Britannian kansalaiset päättivät kesäkuussa, että maan pitää erota EU:sta. Hallitusammattilaisen näkökulmasta brexitiksi nimetty historiallinen päätös ei kuitenkaan anna aihetta suurempaan paniikkiin. Hallituksen jäsenenä sinun kannattaa lähestyä brexitiä samoin kuin muutakin edustamasi yhtiön toimintaa, siis strategisesta näkökulmasta.
1 Päätösten lykkääminen
Ensimmäinen mieleesi tuleva kysymys saattaa olla, pitäisikö jotain tiettyä toimenpidettä, kuten jo suunniteltua yrityskauppaa, brexitin takia lykätä tai pitäisikö se jopa jättää tekemättä. Hyvä yleisohje tähän kysymykseen on: jos toimenpide oli strategisesti järkevä ennen brexit-päätöstä, se on sitä todennäköisesti myös brexit-päätöksen jälkeen.
2 Kahden vuoden sääntö
Milloin brexitillä sitten voi ylipäänsä olla juridista merkitystä yhtiösi suunnittelemaan projektiin tai sen solmimaan sopimukseen?
Brexit-prosessi alkaa, kun Britannian hallitus tekee virallisen eroilmoituksen Eurooppa-neuvostolle. Ilmoituksesta alkaa kahden vuoden irtisanomisaika, jonka päätteeksi erosta tulee lopullinen, jollei toisin päätetä.
Koska brexit-prosessi vie todennäköisesti vielä kaksi vuotta, ei brexitillä lähtökohtaisesti ole juridista merkitystä alle kahden vuoden sopimuksissa tai projekteissa.
EU-maat voivat määräenemmistöllä päättää lyhemmästäkin ajasta, jos sellaiseen sopimukseen päästäisiin. Irtisanomisajan pidentäminen kuitenkin edellyttää kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suostumusta. Lisäksi brexitin taloudelliset vaikutukset ovat moninaiset, ja niiltä suojautumiseen on toki kiinnitettävä huomiota myös kahden vuoden aikana.
3 Toimiala ja maantieteellinen sijainti
Jos mielessäsi herää kysymyksiä, jotka liittyvät konserniyhtiön sijoittautumiseen ja konsernin organisaatiomuutoksiin, keskeistä on lähteä liikkeelle toimialasta, jolla yhtiösi toimii.
Jos yritys, jonka hallituksessa istut, toimii vahvasti säännellyllä toimialalla, sen maantieteellisellä sijainnilla Euroopassa on taas merkitystä brexitin jälkeen. Tällöin on syytä pohtia erityisesti sitä, saako fyysisesti Britanniassa sijaitsevan organisaation jäsen harjoittaa yhtiön liiketoimintaa toisessa EU-maassa Britanniasta käsin, esimerkiksi olemalla yhteydessä asiakkaaseen. Tai toisin päin, miten tulee toimia, kun liiketoiminta suuntautuu EU-maasta Britanniaan.
4 Viittaukset EU:hun sopimuksissa ja sisäisissä ohjesäännöissä
Sopimuksissa ja ohjesäännöissä on tavallisesti sallittu tietynasteinen, usein lievempi, suhtautuminen EU-maissa tai niiden lain alla tapahtuviin asioihin. Esimerkiksi lainasopimuksessa on saatettu sallia yrityskaupat tai liiketoiminnan harjoittaminen Suomen ulkopuolella, mikäli hankinta tai liiketoiminta on suuntautunut EU-maahan. Yhtiön antamien takausten osalta taas on saatettu suostua muun kuin Suomen lain soveltumiseen, mikäli laki on ollut jonkin EU-maan laki.
Jatkossa yhtiösi olisi hyvä tarkistaa sekä sisäiset ohjeistuksensa että ulkoiset sopimuksensa siitä näkökulmasta, onko niissä oleva EU-maininta asianmukainen myös siinä vaiheessa, kun Britannia ei enää ole osa EU:ta.
5 Sovellettava laki
Näkemyksemme mukaan suomalaisten yritysten tulisi nyt välttää Englannin lain alaisten sopimusten tekemistä. Keskipitkän ja pitkän aikavälin riskien pienentämiseksi on järkevämpää valita sovellettavaksi laiksi Suomen tai jonkin muun EU-maan laki, sillä Englannin lakiin on odotettavissa muutoksia. Lisäksi EU-asetukset eivät brexitin jälkeen ole enää ilman erillistä sopimusta Britanniassa soveltuvaa oikeutta.
Blogi julkaistiin alunperin Directors’ Institute of Finlandin (DIF) kumppaniblogissa 15.8.2016
Uusimmat uutiset
Julkaistu 9.11.2026 – ESG ja yritysvastuu
Suuryrityksiä koskeva yritysvastuulaki etenee eduskuntaan – vaikutukset ulottuvat myös liikekumppaneihin
Julkaistu 26.10.2026 – FDI-sääntelyneuvonta
FDI-seurannan uudistus Suomessa etenee: merkittäviä muutoksia ja laajempi soveltamisala
Julkaistu 1.10.2026 – Rahoitus
Vahva rahoitusstrategia on etulyöntiasema markkinan muutoksessa
Julkaistu 24.9.2026 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Ehdotettu sähkömarkkinalain etusijamenettely muuttaisi merkittävästi liittymissopimusten tekemistä verkkokapasiteetin niukkuustilanteissa
Laura Vuorinen, Pauliina Tenhunen & Teresa Kauppila
Kiti Karvinen, Joachim Wik & Johanna Kyllöinen
Tero Tuomisto, Minna Korhonen & Sakari Lukinmaa
Marius af Schultén, Kanerva Sunila, Samuli Tarkiainen, Noora Ahonen & Jonas Holm
Uusimmat referenssit
Nala Renewables – BESS-energiavarastointiprojektin kehitys, hankinta ja rahoitus
Toimimme Nala Renewablesin neuvonantajana Suomen lain osalta Vuolijoella sijaitsevan BESS-energiavarastointiprojektin kehittämisessä, hankinnassa ja rahoituksessa. Hankkeen kapasiteetti on 125 MW / 250 MWh. Avustimme transaktion rahoituksessa, oikeudellisessa due diligence -selvityksessä sekä hankeyhtiön hankinnassa. Työmme piti sisällään myös avustamista keskeisten hankesopimusten kuin myös Coöperatieve Rabobank U.A:n myöntämän projektirahoituksen rahoitusdokumentaation kanssa. Hanke on osa Nala Renewablesin kasvavaa akkuvarastoportfoliota Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Se vahvistaa mahdollisuutta hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja parantaa Suomen sähköverkon joustavuutta ja vakautta.
Julkaistu 3.11.2026
Foundation Clinic – Rahoituskierros
Avustimme Foundation Clinicia sen rahoituskierroksella, johon osallistui joukko tunnettuja suomalaisia teknologiayrittäjiä ja sijoittajia, mukaan lukien Supercellin ja Woltin perustajia. Foundation Clinic on suomalainen terveydenhuoltoalan yhtiö, joka kehittää uudenlaista yksityisen terveydenhuollon mallia, jossa painottuvat ennaltaehkäisevä, dataan perustuva ja jatkuva hoito. Yhtiön tavoitteena on yhdistää kattava terveystieto ja jatkuva lääketieteellinen hoito terveysriskien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Julkaistu 29.10.2026
Delta Capacity – Kahden BESS-energiavarastointiprojektin rahoitusjärjestely
Avustimme Delta Capacity AG:tä kahden energiavarastointiprojektin (BESS) rahoitusjärjestelyssä. Yhteenlasketulla 250 MW / 600 MWh:n kapasiteetilla hankkeet lukeutuvat Suomen suurimpiin rakennusvaiheeseen edenneisiin akkuvarastohankkeisiin. Rahoituksen järjesti Société Générale, jota tuki Finnvera. Molempien hankkeiden rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä Lapinlahdella ja Teuvalla. Hankkeiden on tarkoitus siirtyä kaupalliseen käyttöön vuoden 2027 loppupuolella ja molemmille hankkeille on sovittu osittaiset tolling-järjestelyt. Lapinlahden hanke toteutetaan yhteistyössä Covenergon kanssa ja Teuvan hanke Strioga Family Foundationin kanssa. Delta Capacity on sveitsiläinen, suuren mittakaavan akkuvarastoja kehittävä yhtiö. Hankkeet vahvistavat yhtiön kasvavaa pohjoismaista hankekantaa ja tukevat Suomen sähköjärjestelmän joustavuutta tuomalla lisää varastointikapasiteettia markkinoille, joka puolestaan mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin.
Julkaistu 28.10.2026
Martela – Suunnattu osakeanti ja osakesarjojen yhdistäminen
Toimimme Martela Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana suunnatussa osakeannissa, jolla Martela keräsi noin 7,2 miljoonan euron bruttovarat yhtiön rahoitusaseman ja maksuvalmiuden parantamiseksi sekä liikkumavaran luomiseksi tarvittavien kehitys- ja tehostamistoimenpiteiden jatkamista varten. Suunnatun osakeannin yhteydessä Martelan listaamaton ja äänivaltaisempi K-osakesarja yhdistettiin listattuun A-osakesarjaan. Yhdistämisen jälkeen yhtiöllä on ainoastaan yksi osakesarja, joka on kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä säännellyllä markkinalla ja johon kuuluvilla osakkeilla on kullakin yksi ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet. Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisten työ- ja oppimisympäristöjen kehittäjistä. Jo yli 80 vuoden kokemuksella Martela luo parhaita paikkoja työn tekemiselle ja tarjoa asiakkailleen Martela Lifecycle -ratkaisujen avulla kalusteet ja niihin liittyvät palvelut saumattomana kokonaisuutena.
Julkaistu 27.10.2026