Britannian kansalaiset päättivät kesäkuussa, että maan pitää erota EU:sta. Hallitusammattilaisen näkökulmasta brexitiksi nimetty historiallinen päätös ei kuitenkaan anna aihetta suurempaan paniikkiin. Hallituksen jäsenenä sinun kannattaa lähestyä brexitiä samoin kuin muutakin edustamasi yhtiön toimintaa, siis strategisesta näkökulmasta.
1 Päätösten lykkääminen
Ensimmäinen mieleesi tuleva kysymys saattaa olla, pitäisikö jotain tiettyä toimenpidettä, kuten jo suunniteltua yrityskauppaa, brexitin takia lykätä tai pitäisikö se jopa jättää tekemättä. Hyvä yleisohje tähän kysymykseen on: jos toimenpide oli strategisesti järkevä ennen brexit-päätöstä, se on sitä todennäköisesti myös brexit-päätöksen jälkeen.
2 Kahden vuoden sääntö
Milloin brexitillä sitten voi ylipäänsä olla juridista merkitystä yhtiösi suunnittelemaan projektiin tai sen solmimaan sopimukseen?
Brexit-prosessi alkaa, kun Britannian hallitus tekee virallisen eroilmoituksen Eurooppa-neuvostolle. Ilmoituksesta alkaa kahden vuoden irtisanomisaika, jonka päätteeksi erosta tulee lopullinen, jollei toisin päätetä.
Koska brexit-prosessi vie todennäköisesti vielä kaksi vuotta, ei brexitillä lähtökohtaisesti ole juridista merkitystä alle kahden vuoden sopimuksissa tai projekteissa.
EU-maat voivat määräenemmistöllä päättää lyhemmästäkin ajasta, jos sellaiseen sopimukseen päästäisiin. Irtisanomisajan pidentäminen kuitenkin edellyttää kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suostumusta. Lisäksi brexitin taloudelliset vaikutukset ovat moninaiset, ja niiltä suojautumiseen on toki kiinnitettävä huomiota myös kahden vuoden aikana.
3 Toimiala ja maantieteellinen sijainti
Jos mielessäsi herää kysymyksiä, jotka liittyvät konserniyhtiön sijoittautumiseen ja konsernin organisaatiomuutoksiin, keskeistä on lähteä liikkeelle toimialasta, jolla yhtiösi toimii.
Jos yritys, jonka hallituksessa istut, toimii vahvasti säännellyllä toimialalla, sen maantieteellisellä sijainnilla Euroopassa on taas merkitystä brexitin jälkeen. Tällöin on syytä pohtia erityisesti sitä, saako fyysisesti Britanniassa sijaitsevan organisaation jäsen harjoittaa yhtiön liiketoimintaa toisessa EU-maassa Britanniasta käsin, esimerkiksi olemalla yhteydessä asiakkaaseen. Tai toisin päin, miten tulee toimia, kun liiketoiminta suuntautuu EU-maasta Britanniaan.
4 Viittaukset EU:hun sopimuksissa ja sisäisissä ohjesäännöissä
Sopimuksissa ja ohjesäännöissä on tavallisesti sallittu tietynasteinen, usein lievempi, suhtautuminen EU-maissa tai niiden lain alla tapahtuviin asioihin. Esimerkiksi lainasopimuksessa on saatettu sallia yrityskaupat tai liiketoiminnan harjoittaminen Suomen ulkopuolella, mikäli hankinta tai liiketoiminta on suuntautunut EU-maahan. Yhtiön antamien takausten osalta taas on saatettu suostua muun kuin Suomen lain soveltumiseen, mikäli laki on ollut jonkin EU-maan laki.
Jatkossa yhtiösi olisi hyvä tarkistaa sekä sisäiset ohjeistuksensa että ulkoiset sopimuksensa siitä näkökulmasta, onko niissä oleva EU-maininta asianmukainen myös siinä vaiheessa, kun Britannia ei enää ole osa EU:ta.
5 Sovellettava laki
Näkemyksemme mukaan suomalaisten yritysten tulisi nyt välttää Englannin lain alaisten sopimusten tekemistä. Keskipitkän ja pitkän aikavälin riskien pienentämiseksi on järkevämpää valita sovellettavaksi laiksi Suomen tai jonkin muun EU-maan laki, sillä Englannin lakiin on odotettavissa muutoksia. Lisäksi EU-asetukset eivät brexitin jälkeen ole enää ilman erillistä sopimusta Britanniassa soveltuvaa oikeutta.
Blogi julkaistiin alunperin Directors’ Institute of Finlandin (DIF) kumppaniblogissa 15.8.2016
Uusimmat uutiset
Julkaistu 3.3.2026 – Työoikeus
Irtisanomiskynnys madaltuu: mitä käytännössä tulee huomioida?
Julkaistu 2.3.2026 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Energiaturvallisuus on investointien ja kilpailukyvyn kysymys
Julkaistu 11.2.2026 – Vero ja strukturointi
Veronkorotuksesta verorikokseen – milloin verotarkastus johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin?
Julkaistu 4.2.2026 – Vero ja strukturointi
Sähköalan voittoverolaki EU-oikeuden vastainen – KHO ei myöntänyt valituslupaa
Aleksandra Särkelä
Samuli Tarkiainen & Marius af Schultén
Mikko Alakare, Anette Laitinen & Pekko Linnanmäki
Janne Juusela & Mikko Alakare
Uusimmat referenssit
Fingrid – EMTN-ohjelman päivitys
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä kolmen miljardin euron Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman päivityksessä. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voidaan listata Irlannin pörssiin. Fingrid operoi Suomen kantaverkkoa ja kaikkia merkittäviä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot.
Julkaistu 17.3.2026
Jensen-Group – Vestekin osto
Avustimme Jensen-Groupia sen ostaessa Oy Vestek Ab:n, Jensen-ratkaisujen vakiintuneen jakelijan Suomessa. Strateginen askel korostaa Jensen-Groupin pitkäaikaista sitoutumista Pohjoismaihin ja sen tavoitetta laajentaa kestävien ja tulevaisuuteen suuntautuvien pesula-automaatioratkaisujen käyttöä Suomessa. Jensen-Group, Brysselin Euronextissä listattu yhtiö, on maailmanlaajuinen johtaja raskaiden pesulaitteiden teknologiassa, joka tunnetaan teollisten pesukoneiden, järjestelmien ja avaimet käteen -automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Oy Vestek Ab on vuonna 1961 perustettu suomalainen maahantuontiyritys. Yrityksen päätoimiala on tarvikkeiden ja koneiden tuonti, sisältäen tarvikkeiden ja palveluiden tarjoamisen terveydenhuolto- ja pesula-alojen käyttöön, Euroopasta ja Yhdysvalloista sekä tukkukauppa Suomen markkinoilla.
Julkaistu 16.3.2026
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026