14.9.2016

Kiistelty direktiivi puuttuu yleisiin veronkiertotilanteisiin

Yritysverotusta koskevien säännösten yhtenäistämiseen ja veronkierron estämiseen panostetaan nyt kansainvälisesti erittäin voimakkaasti. Ajoittain voi olla vaikea piirtää rajaa sen välille, mikä on laitonta veronkiertoa ja mikä laillista verosuunnittelua. Jos raja ylittyy, mahdollisten veroseuraamusten lisäksi myös median huomio on taattu. Yritysten itsensä lisäksi myös sijoittajien on tärkeä ymmärtää, millaisia muutoksia kansainvälinen lainsäädäntö tuo pitkällä tähtäimellä.

Kansainvälisiä suuntaviivoja valmistellaan OECD:ssä aggressiivisen verosuunnittelun estämistä koskevassa BEPS-hankkeessa (Base Erosion and Profit Shifting). Hankkeen vieminen maaliin on kuitenkin hidasta, ja sen vuoksi EU:n komissio valmisteli ennätysajassa veronkierron torjuntaa koskevan direktiivin (ns. Anti-Tax Avoidance-direktiivi), josta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys kesäkuussa.

Komission alkuperäisenä tavoitteena oli kitkeä veronkierto tiukin linjauksin direktiivillä. Lopputulos jäi kuitenkin suunniteltua kevyemmäksi, ja direktiiviä onkin kritisoitu kompromissiratkaisuksi. Näkemykseni mukaan kritiikki on kuitenkin ennenaikaista – direktiivin voimaan saattaminen jäsenvaltioissa on vasta alkanut, eikä vielä voi tietää, kuinka tiukaksi vaatimukset eri maissa asettuvat.

Veronkierto

Verotustilanteet, joihin direktiivillä puututaan

Myös Suomessa on aloitettu kansalliset toimet direktiivin voimaan saattamiseksi, ja uusi lainsäädäntö on parhaillaan valmisteltavana. Komission direktiivi käsittelee viittä ongelma-aluetta, jotka yleisesti liitetään veronkiertoon:

Valtiontukisääntelyllä nopeampia tuloksia?

Direktiivi on ns. minimisääntelyä, joten jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön myös tiukempia säännöksiä. Jäsenvaltioiden tavoitteena on yhtäältä turvata verokertymäänsä ja toisaalta säilyä houkuttelevana kohteena sijoittajille, joten on mielenkiintoista nähdä, miten direktiivi saatetaan eri valtioissa voimaan.

Direktiivin sijaan komission näyttäisikin olevan helpompaa puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun valtiontukisäännösten avulla. Komissio on ottanut käyttöön järeät toimet monikansallisiin yrityksiin kohdistuvissa, kiellettyä valtiontukea koskevissa tapauksissa. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa komission Applelle Irlannissa määräämät noin 13 miljardin euron veroseuraamukset. Takaisinperittävät määrät ovat suuria tilanteessa, joissa yritykset ovat noudattaneet kunkin maan verottajan kanssa tehtyä sopimusta tai lainsäädäntöä. 

 

Blogiteksti julkaistiin alunperin FINSIF:in blogissa 14.9.2016.

Uusimmat referenssit

Toimimme Nokian Panimo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana yhtiön listautuessa Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Kysyntä yleisö- ja instituutioannista koostuneessa listautumisannissa oli erittäin vahvaa ja listautumisanti ylimerkittiin. Nokian Panimo sai listautumisannista noin 10 miljoonan euron bruttovarat. Listautumisannissa vastaanotettiin merkinnät yli 2 900 sijoittajalta ja yhtiön osakkeenomistajien määrä nousi listautumisannin myötä yli 4 700 osakkeenomistajaan. Listautuminen antaa meille vahvan pohjan seuraaville kasvun vuosille. Olemme kiitollisia sijoittajille luottamuksesta ja innostuneita siitä, mitä voimme yhdessä saavuttaa. Tästä alkaa uusi luku Nokian Panimon tarinassa” – toimitusjohtaja Janne Paavola Kaupankäynti osakkeilla alkoi First North -markkinapaikalla 3.4.2025 kaupankäyntitunnuksella BEER. Nokian Panimo on vuoden 2023 liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin pienpanimo ja viidenneksi suurin panimo. Nokian Panimo tunnetaan erityisesti Keisari-oluistaan. Nokian Panimo valmistaa kaikki tuotteet Nokialla sijaitsevassa tuotantolaitoksessa, ja vuonna 2024 myyntivolyymi oli yhteensä yli 8,3 miljoonaa litraa ja liikevaihto 11,9 miljoonaa euroa. Kotimaisuus, vastuullisuus ja kestävät toimintatavat ovat Nokian Panimo keskiössä.
Julkaistu 3.4.2025
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä EMTN-ohjelman päivityksessä ja korottamisessa 3 miljardiin euroon. Lainaosuudet voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi Euronext Dubliniin. Fingrid Oyj on Suomen kantaverkkoyhtiö.
Julkaistu 2.4.2025
Toimimme KoBold Metalsin suomalaisena juridisena sekä verotuksellisena neuvonantajana sen earn-in-sopimuksessa Aurion Resourcesin kanssa. Sopimuksen mukaan KoBold (kokonaan omistetun tytäryhtiönsä KoBold Exploration Finland Oy:n kautta) voi ansaita jakamattoman 75 %:n osuuden löydetyistä hyödykkeistä (lukuun ottamatta pääasiassa kultaa tai hopeaa sisältäviä löytöjä) sijoittamalla 12 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria etsintä- ja tutkimuskuluihin viiden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoituksesta. Tutkimusalue kattaa noin 35 km² Aurionin kokonaan omistamasta 160 km² Ristin kiinteistöstä Sodankylässä. Järjestelyn myötä, edellyttäen earn-in -ehtojen täyttymistä, perustetaan yhteisyritys, jossa KoBold omistaa 75 % ja Aurion 25 %. KoBold Metals on yhdysvaltalainen tutkimus- ja kaivosyhtiö, jota tukevat korkean profiilin sijoittajat, kuten Breakthrough Energy Ventures, Andreessen Horowitz sekä Equinor. Se yhdistää geotieteiden asiantuntemuksen tekoälyyn, koneoppimiseen ja datatieteeseen parantaakseen ja nopeuttaakseen tutkimusprosessia kriittisten mineraalien löytämiseksi, jotka ovat välttämättömiä maailmanlaajuiselle energiasiirtymälle.
Julkaistu 26.3.2025
Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, Mäntsälään sijoitettavan datakeskuksen hankekehityksessä. Toimimme Vernen neuvonantajana syksyllä 2024 sen ostaessa hankealuetta hallinnoivan kiinteistöyhtiön sekä myöhemmin itse hankealueen. Kiinteistökehityksen ohella neuvonantomme kattaa luvituksen ja verotuksen. Lisäksi avustamme Verneä sähköverkkoliitäntä- ja verkkopalveluasioissa. Mäntsälän datakeskushanke on Vernen neljäs datakeskus Suomessa, mikä vahvistaa Vernen asemaa kestävien ja skaalautuvien datakeskusratkaisujen johtajana. Datakeskuksen kapasiteetti on aluksi 70 MW ja se sijoittuu kymmenen hehtaarin suuruiselle hankealueelle vain 40 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan kansainväliseltä lentokentältä. Laitos palvelee paljon dataa käyttäviä yrityksiä ja tekoälytoimijoita, jotka käyttävät HPC:tä, koneoppimista tai muutoin tarvitsevat suurta tiedonsiirtokapasiteettia. Laitos toimii yksinomaan uusiutuvalla energialla. Vernen uusi laitos noudattaa yhtiön parhaita suunnitteluperiaatteita toiminnan tehostamisesta ja ympäristövaikutusten minimoimisesta. Kampus toimii uusiutuvilla energialähteillä, ja datakeskuksen tuottama hukkalämpö hyödynnetään alueen lämmityksessä. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Mäntsälän kunnan kanssa varmistaakseen, että datakeskuksella on myönteisiä paikallisvaikutuksia, mukaan lukien suunnitelmat hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmityksessä. Vernen Mäntsälän datakeskuksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2025 aikana ja sen odotetaan valmistuvan kahdessa vuodessa. Laajennus on osa Vernen pitkän aikavälin suunnitelmaa rakentaa kestävällä energialla toimiva datakeskuksia. Verne on vuoden 2024 alusta lähtien ollut Ardianin, joka on maailman johtava yksityinen sijoitustalo, omistuksessa. Ardian on investoinut jo yli 1,6 miljardia euroa Pohjoismaihin, keskittyen energiasiirtymään ja digitaalisen infrastruktuurin projekteihin, ja työskentelee Vernen kanssa edistääkseen kestävää kasvua koko alueella.  Lue Verne Globalin lehdistötiedote.
Julkaistu 20.2.2025