, eri osapuolista ja patenteista. Ei aikaakaan, kun näistä kaikista varmaan tulee markkinoille oma kännykkäsovelluksensa.

Uusi aika vaatii uudet työkalut

Tietotekniikkaa voidaan hyödyntää myös muualla kuin tiedonhaussa. Esimerkiksi sopimusten laatiminen automatisoituu jatkuvasti. Yhä useammat käyttäjät voivat itse laatia sopimuksensa automaatio-ohjelmiston tekemän esihaastattelun perusteella.

Automaatiosta saatavat tehokkuusedut eivät koske pelkästään sopimusten laatimisvaihetta, vaan ne vaikuttavat tulevaisuudessa koko sopimuskauden ajan. Sopimuksen elinkaaren aikana tietotekniikka voidaan kohta hyödyntää sopimuksen velvoitteiden suorittamisessa ja ehtojen uudelleenneuvottelemisessa.

Ohjelmisto voi muuntaa sopimustekstin oikeudellisen muodon sellaiseen tekstiin, jonka tavallisen ihmisen on helppo ymmärtää tai koneelliseen muotoon, jonka yhtiöiden omat toiminnanohjausjärjestelmät osaavat lukea ja huomioida, jolloin esim. sopimusrikkomuksen tai liikasuorituksen riski pienenee. Digitoidut asiakirjat on helppo tallentaa ja hakea silloin, kun oikeudellisessa ympäristössä tai liiketoimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vaativat alkuperäisen sopimuksen tarkistamista tai muuttamista.

Tallennetuista asiakirjoista voidaan myös poimia tietoja, joiden avulla yrityksen sopimussalkkuun sisältyviä toistuvia malleja ja riskejä on mahdollista havaita. Standardoiduista ja modulaarisista sopimuksista on myös se hyöty, että ne pienentävät erimielisyyksien tai kalliiden ja epävarmojen oikeudenkäyntien todennäköisyyttä. Jo lähitulevaisuudessa voi hyvinkin jopa olla, että sopimukset laaditaan koneluettavassa muodossa, mikä mahdollistaa jonkinlaisen automatisoidun riitojenratkaisun ja sen lopputuloksen täytäntöönpanon.

Visiona voisi olla esimerkiksi, että virtuaalipalvelin lähettää yrityksen lakimiehen kännykkään päivittäin ilmoituksen, jossa kerrotaan, mitkä sopimukset ovat päättymässä tai mitä sopimuksia on päivitettävä yrityksen tuotannossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Vaateet voidaan puolestaan viedä automaattisesti riitojenratkaisumenettelyyn tai perintään, ja tuomiot voidaan välittää automaattisesti täytäntöönpanoon. Mahdollisuuksia on monia.

Katse kohti huomista

Digitalisaatio on uudistumisen väline. Toimistomme on parhaillaan ottamassa käyttöön työkalua, jonka avulla voimme automatisoida asiakirjojen laatimisen ja hallinnan. Tavoitteenamme on mahdollisimman laadukas ja tehokas prosessi, josta kaikki hukka on poistettu.

Automatisoitu asiakirjanhallinta muuntaa usein käytetyt monimutkaiset asiakirjat älykkäiksi malliasiakirjoiksi. Tämä vähentää manuaalisen työn määrää ja minimoi laatimisvaiheen riskejä. Tuloksena on kattava tietopankki, joka sisältää muun muassa vaihtoehtoisia lausekkeita. Näin voimme laatia ja neuvotella asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyt asiakirjat entistä nopeammin. 

Automatisoitu asiakirjanhallinta tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, ja vain aika näyttää, mihin suuntaan kehitys vie. Jos haluat kuulla lisää siitä, miten hyödynnämme asianajoalan uusimpia työkaluja, soita minulle: vaikka maailma muuttuu, niin kännykkäni toimii silti oikein hyvin myös puhelimena!